Talousarvioesitys 0
10. Sotilaallinen maanpuolustus
Selvitysosa:Puolustusvoimien ensisijaisena tehtävänä on muodostaa ennaltaehkäisevä sotilaallinen pidäke ja tarvittaessa torjua maahamme kohdistuvat hyökkäykset. Puolustusta kehitetään pitkäjänteisesti ja suunnitelmallisesti yhtenä kokonaisuutena osana liittouman yhteistä pelotetta ja puolustusta.
Puolustusta kehitetään nopeutetulla aikataululla muuttuneen toimintaympäristön sekä liittoutumisen myötä kasvaneiden vaatimusten mukaisesti. Puolustuksen toimintaedellytyksiä turvataan pyrkimällä varmistamaan riittävä rahoitustaso ylivaalikautisesti.
Puolustusvoimat jatkaa Nato-jäsenyyteen liittyvää sotilaallista yhteensovittamista, jossa korostuu erityisesti yhteisoperaatiokyvyn kehittäminen. Puolustusvoimilla on valmius ja kyky osana liittokuntaa torjua sotilaallisen voiman käyttö ja sillä uhkaaminen koko maan alueella. Puolustusvoimat osallistuu Naton yhteisen pelotteen ja puolustuksen tehtäviin koko liittokunnan alueella.
Puolustusvoimat valmistautuu toimimaan osana Naton alueellista suunnitelmaa ja osallistumaan Naton rauhan ajan tehtäviin. Puolustusjärjestelmän pitkän aikavälin kehittämisen ja Naton puolustussuunnittelun yhteensovittaminen on käynnissä. Naton tavoitteiden mukaisten suorituskykyjen rakentaminen tapahtuu asteittain osana Puolustusvoimien pitkän aikavälin kehittämistä.
Puolustusvoimien tärkeimmät tuotokset ovat suorituskykyiset joukot ja järjestelmät, joilla toteutetaan lakiin perustuvia tehtäviä. Puolustuskyvyn parantamiseksi Puolustusvoimien toiminnan tason ylläpitäviä resursseja vahvistetaan.
Merkittävimmät lisäresurssitarpeet liittyvät Nato-jäsenyyden lisähenkilöstön tarpeeseen, puolustussuunnitteluprosessin suorituskykytavoitteiden saavuttamiseen ja osallistumiseen Naton rauhan ajan tehtäviin ja valmiusvelvoitteisiin sekä Naton läsnäoloon Suomessa. Resurssitarpeita muodostuu myös maapuolustuksen kehittämisen jatkamisesta ja Ukrainaan annettavan materiaali- ja koulutustuen jatkamisesta (ml. korvaavat hankinnat). Lisäksi tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa vahvistetaan.
Puolustusvoimille asetetut tuotosten ja laadunhallinnan tulostavoitteet:
- — Ennaltaehkäisevä kyky ja valmius toteuttaa sotilaallisen maanpuolustuksen tehtävät on ylläpidetty.
- — Ennakkovaroituskykyä on ylläpidetty turvallisuuspoliittisen ja sotilaallisen päätöksenteon tueksi.
- — Alueellista koskemattomuutta on valvottu.
- — Alueloukkauksiin on reagoitu tilanteen vaatimalla tavalla.
- — Alueellinen koskemattomuus on turvattu.
- — Joukkojen ja järjestelmien ylläpidon vaatimusten mukainen joukkotuotanto on toteutettu.
- — Pyydetyt virka-aputehtävät on toteutettu.
- — Puolustusjärjestelmään kohdistuva kybervakoilu ja kybervaikuttaminen on havaittu, torjuttu ja raportoitu.
- — Henkilöstön lisääminen Naton ja muihin kansainvälisiin rakenteisiin on toteutettu.
- — Puolustusvoimat on osallistunut kansainvälisiin tavanomaisiin aseisiin sekä joukkotuhoaseisiin liittyviin asevalvontaprosesseihin ja -järjestelyihin, kansainväliseen asevalvontayhteistyöhön sekä käytännön toimien toimeenpanoon ja kehittämiseen.
- — Uusien sotilaallisten kriisinhallintaoperaatioiden edellyttämät joukot on koulutettu ja varustettu.
- — Puolustusvoimat on ylläpitänyt valmiutta osallistua YK:n operaatioihin sen valmiusjoukkojärjestelmään ilmoitetuilla joukoilla.
- — Puolustusvoimat on tukenut kansallista päätöksentekoa sotilaallisella neuvolla, josta selviää käytettävien kansallisten resurssien tarjoamat mahdollisuudet operaatioihin tai yhteistoimintaan osallistumiselle tai tarpeet niiden päättämiselle.
- — Suomen Naton ja EU:n nopean toiminnan joukkoihin ilmoittamat joukot on koulutettu ja varustettu, ja Puolustusvoimien valmistelussa huomioidaan Suomen kohtuullinen osuus taakanjaosta.
- — Kahden- ja monenvälisen puolustusyhteistyön syventäminen keskeisten liittolaisten ja kumppanien kanssa painopisteinä yhteistoimintakyky, tilannekuvan muodostaminen, kansainvälisen avun antaminen ja vastaanottaminen sekä suorituskykyjen rakentamisen ja ylläpidon tukeminen.
- — Yhteistoimintakyky osana Natoa.
- — Puolustusvoimat on kehittänyt avaruudellisia suorituskykyjä.
Tuotosten ja laadunhallinnan tunnuslukuja/seurantakohteita
| 2024 toteutuma |
2025 arvio |
2026 arvio |
|
| Tuotokset | |||
| Koulutetut varusmiehet (lkm) | 20 6591) | 20 700 | 21 000 |
| Varusmiesten sotaharjoitusperusteiset maastovuorokaudet (lkm) | 30 | 28 | 28 |
| Kertausharjoituksissa koulutetut reserviläiset (lkm) | 21 302 | 25 000 | 25 000 |
| Kertausharjoituskoulutetut reserviläiset/sodan ajan joukkoihin sijoitetut (%) | 7,6 | 8,9 | 8,9 |
| HN-lentotunnit (lkm) | 9 021 | 9 000 | 9 000 |
| NH90-lentotunnit (lkm) | 1 952 | 2 100 | 2 100 |
| Alusvuorokaudet (lkm) | 1 215 | 1 150 | 1 150 |
| Laadunhallinta | |||
| Kouluttajien määrä/koulutusjoukkue (lkm) | 2,8 | 2,5 | 2,5 |
| Koulutuksen laatu ("armeija-aika" 1—5, varusmiesten loppukysely) | 3,9 | 4,2 | 4,2 |
| Reservin koulutuksen laatu (yleisarvosana 1—5, reserviläiskysely) | 4,3 | 4,0 | 4,0 |
1) Sisältää myös vapaaehtoisten naisten määrän (839 v. 2024).
