Talousarvioesitys 0
5. Talousarvioesityksen määrärahat
Talousarvioesityksen määrärahoiksi ehdotetaan 88,8 mrd. euroa, joka on 0,9 mrd. euroa enemmän kuin vuoden 2024 varsinaisessa talousarviossa. Määrärahatason kasvua vuoteen 2024 verrattuna selittävät suurimpina tekijöinä hyvinvointialueiden rahoituksen jälkikäteistarkistus (1,4 mrd. euroa) sekä vuoden 2025 lakisääteiset ja sopimusperusteiset indeksitarkistukset (1,8 mrd. euroa). Toisaalta menotasoa alentavat n. 1,8 mrd. eurolla pääministeri Orpon hallitusohjelmassa ja kevään 2024 julkisen talouden suunnitelmassa linjatut uudistukset ja menosäästöt. Lisäksi menotasoa alentaa kuntien verotulomenetysten korvausten pieneneminen n. 0,3 mrd. eurolla, koska ansiotulovähennyksen korvaaminen työtulovähennyksellä lisää kunnallisverotuloa.
Vuonna 2025 menot ovat n. 1,1 mrd. euroa suuremmat kuin keväällä 2024 laaditussa kehyspäätöksessä. Lisäys johtuu mm. lakisääteisten menojen tarkentuneista tarvearvioista (n. 0,5 mrd. euroa), hallitusohjelman mukaisen 4 mrd. euron investointiohjelman toteuttamiseen myönnetyistä uusista määrärahoista (0,3 mrd. euroa), muista harkinnanvaraisista menolisäyksistä, kuten Suomen Teollisuussijoitus Oy:n pääomittamisesta ja Nato-liitännäisistä menoista (0,2 mrd. euroa) sekä kehyspäätöstä pienempinä toteutuvista säästöistä (n. 0,1 mrd. euroa). Kun huomioidaan ennakoitu valtion menojen hintaindeksin n. 2 prosentin nousu, hallinnonalojen määrärahojen (kaikki muut menot pl. korkomenot) volyymin arvioidaan v. 2025 supistuvan n. 1 % vuoden 2024 varsinaiseen talousarvioon nähden.
Määrärahat pääluokittain vuosina 2023—20251)
| v. 2023 tilinpäätös |
v. 2024 varsinainen talousarvio |
v. 2025 esitys |
Muutos 2024—2025 |
|||
| Tunnus | Pääluokka | milj. € | milj. € | milj. € | milj. € | % |
| 21. | Eduskunta | 139 | 145 | 148 | 3 | 2 |
| 22. | Tasavallan presidentti | 37 | 47 | 47 | 0 | 0 |
| 23. | Valtioneuvoston kanslia | 581 | 254 | 246 | -8 | -3 |
| 24. | Ulkoministeriön hallinnonala | 1 337 | 1 290 | 1 200 | -90 | -7 |
| 25. | Oikeusministeriön hallinnonala | 1 131 | 1 214 | 1 202 | -13 | -1 |
| 26. | Sisäministeriön hallinnonala | 2 423 | 2 579 | 2 207 | -372 | -14 |
| 27. | Puolustusministeriön hallinnonala | 6 138 | 5 973 | 6 527 | 554 | 9 |
| 28. | Valtiovarainministeriön hallinnonala | 34 050 | 38 091 | 40 210 | 2 120 | 6 |
| 29. | Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala | 7 622 | 8 041 | 8 452 | 411 | 5 |
| 30. | Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala | 2 616 | 2 655 | 2 621 | -34 | -1 |
| 31. | Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala | 3 575 | 3 616 | 3 598 | -19 | -1 |
| 32. | Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala | 3 303 | 4 232 | 3 631 | -601 | -14 |
| 33. | Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala | 15 905 | 16 311 | 15 221 | -1 090 | -7 |
| 35. | Ympäristöministeriön hallinnonala | 373 | 243 | 252 | 9 | 4 |
| 36. | Valtionvelan korot | 2 323 | 3 177 | 3 191 | 15 | 0 |
| Yhteensä | 81 553 | 87 867 | 88 754 | 886 | 1 | |
1) Jokainen luku on pyöristetty erikseen tarkasta arvosta, joten laskutoimitukset eivät kaikilta osin täsmää.
5.1. Talousarvioesitys ja valtiontalouden kehys
Valtiontalouden kehysjärjestelmä perustuu vaalikauden ajaksi asetettavaan sitovaan, reaaliseen vaalikauden kokonaiskehykseen, johon tehdään vuosittain vain tarvittavat hinta- ja kustannustasotarkistukset sekä rakennekorjaukset. Kehysjärjestelmä perustuu ex ante -tarkasteluun eli se rajoittaa valtion talousarvioissa budjetoitavien menojen määrää. Kehysmenettely asettaa enimmäismäärän n. 85 prosentille valtion talousarviomenoista. Menosäännön ja sen pohjalta vahvistettavan valtiontalouden menokehyksen ulkopuolelle jäävät mm. suhdanteiden ja rahoitusautomatiikan mukaisesti muuttuvat menot, valtionvelan korkomenot sekä finanssisijoitukset.
Vaalikauden kehyksestä vuosille 2024—2027 päätettiin osana hallituksen ensimmäistä julkisen talouden suunnitelmaa 9.10.2023. Osana kevään 2024 julkisen talouden suunnitelmaa hallitus päätti laskea vuoden 2025 kehystä yhteensä n. 727 milj. eurolla sisältäen lisätalousarviovarauksen alentamisen 100 milj. eurolla.
Kevään 2024 julkisen talouden suunnitelmassa vuoden 2025 menokehys muutettiin vuoden 2025 hinta- ja kustannustasoon lakisääteisesti ja sopimusperusteisesti indeksikorotettavien menojen osalta. Hinta- ja kustannusarviot ovat tarkentuneet tämän jälkeen, minkä vuoksi vuoden 2025 kehysmenojen hintakorjausta korotetaan nettomääräisesti yhteensä n. 229 milj. eurolla. Hallitusohjelman mukaisesti osaan menoista kohdistetaan indeksijäädytyksiä ja -jarruja, mikä alentaa menotasoa ja hintakorjauksen määrää.
Kehyksen hinta- ja kustannustasotarkistukset, milj. euroa
| 2025 | |
| Tarkistus kehystasoon verrattuna kevääseen 2024: | |
| Lakisääteisesti indeksisidonnaiset menot (eläkkeet, hyvinvointialueiden rahoitus, kuntien valtionosuudet sekä muut lakisääteisesti indeksoitavat valtionavut) | 78,3 |
| Sopimusperusteisesti indeksoitavat menot (Puolustusvoimien menojen indeksitarkistus, hävittäjähankinnan valuuttakurssimenot, valtion palkkojen sopimusratkaisu 2023—2025) | 150,4 |
| Yhteensä | 228,7 |
Kehystasossa otetaan lisäksi huomioon kehyksen rakenteelliset muutokset, jotka nostavat vuoden 2025 kehystasoa n. 296 milj. eurolla kevään 2024 kehyspäätökseen nähden. Kevään kehyspäätöksen jälkeen tehdyt rakennemuutokset on eritelty tarkemmin seuraavassa taulukossa.
