Talousarvioesitys 0

24. Tiehallinto

Selvitysosa:Tiehallinto vastaa Suomen yleisistä teistä sekä ylläpitää ja kehittää yleisiä teitä osana liikennejärjestelmää. Tiehallinto suunnittelee tienpidon toimintalinjat asiakaslähtöisesti ja hankkii tienpidon tuotteet ja palvelut markkinoilta pääosin laatuvastuullisina kokonaispalveluina. Tiehallinto tarjoaa yhteiskunnan tarpeita vastaavia tie- ja liikennepalveluja. Tiehallinnon organisaatio muodostuu keskushallinnosta ja yhdeksästä tiepiiristä.

Tiehallinto on vastuussa 78 000 km pituisesta yleisestä tieverkosta, jonka arvo on noin 15 mrd. euroa. Tieliikenteen ajokustannukset tällä tieverkolla ovat noin 10 mrd. euroa vuodessa.

Perustienpidossa asetetaan etusijalle tiestön jokapäiväinen liikennöitävyys, tieverkon kunnosta huolehtiminen ja liikenneturvallisuuden parantaminen. Nimettyjä käynnissä olevia tieverkon kehittämishankkeita toteutetaan vilkkaimmalla päätieverkolla ja kaupunkiseuduilla.

Tiestön hoidon menoihin on varattu yhteensä 195,9 milj. euroa, jolla hoidon palvelutaso voidaan säilyttää. Hoito hankitaan kilpailluilta markkinoilta suurina, monivuotisina alueurakoina. Vain lauttaliikennepalvelut hankitaan vielä vuonna 2004 neuvottelumenettelyllä Tieliikelaitokselta. Päätiestöllä hoidon taso takaa hyvät ajo-olosuhteet, seututeillä tyydyttävät ja yhdysteillä vähintäänkin riittävät. Alimmassa hoitoluokassa on yli puolet tieverkosta. Tienpidon laatutasoa tarkistetaan tarvittaessa liikenteen toimivuuden seurannan ja asiakaspalautteiden pohjalta. Raskaan liikenteen turvallisuutta ja sujuvuutta vaikeissa sääolosuhteissa parannetaan täsmähoidolla.

Ylläpitoon ja korvausinvestointeihin on varattu 200 milj. euroa. Tällä rahoituksella teiden kunto säilyy. Peruskorjattavien siltojen lukumäärä tulee lähivuosina lisääntymään, eikä nykyinen rahoitustaso mahdollista siltojen rakenteellisen kunnon säilyttämistä pitkällä aikavälillä. Lisäksi merkittävä osa teihin kuuluvista muista rakenteista ja laitteista on lähivuosina tulossa korjausikään ja aiheuttavat merkittävää lisärahoitustarvetta tai määrärahojen voimakkaampaa kohdentamista näille hankkeille.

Tavoitteena on pitemmällä aikavälillä päästä lähemmäksi tieverkon kunnon optimitilannetta, jossa tienpitäjän ja tienkäyttäjien kustannukset ovat minimissään. Siltojen ja muiden rakenteiden ja laitteiden kestävä kunnossapito edellyttäisi lähivuosina 10—20 milj. euron lisäpanostusta vuotuiseen ylläpidon rahoitukseen.

Hoito sekä ylläpito- ja korvausinvestoinnit ovat ensisijaisia rahan käyttökohteita. Perustienpidon laajennus- ja uusinvestointeihin jää käytettäväksi selvästi tarvetta vähäisempi rahoitus. Vähäiset perustienpidon investoinnit suunnataan ensisijaisesti liikenneturvallisuuden kannalta tehokkaisiin toimiin. Liikenneturvallisuuden koko 1990-luvun jatkunut hyvä kehitys on turvallisuustoimien priorisoinnista huolimatta pysähtynyt. Turvallisuutta pyritään parantamaan tulevaisuudessa pienehköjen liikenneympäristöä parantavien toimien lisäksi lisäämällä automaattista nopeusvalvontaa aiempaa enemmän.

Useat tärkeät pääteiden yhteysvälit vaatisivat nykyaikaistamista sekä liikenteen toimivuuden kannalta että erityisesti liikenneturvallisuuden parantamiseksi. Jotta tieliikenteen turvallisuutta pystyttäisiin parantamaan valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti sekä toteuttamaan kiireellisimpiä elinkeinoelämän muutosten edellyttämiä ja aluetason tärkeinä pitämiä hankkeita, tarvittaisiin rahoituslisäystä tai määrärahojen voimakkaampaa kohdentamista näille hankkeille.

Talousarvioesitykseen ei vuonna 2004 sisälly uusia tieverkon kehittämisinvestointeja. E 18 -hanke välillä Muurla—Lohja siirtyy valituskäsittelyjen vuoksi. Hallitus valmistelee erikseen monivuotisen, kaikki liikennemuodot kattavan investointiohjelman.