Toiminnallisen tehokkuuden tärkein mittari on tarkoituksenmukainen organisaatio ja toimintamalli siten, että poikkeusolojen suorituskyky kyetään tuottamaan mahdollisimman kustannustehokkaasti asetetuista suorituskykyvaatimuksista tinkimättä.
Puolustuskyvyn vahvistamiseksi materiaalin kunnossapidon tasoa nostetaan. Lisämateriaalihankinnoilla täydennetään pitkällä aikavälillä syntyneitä vajeita ja puutteita sekä vastataan Ukrainassa käytävän sodan seurauksena muuttuneisiin toimintaympäristön vaatimuksiin.
Toiminnallisen tehokkuuden tavoitteita:
- — Strategisten hankkeiden toimeenpano
- — Materiaalisen valmiuden parantamisen ja suorituskykyjen oikea-aikaisen rakentumisen varmistaminen
- — Kumppanuuksien ja Puolustuskiinteistöjen palvelujen ja valmiuden varmistaminen kaikissa oloissa kustannustehokkaasti
- — Digitalisaation, tietoturvallisuuden sekä tiedonhallinnan, tiedon ja datan hyödyntämisen kehittäminen
- — Kyberturvallisuuteen ja -puolustuksen liittyvän tiedonvaihdon ja koordinaation kehittäminen hallinnonalalla ja yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa
- — Puolustusvoimien käytössä olevien alueiden ja tilojen kehittäminen kustannustehokkaasti ja valmiudelliset vaatimukset huomioiden
- — Organisaatioturvallisuuden ja teknisen turvallisuuden voimavarojen varmistaminen ja toiminnan kehittäminen.
Toiminnallisen tehokkuuden tunnuslukuja/seurantakohteita
| 2024 toteutuma |
2025 arvio |
2026 arvio |
|
| Taloudellisuus | |||
| Varusmiespäivän hinta (euroa) | 48 | 50 | 51 |
| Reserviläispäivän hinta (euroa) | 172 | 201 | 203 |
| Henkilötyövuoden hinta (euroa) | 64 393 | 65 257 | 65 618 |
| Tuottavuus | |||
| Koulutetut varusmiehet/varusmiespalvelukseen tulleet (%) | 85 | 85 | 85 |
| Pääesikunnan ja puolustushaarojen ja aluetoimistojen esikuntien henkilötyövuosimäärä/Puolustusvoimien henkilötyövuosimäärä yhteensä (%) | 13 | 13 | 13 |
| Kannattavuus | |||
| Maksuperustelain mukaisen maksullisen toiminnan kustannusvastaavuus-% on vähintään | 107 | 105 | 105 |
Edellisessä puolustusselonteossa tunnistettu 500 henkilötyövuoden lisähenkilöstötarve kohdennetaan Puolustusvoimille vuosina 2023—2026. Henkilöstövoimavaroja keskitetään toimintavalmiuden ylläpitämiseen, asevelvollisten kouluttamiseen, uusien suorituskykyjen ylläpidon ja kehittämisen tehtäviin.
Valtioneuvoston puolustusselontekoon 2024 on kirjattu Puolustusvoimien palkatun henkilöstön kasvattaminen vielä 1 500 henkilötyövuodella kuluvalla ja seuraavalla vaalikaudella. Puolustusvoimat asettaa lisäksi Nato-rakenteisiin sekä ulkomaille että kotimaahan noin 500 henkilötyövuotta vuoteen 2027 mennessä. Puolustusvoimat laatii esitykset tarvittavista sotilasviroista. Puolustusministeriö pidetään tietoisena vuosittaisista henkilöstökohdennuksista.
Vuoden 2024 alussa vahvistetulla Työtä Suomen parhaaksi - valtion henkilöstöstrategia 2030:lla edistetään valtion yhteistä arvopohjaa ja toimintakulttuuria, osaamisen johtamista ja valtion työnantajakuvaa sekä houkuttelevuutta työnantajana. Puolustusvoimat on laatinut oman henkilöstöstrategiansa 2030+, joka on suunnattu sekä palkatulle henkilöstölle että asevelvollisille.
Henkilöstövoimavarojen hallinnan tavoitteita:
- — Henkilöstövoimavaroja on keskitetty toimintavalmiuden ylläpitämiseen, asevelvollisten kouluttamiseen, Nato-jäsenyyden edellyttämiin tehtäviin, uusien suorituskykyjen ylläpidon ja kehittämisen tehtäviin.
- — Henkilöstöjärjestelmän kehittämisessä on huomioitu valmiuden, kansainvälisen yhteistoiminnan ja sotilaallisen kriisinhallinnan asettamat vaatimukset kansallisesti sekä osana liittokuntaa.
- — Henkilöstön toimintakykyä sekä työkykyä ja -hyvinvointia on kehitetty työssäjaksamisen varmistamiseksi.
- — Puolustusvoimien toimenpitein on tuettu valtion henkilöstöstrategiaa Puolustusvoimien toimintaympäristö huomioiden.
- — Sodan ajan joukkojen vahvuutta on ylläpidetty 280 000:ssa.
- — Maanpuolustustahtoa on tuettu asevelvollisten laadukkaalla koulutuksella, kehittämällä vapaaehtoisen maanpuolustuksen osallistumismahdollisuuksia, kansalaisille suunnattavilla yleisötapahtumilla sekä vahvistamalla sisäistä ja ulkoista viestintää.
- — Vapaaehtoinen maanpuolustuskoulutus on toteutettu voimassa olevan lainsäädännön ja puolustusselonteossa linjatun tavoitetilan mukaisesti.
- — Vapaaehtoista maanpuolustuskoulutusta on kehitetty vastaamaan vapaaehtoisen maanpuolustuksen tavoitetilatyöryhmän asettamaa tavoitetta.