Kehyksen rakennemuutokset, milj. euroa
| Momentti | Asia | 2025 |
| LTA II 2024, TAE 2025 | ||
| 27.10.18 | Ajoitusmuutos Puolustusvoimien Laivue 2020 -hankkeen rahoituksessa. Vastaava menojen kasvu myöhempinä vuosina. | -57,6 |
| 27.10.18 | Muut puolustusmateriaalihankinnat määrärahan uudelleenbudjetointi Laivue 2020 -tilausvaltuuteen vuodelle 2025. | 6,2 |
| 27.30.20 | Momentilla 27.30.20 oleva osittain vanhentunut ja käyttämätön KEHO23-valtuuden rahoitus siirrettään vuodelle 2026 momentille 27.10.18 PSAJON2020-hankkeeseen, jolla vastataan myös kriisinhallintajoukkojen ajoneuvotarpeisiin. | -5,0 |
| TAE 2025 | ||
| 23.01.23, 29.40.54 | Ajoitusmuutos, jossa momentin 29.40.54 tulevien vuosien valtuutta vähennetään ja siirretään käytettäväksi määrärahana vuonna 2025 momentilla 23.01.23. | 6,0 |
| 24.90.66 | Lisäys maksuosuudessa Euroopan rauhanrahastoon (EPF). Ukrainalle annettava uusi tuki on kehyksen ulkopuolista menoa kehyssäännön mukaisesti. | 24,1 |
| 26.40.01 | Ajoitusmuutos. Pääkaupunkiseudun säilöhanke siirtyy myöhemmäksi. | -3,1 |
| 27.10.18 | Ukrainaan toimitetun materiaalituen korvaus. Kehyksen ulkopuolista menoa kehyssäännön mukaisesti. | 39,3 |
| 27.10.18 | Muut puolustusmateriaalihankinnat: vuoden 2023 määrärahan peruutus (LTA II 2024) ja uudelleenbudjetointi vuodelle 2025. | 23,8 |
| 28.90.30 | Vuodelta 2024 käyttämättä jäävien, kuntarakennelain mukaisten yhdistymisavustukset palauttaminen peruspalvelujen valtionosuuteen. Kuntarakennelakiin on kirjattu, että jos yhdistymisavustusta jää käyttämättä, jäljelle jäänyt osa palautetaan valtionosuuteen seuraavana vuonna euroa/asukas-periaatteella. | 11,0 |
| 28.90.30 | Ajoitusmuutos. Ennen vuotta 2016 yleisten kirjastojen perustamishankkeisiin myönnettyjen valtionosuuksien ja -avustusten maksamista aikaistetaan siten, että jäljellä olevat avustukset maksetaan yhdellä kerralla v. 2025 (alkuperäinen aikataulu vuoteen 2027 asti). | 1,7 |
| 28.90.30, 29.20.30, 29.20.35 | Tekninen muutos. Kuntien tehtävien ja velvoitteiden purkamiseen liittyvien tehtävämuutosten täsmentymisen myötä kehysmenot alenevat aiemmin arvioitua enemmän. Kehystasoa alennetaan vastaavasti, jotta julkisen talouden säästö toteutuu. | -3,2 |
| 28.99.99 | Tekninen muutos. Hyvinvointialueiden jälkikäteistarkistuksen tarkentumiseen oli kevään 2024 kehyspäätöksessä tehty kehysvaraus, joka ei ole käytettävissä muiden menojen katteeksi. Kehysvaraukselle ei ole tarvetta v. 2025, joten kehystasoa alennetaan vastaavasti. | -35,0 |
| 29.20.21 ja 29.20.30 | Tekninen muutos. Maksuttoman oppimateriaalin rajaamista korvaavat säästötoimet näkyvät valtion talousarviossa 1,6 milj. euroa suurempina kuin peruttava toimenpide, vaikka niiden vaikutus julkiseen talouteen kokonaisuutena on sama. Peruttavan toimenpiteen vaikutuksesta 1,6 milj. euroa kohdistui kuntiin, mutta korvaava säästö kohdistuu kokonaan valtion talousarvioon. Kehystä alennetaan vastaavasti, jotta säästövaikutus toteutuu julkisen talouden tasolla tavoitellusti. | -1,6 |
| 29.80.20 | Ajoitusmuutos kansallismuseon lisärakennuksen vuokramenoissa. | -2,0 |
| 30.10.40 | Ajoitusmuutos (kokonaan kansallisesti rahoitettu nuoren viljelijän aloitustuki) tukiohjelman kokonaisrahoituksen puitteissa. | -1,2 |
| 30.40.20 | Kalatalousmaksukertymän kasvun budjetointitapa muutetaan viimeksi vahvistettujen tulojen mukaiseksi. Läpivirtauserä, jota vastaava korvaus tuloutuu momentille 12.30.40. | 0,6 |
| 31.10.20 | Perusväylänpidon korjausvelan purkaminen ja nimetyt pienhankkeet. Rahoitus on osa hallitusohjelmaan sisältyvää investointiohjelmaa. Kehystasoa korotetaan menoja vastaavasti. | 208,5 |
| 31.10.77 | EU:n CEF-tukea vastaava määräraha väylähankkeisiin. Läpivirtauserä, jota vastaava korvaus tuloutuu momentille 12.31.10. | 13,6 |
| 31.10.77 | Väyläverkon kehittämishankkeet. Hankkeet ovat osa hallitusohjelmaan sisältyvää investointiohjelmaa. Kehystasoa korotetaan menoja vastaavasti. | 55,4 |
| 32.01.41 | Ajoitusmuutos. Kvanttitietokoneen maksatusten siirtyminen vuodelta 2024 vuodelle 2025. | 4,0 |
| 32.20.40 | Ajoitusmuutos TKI-tukien maksatuksissa. | 8,6 |
| 32.20.41 | Ajoitusmuutos energiatuen maksatuksissa. | 30,6 |
| 32.20.46 | Ajoitusmuutos laivanrakennuksen innovaatiotuen maksatuksissa. | 3,3 |
| 33.10.54, 33.10.57, 33.20.50, 33.20.52 | Hallituksen linjaamien säästötoimien vaikutus on jäämässä aiemmin arvioitua pienemmäksi mm. lakihankkeiden viivästymisen ja vaikutusarvioiden tarkentumisen vuoksi. Kyseessä ovat perustemuutokset kehyksen ulkopuolisilla momenteilla, jolloin kehystasoa lasketaan määräraha-arvioiden kasvua vastaavasti. | -17,5 |
| 33.10.60 | Tekninen muutos. Valtion osuus Kansaneläkelaitoksen toimintamenoista supistuu kanavointiratkaisun seurauksena. Kehystaso korjataan vastaavasti alaspäin, jotta säästöt vahvistavat julkista taloutta tavoitellusti. | -7,0 |
| 33.30.60 | Tekninen muutos. Kevään 2024 julkisen talouden suunnitelmassa linjatun kanavointiratkaisun sekä tälle momentille kohdistuvien lisäsäästöjen tarkentumisen vaikutus. Kehystasoa alennetaan vastaavasti, jotta säästöt vahvistavat julkista taloutta tavoitellusti. | -77,7 |
| 33.30.60 | Kela-korvausten uudistaminen. Hanke on osa hallitusohjelmaan sisältyvää investointiohjelmaa. Kehystasoa korotetaan menoja vastaavasti. | 70,0 |
| Yhteensä | 295,7 | |
Jakamaton varaus
Kaikki edellä mainitut tarkistukset mukaan lukien vuoden 2025 kehystaso on 77 263 milj. euroa sisältäen 300 milj. euron lisätalousarviovarauksen.
Talousarvioesityksen kehykseen luettaviksi määrärahoiksi ehdotetaan 76 829 milj. euroa. Näin ollen vuoden 2025 jakamaton varaus on 134 milj. euroa, jonka lisäksi on kehyksessä varattu 300 milj. euroa lisätalousarvioita varten.
Kehyksen ulkopuoliset menot
Osa budjettitalouden menoista on kehyksen ulkopuolisia. Pääministeri Orpon hallitusohjelmassa linjatun kehyssäännön mukaan kehyksen ulkopuolelle luokitellaan suhdanteiden mukaisesti muuttuvat menot eli työttömyysturvan, asumistuen, perustoimeentulotuen sekä palkkaturvan menot. Mainitut menot luetaan kuitenkin kehyksen piiriin siltä osin, kuin niiden perusteisiin tehdään muutoksia. Kehyksen ulkopuolelle jäävät myös mm. valtionvelan korkomenot, arvonlisäveromenot, finanssisijoitukset sekä menot, joissa valtio toimii teknisenä ulkopuoliselta saatavan rahoitusosuuden välittäjänä.
Kehyksen ulkopuolisten menojen arvioidaan olevan n. 11,9 mrd. euroa, joka on n. 0,9 mrd. euroa vähemmän kuin vuoden 2024 varsinaisessa talousarviossa. Valtion velanhoitomenojen arvioidaan olevan n. 3,2 mrd. euroa, joka on saman verran kuin vuoden 2024 varsinaisessa talousarviossa.
Kehyksen ulkopuolisista menoista alenevat erityisesti työttömyyteen liittyvät menot. Tähän on syynä mm. työ- ja elinkeinopalveluiden järjestämisvastuun siirtäminen kunnille vuoden 2025 alusta lukien, minkä vuoksi työttömyysturvan rahoituksesta siirretään n. 390 milj. euroa kuntien valtionosuuteen eli kehyksen ulkopuolelta kehykseen luettavaksi menoksi. Samankaltainen muutos on opiskelijoiden siirtäminen yleiseltä asumistuelta opintotuen asumislisälle, mikä vähentää kehyksen ulkopuolisia menoja n. 180 milj. euroa. Lisäksi hallituksen linjaamat säästöpäätökset vähentävät yleisen asumistuen ja työttömyysturvan menoja.
Toisena huomattavana tekijänä kehyksen ulkopuolisia menoja alentaa kuntien verotulomenetysten korvausten pieneneminen n. 0,3 mrd. eurolla. Tämä johtuu ansiotulovähennyksen korvaamisesta työtulovähennyksellä, mikä lisää kunnallisverotuloa.
Kehyksen ulkopuolelle jäävät määrärahat, mrd. euroa
| 2024 TA |
2025 TAE |
|
| Suhdanneluonteiset menot | 4,8 | 4,3 |
| Veroperustemuutosten kompensaatiot kunnille | 0,0 | -0,3 |
| EU:lta saatavia tuloja vastaavat menot | 1,5 | 1,4 |
| Korkomenot | 3,2 | 3,2 |
| Finanssisijoitukset | 0,3 | 0,3 |
| Tekniset läpivirtauserät | 0,4 | 0,4 |
| Arvonlisäveromäärärahat | 1,6 | 1,6 |
| Siirto valtion televisio- ja radiorahastoon | 0,6 | 0,6 |
| EU-elpymisvälineen tuloilla rahoitettavat menot | 0,5 | 0,4 |
| Yhteensä | 12,8 | 11,9 |
5.2. Määrärahat hallinnonaloittain
Hallitusohjelman mukaiset säästöt ja määrärahalisäykset sekä keväällä 2024 linjatut lisäsopeutustoimet
Hallitus on päättänyt merkittävistä julkisen talouden sopeuttamistoimista sekä hallitusohjelmassa että kevään 2024 julkisen talouden suunnitelmassa. Hallitusohjelma (liite B) sisältää toimet, joilla tavoitellaan nettomääräisesti 4 mrd. euron julkisen talouden sopeutusta vuoden 2027 tasolla. Hallituksen keväällä 2024 päättämästä uudesta julkista taloutta vahvistavasta toimenpidekokonaisuudesta valtion menoihin vaikuttavien säästöjen määrä nousee n. 1,4 mrd. euroon vuoteen 2028 mennessä. Kokonaisuudet sisältävät säästöjen lisäksi menolisäyksiä ja tuloja lisääviä toimia.
Edellä mainittujen säästökokonaisuuksien arvioidaan vähentävän valtion budjettitalouden määrärahatarvetta nettona n. 1,8 mrd. eurolla v. 2025 vuoteen 2024 verrattuna. Luvut sisältävät myös muiden tulojen kuin verotulojen lisäykset. Luvut eivät sisällä etuuksiin kohdentuvien säästöjen vaikutusta verotuloihin. Toimia kuvataan tarkemmin jäljempänä hallinnonaloittain.
Talousarvioesityksessä on huomioitu em. kokonaisuuksien valtion budjettitalouteen kohdentuvat säästöt ja menolisäykset. Joiltain osin toimenpiteiden vaikutusarviot ovat tarkentuneet ja kohdentuminen eri julkisen talouden sektoreiden välillä on täsmentynyt linjausten tekemisen jälkeen.
