Talousarvioesitys 0

30. Merenkulkulaitos

Selvitysosa:Merenkulkulaitoksen kehittämisen keskeisenä tavoitteena on eriyttää viranomaistoiminta ja palvelutuontanto toisistaan sekä varmistaa yhteiskunnan ja asiakkaiden tarpeita vastaava laatu- ja palvelutaso mahdollisimman alhaisilla ja läpinäkyvillä maksuilla. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi sekä palvelutuotannon tehokkuuden ja kilpailukyvyn parantamiseksi eduskunta on hyväksynyt talousarvioesitykseen liittyvät esitykset laiksi Varustamoliikelaitoksesta, laiksi Luotsausliikelaitoksesta, laiksi Merenkulkulaitoksesta sekä luotsauslaiksi. Merenkulkulaitoksesta siirretään valtion liikelaitoksista annetun lain (1185/2002) mukaisiksi liikelaitoksiksi varustamotoiminnot ja luotsaus. Varustamoliikelaitokseen siirtyisivät jäänmurto ja monitoimimurtajien kaupallinen toiminta, väyläalukset, eräiden merenmittaus- ja tutkimusalusten hoito sekä yhteysalusliikenteen hoito. Luotsausliikelaitokseen siirtyisi alusten luotsaus. Merenkulkulaitos virastona keskittyy kauppamerenkulun ja muun vesiliikenteen toimintaedellytysten ylläpitoon ja kehittämiseen taloudellisesti, turvallisesti ja ympäristöä säästäen. Sen toiminnassa painottuvat viranomaisen ja palvelujen tilaajan tehtävät. Merenkulkulaitos vastaa jäänmurtoon, väyläaluspalveluihin ja saariston yhteysalusliikenteeseen kuuluvista viranomais- ja tilaajatehtävistä sekä alusturvallisuuteen ja luotsaukseen liittyvistä viranomaistehtävistä. Laitokseen jäävä väylänpidon ja merikartoituksen palvelutuotanto eriytetään laitoksen sisällä viranomais- ja tilaajatehtävistä.

Valtion talousarvioon uudistus vaikuttaa siten, että Merenkulkulaitoksen toimintamenomomentilta rahoitetaan Varustamoliikelaitokselta ostettavat palvelut tehtävien aiemmin ollessa laitoksen omaa työtä. Uusi liikelaitos vastaisi uusien alusten hankinnasta ja veloittaisi pääomakustannukset palveluiden hinnassa. Väylämaksut tuloutettaisiin edelleenkin valtion talousarvioon Merenkululaitoksen toimintamenomomentille. Väylämaksujen perusteena olevat kustannukset laskettaisiin uuden kustannusrakenteen mukaisina. Pitkällä aikavälillä maksujen alentaminen on mahdollista. Merenkulkulaitoksen aluspalveluja käyttäneet valtion ympäristöhallinto ja Merentutkimuslaitos voisivat ostaa vastaavanlaisia palveluja Varustamoliikelaitokselta.

Luotsausliikelaitos perii luotsausmaksut, joilla se kattaa kulunsa. Luotsausmaksut määrättäisiin valtioneuvoston asetuksella. Valtion talousarvioon otettaisiin määräraha momentille 31.32.51 hintatukena Saimaan maksutason säilyttämiseksi nykyisellään sekä luotsauksen valtionavustusten maksamiseen.

Yhteysalusliikenteeseen myönnettävä rahoitus on budjetoitu uudelle momentille 31.60.64. (Saariston yhteysalusliikennepalvelujen ostot ja kehittäminen), jonka määrärahassa on huomioitu aiemmin momentille 31.32.(44) (Saaristoliikenteen avustaminen) budjetoitu määräraha.

Molemmat liikelaitokset tulouttaisivat valtion talousarvioon siirrettävää omaisuutta vastaavasta velasta lainanlyhennykset ja korot sekä voitontuloutukset peruspääomalle. Uudistuksesta aiheutuu nettomääräisesti valtiolle lisämenoja. Lisäys on kuitenkin laskennallista pääomakustannusten veloittamisen takia. Vastaavasti valtio myöhemmin säästyy uusien investointien rahoittamiselta. Varustamoliikelaitosta koskeva osuus on luvussa 31.33 ja Luotsausliikelaitosta koskeva osuus luvussa 31.34. Merenkulkulaitoksen menot budjetoidaan lukuun 31.30.

Merenkulkulaitoksen ylläpidettävien kauppamerenkulun väylien pituus on 4 642 km ja muiden väylien 11 096 km. Talvikauden liikenne pyritään varmistamaan 23 talvisatamaan. Saimaan syväväylät pidetään auki myös talvikaudella.

Liikenne- ja viestintäministeriö on alustavasti asettanut Merenkulkulaitokselle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2004:

¹⁾ Laskentakorkona käytetty 4,9 % v. 2002—2003 ja 4,2 % v. 2004.

²⁾ Kilometrimäärä tarkistettu v. 2002.

¹⁾ Poistot on laskettu kirjanpidon arvoista, jolloin käytetty korko on 4,2 %.