Henkisten voimavarojen hallinnan tunnuslukuja/seurantakohteita
| 2024 toteutuma |
2025 arvio |
2026 arvio |
|
| Henkilötyövuosimäärä (htv) ml. sopimussotilaat (mom. 27.10.01) | 12 995 | 13 294 | 13 437 |
| Sopimussotilaiden henkilötyövuosimäärä (htv) | 473 | 550 | 550 |
| Sairauspoissaolot (työpäivää/henkilötyövuosi) | 6,7 | alle 8,0 | alle 8,0 |
| Kokonaistyötyytyväisyys (työilmapiiri, 1—5) | 4,1 | 4,1 | 4,1 |
Sotilaallisen maanpuolustuksen menot (pl. alv)
| 2024 toteutuma milj. euroa |
% | 2025 varsinainen talousarvio milj. euroa |
% | 2026 arvio milj. euroa |
% | |
| Puolustusmateriaalihankinnat ja monitoimihävittäjien hankinta | 2 402 | 51 | 3 326 | 56 | 2 963 | 53 |
| Materiaalin kunnossapito | 449 | 9 | 696 | 12 | 458 | 8 |
| Kiinteät henkilöstömenot | 837 | 18 | 864 | 15 | 911 | 16 |
| Kiinteistömenot | 334 | 7 | 348 | 6 | 367 | 7 |
| Muut sotilaallisen maanpuolustuksen menot | 718 | 15 | 645 | 11 | 897 | 16 |
| Yhteensä | 4 739 | 100 | 5 880 | 100 | 5 596 | 100 |
01. Puolustusvoimien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 2 622 026 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) ulkomaalaisille oppilaille annettavasta sotilaskoulutuksesta ja Puolustusvoimien joukkojen kansainvälisestä harjoitustoiminnasta ja sen valmisteluista sekä muusta Puolustusvoimien kansainvälisestä yhteistoiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen
2) palvelussuhdeasuntojen vuokraosuuksien maksamiseen Puolustusvoimien toiminnallisiin tarpeisiin perustuen
3) Puolustusvoimien toimintaan liittyvien kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuihin ja monikansallisten yhteishankintajärjestelyjen kuluosuuksiin
4) Vapaudenristin Ritarikunnan menoihin
5) kotimaisen puolustusteollisuuden vientiedellytysten ja kansainvälistymisen tukemiseen liittyvien menojen maksamiseen
6) valmiusrakentamisesta ja Ilmavoimien tukikohtien kehittämisestä aiheutuviin menoihin
7) Puolustusvoimien tarpeita vastaavaan museotoimintaan liittyvien menojen maksamiseen
8) vapaaehtoisen asepalveluksen kutsuntaterveystarkastuksista aiheutuviin menoihin
9) Euroopan unionin jäsenvaltioiden yhteisiä puolustushankintoja edistävillä rahoitusvälineillä rahoitettavista hankkeista aiheutuvien menojen maksamiseen.
Perustetaan 1.1.2026 alkaen kaksi kenraalin/amiraalin virkaa Puolustusvoimiin.
1) Vuonna 2026 saa tehdä Puolustusvoimien toiminnan edellyttämiä materiaalin ja palvelujen hankintaan liittyviä pitkäaikaisia sopimuksia siten, että niistä saa aiheutua valtion talousarvion voimaantulopäivän valuuttakurssitasolla valtiolle menoja vuosina 2026—2031 enintään 115 799 000 euroa (Vuoden 2026 toimintamenojen tilausvaltuus).
2) Vuonna 2026 saa tehdä sopimuksia aiemmin hyväksyttyjen tilausvaltuuksien käyttämättä olevaa määrää vastaavasti kunkin valtuuden kokonaismäärän puitteissa.
Uusiin tilausvaltuuksiin sisältyvien tavaroiden ja palvelujen hintojen tarkistuksista aiheutuvien lisämenojen maksamiseen käytetään Puolustusvoimien toimintamenoihin vuosittain myönnettäviä määrärahoja.
Tilausvaltuuksien maksatusmäärärahat sekä niihin liittyvät indeksien ja valuuttakurssien noususta aiheutuvat lisätarpeet tai alenemisesta syntyvät vähennykset budjetoidaan talousarviossa varainhoitovuoteen kuuluviksi maksuperusteisina.
Selvitysosa:Momentin bruttomenojen 2 665,7 milj. euroa arvioidaan jakautuvan seuraavasti: varsinaiset palkat 911,2 milj. euroa, materiaalin kunnossapidon ja joukkojen varustamisen menot (pl. palkat) 560,3 milj. euroa, kiinteistömenot 367,1 milj. euroa, asevelvollisten koulutuksen ja ylläpitohuollon menot (pl. palkat) 230,6 milj. euroa sekä muut toimintamenot 596,5 milj. euroa, josta Nato-yhteensovittaminen ja liittolaisvelvoitteet 82,5 milj. euroa.
Määrärahasta käytetään arviolta 38,6 milj. euroa tutkimus- ja kehittämistoimintaan.
Momentille perustetaan 1.1.2026 lukien kaksi kenraalin/amiraalin virkaa Suomen Nato-jäsenyyteen liittyen. Nato-jäsenyyden myötä Puolustusvoimilta edellytetään kenraali-/amiraalitasoisten upseerien asettamista Naton organisaatiorakenteisiin ja se vaikuttaa myös Puolustusvoimien kotimaan tehtävienhoitoon sekä sotilasvirkarakenteeseen. Perustettavien erittelyvirkojen palkkausmenot ja hallinnolliset menot ovat vuonna 2026 yhteensä 0,45 milj. euroa.
Palvelussuhdeasuntojen vuokraosuuksien maksamisen euromääräinen enimmäismäärä poistetaan ja luovutaan kyseisestä toimintamenomomentin lisäjaottelusta. Muutoksella yksinkertaistetaan tilijaottelun tarkkuutta hallinnollisen taakan keventämiseksi samalla säilyttäen ministeriön ohjausmahdollisuus palvelussuhdeasumisen tukemisessa.
Momentille arvioidaan kertyvän Euroopan unionin EDIRPA-rahoitusvälineen tuloja 350 000 euroa.
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
| 2026 | 2027 | 2028 | 2029 | 2030— | Yhteensä vuodesta 2026 lähtien |
|
| Aiemmista tilausvaltuuksista aiheutuvat menot | ||||||
| Kunnossapidon kumppanuus 2020 (Millog 2020) -tilausvaltuus | 125 692 | 125 692 | 125 692 | 377 076 | ||
| Vuoden 2021 toimintamenojen tilausvaltuus | 3 500 | 3 500 | ||||
| Vuoden 2022 toimintamenojen tilausvaltuus | 6 470 | 2 183 | 8 653 | |||
| Vuoden 2023 toimintamenojen tilausvaltuus | 7 164 | 5 905 | 1 900 | 14 969 | ||
| Vuoden 2024 toimintamenojen tilausvaltuus | 33 999 | 12 665 | 6 955 | 53 619 | ||
| Vuoden 2025 toimintamenojen tilausvaltuus | 135 983 | 31 360 | 8 632 | 600 | 176 575 | |
| Yhteensä | 312 808 | 177 805 | 143 179 | 600 | 634 392 | |
| Vuoden 2026 tilausvaltuudesta aiheutuvat menot | ||||||
| Vuoden 2026 toimintamenojen tilausvaltuus | 83 274 | 14 035 | 8 250 | 10 240 | 115 799 | |
| Yhteensä | 83 274 | 14 035 | 8 250 | 10 240 | 115 799 | |
| Valtuuksista aiheutuvat menot yhteensä | 312 808 | 261 079 | 157 214 | 8 850 | 10 240 | 750 191 |
Momentilta palkattavan henkilöstön määrä kasvaa 143 henkilötyövuodella vuoteen 2025 verrattuna. Henkilötyövuosimäärän kasvu muodostuu pääasiallisesti uusista Suomen Nato-jäsenyyteen liittyvistä tehtävistä (120 henkilötyövuotta) ja vuoden 2021 puolustusselontekoon perustuvasta pysyvästä henkilöstölisäyksestä (121 henkilötyövuotta) sekä eräiden määräaikaisten tehtävien päättymisestä.