Indeksisidonnaiset säästökokonaisuudet sisältävät indeksikorotusten jäädytyksiä sekä niiden tekemistä osittaisina. Kansaneläkeindeksiin tai kuluttajahintaindeksiin sidottuihin etuuksiin (pl. toimeentulotuki, eläkkeet, rintamalisät, vammaisetuudet, lääkkeiden vuosiomavastuu, elatustuki) ei tehdä indeksikorotuksia vuosina 2024—2027. Kuntien peruspalvelujen valtionosuuden indeksikorotukseen tehdään vuosina 2024—2027 yhden prosenttiyksikön korotusta vastaava säästö, kuten myös valtion rahoitukseen evankelis-luterilaiselle kirkolle sekä avustuksiin kirkolliseen ja uskonnolliseen toimintaan.
Hallituksen hallitusohjelmassa ja keväällä 2024 päättämien toimenpidekokonaisuuksien vaikutus valtion budjettitalouden määrärahoihin (netto) vuosina 2024—2025, mrd. euroa
| 2024 | 2025 | Muutos 2024—2025 | |
| Hallitusohjelman (liite B) mukaiset toimet | -0,7 | -1,3 | -0,6 |
| Kevään 2024 lisäsopeutustoimet | 0,0 | -1,2 | -1,2 |
| Yhteensä | -0,7 | -2,5 | -1,8 |
Valtionhallinnon toimintamenosäästöt ja tuottavuusohjelma
Hallitusohjelmassa päätetyllä valtionhallinnon tuottavuusohjelmalla tavoitellaan 243 milj. euron pysyvää säästöä vuodesta 2027 alkaen. Osana tuottavuusohjelmaa valtionhallinnon toimintamenoista säästetään 92 milj. euroa v. 2025. Lisäksi keväällä 2024 hallitus päätti uusista toimintamenoihin kohdistuvista säästöistä. Näillä tavoitellaan vuosittain n. 150 milj. euron säästöä, minkä lisäksi aiemmin sovittua säästöä aikaistetaan 50 milj. eurolla vuodelle 2025.
Vuoden 2025 talousarvioesitykseen sisältyvät säästöt on kuvattu alla olevassa taulukossa. Kokonaisuudessaan toimintamenosäästöt vuoden 2025 talousarvioesityksessä ovat yhteensä n. 274 milj. euroa. Säästöjä on kohdennettu ministeriöiden oman valmistelun pohjalta virastojen toimintamenomomenttien lisäksi muille toimintamenotyyppisille kulutusmenomomenteille ja jossain määrin myös valtionavustusmenoihin. Kukin ministeriö on valmistellut hallinnonalaansa koskevan tuottavuusohjelman, josta käy ilmi toimenpiteiden vaikutukset tarkemmalla tasolla. Tarkempi hallinnonalakohtainen kohdentuminen on kuvattu jäljempänä kutakin hallinnonalaa koskevassa osiossa.
Hallitusohjelmassa sovitut säästöt on kohdennettu koko kaudelle vuosien 2025—2028 julkisen talouden suunnitelmassa. Keväällä 2024 päätettyjen säästöjen osalta ministeriöt esittävät ehdotuksensa hallinnonalojensa säästön kohdentumisesta vuodesta 2026 eteenpäin vuosien 2026—2029 julkisen talouden suunnitelman valmistelun yhteydessä.
Toimintamenosäästöt vuonna 2025 pääluokittain
| Toimintamenot TA 2024 | Toimintamenosäästö v. 2025 | ||
| milj. euroa | milj. euroa | % toimintamenoista | |
| Eduskunta | 121,4 | -0,4 | -0,3 |
| Tasavallan presidentin kanslia | 9,8 | -0,5 | -5,1 |
| Valtioneuvoston kanslia | 188,4 | -7,9 | -4,2 |
| Ulkoministeriö | 256,1 | -5,0 | -2,0 |
| Oikeusministeriö | 963,0 | -13,6 | -1,4 |
| Sisäministeriö | 1 572,8 | -26,6 | -1,7 |
| Puolustusministeriö | 2 375,1 | -6,8 | -0,3 |
| Valtiovarainministeriö | 1 129,4 | -73,7 | -6,5 |
| Opetus- ja kulttuuriministeriö1) | 338,3 | -23,8 | -7,0 |
| Maa- ja metsätalousministeriö2) | 247,5 | -3,3 | -1,3 |
| Liikenne- ja viestintäministeriö | 231,2 | -20,4 | -8,8 |
| Työ- ja elinkeinoministeriö | 780,4 | -24,7 | -3,2 |
| Sosiaali- ja terveysministeriö | 779,6 | -28,7 | -3,7 |
| Ympäristöministeriö | 123,6 | -1,1 | -0,9 |
| Yhteensä virastojen toimintamenomomentit | 9 116,53) | -236,5 | -2,6 |
| Muille kulutusmenomomenteille kohdistetut säästöt | - | -29,9 | |
| Uudelleenkohdennukset valtionavustuksiin | - | -8,0 | |
| Yhteensä4) | - | -274,4 | |
1) Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla osa tuottavuusohjelman säästöistä kohdistuu erilaisiin toimintamenomomenteilta myönnettyihin avustuksiin, erityisesti Opetushallituksen osalta.
2) Hallinnonalan säästöstä 4,8 milj. euroa ehdotetaan kohdistettavaksi jo vuodelle 2024. Lisäksi Metsähallituksen tuloutusta kasvatetaan 6 milj. eurolla, mikä vähentää hallinnonalan menosäästöjen kokonaisuutta.
3) Luku sisältää varsinaisten toimintamenomomenttien lisäksi momentit 29.10.20 Perusopetuksen, varhaiskasvatuksen ja vapaan sivistystyön yhteiset menot, 30.64.50 Metsähallituksen eräät julkiset hallintotehtävät, 33.10.60 Kansaneläkelaitoksen sosiaaliturvarahastojen toimintakulut sekä 35.10.52 Metsähallituksen julkiset hallintotehtävät, joille on kohdistettu toimintamenosäästöjä.
4) Sisältää hallitusohjelman mukaiset tuottavuustoimenpiteet sekä keväällä 2024 linjatut lisäsäästöt toimintamenoihin.
Hallitusohjelmaan sisältyvä investointiohjelma
Hallitusohjelma sisältää 4 mrd. euron kertaluonteisten investointien kokonaisuuden, joka rahoitetaan valtion omaisuustuloilla, purkamalla valtio-omisteisten listaamattomien yhtiöiden ylipääomituksia sekä tekemällä tuloutuksia Valtion asuntorahastosta rahaston nykytasoista toimintaa vaarantamatta. Investointiohjelman mukaisia menoja sisällytetään talousarvioesityksiin ja huomioidaan julkisen talouden suunnitelmissa varmistettujen tulojen mahdollistamissa rajoissa.
Hallitusohjelman mukaiseen investointiohjelmaan ehdotetaan talousarvioesityksessä yhteensä 891 milj. euroa uusina valtuuksina ja määrärahoina. Tästä vuodelle 2025 kohdentuvat määrärahat ovat 298 milj. euroa.
Korjausvelan purkamiseen ehdotetaan 200 milj. euron lisäystä vuodelle 2025. Lisäksi valtatie 8:n päällystykseen ja rakenteiden korjaukseen välillä Tjöck—Ömossa ehdotetaan 6,5 milj. euron määrärahaa sekä Pietarsaaressa uuden tieyhteyden toteuttamiseen välille Länsiväylä—Västergärdan (Fäbodantie) 2 milj. euron määrärahaa.
Investointiohjelman puitteissa ehdotetaan rahoitusta myös seuraaville hankkeille:
- — Maantie 642:lle Äänekosken siltaan ehdotetaan 15 milj. euron valtuutta ja 1 milj. euron määrärahaa.
- — Rantaradan kehittäminen -hankkeen valtuutta ehdotetaan tarkistettavaksi 50 milj. eurolla ja myönnettäväksi 1 milj. euron määräraha.
- — Valtatie 15 Rantahaka (Kotka)—Kouvola-hankkeelle ehdotetaan 122 milj. euron valtuutta ja 1 milj. euron määrärahaa.
- — Valtatie 21 Palojoensuu—Maunu-hankkeelle ehdotetaan 30 milj. euron valtuutta ja 1 milj. euron määrärahaa.
- — Valtatie 23 Karvion kohdan hankkeelle ehdotetaan 14 milj. euron valtuutta ja 1 milj. euron määrärahaa.
- — Valtatie 12 Mankala—Tillola-hankkeelle ehdotetaan 92 milj. euron valtuutta ja 1 milj. euron määrärahaa.
- — Valtatie 8:n parantamiseen Kokkolan kohdalla ehdotetaan 13 milj. euron valtuutta ja 1 milj. euron määrärahaa hankkeen 1. vaiheen toteuttamiseen.
- — Tiesuunnitelman laadintaan valtatie 8:n leventämiseksi välillä Bäckliden—Brännbacken ehdotetaan 0,4 milj. euron määrärahaa.
- — Vaasan satamatien tiesuunnitelman laadintaan ehdotetaan 0,5 milj. euron määrärahaa.
- — Karjalanradan kehittämiseen ehdotetaan 90 milj. euron valtuutta ja 10,5 milj. euron määrärahaa.
- — Valtatie 8:n ja Vaasan yhdystien (seututie 724) kehittämisen 1. vaiheelle ehdotetaan 31 milj. euron valtuutta.
- — Suupohjan radan korjaamiseen välillä Seinäjoki—Kaskinen ehdotetaan 15 milj. euron valtuutta sekä 1 milj. euron määrärahaa hankkeen suunnitteluun ja osittaiseen toteuttamiseen.
Puhtaan energian kärkihankkeisiin ehdotetaan investointiohjelman puitteissa 140 milj. euron valtuutta teknisiin nieluihin. Lisäksi yksityislääkärin vastaanottokäynnin kustannuksista maksettaviin Kela-korvauksiin ehdotetaan 70 milj. euroa.
