Talousarvioesitys 0
YLEISPERUSTELUT
Eduskunnalle annetaan hallituksen esitys vuoden 2026 toiseksi lisätalousarvioksi.
Talouden näkymät
Valtiovarainministeriön huhtikuussa 2026 julkaistun ennusteen mukaan Suomen talouden toipuminen viivästyy Lähi-idän kriisin ja energian hinnan nousun vuoksi. Bruttokansantuotteen ennustetaan kasvavan 0,6 % v. 2026. Öljyn hinnan nousu heikentää ulkoista kysyntää ja kotitalouksien ostovoimaa, mikä hidastaa vientiä ja yksityistä kulutusta. Puolustukseen, energiasiirtymään ja teknologiaan liittyvät investoinnit tukevat kuitenkin talouskasvua, vaikka asuntorakentamisen elpyminen viivästyy edelleen. Inflaatio nopeutuu 2,0 prosenttiin v. 2026 erityisesti energian kallistumisen seurauksena.
Työllisyys pysyy v. 2026 noin viime vuoden tasolla ja työttömyysasteen ennustetaan olevan 9,8 %. Työmarkkinoilla on paljon työvoiman tarjontaa maahanmuuton ja työvoimatoimien seurauksena.
Talouden näkymiin liittyy poikkeuksellisen paljon epävarmuutta. Lähi-idän kriisin pitkittyminen voisi nostaa energian ja raaka-aineiden hintoja edelleen sekä heikentää maailmantalouden kasvua ja Suomen vientikysyntää.
Tuloarviot
Kokonaisuudessaan tuloarvioita ehdotetaan korotettavaksi 131 milj. eurolla.
Verotuloissa arvonlisäveron kertymää ehdotetaan korotettavaksi 122 milj. eurolla. Sekalaisten tulojen arviota korotetaan 113 milj. eurolla, mihin sisältyy mm. päästöoikeuksien huutokauppatuloarvion alentaminen 153 milj. eurolla ja korotuksia arvioituihin EU:lta saataviin tuloihin.
Osinkotuloja ja omaisuuden myyntituloja ehdotetaan alennettavaksi yhteensä 72 milj. eurolla tarkentuneiden kertymätietojen perusteella. Arviota osinkotulosta vuodelle 2026 alennetaan, mutta toisaalta Fingrid Oyj:n osakemyynnit lisäävät tuloja 62 milj. euroa.
Suomen Pankin tuloutusta ja Senaatti-kiinteistöjen tuloutusta alennetaan yhteensä 41,4 milj. euroa. Metsähallituksen tuloutusta korotetaan 10 milj. eurolla.
Työllisyystoimet
Lisätalousarvioesitykseen sisältyy hallituksen kevään kehysriihessä linjaamia työllisyystoimia. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalla ehdotetaan nuorten rekrytointitukeen yhteensä 20 milj. euron määrärahaa. Määräraha riittäisi n. 3 300 työttömän nuoren työllistämiseen. Nuorisotyöttömyyden ehkäisemisen pilotteihin ehdotetaan yhteensä 15 milj. euron määrärahaa. Lisäksi yhteensä 20 milj. euroa ehdotetaan kohdennettavan pitkäaikaistyöttömien osaamissetelistä aiheutuviin kustannuksiin.
Valtiovarainministeriön hallinnonalalla valtionhallinnon kesätyöntekijöiden ja harjoittelijoiden lisärekrytointiin ehdotetaan 4 milj. euron määrärahaa.
Sisäministeriön hallinnonala
Rajavartiolaitoksen investointimomentille ehdotetaan 44 milj. euron lisärahoitusta ja poliisin toimintamenoihin vastaavasti 6,2 milj. euron lisärahoitusta droonitorjuntakyvyn vahvistamiseen. Lisäksi rajavartiolaitoksen investointimomentilta peruutetaan 6,5 milj. euroa Itärajan esteaita -hankkeeseen vuoden 2024 talousarviossa myönnetystä rahoituksesta. Määrärahan peruutus pohjautuu tarkentuneeseen kustannusarvioon.