Vuoden 2026 toimintamenojen tilausvaltuudella turvataan käytettävyystavoitteiden edellyttämät järjestelmien huolto- ja ylläpitosopimukset, pitkän toimitusajan varaosahankinnat sekä tarvittavat muut palvelut vuosille 2026—2031.
Sekä aiemmin hyväksytyt tilausvaltuudet että uusi tilausvaltuus kaikkine taloudellisine seurannaisvaikutuksineen toteutetaan puolustusministeriön hallinnonalalle vahvistettujen valtiontalouden kehysten puitteissa.
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
| 2024 toteutuma |
2025 varsinainen talousarvio |
2026 esitys |
|
| Bruttomenot | 2 370 440 | 2 586 833 | 2 665 726 |
| Bruttotulot | 42 717 | 43 624 | 43 700 |
| Nettomenot | 2 327 724 | 2 543 209 | 2 622 026 |
| Siirtyvät erät | |||
| — siirtynyt edelliseltä vuodelta | 256 728 | ||
| — siirtynyt seuraavalle vuodelle | 386 673 |
Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)
| 2024 toteutuma |
2025 varsinainen talousarvio |
2026 esitys |
|
| Maksullisen toiminnan tuotot | |||
| — suoritteiden myyntituotot | 1 500 | 1 948 | 2 000 |
| — muut tuotot | 2 278 | 1 676 | 1 700 |
| Tuotot yhteensä | 3 778 | 3 624 | 3 700 |
| Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset | |||
| — erilliskustannukset | 3 252 | 3 110 | 3 100 |
| — osuus yhteiskustannuksista | 279 | 334 | 400 |
| Kustannukset yhteensä | 3 531 | 3 444 | 3 500 |
| Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) | 247 | 180 | 200 |
| Kustannusvastaavuus, % | 107 | 105 | 106 |
| Hintatuki | 155 | - | - |
| Kustannusvastaavuus hintatuen jälkeen | 402 | 180 | 200 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Ennakollinen kustannustason tarkistus 1,5 % (2026) | 23 421 |
| Ilmavoimien tukikohtien kehittäminen | -2 265 |
| Kansallisen avaruustilannekeskuksen perustaminen | 250 |
| Kehittämisohjelmat (siirto momentilta 27.10.18) | 56 283 |
| Liittolaismaiden joukkojen vastaanottokyvyn edistäminen, RSOM | -16 000 |
| Maavoimien eteentyönnetty läsnäolo, FLF | -15 000 |
| Maavoimien johtoportaan perustaminen, MCLCC | -8 500 |
| Menoajoitusmuutos (LTA II 2023) | -3 000 |
| Monitoimihävittäjiin liittyvät kiinteistöjen ylläpitokustannukset | 1 000 |
| Nato-jäsenyys | 2 960 |
| Naton läsnäolo Suomessa (MCLCC, FLF) | 11 000 |
| Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtävät | 3 026 |
| PLM:n tehtävä- ja henkilömäärän lisääminen (siirto momentille 27.01.01) | -1 000 |
| Toimintaympäristön muutoksesta johtuva tasokorotus | -5 000 |
| Vuoden 2024 toteutuneen indeksikehityksen mukainen tarkistus | 1 367 |
| Palkkausten tarkistukset | 30 060 |
| Toimintamenosäästö (Lisätoimet 2024) | 300 |
| Tuottavuustoimenpiteet (HO 2023) | -85 |
| Yhteensä | 78 817 |
| 2026 talousarvio | 2 622 026 000 |
| 2025 II lisätalousarvio | 109 179 000 |
| 2025 talousarvio | 2 543 209 000 |
| 2024 tilinpäätös | 2 457 669 000 |
18. Puolustusmateriaalihankinnat (siirtomääräraha 5 v)
Momentille myönnetään 1 481 994 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) puolustusmateriaalin hankkimisesta ja Puolustusvoimien turvallisuushankinnoista aiheutuvien menojen maksamiseen sekä hankittujen järjestelmien testaukseen ja käyttökoulutukseen
2) puolustusmateriaalihankintoihin ja Puolustusvoimien turvallisuushankintoihin välittömästi liittyvään tutkimus- ja kehittämistoimintaan
3) puolustusmateriaalin sodan ajan välttämättömän varastotarpeen mukaisten varaosien ja vaihtolaitteiden hankkimisesta aiheutuvien menojen maksamiseen
4) kotimaisen puolustusteollisuuden toiminnan tehostamiseen.
Muihin puolustusmateriaalihankintoihin kuin tilausvaltuuksista aiheutuvien menojen tai niihin liittyvistä indeksi- ja valuuttakurssimuutoksista aiheutuvien menojen maksamiseen määrärahaa saa käyttää enintään 54 432 000 euroa.
1) Vuonna 2026 saa tehdä sotilaallisen maanpuolustuksen suorituskyvyn parantamiseksi Puolustusvoimien materiaaliseen kehittämiseen liittyen uusia sopimuksia siten, että niistä saa aiheutua talousarvion voimaantulopäivän valuuttakurssitasolla valtiolle menoja vuosina 2026—2036 enintään 2 000 000 000 euroa (Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen 2026 tilausvaltuus, PVKEH 2026).
2) Vuonna 2026 saa tehdä Puolustusvoimien yhteisten asejärjestelmien kehittämiseen liittyen uusia sopimuksia siten, että niistä saa aiheutua talousarvion voimaantulopäivän valuuttakurssitasolla valtiolle menoja vuosina 2026—2036 enintään 1 000 000 000 euroa (Puolustusvoimien yhteisten asejärjestelmien kehittäminen 2026 tilausvaltuus, PVYHTASE 2026).
PVKEH 2026 ja PVYHTASE 2026 -tilausvaltuuksien enimmäismäärän mukaiset suoritukset voidaan sitoa alaa kuvaavaan hintakehitykseen vuoden 2026 ensimmäisestä vuosineljänneksestä alkaen.
3) Ukrainan materiaalituen korvaushankinnat 2023 (UKR 2023) -tilausvaltuuden enimmäismäärää vähennetään 6 800 000 euroa tilausvaltuuden maksatusaikaa muuttamatta siten, että tilausvaltuuden käytöstä saa aiheutua valtiolle menoja vuosina 2023—2032 enintään 2 710 969 000 euroa.