Hallitusohjelman mukaisen investointiohjelman valtuudet ja määrärahat nousisivat yhteensä 1,9 mrd. euroon tämän talousarvioesityksen myötä. Investointiohjelman rahoitukseen on tähän mennessä varmistettuja tuloja vastaava määrä, kun huomioidaan talousarvioehdotuksessa ehdotettu omaisuustuloarvion korotus.
Talousarvioesitykseen sisältyvät elpymis- ja palautumissuunnitelman investoinnit ml. REPowerEU
Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelma (RRP) on Suomen kansallinen suunnitelma EU:n elpymis- ja palautumistukivälineen (RRF) rahoituksen hyödyntämiseksi. Suunnitelma on osa kestävän kasvun ohjelmaa. Suomen lopullinen saanto EU:n elpymis- ja palautumistukivälineen avustuksista on 1 823 milj. euroa. Elpymis- ja palautumissuunnitelman avustukset ajoittuvat etenkin vuosille 2022—2024.
REPowerEU-suunnitelman tavoitteena on lopettaa EU:n riippuvuus Venäjältä peräisin olevista fossiilisista polttoaineista ja nopeuttaa vihreää siirtymää. Suomella on käytettävissä olevaa ei-takaisinmaksettavaa lisärahoitustukea 113 milj. euroa, minkä lisäksi Brexit-mukautusvarauksesta on siirretty 14 milj. euroa. Suomella on siten käytettävissä yhteensä 127 milj. euroa.
Vuoden 2025 talousarvioesitykseen sisältyy yhteensä 368 milj. euroa elpymis- ja palautumissuunnitelmaan sisältyviä menoja mukaan lukien REPowerEU-osion menot. Aiemmin suunniteltuun verrattuna menojen ajoitusta on myöhennetty.
Maksatukset EU:sta Suomen valtiolle perustuvat kansallisen suunnitelman etenemiseen ja siinä esitettyjen välitavoitteiden ja tavoitteiden saavuttamiseen. Tuloarvio elpymis- ja palautumissuunnitelman (sisältäen REPowerEU-osion) saatavien maksatusten osalta on 489 milj. euroa v. 2025.
Valtioneuvoston kanslia (pääluokka 23)
Valtioneuvoston kanslian pääluokkaan ehdotetaan määrärahoja yhteensä 246,5 milj. euroa, joka on 7,7 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2024 varsinaisessa talousarviossa. Muutos edelliseen vuoteen johtuu pääosin valtioneuvoston kanslian pääluokkaan kohdistetuista toimintamenosäästöistä.
Valtioneuvoston kanslian toimintamenoihin ehdotetaan 155,1 milj. euroa, jossa on vähennystä 10,7 milj. euroa vuoden 2024 varsinaiseen talousarvioon nähden. Vähennyksestä 7,4 milj. euroa aiheutuu toimintamenosäästön aikaistamisesta. Lisäksi momentilta vähennetään tuottavuushankkeiden ja muiden kertaluonteisten investointien rahoitus. Lisäyksestä 2,5 milj. euroa johtuu valtioneuvoston toimitilojen Korttelit 1 ja 2 -hankkeen kustannuksista sekä 2,3 milj. euroa Säätytalon peruskorjauksesta aiheutuvista kalustohankinnoista. Lisäksi valtioneuvoston päätöksentekoa tukevaan tutkimustoimintaan kohdennetaan 6 milj. euroa. Tätä vastaava vähennys tehdään valtuuteen opetus- ja kulttuuriministeriön pääluokassa. Euroopan unionin kansallisten asiantuntijoiden palkkamenoihin ehdotetaan kohdennettavaksi 0,3 milj. euron toimintamenosäästö. Lisäksi osakehankintoihin ehdotetaan 2,0 milj. euron säästö.
Oikeuskanslerinviraston toimintamenoihin ehdotetaan 4,4 milj. euroa, jossa on toimintamenosäästöstä aiheutuvaa vähennystä 0,2 milj. euroa vuoteen 2024 nähden.
Hallitusohjelman mukaisia tuottavuustoimenpiteitä ja keväällä linjattuja toimintamenosäästöjä on kohdistettu hallinnonalalle yhteensä 7,9 milj. euroa.
Hallinnonalan toimintamenosäästöt
| TA 2024 | Toimintamenosäästö v. 2025 | ||
| milj. euroa | milj. euroa | % toimintamenoista | |
| Valtioneuvoston kanslian toimintamenot | 165,8 | -7,4 | -4,4 |
| Ministereiden, heidän valtiosihteeriensä ja erityisavustajiensa palkkaukset | 15,6 | 0,0 | 0,0 |
| Euroopan unionin kansallisten asiantuntijoiden palkkamenot | 2,5 | -0,3 | -13,7 |
| Oikeuskanslerinviraston toimintamenot | 4,6 | -0,2 | -4,3 |
| Toimintamenot ja -säästöt yhteensä1) | 188,4 | -7,9 | -4,2 |
1) Sisältää hallitusohjelman mukaiset tuottavuustoimenpiteet sekä keväällä 2024 linjatut lisäsäästöt toimintamenoihin.
Ulkoministeriön hallinnonala (pääluokka 24)
Hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja 1,2 mrd. euroa. Vähennystä vuoden 2024 varsinaiseen talousarvioon on 90 milj. euroa. Pääluokan määrärahoista ulkoasiainhallinnon osuus on 23 %, kriisinhallinnan 7 %, kansainvälisen kehitysyhteistyön 56 % ja muiden menojen 15 %.
Hallitusohjelman mukaisia tuottavuustoimenpiteitä ja keväällä linjattuja toimintamenosäästöjä on kohdistettu hallinnonalalle yhteensä 9,1 milj. euroa.
Hallinnonalan toimintamenosäästöt
| TA 2024 | Toimintamenosäästö v. 2025 | ||
| milj. euroa | milj. euroa | % toimintamenoista | |
| Ulkoasiainhallinnon toimintamenot | 256,1 | -5,0 | -2,0 |
| Virastojen toimintamenot ja -säästöt yhteensä | 256,1 | -5,0 | -2,0 |
| Muille kulutusmenomomenteille kohdistetut säästöt | - | -3,6 | - |
| Muut uudelleenkohdennukset | - | -0,5 | - |
| Yhteensä1) | - | -9,1 | - |
1) Sisältää hallitusohjelman mukaiset tuottavuustoimenpiteet sekä keväällä 2024 linjatut lisäsäästöt toimintamenoihin.
Ulkoasiainhallinto
Ulkoasiainhallinnon toimintamenoihin ehdotetaan 250 milj. euroa, jossa huomioitu 5 milj. euron vähennys osana hallituksen julkisen talouden tasapainottamiseksi päättämiä toimintamenosäästöjä.
Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tärkeimpinä päämäärinä on turvata Suomen itsenäisyys ja alueellinen koskemattomuus, estää Suomen joutuminen sotilaalliseen konfliktiin ja taata suomalaisten turvallisuus ja hyvinvointi. Ulko- ja turvallisuuspolitiikan perustana ovat oikeusvaltioperiaate, ihmisoikeudet, tasa-arvo ja demokratia. Ulkoasiainhallinto huolehtii Suomen elintärkeistä, kansainvälisistä yhteyksistä ja lakisääteisistä konsulipalveluista sekä edistää suomalaisyritysten vientiä ja kansainvälistymistä. Ministeriön maahantulopalveluilla edistetään työperäistä ja estetään laitonta maahanmuuttoa.
Ulkoasiainhallinnon keskeiset vaikuttamisen välineet ovat tehokas kahden- ja monenvälinen diplomatia sekä tuloksellinen viestintä. Ulkoasiainhallinnon toiminta nojaa kattavaan edustustoverkkoon. Edustustoverkkoa tarkastellaan pitkällä aikavälillä suunnitelmallisesti osana hallitusohjelmaa ja siihen pohjautuvaa ulkoasiainhallinnon uudistusta.
Suomi toimii v. 2025 Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (Etyj), Pohjoismaiden ministerineuvoston sekä Pohjoismaiden N5-yhteistyöryhmän puheenjohtajana.
Kriisinhallinta
Ulkoministeriön hallinnonalan osuus suomalaisten kriisinhallintajoukkojen menoista on 53,1 milj. euroa, joka vastaa vuoden 2024 tasoa. Sotilaalliseen kriisinhallintaan palkatun henkilöstön arvioidaan v. 2025 olevan n. 450 sotilasta.
Siviilikriisihallintaan ehdotetaan 17,5 milj. euroa. Osana hallituksen keväällä 2024 päättämiä lisätoimia talouden tasapainottamiseksi momentin määrärahoja vähennetään 2,0 milj. eurolla. Tämän myötä siviilikriisinhallintaan palkattujen asiantuntijoiden määrän arvioidaan alenevan n. 130 henkeen v. 2025.
Rauhanvälitykseen ehdotetaan 3,9 milj. euroa, mikä vastaa aiempaa tasoa. CMI:n Rauhanrahaston pääoman korottamiseen ehdotetaan 5,0 milj. euroa vuoden 2024 varsinaisen talousarvion tavoin. Tämä rahoitus pohjautuu Suomen itsenäisyyden juhlarahaston tekemään yhteensä 10 milj. euron lahjoituspäätökseen.
Kehitysyhteistyö
Kansainväliseen kehitysyhteistyöhön ehdotetaan yhteensä 1,1 mrd. euroa. Varsinaiseen kehitysyhteistyöhön ehdotetaan myönnettäväksi 534 milj. euroa sekä 626 milj. euron sitoumusvaltuuksia, joista aiheutuvat menot ajoittuvat vuoden 2025 jälkeisille vuosille. Lisäksi ehdotetaan, että v. 2025 voidaan sitoutua Afrikan kehityspankin takuupääoman korotukseen 510 milj. eurolla. Osana hallituksen keväällä 2024 päättämiä lisätoimia varsinaisen kehitysyhteistyön määrärahaan ehdotetaan 50 milj. euron lisäsäästöä v. 2025. Määrärahoista uudelleenkohdennetaan 10 milj. euroa kansalaisjärjestöjen kautta kanavoitavaan kehitysyhteistyöhön. Lisäksi hallitusohjelmassa päätettyjä säästöjä aikaistetaan, mikä kasvattaa vuoden 2025 säästöä 45 milj. eurolla.