Maahanmuuttoviraston ja valtion vastaanottokeskusten toimintamenoihin ehdotetaan 4,2 milj. euron lisäystä kansalaisuuslain muuttamista valmistelevaan hankkeeseen. Ulkomaalaislain muutokseen liittyviin kertaluonteisiin kustannuksiin ehdotetaan 2 milj. euroa. Lisäksi maastapoistamis- ja noutokuljetuksista aiheutuviin menoihin ehdotetaan lisäystä 1,5 milj. euroa.
Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanottoon sekä vastaanoton asiakkaille maksettaviin tukiin ehdotetaan yhteensä 82 milj. euron määrärahalisäystä. Tarvearvion nousu aiheutuu maahanmuuttoa koskevan ennusteen päivityksestä sekä sen mukaisesta vastaanoton piirissä olevien henkilöiden arvioidun määrän kasvusta.
Puolustusministeriön hallinnonala
Puolustusvoimien toimintamenoihin ehdotetaan 25 milj. euron lisärahoitusta materiaalin kunnossapitoon ja varustamiseen. Puolustusministeriön toimintaedellytysten parantamiseksi muuttuneessa turvallisuusympäristössä ja Nato-jäsenyyden myötä lisääntyneiden resurssitarpeiden kattamiseen ehdotetaan lisättävän 2 milj. euroa siirtona Puolustusvoimien toimintamenoista.
PVKEH 2026 -tilausvaltuuden enimmäismäärään ehdotetaan lisättävän 1 057 milj. euroa puolustusmateriaalihankintoihin, jotka ajoittuvat vuosille 2026—2032. Tilausvaltuuksien lisäyksestä vuosille 2026—2028 kohdentuvista maksuista 562 milj. euroa katetaan hallinnonalalle aiemmin myönnetyillä määrärahoilla.
Ukrainan tukemiseksi tarkoitettuihin aloitteisiin osallistumiseen ehdotetaan 44,3 milj. euron lisärahoitusta. Ukrainaan toimitettuun 31. tukipakettiin sisältyneen puolustusmateriaalin korvaaviin hankintoihin tarkoitettua Ukrainan tukemisen tilausvaltuutta (UKR 2023) ehdotetaan korotettavan 96,8 milj. euroa, johon liittyvät maksut ajoittuvat vuoteen 2028. Lisäksi Puolustusvoimien toimintamenoihin ehdotetaan 5,7 milj. euron lisäystä Ukrainalle annettavan koulutus- ja materiaalituen kustannusten kattamiseen. Kotimaiselta teollisuudelta Ukrainan tarpeisiin tehtäviin hankintoihin liittyvää tilausvaltuutta (UKR 2024) ehdotetaan korotettavan 50 milj. eurolla, joka kasvattaisi vastaavalla määrällä vuoden 2026 puolustusmateriaalihankintojen määrärahaa.
Puolustusmateriaalihankintoihin tarkoitetusta määrärahasta 18,3 milj. euroa ehdotetaan peruutettavan ja budjetoitavan uudelleen jaettavaksi avustuksena kotimaisen puolustusteollisuuden tukemiseen.
Puolustusvoimien toimintamenoihin ehdotetaan 17,3 milj. euron vähennystä vuoden 2025 toteutuneen indeksikehityksen mukaisena tarkistuksena, kun hintakehitys on osoittautunut ennakolta tehtyjä kustannustasotarkistuksia hitaammaksi. Puolustusmateriaalihankintoihin ehdotetaan 44,5 milj. euron lisäystä kattamaan ennakoitua indeksitarkistusta suuremmat kustannukset.
Puolustusmateriaalihankinnoista v. 2025 aiheutunut 9,2 milj. euron valuuttakurssivoitto ehdotetaan vähennettävän määrärahasta.
Valtiovarainministeriön hallinnonala
Suomen arkkitehtuuri- ja designmuseota varten ehdotetaan 58,5 milj. euron takausvaltuutta.
Tullille ehdotetaan 1,3 milj. euroa tullivälinevalvontarahasto CCEI:n omarahoitusosuuteen. Verotukseen liittyvien korkomenojen tarvearviota korotetaan 77,5 milj. eurolla.