Liikenne- ja viestintäministeriö on alustavasti asettanut Tiehallinnolle seuraavat toiminnan vaikuttavuutta, asiakaslähtöisyyttä, taloudellisuutta ja tehokkuutta sekä kyvykkyyttä koskevat tulostavoitteet vuodelle 2004:

Toiminnan vaikuttavuus

Hoidon ja ylläpidon palvelutaso säilyy nykyisellään.

Rahoitusta suunnataan siten, että tierakenteet voidaan pitkällä aikavälillä pitää kunnossa mahdollisimman taloudellisesti. Pääteiden rakenteellinen kunto ei heikkene. Huonokuntoisten päällystettyjen teiden määrä rajoitetaan enintään 5 700 kilometriin. Siltojen kunnon heikkenemistä hidastetaan lisäämällä korjaustoimintaa niin, että siltojen kuntoa kuvaava vauriopistesumma vähenee 11 %. Sorateiden kelirikon liikenteelle aiheuttamaa haittaa vähennetään 8 %.

Liikennetiedotusta ja liikenteen ohjausta parannetaan toteuttamalla tätä palvelevia seurantajärjestelmiä päätieverkon tärkeillä yhteysväleillä ja suurilla kaupunkiseuduilla.

Tiehallinnon toimin vähennetään tienkäyttäjien riskiä joutua vakavaan liikenneonnettomuuteen. Perustienpidon toimenpiteiden laskennallinen henkilövahinko-onnettomuuksien vähenemä on 45 ja kehittämisinvestoinneilla saavutetaan lisäksi 10 laskennallisen henkilövahinko-onnettomuuden vähenemä. Tiehallinto edistää eri osapuolten välistä yhteistyötä ja vuorovaikutusta sekä toteuttaa Tiehallinnon liikenneturvallisuussuunnitelman vuoden 2004 tehostetut toimenpiteet.

Pohjavesien ympäristövaikutuksia vähennetään pienentämällä suolan käyttöä. Vuonna 2004 ei toteuteta uusia pohjaveden suojauskohteita.

Asiakaslähtöisyys

Tiehallinto huolehtii tienpidosta niin, että tienkäyttäjien tyytyväisyys yleisten teiden palvelutasoon säilyy tasolla 3,4. Tiehallinto ottaa käyttöön systemaattisen menettelyn toimeksiantajiensa, yhteistyökumppaneidensa ja palvelujensa toimittajien ja tuottajien tyytyväisyyden mittaamiseksi.

Taloudellisuus ja tehokkuus

Perustienpidon yksikkömenot ovat, laajennus- ja uusinvestoinnit sekä suunnittelu pois lukien, nykyisellä palvelu- ja kuntotasolla enintään 6 500 euroa/tiekilometri. Tiehallinnon hallintomenot ovat enintään 71 milj. euroa. Tiehallinnon prosessien suorituskyvyn paraneminen kyetään osoittamaan mittarein.

Tieverkon hoidon reaaliset kustannukset alenevat kilpailuttamisen seurauksena 34 milj. eurolla (15 %) vuoden 2004 loppuun mennessä.

Kyvykkyys

Tiehallinto saavuttaa Euroopan laatupalkintoarvioinnissa (EFQM) 450 pistettä. Henkilöstön osaamisen kehittäminen on systematisoitu.

¹⁾ Sisältää kehittämisinvestoinneille budjetoidut TEN -tuet.

²⁾ Vuodelta 2001 siirtynyt 47,1 milj. euron saldo ja vuodelle 2003 siirtyvä 36,6 milj. euron saldo eivät sisälly sarakkeen '2002 tilinpäätös' -lukuihin.

¹⁾ Vuoden 2003 pisteluku itsearvioinnin ennakoidun tuloksen perusteella

21. Perustienpito(siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 583 326 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää yleisten teiden perustienpidosta ja yleisiksi teiksi otettavien yksityisteiden kuntoonpanosta, maa-ainesalueiden hankinnoista sekä Tiehallinnon kiinteistönpidosta aiheutuvien menojen maksamiseen. Määrärahaa saa lisäksi käyttää Tieliikelaitoksen henkilöstön sopeuttamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen. Momentin määrärahalla saa myös rahoittaa ns. lähialueyhteistyöhankkeita. Määrärahaa saa käyttää myös palvelussuhdeasuntojen liiketaloudellisin perustein määräytyvien vuokrien alentamiseen.

Selvitysosa:Määräraha on osittain alueiden kehittämislaissa tarkoitettua alueiden kehittämisen rahoitusta.