Ukraina on hallituskaudella Suomen suurin kehitysyhteistyön kohde. Tuki Ukrainalle -momentille ehdotetaan yhteensä 47,3 milj. euroa, joka on 14,5 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2024 varsinaisessa talousarviossa, sekä 40 milj. euroa sitoumusvaltuuksia. Kehittyvien maiden tukemista laina- ja sijoitusmuotoisella kehitysyhteistyörahoituksella ehdotetaan jatkettavaksi 70 milj. eurolla, joka vastaa vuoden 2024 varsinaisen talousarvion määrärahoja. Finnfundin pääoman korottamiseen ehdotetaan 5,0 milj. euroa, jossa on huomioitu hallituksen keväällä 2024 lisätoimena päättämä 5 milj. euron alenema pääomitukseen.
Valtion arvioidaan kohdistavan kehitysyhteistyöhön n. 0,36 % bruttokansantulosta v. 2025.
Ulkoministeriön hallinnonalan muut menot
Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuihin ja rahoitusosuuksiin ehdotetaan 163,3 milj. euroa. Määrärahaan ehdotetaan tehtävän yhteensä 4,5 milj. euron vähennys osana hallituksen keväällä 2024 linjaamia lisätoimia julkisen talouden tasapainottamiseksi.
Osana hallituksen linjaamia lisätoimia talousarviosta ehdotetaan poistettavaksi määrärahat Itämeren, Barentsin ja arktisen alueen yhteistyöhön (vähennys verrattuna vuoden 2024 talousarvioon 1,6 milj. euroa).
Suomen vuoden 2025 Etyj-puheenjohtajuuteen ehdotetaan toimintamenolisäykset mukaan lukien yhteensä 11,6 milj. euroa.
Oikeusministeriön hallinnonala (pääluokka 25)
Oikeusministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja yhteensä 1,2 mrd. euroa. Pääluokan määrärahoista virastojen toimintamenojen osuus on n. 82 %. Määrärahoista tuomioistuimien osuus on n. 31 %, rangaistusten täytäntöönpanon n. 24 %, oikeuspalveluiden n. 15 %, ministeriön ja hallinnon n. 15 %, ulosoton n. 9 %, syyttäjien n. 5 % ja vaalimenojen n. 1 %.
Hallitusohjelman mukaisia tuottavuustoimenpiteitä ja keväällä 2024 linjattuja toimintamenosäästöjä on kohdistettu hallinnonalalle yhteensä 17,9 milj. euroa.
Hallinnonalan toimintamenosäästöt
| TA 2024 | Toimintamenosäästö v. 2025 | ||
| milj. euroa | milj. euroa | % toimintamenoista | |
| Oikeusministeriön toimintamenot | 25,2 | -1,8 | -7,3 |
| Oikeushallinnon erityisviranomaiset -viraston toimintamenot | 18,2 | 0,0 | 0,0 |
| Oikeusrekisterikeskuksen toimintamenot | 10,1 | 0,0 | 0,0 |
| Korkeimman oikeuden toimintamenot | 9,8 | 0,0 | 0,0 |
| Korkeimman hallinto-oikeuden toimintamenot | 15,3 | -0,4 | -2,3 |
| Muiden tuomioistuinten toimintamenot | 328,4 | -2,0 | -0,6 |
| Oikeuspalveluviraston toimintamenot | 93,0 | -4,6 | -4,9 |
| Ulosottolaitoksen toimintamenot | 110,0 | -3,5 | -3,2 |
| Syyttäjälaitoksen toimintamenot | 63,2 | -0,7 | -1,1 |
| Rikosseuraamuslaitoksen toimintamenot | 284,5 | -0,6 | -0,2 |
| Vaalipiirilautakuntien toimintamenot | 5,3 | 0,0 | 0,0 |
| Virastojen toimintamenot ja -säästöt yhteensä | 963,0 | -13,6 | -1,4 |
| Muille kulutusmenomomenteille kohdistetut säästöt | - | -4,0 | - |
| Säästöjen uudelleenkohdennukset valtionavustuksiin | - | -0,4 | - |
| Yhteensä1) | - | -17,9 | - |
1) Sisältää hallitusohjelman mukaiset tuottavuustoimenpiteet sekä keväällä 2024 linjatut lisäsäästöt toimintamenoihin.
Oikeusministeriön pääluokkaan ehdotetaan yhteensä 19,8 milj. euron säästöjä. Säästöjä ehdotetaan kohdennettavan avustuksiin, ICT-menoihin, Rikosseuraamuslaitoksen avolaitostöihin työnantajien korvausten osalta ja toimintamenoihin. Toimintamenojen säästöt toimeenpantaisiin leikkaamalla kertaluonteisesti siirtyvien määrärahojen tasoa sekä tehostamalla toiminnan tuottavuutta muun muassa lakkauttamalla toimipaikkoja, hyödyntämällä tuottavuutta parantavaa ICT:tä ja toimintoja kehittämällä.
Hallitusohjelman toteuttamiseksi ehdotetaan ehdonalaista vapautumista koskevia säännöksiä muutettavan siten, että henkilö voi olla ensikertalainen vain kerran. Tämän muutoksen määrärahavaikutus olisi n. 0,7 milj. euroa vuonna 2025. Rangaistusten kiristämisen mahdollistamiseksi ehdotetaan n. 6,5 milj. euroa Rikosseuraamuslaitokselle vankiloiden turvatekniikan päivittämiseen. Hoitotakuun tiukentumisen poistuminen vähentää Rikosseuraamuslaitoksen määrärahoja n. 0,7 milj. euroa. Lähisuhdeväkivallan sovittelun kieltämiseen ehdotetaan tuomioistuimille ja syyttäjille yhteensä n. 1,3 milj. euroa. Oikeudenhoidon resurssien vahvistamiseksi ehdotetaan oikeudenhoidon selonteossa todetun rahoitusvajeen korjaamiseen 35 milj. euron lisäystä jakautuen oikeusministeriön hallinnonalan viranomaisille.
Vaalien toimittamiseen ehdotetaan n. 34 milj. euron vähennystä vuosittain vaihtelevien vaalimenojen vuoksi. Vuonna 2025 toimitetaan alue- ja kuntavaalit.
Sisäministeriön hallinnonala (pääluokka 26)
Sisäministeriön pääluokkaan ehdotetaan määrärahoja yhteensä n. 2,2 mrd. euroa, mikä on n. 372 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2024 varsinaisessa talousarviossa. Pääluokan määrärahoista poliisitoimen (ml. Suojelupoliisi) osuus on 47 %, Rajavartiolaitoksen 20 %, pelastustoimen ja Hätäkeskuslaitoksen 5 %, maahanmuuton 15 % sekä hallinnon 13 %.
Hallitusohjelman mukaisia tuottavuustoimenpiteitä ja keväällä 2024 linjattuja toimintamenosäästöjä on kohdistettu hallinnonalalle yhteensä 26,9 milj. euroa.
Hallinnonalan toimintamenosäästöt
| TA 2024 | Toimintamenosäästö v. 2025 | ||
| milj. euroa | milj. euroa | % toimintamenoista | |
| Sisäministeriön toimintamenot | 19,4 | -1,5 | -7,5 |
| Kriisinhallintakeskuksen toimintamenot | 2,4 | -0,2 | -9,9 |
| Poliisitoimen toimintamenot | 946,4 | -9,1 | -1,0 |
| Suojelupoliisin toimintamenot | 66,8 | -0,7 | -1,0 |
| Rajavartiolaitoksen toimintamenot | 333,6 | -2,8 | -0,8 |
| Pelastustoimen toimintamenot | 4,6 | -0,2 | -4,3 |
| Hätäkeskuslaitoksen toimintamenot | 77,1 | -2,3 | -3,0 |
| Pelastusopiston toimintamenot | 20,4 | -0,6 | -2,9 |
| Maahanmuuttoviraston ja valtion vastaanottokeskusten toimintamenot | 102,0 | -9,3 | -9,1 |
| Virastojen toimintamenot ja -säästöt yhteensä | 1 572,8 | -26,6 | -1,7 |
| Muille kulutusmenomomenteille kohdistetut säästöt | - | -0,2 | - |
| Yhteensä1) | - | -26,9 | - |
1) Sisältää hallitusohjelman mukaiset tuottavuustoimenpiteet sekä keväällä 2024 linjatut lisäsäästöt toimintamenoihin.
Poliisitoimi
Poliisitoimeen ehdotetaan yhteensä n. 1,04 mrd. euroa, mikä on n. 25 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2024 varsinaisessa talousarviossa. Poliisin resurssien lisäämiseksi hallitusohjelman mukaisesti portaittain 8 000 poliisiin vaalikauden lopussa ehdotetaan 17,5 milj. euron lisäystä. Lisäksi momentille ehdotetaan lisäystä 5,65 milj. euroa nuoriso- ja jengirikollisuuden torjuntaan, 3,5 milj. euroa harmaan talouden torjuntaan sekä 2 milj. euroa koulupoliisin toimintaan. Vähennyksenä ehdotetaan hallinnonalalle osoitettujen toimintamenosäästöjen kohdennuksina poliisille 8,9 milj. euroa.
Suojelupoliisille ehdotetaan 64,8 milj. euroa. Hallinnonalan toimintamenosäästöistä Suojelupoliisille ehdotetaan kohdennettavaksi 0,7 milj. euroa.