Ahvenanmaan verotasoitukseen ehdotetaan lisättäväksi 23,7 milj. euroa vuoden 2024 verotasoituksen vahvistamisen myötä.
EU-jäsenmaksujen määrärahan tarvearviota ehdotetaan pienennettäväksi 106 milj. euroa.
Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
Valtionosuuteen ja -avustukseen esi- ja perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen käyttökustannuksiin ehdotetaan 8 milj. euron vähennystä päivitettyä määrärahan tarvearviota vastaavasti.
Suomen Kansallisteatterin päärakennuksen kuparikaton kuivasprinklerijärjestelmän ja vesikaton korjaukseen ehdotetaan 7,62 milj. euron määrärahaa.
Olympiarahastolle ehdotetaan 2 milj. euron määrärahaa vastinrahoituksena sen keräämää yksityistä rahoitusta vastaavasti.
Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
Hallituksen investointiohjelmasta ehdotetaan rahoitettavaksi seuraavat uudet hankkeet:
- — Vaasan meriväylän syventämiseen ehdotetaan 15 milj. euron valtuutta ja 1 milj. euron määrärahaa.
- — Vaasan satamaradan sähköistykseen ehdotetaan 8 milj. euron valtuutta ja 0,8 milj. euron määrärahaa.
- — Valtatie 6 parantamiseksi Tolosenmäen kohdalla Kiteellä ehdotetaan perusväylänpitoon 5,2 milj. euron määrärahaa.
- — Inkoon seudun investointien vahvistamiseksi parantamalla Tähtelän liittymää ehdotetaan perusväylänpitoon 1,2 milj. euron määrärahaa.
Lisäksi hallituksen investointiohjelmaan sisältyvien jo päätettyjen hankkeiden valtuuksia ehdotetaan tarkistettavan seuraavasti:
- — Turun satamaradan siirto -hankkeen valtuutta ehdotetaan korotettavaksi 8 milj. eurolla 19 milj. euroon.
- — Oulun henkilöratapiha -hankkeen valtuutta ehdotetaan korotettavaksi 9,6 milj. eurolla 34,1 milj. euroon.
- — Valtatie 8 Edsevö—Lepplax -hankkeen valtuutta ehdotetaan korotettavaksi 2,2 milj. eurolla 26,2 milj. euroon.
Muita uusia liikennehankkeita ehdotetaan rahoitettavaksi ja jo päätettyjen hankkeiden valtuuksia tarkistettavan seuraavasti:
- — Valtatie 6 Keltin silta, Kouvola -hankkeelle ehdotetaan 20,751 milj. euron valtuutta ja 9,951 milj. euron määrärahaa.
- — Valtatie 9 Vartiala—Riistavesi Kivisalmen silta, Kuopio -hankkeelle ehdotetaan 12,6 milj. euron valtuutta ja 0,3 milj. euron määrärahaa.
- — Valtatie 21 Palojoensuu—Maunu -hankkeen valtuutta ehdotetaan korotettavaksi 26,5 milj. eurolla 56,5 milj. euroon ja määrärahaa ehdotetaan 6,5 milj. euroa.
- — Valtatie 5 Leppävirta—Kuopio -hankkeen valtuutta ehdotetaan korotettavaksi 32 milj. eurolla 212 milj. euroon ja määrärahaa ehdotetaan 1 milj. euroa.
- — Eurooppalaisen raideleveyden ratayhteyksien suunnittelu Tornio—Haaparanta—Kemi -hankkeen valtuutta ehdotetaan korotettavaksi 41 milj. eurolla 61 milj. euroon ja määrärahaa ehdotetaan 3,1 milj. euroa.
- — Valtatiellä 21 Tengeliönjoen siltojen uusimiseen ehdotetaan perusväylänpitoon 3,3 milj. euron määrärahaa.
- — Kantatiellä 92 Karigasniemen siltojen uusimiseen ehdotetaan perusväylänpitoon 1,05 milj. euron määrärahaa.