Määrärahan mitoituksessa on vähennyksenä otettu huomioon yhteensä 813 000 euroa henkilöstösiirtojen takia seuraavasti: 34 000 euroa yhden henkilötyövuoden siirtona momentille 26.06.21, 28 000 euroa yhden henkilötyövuoden siirtona momentille 26.07.21, 59 000 euroa kahden henkilötyövuoden siirtona momentille 26.75.21, 273 000 euroa seitsemän henkilötyövuoden siirtona momentille 28.40.21, 64 000 euroa kahden henkilötyövuoden siirtona momentille 29.10.21, 30 000 euroa yhden henkilötyövuoden siirtona momentille 30.21.21, 154 000 euroa neljän henkilötyövuoden siirtona momentille 32.10.22, 25 000 euroa yhden henkilötyövuoden siirtona momentille 32.40.24, 30 000 euroa yhden henkilötyövuoden siirtona momentille 34.06.21 ja 116 000 euroa kolmen henkilötyövuoden siirtona momentille 35.40.21. Lisäksi momentin mitoituksessa on vähennyksenä otettu huomioon 160 000 euroa museotoiminnan avustusten siirtona momentille 31.99.40. Lähialueyhteistyöhankkeisiin käytetään enintään 500 000 euroa ja Tieliikelaitoksen henkilöstön sopeuttamisesta aiheutuviin menoihin varataan 2 900 000 euroa.

Perustienpitoon on esitetty 558,3 miljoonan euron määrärahaa, joka on noin 50 miljoonaa euroa kuluvaa vuotta vähemmän. Saadun selvityksen mukaan määrärahalla voidaan varmistaa tieverkon nykyisen palvelutason säilyminen ja pysäyttää tieverkon kunnon heikkeneminen. Sillä ei sen sijaan voida parantaa edellisvuosina tapahtunutta rakenteellisen kunnon heikkenemistä.

Valiokunta pitää perustienpidon alhaista määrärahatasoa erittäin huolestuttavana. Maantieliikenteellä on Suomessa erityisen suuri merkitys mm. teollisuuden kilpailukyvyn ja alueellisen elinvoimaisuuden kannalta. Suomessa kuljetetaan maanteitse tavaraa asukasta kohden enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenmaassa. Huonot päällysteet, soratiet ja kelirikko lisäävät entisestään maantieliikenteen kustannuksia. Myös siltojen huononeva kunto vaikeuttaa etenkin raskaan liikenteen kuljetuksia. Tehtyjen selvitysten mukaan yleisillä teillä on jo lähes 700 huonoa tai erittäin huonokuntoista siltaa. Siltojen korjaustarpeen kasvaessa tulisi vuosittain tehtävien korjausten määrää lisätä oleellisesti.

Keskisuuret investointihankkeet. Valiokunta kiinnittää huomiota myös siihen, että perustienpidon laajennus- ja uusinvestointien toteuttaminen on vähentynyt. Syynä siihen on mm. se, että keskisuuret investointihankkeet ovat perustienpidon määrärahatasoon nähden liian kalliita, mutta toisaalta ne ovat liian pieniä rahoitettaviksi varsinaisiin kehittämishankkeisiin suunnatuista määrärahoista. Esimerkikisi kasvavien taajamien läpi kulkevat väylät ovat usein ruuhkautuneet siten, että ne aiheuttavat turvallisuusriskejä sekä taajaman sisäiselle liikenteelle että pitkämatkaiselle liikenteelle. Valiokunta on aiemminkin korostanut erilaisten ohjelmien ja teemahankkeiden merkitystä ja katsoo, että eräänä teemahankkeena tulisi käynnistää hanke, jolla tuettaisiin kasvavien alueiden kehitystä. Myös seutukuntien välisten teiden kunnossapitoon on syytä kiinnittää nykyistä enemmän huomiota.

Valiokunta kiinnittää tässä yhteydessä huomiota myös siihen, että Olkiluodon ydinvoimalatyömaan käynnistymiseen mennessä on huolehdittava raskaan liikenteen käyttämien teiden perusparannuksesta.

Liikenneturvallisuus. Lähivuosien tavoitteet ja toimenpiteet tieliikenteen turvallisuuden parantamiseksi on määritelty valtakunnallisessa liikenneturvallisuussuunnitelmassa. Tavoitteena on vähentää vuoteen 2010 mennessä liikennekuolemien vuosittainen määrä nykyisestä noin 400:sta 250:een. Myös hallituksen 25.9.2003 hyväksymässä strategia-asiakirjassa korostetaan liikenneturvallisuuden parantamista.

Liikenneturvallisuuteen voidaan vaikuttaa varsin monilla toimenpiteillä, mm. liikennekäyttäytymisellä sekä myös joukkoliikennettä edistämällä. Liikenneonnettomuuksien ehkäisyssä on keskeinen rooli myös tiestön kunnolla, teiden talvihoidolla, taajamaliikenteen järjestelyillä ja kevyen liikenteen väylillä.