Rajavartiolaitos
Rajavartiolaitokselle ehdotetaan yhteensä 433 milj. euroa, mikä on 79 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2024 varsinaisessa talousarviossa. Rajavartiolaitoksen toimintamenoihin ehdotetaan 6 milj. euroa materiaali- ja kyberturvallisuushankintoihin. Vähennyksenä ehdotetaan toimintamenosäästöjen kohdennus 2,8 milj. euroa.
Rajavartiolaitoksen investoinnit -momentille ehdotetaan lisäyksenä 1,25 milj. euroa raskaan alus- ja ilma-aluskaluston sekä öljy- ja kemikaalivahinkojen torjuntakaluston ylläpitoon.
Pelastustoimi ja hätäkeskustoiminta
Pelastustoimen, Pelastusopiston ja Hätäkeskuslaitoksen toimintamenoihin sekä erityismenoihin ehdotetaan yhteensä 102 milj. euroa, mikä on 5 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2024 varsinaisessa talousarviossa.
Hätäkeskuslaitokselle ehdotetaan toimintamenosäästöjen kohdennuksena 2,3 milj. euroa, Pelastusopistolle 0,6 milj. euroa ja Pelastustoimen toimintamenoihin 0,2 milj. euroa. Lisäyksinä ehdotetaan 0,9 milj. euroa pelastajakoulutettavamäärän lisäykseen Pelastusopistolle sekä 0,5 milj. euron avustusta Helsingin pelastuskoululle.
Pelastustoimen järjestämisestä vastaavien hyvinvointialueiden taloutta käsitellään kokonaisuutena yleisperustelujen luvussa 9.
Maahanmuutto
Maahanmuuttohallintoon ehdotetaan n. 329 milj. euroa, mikä on n. 196 milj. vähemmän kuin vuoden 2024 varsinaisessa talousarviossa. Maahanmuuttovirastolle ja valtion vastaanottokeskuksille ehdotetaan toimintamenosäästön kohdennuksena n. 9,3 milj. euroa. Vastaanoton piirissä olevien henkilöiden määrän arvioidaan laskevan, minkä lisäksi vastaanottorahaa alennetaan hallitusohjelman mukaisesti. Maahanmuuton määrärahoja ehdotetaan tämän perusteella vähennettäväksi yhteensä n. 182,5 milj. euroa.
Pakolaiskiintiöksi ehdotetaan 500 henkilöä.
Puolustusministeriön hallinnonala (pääluokka 27)
Puolustusministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja 6,5 mrd. euroa, joka on n. 554 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2024 varsinaisessa talousarviossa. Sotilaallisen maanpuolustuksen osuus pääluokan määrärahoista on 90 %, josta materiaaliseen valmiuteen laskettavia menoja on 43 % (pl. F-35 ja Laivue 2020 sekä tuki Ukrainalle) ja kiinteitä henkilöstömenoja 27 %. Puolustuspolitiikan ja hallinnon (sisältäen arvonlisäveromenot) osuus pääluokan menoista on 9 % ja sotilaallisen kriisinhallinnan kalusto- ja hallintomenojen osuus on 1 %.
Indeksi- ja kustannustasotarkistukset lisäävät hallinnonalan menoja 286 milj. eurolla. Lisäksi hallinnonalan arvonlisäveromenojen tarve kasvaa 65 milj. euroa, mikä aiheutuu pääosin arvonlisäverokannan muutoksesta sekä määrärahatarpeiden ajoituksen tarkentumisesta.
Vuoden 2024 varsinaiseen talousarvioon nähden hallinnonalan menoja kasvattaa mm. monitoimihävittäjähankintaan liittyvän valtuuden menoajoitusmuutos n. 251 milj. eurolla sekä Nato-yhteensovittamisen ja liittolaisvelvoitteiden toimeenpanon käynnistäminen 67 milj. eurolla. Merkittävimmät hallinnonalan menoja vähentävät tekijät ovat sotilaallisen toimintaympäristön muutoksen edellyttämän puolustusmateriaalihankintojen korotuksen tason lasku n. 42 milj. eurolla ja Laivue 2020 -hankinnan menoajoituksesta aiheutuvat muutokset hankkeen vuosiosuuksiin.
Puolustusvoimien toimintamenoihin (pl. palkkausmenot), puolustusmateriaalihankintoihin sekä sotilaallisen kriisinhallinnan menoihin on tehty vakiintuneen käytännön mukaisesti 1,5 prosentin ennakollinen kustannustasotarkistus. Vastaava ennakollinen 1,5 prosentin kustannustasotarkistus on tehty myös momentille 27.10.19 (Monitoimihävittäjien hankinta).
Vuoden 2025 talousarvioesityksen mukaisista uusista ja aiemmin myönnetyistä Puolustusvoimien tilausvaltuuksista aiheutuu menoja yhteensä n. 2,8 mrd. euroa v. 2025 ja talousarviovuoden jälkeisinä vuosina yhteensä n. 8 mrd. euroa mukaan lukien F-35 ja Laivue 2020 -hankkeet.
Hallituksen vuosien 2025—2028 kehyspäätöksessä puolustusministeriön hallinnonalalle kohdistettiin vuodelle 2025 lisätoimina säästöjä yhteensä 22 milj. euroa, jotka on kohdennettu Puolustusvoimien toimintamenoihin ja puolustusmateriaalihankintoihin. Lisäksi hallinnonalan tuottavuusmääräraha, 2,875 milj. euroa, on lakkautettu osana keväällä 2024 päätettyjä julkista taloutta vahvistavia lisätoimia.
Hallitusohjelman mukaisia valtionhallinnon tuottavuustoimenpiteitä ja keväällä 2024 linjattuja toimintamenosäästöjä on kohdistettu hallinnonalalle yhteensä 20,8 milj. euroa.
Hallinnonalan toimintamenosäästöt
| TA 2024 | Toimintamenosäästö v. 2025 | ||
| milj. euroa | milj. euroa | % toimintamenoista | |
| Puolustusministeriön toimintamenot | 17,9 | 0,0 | 0,0 |
| Puolustusvoimien toimintamenot | 2 357,2 | -6,8 | -0,3 |
| Virastojen toimintamenot ja -säästöt yhteensä | 2 375,1 | -6,8 | -0,3 |
| Muut momentit (puolustusmateriaalihankinnat) | - | -14,0 | - |
| Yhteensä1) | - | -20,8 | - |
1) Sisältää hallitusohjelman mukaiset tuottavuustoimenpiteet sekä keväällä 2024 linjatut lisäsäästöt toimintamenoihin.
Sotilaallinen maanpuolustus
Puolustusvoimien toimintamenoihin ehdotetaan lähes 2,5 mrd. euroa, joka on noin 115 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2024 varsinaisessa talousarviossa. Muutoksia toimintamenomäärärahoihin aiheutuu pääosin hinta- ja kustannustasotarkistuksista, jotka lisäävät määrärahaa yhteensä 78 milj. euroa. Lisäksi Nato-jäsenyyteen liittyviä menoja on lisätty 41 milj. euroa.
Puolustusmateriaalihankintoihin ehdotetaan määrärahoja 1,5 mrd. euroa, joka on n. 27 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2024 varsinaisessa talousarviossa. Muutoksia puolustusmateriaalihankintojen määrärahoihin aiheuttavat lähinnä sotilaallisen toimintaympäristön muutoksen edellyttämän puolustusmateriaalihankintojen korotuksen vuositason lasku, Ukrainaan toimitetun puolustusmateriaalin korvaushankinnat, Nato-jäsenyyteen liittyvät menot sekä useat menoajoitusmuutokset momentin tilausvaltuuksiin. Lisäksi puolustusmateriaalihankintojen määrärahan muutoksessa on otettu huomioon määrärahan lisäyksenä hinta- ja kustannustasotarkastuksina yhteensä 116 milj. euroa.
Sotilaallinen kriisinhallinta
Sotilaallisen kriisinhallinnan kalusto- ja hallintomenoihin ehdotetaan määrärahoja 64,9 milj. euroa, joka on 1,2 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2024 varsinaisessa talousarviossa. Muutos aiheutuu kustannustasotarkistuksista sekä kriisinhallintajoukoille hankittavien ajoneuvojen hankinnan siirtämisestä Puolustusmateriaalihankinnat -momentille. Suurimpina operaatioalueina säilyvät Libanon ja Irak, joiden lisäksi momentilta katetaan Ukrainan koulutusoperaation menoja. Kriisinhallintaa käsitellään lisäksi ulkoasiainministeriön hallinnonalan yleisperusteluissa kohdassa Kriisinhallinta.
Valtiovarainministeriön hallinnonala (pääluokka 28)
Valtiovarainministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja yhteensä 40,2 mrd. euroa, joka on 2,1 mrd. euroa enemmän kuin vuoden 2024 varsinaisessa talousarviossa. Lisäys aiheutuu etenkin hyvinvointialueiden rahoituksen sekä kunnille maksettavan valtionosuuden kasvusta. Hallinnonalan määrärahoista hyvinvointialueiden ja HUS-yhtymän rahoituksen osuus on 65 %, kuntien tukemisen osuus 10 %, valtion maksamien eläkkeiden ja korvausten 15 %, EU:n ja muiden kansainvälisten järjestöjen maksuosuuksien 5,9 %, energiaverotuen 0,1 % ja Ahvenanmaan maakunnalle suoritettavien maksujen 0,8 %. Pääluokan määrärahoista ministeriön ja virastojen toimintamenojen osuus on 2,3 % ja hallinnonalan arvonlisäveromenojen osuus 0,4 %.
Hallitusohjelman mukaisia valtionhallinnon tuottavuustoimenpiteitä ja keväällä 2024 linjattuja toimintamenosäästöjä on kohdistettu hallinnonalalle yhteensä 77,7 milj. euroa.