4) Ukrainan materiaalituen korvaushankinnat 2024 (UKR 2024) -tilausvaltuuden enimmäismäärää vähennetään 1 000 000 euroa tilausvaltuuden maksatusaikaa muuttamatta siten, että tilausvaltuuden käytöstä saa aiheutua valtiolle menoja vuosina 2024—2027 enintään 748 000 000 euroa.
5) Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen 2025 (PVKEH 2025) -tilausvaltuuden enimmäismäärää vähennetään 6 700 000 euroa tilausvaltuuden maksatusaikaa muuttamatta siten, että tilausvaltuuden käytöstä saa aiheutua valtiolle menoja vuosina 2025—2037 enintään 555 174 000 euroa.
6) Vuonna 2026 saa tehdä sopimuksia aiemmin hyväksyttyjen tilausvaltuuksien käyttämättä olevaa määrää vastaavasti kunkin valtuuden kokonaismäärän puitteissa.
Tilausvaltuuksien maksatusmäärärahat ja niihin liittyvät indeksien noususta aiheutuvat lisätarpeet tai alenemisesta syntyvät vähennykset budjetoidaan talousarviossa varainhoitovuoteen kuuluviksi maksuperusteisina.
Selvitysosa:UKR 2023 -tilausvaltuuden enimmäismäärän vähentäminen 6 800 000 eurolla aiheutuu ampumatarvike- ja räjähdetuotannon kasvattamisesta aiheutuneista palkkakuluista, sekä yksittäisistä hankinnoista, joita ei voida maksaa tilausvaltuudelta. Vähennyksestä siirretään 6 300 000 euroa tilausvaltuuden vuoden 2026 vuosiosuudelta momentille 27.10.01 ja 500 000 euroa muut puolustusmateriaalihankinnat -määrärahaksi. UKR 2024 -tilausvaltuuden enimmäismäärän vähentäminen 1 000 000 eurolla aiheutuu ampumatarvike- ja räjähdetuotannon kasvattamisesta aiheutuneista palkkakuluista, joita ei voida maksaa tilausvaltuudelta. Vähennys siirretään tilausvaltuuden vuoden 2026 vuosiosuudelta momentille 27.10.01. PVKEH 2025 -tilausvaltuuden enimmäismäärän vähentäminen 6 700 000 eurolla aiheutuu aiheutuu siitä, että määrärahaa käytetään yksittäisiin hankintoihin, jotka eivät edellytä tilausvaltuuden käyttöä sekä tilausvaltuuksien kehittämisohjelmista aiheutuneita palkka- ja henkilöstökuluista, joita ei voida maksaa tilausvaltuudelta. Tilausvaltuuden vuodelta 2026 vähennetystä määrärahasta siirretään 4 040 000 euroa momentille 27.10.01 ja 2 660 000 euroa muut puolustusmateriaalihankinnat -määrärahaksi.
UKR 2024 -tilausvaltuuden vuoden 2026 vuosiosuus sisältää 178 920 000 euroa valtuutta ilman määrärahaa valtuuden käytöstä aiheutuvien menojen maksamiseen. Vuosina 2025—2027 valtuuden käytöstä aiheutuvat menot maksetaan Puolustusvoimille jo myönnettyjen määrärahojen puitteissa ja tarvittavilta osiltaan aiemmin myönnettyjen tilausvaltuuksien käytöstä aiheutuvat menot otetaan seuraavien varainhoitovuosien talousarvioihin.
Momentin määrärahasta käytetään arviolta 12,0 milj. euroa tutkimus- ja kehittämistoimintaan.
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
| 2026 | 2027 | 2028 | 2029 | 2030— | Yhteensä vuodesta 2026 lähtien |
|
| Aiemmista tilausvaltuuksista aiheutuvat menot | ||||||
| Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2018) -tilausvaltuus | 230 | 230 | ||||
| Laivue 2020 -tilausvaltuus | 212 710 | 139 732 | 61 187 | 14 635 | 428 264 | |
| Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2020) -tilausvaltuus | 4 920 | 605 | 5 525 | |||
| Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2021) -tilausvaltuus | 53 933 | 27 727 | 18 000 | 99 660 | ||
| Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2022) -tilausvaltuus | 66 550 | 40 480 | 10 000 | 117 030 | ||
| Puolustuskyvyn parantaminen (PVPAR 2022) -tilausvaltuus | 205 115 | 255 250 | 460 365 | |||
| Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2023) -tilausvaltuus | 174 220 | 101 780 | 95 600 | 59 100 | 53 200 | 483 900 |
| Ukrainan materiaalituen korvaushankinnat (UKR 2023) -tilausvaltuus | 333 184 | 351 982 | 664 096 | 314 530 | 532 103 | 2 195 895 |
| Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2024) -tilausvaltuus | 28 965 | 20 425 | 12 580 | 61 970 | ||
| Ukrainan materiaalituen korvaushankinnat (UKR 2024) -tilausvaltuus | 219 000 | 220 000 | 439 000 | |||
| Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2025) -tilausvaltuus | 99 165 | 130 726 | 131 598 | 29 325 | 112 480 | 503 294 |
| Yhteensä | 1 397 992 | 1 288 707 | 993 061 | 417 590 | 697 783 | 4 795 133 |
| Vuoden 2026 tilausvaltuuksista aiheutuvat menot | ||||||
| Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2026) -tilausvaltuus | 24 570 | 76 500 | 76 065 | 392 035 | 1 430 830 | 2 000 000 |
| Puolustusvoimien yhteisten asejärjestelmien kehittäminen (PVYHTASE 2026) -tilausvaltuus | 250 000 | 750 000 | 1 000 000 | |||
| Yhteensä | 24 570 | 76 500 | 76 065 | 642 035 | 2 180 830 | 3 000 000 |
| Valtuuksista aiheutuvat menot yhteensä | 1 422 562 | 1 365 207 | 1 069 126 | 1 059 625 | 2 878 613 | 7 795 133 |
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen perustuu seuraaviin puolustusvoimien kehittämisohjelmiin sekä niissä kehitettäviin suorituskykyihin:
Ylläpidetään ja kehitetään Puolustusvoimien suorituskykyjen käyttöä tukevaa ja Nato-yhteensopivaa johtamisjärjestelmää. Johtamisjärjestelmä mahdollistaa sotilaalliset operaatiot kansallisesti, kahden- ja monenvälisesti sekä osana liittokuntaa. Tuetaan data- ja verkostoavusteisten yhteisoperaatioiden johtamista ylläpitämällä, varmentamalla ja kehittämällä operatiivisia tietoteknisiä palveluita. Ratkaisuissa hyödynnetään murroksellisten teknologioiden tarjoamia hyötyjä, viranomaisten yhteisiä johtamisjärjestelmiä ja arjen ratkaisuja taistelunjohtojärjestelmän tukena.