Seuraavien hankkeiden valtuuksia ehdotetaan tarkistettavan, mutta lisämäärärahan tarve ehdotetaan katettavaksi muilta hankkeilta säästyvistä määrärahoista:
- — Valtatie 3 ja valtatie 19 liittymäjärjestelyt Jalasjärvi, Kurikka -hankkeen valtuutta ehdotetaan korotettavaksi 3 milj. eurolla 14 milj. euroon.
- — Valtatie 15 Kotkan sisääntulotie, Hyväntuulentie -hankkeen valtuutta ehdotetaan korotettavaksi 4,5 milj. eurolla 12,67 milj. euroon.
- — Uuden jäänmurtajan hankinnan valtuutta ehdotetaan korotettavaksi 70 milj. eurolla 240 milj. euroon.
Oy Suomen tietotoimistolle (STT) ehdotetaan 1,05 milj. euron valtionavustusta perusuutispalvelun tuottamisen turvaamiseksi ja toiminnan kehittämiseksi.
Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
Uusiutuvan energian tuotantotukeen ehdotetaan n. 69 milj. euron vähennystä johtuen sähkön markkinahinnan muutoksesta.
Huoltovarmuusrahastolle ehdotetaan 10 milj. euron määrärahaa turpeen varmuusvarastointia varten.
Muut muutokset hallinnonaloilla
Ulkoministeriölle ehdotetaan 8,4 milj. euron lisäystä investointisuojasopimuskiistojen aiheuttamiin menoihin.
Oikeusministeriön hallinnonalalla tuomioistuimille ehdotetaan 4,7 milj. euroa ja Syyttäjälaitokselle 2,2 milj. euroa ruuhkan purkamiseen.
Valtionosuuteen työttömyysetuuksien perusturvasta ehdotetaan 0,3 milj. euron vähennystä sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla. Muutos on seurausta siitä, että selvitetään 1.5.2026 voimaan tulleen yleistuen tarveharkinnan vaikutukset henkilöihin, jotka olivat jo päättäneet siirtyä osittaiselle varhennetulle vanhuuseläkkeelle (kasvattaa määrärahatarvetta 1,4 milj. eurolla). Samalla myös tarkennetaan osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen vaikutusta etuusmenoon (vähentää määrärahatarvetta 1,7 milj. eurolla).
Ympäristöministeriön pääluokkaan ehdotetaan yhteensä 25 milj. euron määrärahaa energiatehokkuutta parantavan korjausrakentamisen avustuksiin.
Tasapaino ja valtionvelka
Varsinaisten tulojen 131 milj. euron lisäys ja määrärahojen 420 milj. euron lisäys huomioon ottaen vuoden 2026 toinen lisätalousarvioesitys lisää valtion nettolainanoton tarvetta 289 milj. eurolla. Valtion nettolainanotoksi v. 2026 arvioidaan n. 11,1 mrd. euroa. Alijäämää pienentää 1.1.2026 lakkautetun Valtion asuntorahaston jäljellä olevan kassan tulouttaminen valtion budjettiin. Tuloutus ei vaikuta valtion velanottoon. Jos n. 2,3 mrd. euron tuloutusta ei huomioida, on alijäämä 13,4 mrd. euroa. Valtionvelan määrän vuoden 2026 lopussa arvioidaan olevan n. 201 mrd. euroa, mikä on n. 69½ % suhteessa bruttokansantuotteeseen.
Budjettitalouden tuloarviot, määrärahat ja tasapaino, milj. euroa
| 2025 Tilinpäätös |
2026 Hyväksytty talousarvio (TA+LTA) |
2026 Hallituksen esitys |
2026 Yhteensä |
|
| Määrärahat yhteensä (pl. valtionvelan vähentäminen) |
89 327 | 91 268 | 420 | 91 688 |
| — Valtionvelan korot (pääluokka 36) | 3 013 | 3 246 | - | 3 246 |
| Tuloarviot yhteensä (pl. nettolainanotto ja velanhallinta) |
76 606 | 80 506 | 131 | 80 637 |
| — Verotulot | 65 617 | 67 273 | 122 | 67 395 |
| — Muut tulot | 10 989 | 13 233 | 9 | 13 242 |
| Nettolainanotto ja velanhallinta (mom. 15.03.01) |
16 428 | 10 762 | 289 | 11 051 |
| — Nettolainanotto | 17 804 | - | - | - |
| — Velanhallinta | -1 376 | - | - | - |
Vaalikauden kehys
Kehykseen luettavia menoja ehdotetaan lisättäväksi 403 milj. eurolla. Vuoden 2026 kehysmenojen taso olisi 78 804 milj. euroa.