Hallinnonalan toimintamenosäästöt
| TA 2024 | Toimintamenosäästö v. 2025 | ||
| milj. euroa | milj. euroa | % toimintamenoista | |
| Valtiovarainministeriön toimintamenot | 41,0 | -0,9 | -2,3 |
| Verohallinnon toimintamenot | 425,0 | -8,6 | -2,0 |
| Tullin toimintamenot | 207,7 | -0,9 | -0,4 |
| Kansallisen tulorekisterin toimintamenot | 43,3 | -2,1 | -4,8 |
| Valtiokonttorin toimintamenot | 36,2 | -0,8 | -2,3 |
| Keskitettyjen valuuttatilien kurssierot | 0,6 | 0,0 | 0,0 |
| Huoltovarmuuspankin palvelumaksu | 1,7 | 0,0 | 0,0 |
| Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen toimintamenot | 6,4 | -0,6 | -9,3 |
| Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskuksen toimintamenot | 5,0 | 0,0 | 0,0 |
| Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskuksen investointimenot | 15,0 | -6,6 | -43,8 |
| Verkkomaksaminen | 0,5 | 0,0 | 0,0 |
| Tilastokeskuksen toimintamenot | 54,7 | -1,2 | -2,3 |
| Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen toimintamenot | 5,0 | -0,1 | -2,3 |
| Digi- ja väestötietoviraston toimintamenot | 63,5 | -1,4 | -2,3 |
| Sähköinen tunnistautuminen | 8,0 | -1,0 | -12,5 |
| Aluehallintoviraston toimintamenot | 70,5 | -1,6 | -2,3 |
| Palvelurakenteiden ja valtion hallintorakenteiden kehittäminen | 2,0 | 0,0 | 0,0 |
| Erikseen budjetoidut henkilöstömenot | 2,5 | -2,0 | -80,0 |
| Työturvallisuuden edistäminen | 1,0 | 0,0 | 0,0 |
| Osaamisen kehittäminen | 12,0 | -15,0 | -125,0 |
| Julkisen hallinnon ICT:n ohjaus ja kehittäminen | 10,3 | -3,6 | -35,1 |
| Valtion talous-, henkilöstö- ja toimitilahallinnon tietojärjestelmät | 4,4 | -2,2 | -50,6 |
| Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen uudistuksen valmistelun ja toimeenpanon tuki ja ohjaus | 105,1 | -25,0 | -23,8 |
| Rahoitusvakausviraston toimintamenot | 8,1 | -0,1 | -0,6 |
| Virastojen toimintamenot ja -säästöt yhteensä | 1 129,4 | -73,7 | -6,5 |
| Muille kulutusmenomomenteille kohdistetut säästöt | - | -4,0 | - |
| Yhteensä1) | - | -77,7 | - |
1) Sisältää hallitusohjelman mukaiset tuottavuustoimenpiteet sekä keväällä 2024 linjatut lisäsäästöt toimintamenoihin.
Verotus ja tulli
Verohallinnon ja Tullin toimintamenoihin ehdotetaan yhteensä 650 milj. euroa. Menoihin sisältyy 39 milj. euroa kansallisen tulorekisterin toimintamenoja ja positiivisen luottotietorekisterin menoja. Tullin toimintamenoihin sisältyy myös 9 milj. euroa tulliselvitysjärjestelmän kokonaisuudistuksen jatkamiseen. Lisäksi takaisin maksettaviin veroihin, verotukseen liittyviin korkomenoihin sekä autoveron vientipalautukseen ehdotetaan 53 milj. euroa.
Palvelut valtioyhteisölle
Palveluihin valtioyhteisölle ehdotetaan 50 milj. euroa. Määrärahat sisältävät Valtiokonttorin, Palkeiden ja Valtorin toimintamenot. Pääosa palveluista rahoitetaan omakustannushintaisena maksullisena toimintana. Tämän lisäksi Valtiokonttori tuottaa valtion keskitettyjä palveluita mm. varainhankinnan ja keskuskirjanpidon osalta. Senaatti-konsernin liikelaitosten investointivaltuuden enimmäismääräksi ehdotetaan 850 milj. euroa investointien painottuessa valtion tehtävien kannalta tarpeelliseen, sisäolosuhteita parantavaan, toimitilatehokkuutta kasvattavaan ja viranomaisten toimintaedellytykset turvaavaan rakentamiseen. Investointisuunnitelmiin sisältyy myös kansainvälisiin sopimuksiin liittyviä Puolustusvoimien investointitarpeita.
Tilastotoimi, taloudellinen tutkimus ja rekisterihallinto
Tilastotoimeen, valtion taloudelliseen tutkimukseen ja rekisterihallintoon ehdotetaan yhteensä 124 milj. euroa. Summa sisältää Tilastokeskuksen toimintamenot 54 milj. euroa, Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen toimintamenot 5,2 milj. euroa sekä Digi- ja väestötietoviraston (DVV) toimintamenot 58 milj. euroa. Sähköisen tunnistautumisen menoihin ehdotetaan 7 milj. euroa. Lisäksi kansainvälisten osaajien digitaaliseen lupa-, viranomais- ja pankkipalveluiden avauskanavaan vahvan tunnistautumisen ympäristössä ehdotetaan 1,8 milj. euroa.
Valtion alue- ja paikallishallinto
Alue- ja paikallishallinnon määrärahat koostuvat enimmäkseen aluehallintovirastojen toimintamenoista, joihin ehdotetaan 67 milj. euroa.
Valtion eläkemenot ja korvaukset
Valtion maksamiin eläkkeisiin ja eläkkeisiin liittyviin menoihin ehdotetaan 6,0 mrd. euroa. Valtion eläketurvan piirissä olevat eläkkeet myöntää ja maksaa Keva niille eläkkeen saajille, jotka ovat viimeksi olleet pääasiallisesti valtion eläketurvan piirissä (viimeisen eläkelaitoksen periaate). Valtio siirtää Kevalle katteen eläkkeiden maksamiseksi. Lisäksi Valtiokonttorin maksamiin vahingonkorvauksiin ml. valtion matkavahinkoturvan menoihin ehdotetaan 41 milj. euroa.
Hyvinvointialueiden ja kuntien peruspalvelujen rahoitus
Hyvinvointialueiden yleiskatteiseen valtion rahoitukseen ehdotetaan 26,2 mrd. euroa. Hyvinvointialueiden taloutta käsitellään kokonaisuutena yleisperustelujen luvussa 9.
Kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen ehdotetaan 3,4 mrd. euroa ja kuntien veromenetysten korvauksiin 0,5 mrd. euroa. Valtion rahoitusta kunnille ja valtion toimenpiteiden vaikutusta kuntatalouteen käsitellään yleisperustelujen luvussa 10.
Maksut Euroopan unionille
Euroopan unionille suoritettaviin Suomen maksuosuuksiin ehdotetaan 2,3 mrd. euroa, joka on 44 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2024 varsinaisessa talousarviossa.
Vuosi 2025 on EU:n rahoituskehyskauden 2021—2027 viides varainhoitovuosi. Ehdotettu määräraha perustuu Euroopan komission esitykseen EU:n monivuotisen rahoituskehyksen maksukaton tasosta vuodelle 2025.
Komissio voi esittää jäsenvaltiolle lisäpyyntöjä tarvittavien varojen asettamiseksi komission käyttöön tilanteessa, jossa unionin talousarvion budjetoidut määrärahat eivät ole riittävät unionin käteisvarojen tarpeen kattamiseksi.
Suomen osuuteen Ukrainan makrotaloudellisen rahoitusavun korkomenoista ehdotetaan 10 milj. euron arviomäärärahaa.
Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala (pääluokka 29)
Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja n. 8,5 mrd. euroa, joka on n. 411 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2024 varsinaisessa talousarviossa. Määrärahoista n. 11 % osoitetaan varhaiskasvatukseen sekä esi- ja perusopetukseen, n. 16 % toisen asteen koulutukseen, n. 47 % korkeakoulutukseen ja tutkimukseen, n. 13 % opintotukeen, n. 6 % taiteeseen ja kulttuuriin sekä n. 3 % liikuntatoimeen ja nuorisotyöhön.
Talousarvion keskeisimmät muutokset liittyvät T&K-rahoituksen lisäyksiin, opiskelijoiden siirtämiseen opintotuen asumislisän piiriin sekä lakisääteisten kustannustason ja arvonlisäveromenojen muutosten sekä muiden ns. automaattimuutosten huomioimiseen ja säästöjen toimeenpanoon. Osana julkisen talouden sopeuttamistoimenpiteitä valtionavustusten tasoa alennetaan 60 milj. eurolla.
Hallitusohjelmassa päätettyjä tuottavuustoimenpiteitä ja keväällä 2024 linjattuja toimintamenosäästöjä on kohdistettu hallinnonalalle yhteensä 29,8 milj. euroa. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla osa tuottavuusohjelman säästöistä kohdistuu erilaisiin toiminta- ja siirtomenomenomomenteilta myönnettyihin avustuksiin, erityisesti Opetushallituksen osalta.
Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskukselle ehdotetaan 10 milj. euron määrärahaa työn ohessa tapahtuvan opiskelun pilotointi- ja kehittämishankkeeseen.