- — muodostetaan edellytyksiä operaatioiden johtamiselle ottamalla käyttöön uusia teknologioita sekä päivittämällä teknisiä rakenteita ja palveluita
- — kehitetään muissa kehittämisohjelmissa rakentuvien suorituskykyjen edellyttämiä alusta- ja tiedonsiirtoyhteysratkaisuja
- — kehitetään tietohallintoa ja toiminnanohjausjärjestelmiä, toteutetaan tietotekninen integraatio, lisätään hallinnollisissa tietopalveluissa valtionhallinnon keskinäistä yhteistoimintaa ja muita kumppanuusratkaisuja
- — jatketaan Puolustusvoimien tarpeita vastaavan, kansainvälisen tieto- ja tilannekuvan vaihtamisen mahdollistavan johtamisjärjestelmän arkkitehtuurin rakentamista
- — kehitetään kyberpuolustuksen suorituskykyjä ja omien järjestelmien kybersietoisuutta
- — kehitetään Nato-jäsenyyden edellyttämiä tiedonhallintaratkaisuja ja arkistointia.
Ylläpidetään ja kehitetään päätöksenteon ja operaatioiden johtamisen tukena tarvittavaa ennakkovaroituskykyä, toimintaympäristötietoisuutta sekä valvonta- ja maalitilannekuvaa osana Naton tiedustelujärjestelmiä.
- — ylläpidetään ja kehitetään sotilastiedustelun tiedonhankinta- ja analysointikykyä
- — ylläpidetään ja kehitetään maalta, mereltä ja ilmasta tapahtuvaa tiedustelu- ja valvontakykyä
- — ylläpidetään tiedustelun tietojärjestelmää
- — kehitetään järjestelmiä Puolustusvoimien yhteisen maalitilannekuvan luomiseksi
- — kehitetään elektronisen tiedustelun ja tietoverkkotiedustelun suorituskykyjä
- — kehitetään ja hankitaan avaruuteen sijoitettuja tiedustelu-, valvonta- ja maalinosoitussuorituskykyjä.
Ylläpidetään ja kehitetään suorituskykyjä, joilla kyetään vaikuttamaan kineettisesti ja ei-kineettisesti sotilaallisesti merkittäviin kohteisiin. Ylläpidetään ja kehitetään suojaamisen ja yhteisen suojan kokonaisuuksia.
- — jatketaan Puolustusvoimien erikoisjoukkojen ja helikopterijärjestelmän kehittämistä
- — jatketaan operatiivisen tulenkäytön edellyttämien järjestelmien ja ampumatarvikkeiden hankintoja
- — hankitaan korvaavaa turvallisuusvalvontatekniikkaa
- — hankitaan valmiusrakentamisen materiaaleja
- — kehitetään informaatiopuolustusta ja ei-kineettisiä informaatioulottuvuutta hyödyntäviä suorituskykyjä
- — kehitetään robotiikkaa, miehittämättömyyttä ja autonomiaa hyödyntäviä suorituskykyjä.
Kehitetään ja ylläpidetään Puolustusvoimien yhteinen logistinen järjestelmä, joka luo kaikissa valmiustiloissa ja toimintaympäristöissä edellytykset puolustusjärjestelmän suorituskykyjen kehittämiselle, käytölle ja operaatioiden nopealle toimeenpanolle, ylläpitämiselle ja taistelukyvyn palauttamiselle. Logistiikkajärjestelmän suorituskykyjen kehittäminen jakautuu logistiikka- ja huoltojoukkojen kehittämiseen sekä kaikille yhteisen materiaalin hankintaan.
- — jatketaan logistiikan joukkojen ja aselajijoukkojen huollon varustamista
- — jatketaan Puolustusvoimien yhteisen materiaalin ja huollon suorituskykyjen hankintoja
- — jatketaan räjähdetuotannon tehostamista ja kotimaisen puolustusteollisuuden huoltovarmuuden kehittämisen tukemista
- — jatketaan ampumatarvikkeiden ja varaosien hankintoja
- — hankitaan kenttälääkintämateriaalia
- — kehitetään logistiikan kykyä vastaanottaa, ryhmittää ja tukea liittolaisten joukkoja sekä osallistua liittokunnan tukeutumisverkkojen toimintaan.
Maapuolustuksen taistelujärjestelmässä ylläpidetään ja kehitetään Maavoimien tehtäviä ja uhkaa vastaava suorituskyky osana puolustusjärjestelmää.
- — ylläpidetään ja kehitetään maapuolustuksen kyvykkyyttä taisteluliikkeeseen ja tulenkäyttöön
- — ylläpidetään epäsuoran tulen -järjestelmää ja kehitetään miehittämättömien järjestelmien vaikuttamiskykyä
- — kehitetään panssarintorjuntakykyä sekä taistelijan suojaa ja tulivoimaa
- — ylläpidetään ja kehitetään liikkeenedistämisjärjestelmiä ja CBRN-suojeluvälineitä.
Meripuolustuksen taistelujärjestelmässä ylläpidetään ja kehitetään Merivoimien tehtäviä ja uhkaa vastaava suorituskyky osana puolustusjärjestelmää.
- — kehitetään taisteluosastojen tulenkäyttökyvykkyyttä
- — ylläpidetään rannikkojoukkojen kyvykkyyttä taisteluliikkeeseen ja tulenkäyttöön sekä kehitetään edelleen rannikkojoukkojen johtamiskykyä
- — jatketaan Laivue 2020 -hankintaa
- — jatketaan liikkuvan johtamiskyvyn alustojen rakentamista ja kaksikäyttöisyyttä.
Ilmapuolustuksen taistelujärjestelmässä ylläpidetään ja kehitetään Ilmavoimien tehtäviä ja uhkaa vastaava suorituskyky osana puolustusjärjestelmää.
- — hankitaan hävittäjäkalustojen elinkaaren turvaavia kriittisiä koneiden sekä moottoreiden vaihtolaitteita ja osia
- — kehitetään taistelutukikohtia
- — kehitetään Ilmavoimien tulenkäytön johtamisen kykyä hajauttaa toiminnot
- — kehitetään kykyä toimia miehittämättömien ilma-aluksia vastaan ja suojautua niiden käytöltä
- — kehitetään ilmatorjunnan suorituskykyjä ja täydennetään ilmataistelu- ja ilmatorjuntaohjuksia.
Rakennetaan ja ylläpidetään joukkorakenteen mukaiset suorituskykyiset joukot ja niiden tarvitsema henkilöstö sekä luodaan edellytykset joukkojen perustamiselle.
- — kehitetään ja ylläpidetään henkilöstörakennetta sekä tehtäväkokoonpanoja
- — jatketaan oppimisympäristöjen sekä virtuaalisten koulutusympäristöjen kehittämistä ja ylläpitoa
- — kehitetään joukkojen harjoitustoimintaa.
Kehitetään kattavia ohjausmenettelyjä ja yhtenäisiä periaatteita, joilla pyritään edistämään kokonaisuuksien hallintaa, läpileikkaavuutta, tuloksellisuuden varmistamista sekä tuottavuutta ja kustannustehokkuutta päätöksenteossa ja päätösten toimeenpanossa.
