Talousarvioesitys 0
21. Perustienpito(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 583 326 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää yleisten teiden perustienpidosta ja yleisiksi teiksi otettavien yksityisteiden kuntoonpanosta, maa-ainesalueiden hankinnoista sekä Tiehallinnon kiinteistönpidosta aiheutuvien menojen maksamiseen. Määrärahaa saa lisäksi käyttää Tieliikelaitoksen henkilöstön sopeuttamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen. Momentin määrärahalla saa myös rahoittaa ns. lähialueyhteistyöhankkeita. Määrärahaa saa käyttää myös palvelussuhdeasuntojen liiketaloudellisin perustein määräytyvien vuokrien alentamiseen.
Selvitysosa:Määräraha on osittain alueiden kehittämislaissa tarkoitettua alueiden kehittämisen rahoitusta.
Määrärahan mitoituksessa on vähennyksenä otettu huomioon yhteensä 813 000 euroa henkilöstösiirtojen takia seuraavasti: 34 000 euroa yhden henkilötyövuoden siirtona momentille 26.06.21, 28 000 euroa yhden henkilötyövuoden siirtona momentille 26.07.21, 59 000 euroa kahden henkilötyövuoden siirtona momentille 26.75.21, 273 000 euroa seitsemän henkilötyövuoden siirtona momentille 28.40.21, 64 000 euroa kahden henkilötyövuoden siirtona momentille 29.10.21, 30 000 euroa yhden henkilötyövuoden siirtona momentille 30.21.21, 154 000 euroa neljän henkilötyövuoden siirtona momentille 32.10.22, 25 000 euroa yhden henkilötyövuoden siirtona momentille 32.40.24, 30 000 euroa yhden henkilötyövuoden siirtona momentille 34.06.21 ja 116 000 euroa kolmen henkilötyövuoden siirtona momentille 35.40.21. Lisäksi momentin mitoituksessa on vähennyksenä otettu huomioon 160 000 euroa museotoiminnan avustusten siirtona momentille 31.99.40. Lähialueyhteistyöhankkeisiin käytetään enintään 500 000 euroa ja Tieliikelaitoksen henkilöstön sopeuttamisesta aiheutuviin menoihin varataan 2 900 000 euroa.
Valtiovarainvaliokunta:Perustienpitoon on esitetty 558,3 miljoonan euron määrärahaa, joka on noin 50 miljoonaa euroa kuluvaa vuotta vähemmän. Saadun selvityksen mukaan määrärahalla voidaan varmistaa tieverkon nykyisen palvelutason säilyminen ja pysäyttää tieverkon kunnon heikkeneminen. Sillä ei sen sijaan voida parantaa edellisvuosina tapahtunutta rakenteellisen kunnon heikkenemistä.
Valiokunta pitää perustienpidon alhaista määrärahatasoa erittäin huolestuttavana. Maantieliikenteellä on Suomessa erityisen suuri merkitys mm. teollisuuden kilpailukyvyn ja alueellisen elinvoimaisuuden kannalta. Suomessa kuljetetaan maanteitse tavaraa asukasta kohden enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenmaassa. Huonot päällysteet, soratiet ja kelirikko lisäävät entisestään maantieliikenteen kustannuksia. Myös siltojen huononeva kunto vaikeuttaa etenkin raskaan liikenteen kuljetuksia. Tehtyjen selvitysten mukaan yleisillä teillä on jo lähes 700 huonoa tai erittäin huonokuntoista siltaa. Siltojen korjaustarpeen kasvaessa tulisi vuosittain tehtävien korjausten määrää lisätä oleellisesti.
Keskisuuret investointihankkeet. Valiokunta kiinnittää huomiota myös siihen, että perustienpidon laajennus- ja uusinvestointien toteuttaminen on vähentynyt. Syynä siihen on mm. se, että keskisuuret investointihankkeet ovat perustienpidon määrärahatasoon nähden liian kalliita, mutta toisaalta ne ovat liian pieniä rahoitettaviksi varsinaisiin kehittämishankkeisiin suunnatuista määrärahoista. Esimerkikisi kasvavien taajamien läpi kulkevat väylät ovat usein ruuhkautuneet siten, että ne aiheuttavat turvallisuusriskejä sekä taajaman sisäiselle liikenteelle että pitkämatkaiselle liikenteelle. Valiokunta on aiemminkin korostanut erilaisten ohjelmien ja teemahankkeiden merkitystä ja katsoo, että eräänä teemahankkeena tulisi käynnistää hanke, jolla tuettaisiin kasvavien alueiden kehitystä. Myös seutukuntien välisten teiden kunnossapitoon on syytä kiinnittää nykyistä enemmän huomiota.
Valiokunta kiinnittää tässä yhteydessä huomiota myös siihen, että Olkiluodon ydinvoimalatyömaan käynnistymiseen mennessä on huolehdittava raskaan liikenteen käyttämien teiden perusparannuksesta.
Liikenneturvallisuus. Lähivuosien tavoitteet ja toimenpiteet tieliikenteen turvallisuuden parantamiseksi on määritelty valtakunnallisessa liikenneturvallisuussuunnitelmassa. Tavoitteena on vähentää vuoteen 2010 mennessä liikennekuolemien vuosittainen määrä nykyisestä noin 400:sta 250:een. Myös hallituksen 25.9.2003 hyväksymässä strategia-asiakirjassa korostetaan liikenneturvallisuuden parantamista.
Liikenneturvallisuuteen voidaan vaikuttaa varsin monilla toimenpiteillä, mm. liikennekäyttäytymisellä sekä myös joukkoliikennettä edistämällä. Liikenneonnettomuuksien ehkäisyssä on keskeinen rooli myös tiestön kunnolla, teiden talvihoidolla, taajamaliikenteen järjestelyillä ja kevyen liikenteen väylillä.
Ensi vuodelle ehdotetun määrärahan puitteissa liikenneturvallisuutta voidaan parantaa vain pienehköillä liikenneympäristöön kohdistuvilla investoinneilla, kohdennetuilla nopeusrajoitusten alentamisilla ja lisäämällä automaattisen nopeuden valvontaa. Liikenneonnettomuuksista aiheutuu yhteiskunnalle noin kolmen miljardin euron vuosittaiset kustannukset, joten liikenneturvallisuuden parantamiseen suunnatut investoinnit ovat myös taloudellisesti perusteltuja.
Momentin määräraha. Valiokunta ehdottaa, että momentille lisätään 25 000 000 euroa. Valiokunta toteaa, että perustienpidon määrärahakehys ei ole jatkossakaan riittävä ja että kehystä tulee arvioida uudelleen ministerityöryhmän työn valmistuttua.
| 2004 talousarvio | 583 326 000 |
| 2003 I lisätalousarvio | 7 185 000 |
| 2003 talousarvio | 599 079 000 |
| 2002 tilinpäätös | 620 917 000 |