Pääosa tuotoista muodostuu kauppamerenkululta perittävistä väylämaksuista. Muut tuotot ovat lähinnä maksullisesta palvelutoiminnasta. Toimintakustannukset muodostuvat pääosin liikelaitokselta ja muilta tilattavista palveluostoista, henkilöstökustannuksista ja muista lyhytvaikutteisista juoksevista kustannuksista. Poistot ja laskennalliset korot muodostuvat Merenkulkulaitoksen käyttöomaisuudesta eli lähinnä väylistä. Väylämaksun kustannusvastaavuus on 112 % johtuen siitä, että pääomakustannukset ovat liikelaitostamisesta johtuen aiempaa pienemmät. Siirrettävä alus- ja muu omaisuus luovutetaan osin nk. muuna omana pääomana, josta ei tulouteta valtiolle korkoa. Myös käyttöomaisuuden pitoaikoja on pidennetty liikelaitoksen kirjanpidossa.

21. Merenkulkulaitoksen toimintamenot(siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 16 815 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös EU:n TEN-hankkeiden tutkimus- ja selvitysmenoihin, palvelussuhdeasuntojen liiketaloudellisin perustein määräytyvien vuokrien alentamiseen sekä rakennusten, rakenteiden ja kiinteistöjen perusparannuksesta ja uudisrakentamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen silloin, kun hankkeen hankintameno tai kustannusarvio on alle 1 000 000 euroa.

Lakkautetaan pääjohtajan virka (A32) ja perustetaan pääjohtajan virka (A31) 1.1.2004 lukien.

Selvitysosa:Momentin nimike on muutettu. Toiminnan tuloja ovat väylämaksutulot, maksullisen palvelutoiminnan tulot, karttatuotannon tulot, merenkulun tarkastustoiminnan tulot, vuokratulot sekä Saimaan kanavan lupamaksut. Momentilta maksetaan myös Saimaan kanavan hoitokunnan menot.

Viitaten hyväksyttyyn esitykseen laiksi Merenkulkulaitoksesta pääjohtajan virka lakkautetaan ja perustetaan uusi pääjohtajan virka viraston roolin ja tehtävien muuttumisen johdosta.

Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 2 523 000 euroa siirtona momentilta 31.30.77 liikenteenohjaus- ja radionavigaatio-järjestelmähankintoihin sekä vähennyksenä luvun perusteluihin viitaten 2 700 000 euroa Saimaan luotsauksen hintatukeen siirtona momentille 31.32.51, 6 711 000 euroa yhteysalusliikennepalvelujen oston siirtona momentille 31.60.64 sekä 785 000 euroa ympäristöhallinnolle öljyntorjuntapalvelujen oston siirtona momentille 35.10.27.

Rannikon jäänmurtotoiminnan menot on mitoitettu 650 toimintapäivän mukaisesti eli nk. leudon talven mukaan, jolloin jääpeitettä on Perämerellä sekä rannikkoseuduilla. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon Merenkulkulaitoksen Varustamoliikelaitokselta ostamat palvelut ottaen huomioon jäänmurtajakapasiteetin ylläpitäminen myös kovan talven varalle. Varautumisesta Merenkulkulaitos maksaa noin 15 000 000 euroa.

(70.) Alusten hankinta(siirtomääräraha 3 v)

Selvitysosa:Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.

76. (31.30.87) Maa- ja vesialueiden hankinta(arviomääräraha)

Momentille myönnetään 50 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää väylien ja muiden maa- ja vesirakennuskohteiden rakentamista varten tarpeellisten maa- ja vesialueiden hankintamenojen sekä vesilain (246/1961) mukaisten korvausten maksamiseen.

77. Väyläverkon kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 6 800 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää aikaisempina vuosina myönnetyistä sopimusvaltuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen. Merenkulkulaitos oikeutetaan solmimaan aikaisempina vuosina myönnettyjen valtuuksien mukaisia sopimuksia siltä osin kuin näitä valtuuksia ei ole käytetty asianomaisena myöntämisvuonna.

Selvitysosa:

Määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon 2 523 000 euroa liikenteenohjaus- ja radionavigaatiojärjestelmähankintojen siirtona momentille 31.30.21.

Myös meri- ja sisävesiväylien investointihankkeet arvioidaan pitkän aikavälin liikennepolitiikkaa selvittävässä ministerityöryhmässä. Valiokunta ei siksi tässä vaiheessa ota tarkemmin kantaa väyläverkon kehittämiseen.

Teollisuuden kuljetusten ja kilpailukyvyn kannalta on joka tapauksessa välttämätöntä, että madaltuneiden väylien kunnostuksesta huolehditaan. Meriväylästö on pääosin 20—30 vuotta vanhaa ja huonokuntoisia kauppamerenkulun väyliä on yli 900 km. Ilman kunnostustoimenpiteitä väylien sallittua kulkusyvyyttä joudutaan alentamaan, mikä lisää kuljetuskustannuksia ja vaikeuttaa myös jäänmurtoa. Teollisuuden toimintaedellytysten kannalta etenkin Tornion ja Raahen väylät kaipaavat pikaista syventämistä liikenteen voimakkaan kasvun ja alusten suurentumisen vuoksi. Huonokuntoiset väylät heikentävät myös alusturvallisuutta, mikä korostuu erityisesti öljy- ja kemikaalikuljetuksiin käytetyillä reiteillä.

Valiokunta korostaa meriväylien ohella myös sisävesiväylien kehittämistä logistiikan ja matkailun tarpeet huomioiden.