- — tuotetaan tutkimustietoa ensisijaisesti Puolustusvoimien strategisen suunnittelun ja puolustusjärjestelmän kehittämisen tarpeisiin.
Ukrainaan luovutetun suorituskyvyn tilalle hankitaan korvaavaa suorituskykyä. PVPAR 2022 -tilausvaltuus käytetään kansallisen puolustuskyvyn kannalta kriittisen materiaalin hankintoihin.
Määrärahasta arvioidaan vuonna 2026 käytettävän 1 422 562 000 euroa tilausvaltuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen, 5 000 000 euroa tilausvaltuuksiin liittyvistä indeksi- ja valuuttakurssimuutoksista aiheutuvien menojen maksamiseen ja 54 432 000 euroa muihin puolustusmateriaalihankintoihin.
Momentin määrärahassa otetaan huomioon puolustusmateriaalihankintojen valuuttakurssimuutosten vaikutukset määrärahan lisäyksinä tai vähennyksinä siltä osin kuin maksuajankohdan mukainen valuuttakurssitaso eroaa talousarvion voimaantulopäivän valuuttakurssitasosta. Valuuttakurssimuutosten vaikutukset huomioidaan myös muihin kuin valtuudella sidottuihin menoihin. Määräraha korjataan vastaamaan päättyneen vuoden toteutumaa seuraavan vuoden kevään lisätalousarviossa.
Sekä aiemmin hyväksytyt tilausvaltuudet että uudet PVKEH 2026 ja PVYHTASE 2026 -tilausvaltuudet kaikkine taloudellisine seurannaisvaikutuksineen toteutetaan puolustusministeriön hallinnonalalle vahvistettujen valtiontalouden kehysten puitteissa.
- — kehitetään maavoimien joukkojen liikkuvuutta
- — kehitetään maavoimien tiedustelu- ja tulenjohtokykyä
- — ylläpidetään suluttamiskykyä
- — kehitetään pitkän kantaman panssarintorjuntakykyä
- — kehitetään tykistön suorituskykyä korvaamalla vanhentuvia järjestelmiä ja jatkamalla raskaiden raketinheittimien elinkaaripäivityksen toteutusta
- — kehitetään maavoimien huoltojoukkojen suorituskykyä
- — ylläpidetään merivoimien merenkulkukoulutuksen edellytykset ja kehitetään merivoimien joukkojen esikuntien tarvitsemia komentopaikkaratkaisuja
- — kehitetään ilmavoimien johtamispaikkojen siirtymiskykyä sekä ilmatorjuntajoukkojen viesti- ja johtamisjärjestelmiä
- — kehitetään miehittämättömien ilma-alusten torjuntakykyä sekä hankitaan lyhyen- ja pitkän kantaman ilmapuolustusohjuksia
- — ylläpidetään Hawk-kaluston ja sen koulutusympäristön käytettävyys
- — hankitaan joukkojen suorituskyky- ja koulutusvaatimuksien mukaisia ampumatarvikkeita ja räjähteitä
- — hankitaan ajoneuvoja maakuljetusten suorituskykyjen ylläpitämiseksi
- — kehitetään logistiikkajärjestelmän kyvykkyyksiä toimitusketjujen hallinnassa ja analytiikassa
- — hankitaan puolustushaarojen ja logistiikkalaitoksen kenttähuoltojoukkojen materiaalia.
- — hankintaan Puolustusvoimien yhteisten asejärjestelmien ampumatarvikkeita
- — hankitaan tykistön ja raskaan raketinheittimistön ampumatarvikkeita
- — hankitaan ilmasta-maahan -ampumatarvikkeita
- — hankitaan ilmapuolustusohjuksia
- — hankitaan merivoimien torpedoja.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Ennakollinen kustannustasotarkistus 1,5 % | 22 104 |
| Kehittämisohjelmat (siirto momentille 27.10.01) | -56 283 |
| Kustannustasotarkistus (2024) | 18 284 |
| Muut muutokset | -2 239 |
| Puolustusvoimien tutkimusohjelma | 2 000 |
| Siirto momentille 27.10.50 | -1 000 |
| Tilausvaltuuksien menoajoitusmuutokset | -94 428 |
| Ukrainaan toimitetun materiaalituen korvaus | 119 972 |
| Yhteensä | 8 410 |
| 2026 talousarvio | 1 481 994 000 |
| 2025 II lisätalousarvio | -4 040 000 |
| 2025 I lisätalousarvio | 97 000 000 |
| 2025 talousarvio | 1 473 584 000 |
| 2024 tilinpäätös | 1 421 097 000 |
19. Monitoimihävittäjien hankinta (siirtomääräraha 5 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 571 202 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) monitoimihävittäjien, aseiden, ampumatarvikkeiden ja muiden järjestelmien hankintaan sekä niiden testaukseen, käyttöönottoon ja koulutukseen
2) palvelujen ostoihin, hallintomenoihin ja käyttöönottovaiheen ylläpitoon
3) varaosien, vaihtolaitteiden ja tuotetukipalvelun hankintaan
4) hankintaan välittömästi liittyvään tutkimus- ja kehittämistoimintaan sekä auditointeihin
5) tilojen ja sotilasalueiden suunnitteluun, rakentamiseen ja käyttöönottovaiheen vuokrakustannuksiin sekä vuokrien ennakkomaksuihin
6) tietosuoja- ja turvarakentamiseen sekä muihin turvallisuushankintoihin
7) enintään vuosittain 125 henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen
8) indeksi- ja valuuttakurssimenoihin.
Käyttösuunnitelma (1 000 euroa)
| 01. | Monitoimihävittäjien hankinta 2021 -tilausvaltuuden (HX 2021) käytöstä aiheutuvat menot | 1 221 000 |
| 02. | Monitoimihävittäjien hankinnan muu rahoitus (enintään) | 127 602 |
| 03. | Indeksimenot | 133 600 |
| 04. | Valuuttakurssimenot | 89 000 |
| Yhteensä | 1 571 202 |
Määrärahaa käytetään hankintasopimuksen mukaisiin ennakko- ja etappimaksuihin.
Momentille nettobudjetoidaan maksuperusteisena hankintaan välittömästi liittyvät tulot, hankinnasta maksettujen ennakoiden viivästysajan korot ja kiinteistömenot. Monitoimihävittäjien hankinnasta kertyviä satunnaisia tuloja saa käyttää aseiden, ampumatarvikkeiden ja varaosien hankintaan.
Vuonna 2026 saa tehdä sopimuksia aiemmin hyväksytyn tilausvaltuuden käyttämättä olevaa määrää vastaavasti valtuuden kokonaismäärän puitteissa.