Vuoden 2026 ensimmäisen lisätalousarvion jälkeen kuluvan vuoden jakamaton varaus oli 245 milj. euroa. Kun huomioidaan kehyksen rakennemuutokset ja kehysmenojen lisäys, jää kuluvan vuoden jakamattomaksi varaukseksi 49 milj. euroa.
Kehyksen hinta- ja rakennemuutokset, milj. euroa
| Momentti | Asia | 2026 |
| 26.01.50 | Tekninen muutos. Vuoden 2025 talousarviossa myönnetystä kolmivuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 3,5 milj. euroa. Kyseessä on käytettävissä olleen määrärahan käyttökohteen muutos vaalikauden kehyksen sisällä. | 3,5 |
| 27.10.01, 27.10.18, 27.30.20, 27.10.19 | Sopimusperusteinen hintakorjaus (Puolustusvoimien menojen indeksikorjauksen tarkistus vuoden 2025 toteutuneen hintakehityksen mukaiseksi sekä hävittäjähankinnan ostovoimakorjaus) | 32,4 |
| 32.01.11 | Sopimusperusteinen hintakorjaus (valtion sopimusratkaisu 2025—2028) | 0,1 |
| 27.01.40, 27.10.18 | Vuoden 2024 määrärahan uudelleenbudjetointi kotimaisen puolustusteollisuuden tukemiseen. | 18,3 |
| 27.01.66 | Osallistuminen kansainvälisiin aloitteisiin Ukrainan tukemiseksi. Ukrainalle annettava tuki on kehyksen ulkopuolista menoa kehyssäännön mukaisesti. | 44,3 |
| 27.10.01 | Ukrainalle annettava tuki. Kehyksen ulkopuolista menoa kehyssäännön mukaisesti. | 5,7 |
| 27.10.01 | Vuoden 2025 määrärahan uudelleenbudjetointi Puolustusvoimien toimintamenojen tilausvaltuuteen. | 8,6 |
| 27.10.18 | Ukrainalle annettava uusi puolustusmateriaaliapu. Kehyksen ulkopuolista menoa kehyssäännön mukaisesti. | 50,0 |
| 28.70.01, 28.01.01 | Vuoden 2024 määrärahan uudelleenbudjetointi toimintatapojen ja digitalisaation kehittämishankkeisiin. | 10,0 |
| 30.20.49 | Vuoden 2024 määrärahan uudelleenbudjetointi ravinnekierrätyksen edistämiseen biokaasutuotannolla. | 3,3 |
| 30.40.31 | Vuoden 2023 määrärahan uudelleenbudjetointi vesihuollon toimintavarmuuden ja kyberturvallisuuden parantamiseen. | 0,8 |
| 30.40.62 | Vuoden 2023 määrärahan uudelleenbudjetointi Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston ohjelmakauden 2021—2027 kansalliseen rahoitusosuuteen. | 6,8 |
| 31.10.20, 31.10.77 | Perusväylänpidon nimetyt pienhankkeet ja väyläverkon kehittämishankkeet. Hankkeet ovat osa hallitusohjelmaan sisältyvää investointiohjelmaa. Kehystasoa korotetaan menoja vastaavasti. | 8,2 |
| 31.10.31 | Vuoden 2024 määrärahan uudelleenbudjetointi kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen ja kuntien joukkoliikennehankkeisiin. | 2,0 |
| 31.10.77 | EU:n CEF-tukea vastaava määräraha väylähankkeisiin. Läpivirtauserä, jota vastaava korvaus tuloutuu momentille 12.31.10. Tulo on huomioitu jo vuoden 2026 talousarvioesityksen täydennyksessä, mutta kehystä ei ole vielä tällöin korotettu tuloja vastaavasti. | 13,1 |
| 32.20.47 | Ajoitusmuutos julkisen liikennesähkön ja -kaasun lataus- ja tankkausinfrastruktuurin hankkeiden maksatuksissa. | -1,6 |