Ensi vuodelle ehdotetun määrärahan puitteissa liikenneturvallisuutta voidaan parantaa vain pienehköillä liikenneympäristöön kohdistuvilla investoinneilla, kohdennetuilla nopeusrajoitusten alentamisilla ja lisäämällä automaattisen nopeuden valvontaa. Liikenneonnettomuuksista aiheutuu yhteiskunnalle noin kolmen miljardin euron vuosittaiset kustannukset, joten liikenneturvallisuuden parantamiseen suunnatut investoinnit ovat myös taloudellisesti perusteltuja.

Momentin määräraha. Valiokunta ehdottaa, että momentille lisätään 25 000 000 euroa. Valiokunta toteaa, että perustienpidon määrärahakehys ei ole jatkossakaan riittävä ja että kehystä tulee arvioida uudelleen ministerityöryhmän työn valmistuttua.

76. (31.24.87) Tielain mukaiset maa-alueiden hankinnat ja korvaukset (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 23 546 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää yleisistä teistä annetun lain (243/1954) ja asetuksen (487/1957) mukaisten maa-alueiden ja korvausten lisäksi myös näihin liittyvien välttämättömien menojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös kiinteistötoimitusmaksusta annetun lain (558/1995) mukaisten kiinteistötoimitusmaksujen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää tietä varten tarvittavien alueiden hankkimiseen ja korvaamiseen ennen tiesuunnitelman hyväksymistä.

(77.) Tieverkon kehittäminen(siirtomääräraha 2 v)

Selvitysosa:Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.

78. Eräät tiehankkeet (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 103 300 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää aikaisempina vuosina myönnetyistä sopimusvaltuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen. Tiehallinto oikeutetaan solmimaan aikaisempina vuosina myönnettyjen valtuuksien mukaisia sopimuksia siltä osin kuin niitä valtuuksia ei ole käytetty asianomaisena myöntämisvuonna.

Selvitysosa:

Hankkeista arvioidaan aiheutuvan valtiolle menoja vuonna 2005 noin 99,0 milj. euroa ja vuonna 2006 noin 16,1 milj. euroa.

Tällä hetkellä on käynnissä tai käynnistymisvaiheessa poikkeuksellisen paljon suuria tiehankkeita. Niiden sopimusvaltuudet ovat yhteensä noin 233 miljoonaa euroa. Valiokunta korostaa sitä, että hankkeiden rahoituksesta huolehditaan jatkossakin niin, että ne voidaan toteuttaa tehokkaasti ja taloudellisesti optimaalisella tavalla.

Ministerityöryhmän työn ollessa vielä kesken valiokunta ei ota tässä vaiheessa kantaa uusiin kehittämishankkeisiin. Valiokunta pitää kuitenkin välttämättömänä, että kehittämishankkeita toteutetaan tasaisesti ja että niitä käynnistetään myös tämän hallituskauden aikana. Päätökset uusien hankkeiden aloittamisesta on myös tehtävä riittävän aikaisessa vaiheessa. Suurien liikennehankkeiden toteuttamistapa, mm. tarjouspyyntöjen valmistelu ja kilpailuttaminen, johtaa siihen, että hanke voidaan käytännössä aloittaa vasta noin vuoden kuluttua siitä, kun sen aloittamisesta on päätetty. Käytännössä kaikki muut käynnissä olevat hankkeet paitsi suuret erillishankkeet (E18 ja Vuosaaren liikenneyhteydet) valmistuvat vuoteen 2006 mennessä. Jotta uusia hankkeita voitaisiin käynnistää välittömästi edellisten päätyttyä, on niiden aloittamisesta päätettävä jo ensi vuoden aikana.

Euroopan kasvualoitteeseen sisältyvän ns. pikaohjelman puitteissa on tarkoitus käynnistää mm. lukuisa joukko liikennehankkeita, joiden rahoitukseen EU osallistuu. Suomen kannalta on tärkeää, että tässä yhteydessä voidaan edistää Pohjolan kolmioon liittyvien liikenneyhteyksien kehittämistä.

79. Tieverkon jälkirahoitus- ja kokonaisrahoitushankkeet(siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 36 300 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää aikaisempina vuosina myönnetyistä sopimusvaltuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen. Tiehallinto oikeutetaan solmimaan aikaisempina vuosina myönnettyjen valtuuksien mukaisia sopimuksia siltä osin kuin niitä valtuuksia ei ole käytetty asianomaisena myöntämisvuonna.

Selvitysosa:Seuraavassa taulukossa ovat hankkeet, joihin on myönnetty sopimusvaltuus aikaisempien vuosien talousarviossa. Hanke vt 4 Järvenpää—Lahti edellyttää määrärahaa myöhempinä vuosina 167 000 000 euroa.

¹⁾ Sopimuskausi päättyy vuonna 2012.