Tilausvaltuuden maksatusmäärärahat ja niihin liittyvät indeksien noususta aiheutuvat lisätarpeet tai alenemisesta syntyvät vähennykset budjetoidaan talousarviossa varainhoitovuoteen kuuluvaksi maksuperusteisena.
Selvitysosa:
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
| 2026 | 2027 | 2028 | 2029 | 2030— | Yhteensä vuodesta 2026 lähtien |
|
| Monitoimihävittäjien hankinta 2021 -tilausvaltuus (HX 2021) | 1 221 000 | 1 200 000 | 1 838 000 | 610 000 | 309 000 | 5 178 000 |
| Menot yhteensä | 1 221 000 | 1 200 000 | 1 838 000 | 610 000 | 309 000 | 5 178 000 |
Monitoimihävittäjien hankinta perustuu Puolustusvoimien ilmapuolustuksen taistelujärjestelmän kehittämisohjelmaan sekä siinä rakennettaviin suorituskykyihin:
Monitoimihävittäjien suorituskyky on keskeinen osa Suomen puolustusjärjestelmää ja se integroidaan osaksi puolustusvoimien valvonta- ja johtamisjärjestelmää.
- — ylläpidetään ilmapuolustuksen suorituskyky 2060-luvun alkuun asti
- — vastataan toimintaympäristön kehitykseen sen asettamien vaatimusten mukaisesti
- — tuetaan koko puolustusjärjestelmää tiedustelu-, valvonta- ja maalinosoituskyvyillä sekä reaaliaikaisella tiedonkäsittely ja -siirtokyvyllä
- — hankitaan lentokoneet, lentokoneen moottorit ml. varamoottorit, alkukäytön vaatima varaosapaketti ja varaosalaitteet, henkilöstön koulutusta ja teknillistä tukea koneen käyttöönottoon ja operoinnin aloittamiseen, simulaattorijärjestelmät sekä muita pienempiä hankintakokonaisuuksia
- — hankitaan ilmasta ilmaan, ilmasta maahan ja ilmasta merenpintaan aseita operatiivisen valmiuden aloittamiseen tarvittava määrä
- — hankitaan ostajan hankintavelvollisuuteen kuuluvia järjestelmiä mm. radiojärjestelmän salauslaitteita tai datalinkkijärjestelmän osia
- — suunnitellaan ja toteutetaan hankkeen tarvitsema toimitila-, sotilasalue-, tietosuoja- ja turvarakentaminen
- — hankitaan suorituskyvyn edellyttämät johtamisjärjestelmäkokonaisuudet.
Vuosittain sitomattomana siirtyvään määrärahaan ja sitomattomana siirtyvään tilausvaltuuteen tehtävät valuutta- ja kustannustasotarkistukset säilyttävät rahoituksen ostoarvon tilanteessa, jossa mm. kaikista ase- ja varaosahankinnoista ei ole tarkoituksenmukaista tehdä sopimusta hankinnan alkuvaiheessa.
Tilausvaltuus kaikkine taloudellisine seurannaisvaikutuksineen toteutetaan puolustusministeriön hallinnonalalle vahvistettujen valtiontalouden kehysten puitteissa.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Ennakoitu valuuttakurssitappio | -61 400 |
| Ennakollinen indeksitarkistus | -21 269 |
| Maksuprofiilin muutos | -194 000 |
| Vuoden 2024 toteutuneen indeksikehityksen mukainen tarkistus | -4 903 |
| Yhteensä | -281 572 |
| 2026 talousarvio | 1 571 202 000 |
| 2025 II lisätalousarvio | — |
| 2025 talousarvio | 1 852 774 000 |
| 2024 tilinpäätös | 1 066 342 000 |
50. Maanpuolustus- ja veteraanijärjestöjen toiminnan tukeminen (kiinteä määräraha)
Momentille myönnetään 9 995 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukemiseen
2) Maanpuolustuskoulutusyhdistykselle (MPK) myönnettävään valtionavustukseen sille laissa vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta (556/2007) säädettyjen julkisten hallintotehtävien hoitamisesta aiheutuviin toimintamenoihin ja varautumistoiminnan kuluihin
3) kaatuneiden muiston vaalimistyöstä aiheutuviin menoihin
4) sotilaallisen kriisinhallinnan veteraanien kuntoutukseen ja tukitoimiin
5) veteraaniperinteen vaalimisen tukemiseen.
Selvitysosa:Momentin määräraha jaetaan valtionavustuksina maanpuolustus- ja veteraanijärjestöjen toiminnan tukemiseen, josta Maanpuolustuskoulutusyhdistys ry:n osuus on 9 567 000 euroa. Kansallisen veteraanipäivän pääjuhlan järjestämisvastuu on siirtynyt sosiaali- ja terveysministeriöltä puolustusministeriön vastuulle ja sitä vastaava määräraha on siirretty momentilta 33.01.01. Puolustusministeriö toimii valtionapuviranomaisena noudattaen valtionavustuslakia avustuksia myönnettäessä.
Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen toiminnalliset tulostavoitteet
| 2024 toteutuma |
2025 ennakoitu |
2026 tavoite |
|
| Taloudellisuus | |||
| MPK:n julkisten hallintotehtävien vuosikustannukset/ko. toiminnan koulutuspäivien määrä (euroa) | 67 | 84 | 96 |
| Tuottavuus | |||
| MPK:n julkisten hallintotehtävien mukaisen koulutuksen koulutuspäivien määrä/ko. toimintaan kohdistettu MPK:n palkatun henkilöstön henkilötyövuosimäärä | 1 437 | 1 099 | 1 087 |
| Tuotokset (vaikuttavuus ja tehokkuus) | |||
| MPK:n julkisten hallintotehtävien mukaisen koulutuksen koulutuspäivien määrä (pv) | 126 347 | 100 000 | 100 000 |
| Laadunhallinta | |||
| MPK:n koulutuksen laadun parantamiseksi annettavan kouluttajakoulutuksen määrä koulutuspäivinä (pv) | 8 049 | 4 000 | 5 000 |
| MPK:n kurssityytyväisyys | |||
| Oppilastyytyväisyys (asteikolla 1—5) | 4,62 | 4,0 | 4,0 |
| Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen | |||
| Työtyytyväisyys (asteikolla 1—5) | 4,29 | 4,0 | 4,0 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Eduskunnan lisäykset (TA 2025) | -1 760 |
| Kansallinen veteraanipäivä (siirto momentilta 33.01.01) | 80 |
| Tasokorotus Maanpuolustuskoulutusyhdistykselle (siirto momentilta 27.10.18) | 1 000 |
| Yhteensä | -680 |
| 2026 talousarvio | 9 995 000 |
| 2025 II lisätalousarvio | 1 000 000 |
| 2025 talousarvio | 10 675 000 |
| 2024 tilinpäätös | 9 795 000 |