| 33.03.04, 28.70.04 | Vuoden 2025 määrärahan uudelleenbudjetointi pelihaittarekisterin kehittämiseen. | 0,3 |
| 33.70.50 | Vuoden 2024 määrärahan uudelleenbudjetointi kunnissa toteutettavaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintaan. | 1,4 |
| 33.20.52 | Tarkentumiset yleistuen käyttöönoton vaikutusarvioihin ja siirtymäsäännökseen. Kyseessä on perustemuutos kehyksen ulkopuolisella momentilla, jolloin kehystasoa nostetaan määräraha-arvion laskua vastaavasti. | 0,3 |
| Yhteensä | 207,4 |
Eduskunnan vuodelle 2026 hyväksymät määrärahat ja nyt ehdotettavat määrärahojen muutokset pääluokittain, euroa
| Pääluokka | Hyväksytty talousarvio (TA+LTA) |
Hallituksen esitys |
Yhteensä | |
| 21. | Eduskunta | 149 350 000 | - | 149 350 000 |
| 22. | Tasavallan presidentti | 30 435 000 | - | 30 435 000 |
| 23. | Valtioneuvoston kanslia | 244 123 000 | 1 316 000 | 245 439 000 |
| 24. | Ulkoministeriön hallinnonala | 1 151 253 000 | 8 415 000 | 1 159 668 000 |
| 25. | Oikeusministeriön hallinnonala | 1 243 011 000 | 11 082 000 | 1 254 093 000 |
| 26. | Sisäministeriön hallinnonala | 2 094 342 000 | 173 173 000 | 2 267 515 000 |
| 27. | Puolustusministeriön hallinnonala | 6 402 705 000 | 175 152 000 | 6 577 857 000 |
| 28. | Valtiovarainministeriön hallinnonala | 42 252 455 000 | -13 299 000 | 42 239 156 000 |
| 29. | Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala | 8 997 472 000 | 1 615 000 | 8 999 087 000 |
| 30. | Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala | 2 557 403 000 | 22 426 000 | 2 579 829 000 |
| 31. | Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala | 3 942 329 000 | 46 946 000 | 3 989 275 000 |
| 32. | Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala | 3 575 041 000 | -5 743 000 | 3 569 298 000 |
| 33. | Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala | 14 885 410 000 | 1 049 000 | 14 886 459 000 |
| 35. | Ympäristöministeriön hallinnonala | 496 348 000 | -2 008 000 | 494 340 000 |
| 36. | Valtionvelan korot | 3 246 066 000 | - | 3 246 066 000 |
| Yhteensä | 91 267 743 000 | 420 124 000 | 91 687 867 000 | |
|---|---|---|---|---|
Eduskunnan vuodelle 2026 hyväksymät tuloarviot ja nyt ehdotettavat tuloarvioiden muutokset osastoittain, euroa
| Osasto | Hyväksytty talousarvio (TA+LTA) |
Hallituksen esitys |
Yhteensä | |
| 11. | Verot ja veronluonteiset tulot | 67 273 053 000 | 122 120 000 | 67 395 173 000 |
| 12. | Sekalaiset tulot | 10 095 325 000 | 112 766 000 | 10 208 091 000 |
| 13. | Korkotulot, osakkeiden myyntitulot ja voiton tuloutukset | 3 066 502 000 | -103 400 000 | 2 963 102 000 |
| 15. | Lainat (pl. nettolainanotto ja velanhallinta) | 70 881 000 | - | 70 881 000 |
| Yhteensä (pl. nettolainanotto ja velanhallinta) | 80 505 761 000 | 131 486 000 | 80 637 247 000 | |
| 15.03.01 | Nettolainanotto ja velanhallinta | 10 761 982 000 | 288 638 000 | 11 050 620 000 |
| Yhteensä | 91 267 743 000 | 420 124 000 | 91 687 867 000 | |