Hallinnonalan toimintamenosäästöt
| TA 2024 | Toimintamenosäästö v. 2025 | ||
| milj. euroa | milj. euroa | % toimintamenoista | |
| Opetus- ja kulttuuriministeriön toimintamenot | 24,5 | 0,0 | -0,1 |
| Opetushallituksen toimintamenot | 66,3 | -18,5 | -27,9 |
| Opetushallituksen yhteydessä toimivien viranomaisten toimintamenot | 12,7 | -0,8 | -6,0 |
| Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen toimintamenot | 15,8 | -1,1 | -6,8 |
| Suomen Akatemian toimintamenot | 13,5 | -0,6 | -4,7 |
| Kansallisarkiston toimintamenot | 22,7 | -0,6 | -2,8 |
| Kotimaisten kielten keskuksen toimintamenot | 5,1 | -0,3 | -5,0 |
| Varastokirjaston toimintamenot | 1,8 | -0,1 | -5,0 |
| Opintotuen muutoksenhakulautakunnan toimintamenot | 0,7 | 0,0 | 0,0 |
| Taiteen edistämiskeskuksen toimintamenot | 7,0 | -0,3 | -4,9 |
| Suomenlinnan hoitokunnan toimintamenot | 2,7 | -0,1 | -4,3 |
| Museoviraston toimintamenot | 26,5 | -0,9 | -3,3 |
| Saavutettavuuskirjasto Celian toimintamenot | 5,8 | -0,2 | -2,6 |
| Kansallisen audiovisuaalisen instituutin toimintamenot | 7,4 | -0,3 | -4,5 |
| Valtion yleissivistävän koulutuksen toimintamenot | 42,1 | 0,0 | 0,0 |
| Valtion ammatillisen koulutuksen toimintamenot | 9,0 | 0,0 | 0,0 |
| Virastojen toimintamenot ja -säästöt yhteensä | 263,5 | -23,8 | -7,0 |
| Säästöjen uudelleenkohdennukset valtionavustuksiin | - | -6,0 | - |
| Yhteensä1) | - | -29,8 | - |
1) Sisältää hallitusohjelman mukaiset tuottavuustoimenpiteet sekä keväällä 2024 linjatut lisäsäästöt toimintamenoihin.
Varhaiskasvatus, esi- ja perusopetus ja vapaa sivistystyö
Laadukas varhaiskasvatus sekä esi- ja perusopetus edistävät oppimisen edellytyksiä ja lisäävät koulutuksellista tasa-arvoa. Hallitusohjelman mukaisesti varhaiskasvatuksen sekä esi- ja perusopetuksen tasa-arvorahoitukseen ehdotetaan 55,2 milj. euroa jaettavaksi avustuksina v. 2025.
Opetus- ja kulttuuriministeriö toteuttaa esi- ja perusopetuksen tuen uudistuksen 1.8.2025 alkaen. Uudistuksen tarkoituksena on vahvistaa ennakollisia tukitoimia ja varmistaa, että yksilöllisiä tukitoimia tarvitsevat oppilaat saavat oppimisensa tueksi riittävät tukitoimet. Varhaiskasvatuksen täydennyskoulutukseen esitetään 6 milj. euroa.
Vapaaseen sivistystyöhön ehdotetaan 185,4 milj. euroa. Ruotsinkielisen kotoutumiskoulutuksen tarjontaa vahvistetaan. Vapaalla sivistystyöllä on tärkeä merkitys harrastamisessa ja osaamisen kasvattamisessa.
Osana valtionavustussäästöä esi- ja perusopetuksen sekä varhaiskasvatuksen valtionrahoitusta ja valtionavustuksia järjestöille vähennetään yhteensä 3 milj. euroa.
Ammatillinen koulutus ja lukiokoulutus
Opiskelijan oikeutta oppimisen tukeen vahvistetaan lukiokoulutuksessa ja ammatillisessa koulutuksessa. Tarkoitukseen ehdotetaan molemmille sektoreille 10 milj. euron pysyvää lisärahoitusta. Tavoitteena on sujuvoittaa nivelvaiheen koulutusvalintoja, vähentää koulutuksen keskeyttämistä, parantaa opiskelijoiden edellytyksiä tutkinnon suorittamiseen ja vahvistaa opiskelijoiden hyvinvointia.
Ammatillisen koulutuksen rahoitusta vähennetään pysyvästi 100 milj. eurolla, josta 42,6 milj. euroa valtionosuudesta. Opiskelupaikkojen vähennykset kohdistetaan erityisesti aikuisille, aiemman tutkinnon suorittaneille järjestettävään koulutukseen. Tavoitteena on vähentää ammatillisen koulutuksen kasautumista samoille henkilöille. Lisäksi hallinnonalan valtionavustusrahoituksen vähennyksestä 20 milj. euroa kohdistuu ammatillisen koulutuksen rahoitukseen.
Toisen asteen hankerahoitusta sekä ammatillisen koulutuksen strategiarahoitusta alennetaan yhteensä 6 milj. euroa. Osana valtionavustussäästöä lukiokoulutuksen valtionrahoitusta vähennetään 1,8 milj. euroa.
Korkeakouluopetus ja tutkimus
Korkeakoulutettujen nuorten aikuisten määrä pyritään nostamaan mahdollisimman lähelle 50 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Samanaikaisesti ensikertalaisten asemaa korkeakoulujen tutkintokoulutuksessa parantavien toimien kanssa lisätään korkeakoulututkinnon jo suorittaneiden mahdollisuuksia jatkuvaan oppimiseen. Korkeakoulujen perusrahoitusta ehdotetaan lisättäväksi kustannustason nousua vastaavasti 76,9 milj. eurolla. Vuodelle 2025 ehdotetaan 86 milj. euroa tohtorikoulutuksen pilottiin.
Julkista taloutta vahvistavina toimina yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen avoimen koulutustarjonnan säädeltyjä enimmäismaksuja ja EU/ETA-valtioiden ulkopuolisten opiskelijoiden lukuvuosimaksujen vähimmäismäärää nostetaan. Vastaavasti vähennetään korkeakoulujen valtionrahoitusta.
Suomen Akatemialle ehdotetaan tutkimushankevaltuudeksi yhteensä 515,2 milj. euroa, joka on 55 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2024 varsinaisessa talousarviossa. Valtuuslisäyksistä suunnataan tutkimushankerahoituksen kasvattamiseen 40 milj. euroa ja temaattisiin tutkimusinfrastruktuureihin 15 milj. euroa. Lisäksi strategisen tutkimuksen neuvoston rahoitusvaltuudeksi ehdotetaan 49,6 milj. euroa. Korkeakouluille ja CSC Oy:lle ehdotetaan yhteensä 24,9 milj. euroa kohdennettavaksi EU:n rahoittamien T&K-hankkeiden kansalliseen vastinrahoitukseen.
Valtio on varautunut EuroHPC LUMI:n korvaamiseen uudella supertietokoneella. Tätä tarkoitusta varten vuodelle 2025 ehdotetaan 50 milj. euron rahoitusta. Tiedepoliittisten tavoitteiden edistämiseen tarkoitettuja valtionavustuksia vähennetään 4 milj. euroa.
Opintotuki
Opintotukeen ehdotetaan n. 1,1 mrd. euroa, joka on n. 190 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2024 varsinaisessa talousarviossa. Nousu johtuu pääosin opiskelijoiden siirtämisestä opintotuen asumislisän piiriin. Myös opintolainojen takausvastuusuoritusten määrän arvioidaan kasvavan n. 16 milj. euroa. Opintolainan valtiontakauksen ja huoltajakorotuksen määriin on tehty v. 2024 tasokorotukset. Opintorahan määrä on jäädytetty hallitusohjelman mukaisesti vuoden 2023 tasolle. Koulumatkatukioikeus rajataan vain maksuttoman koulutuksen opiskelijoille.
Taide ja kulttuuri
Kulttuuri- ja taidepolitiikan toimilla luodaan edellytyksiä luovuudelle, hyvinvoinnille ja talouden kasvulle sekä vahvistetaan yhteiskunnan kestävyyttä.
Valtio on aiempien päätösten mukaisesti varautunut rahoittamaan Euroopan kulttuuripääkaupunki 2026 -hanketta enintään 20 milj. eurolla, josta vuodelle 2025 kohdistuu 5 milj. euroa.
Vuoden 2024 talousarvioon verrattuna taiteeseen ja kulttuuriin kohdistetaan 17,3 milj. euron lisäsäästö, joka kohdistuu esittävän taiteen ja museoiden käyttökustannuksiin sekä harkinnanvaraisiin avustuksiin ja taiteen ja kulttuurin edistämiseen myönnettäviin avustuksiin.
Yksityisen kopioinnin määrä on laskenut noin puoleen yksityisen kopioinnin hyvityksen voimaantulon jälkeen. Yksityisen kopioinnin hyvityksen määräraha puolitetaan säästötoimena verrattuna vuoden 2024 tasoon eli 5,5 milj. euroon.
Liikuntatoimi
Liikuntatoimen määrärahoihin ehdotetaan 154,6 milj. euroa, joka on 10,9 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2024 varsinaisessa talousarviossa. Liikuntaa ja huippu-urheilua edistetään hallitusohjelman mukaisesti kiinnittäen erityistä huomiota tasa-arvon, yhdenvertaisuuden ja vastuullisuuden vahvistamiseen. Väestön liikunnallisuuden edistämiseksi toimeenpannaan hallitusohjelman mukaista poikkihallinnollista Suomi Liikkeelle -ohjelmakokonaisuutta, jossa tavoitteena on kääntää liikkuminen kasvuun jokaisessa ikäryhmässä.
Hallinnonalan valtionavustusrahoituksen vähennyksestä 9,7 milj. euroa kohdistuu liikuntapaikkarakentamisen avustuksiin.
Nuorisotyö
Nuorisotyön määrärahoihin ehdotetaan 70,7 milj. euroa, joka on 3,3 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2024 varsinaisessa talousarviossa. Nuorten syrjäytymisen ehkäisyä toteutetaan hallitusohjelman mukaisesti.
Hallinnonalan valtionavustusrahoituksen vähennyksestä noin 4 milj. euroa kohdistuu nuorisotyön edistämisen avustuksiin.
Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala (pääluokka 30)
Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja yhteensä 2,6 mrd. euroa, jossa on vähennystä 33,6 milj. euroa verrattuna vuoden 2024 varsinaiseen talousarvioon.
Hallitusohjelmassa päätettyjä tuottavuustoimenpiteitä ja keväällä 2024 linjattuja toimintamenosäästöjä on kohdistettu hallinnonalalle yhteensä 4,2 milj. euroa vuodelle 2025.
Hallinnonalan toimintamenosäästöt
| TA 2024 | Toimintamenosäästö v. 20251) | ||
| milj. euroa | milj. euroa | % toimintamenoista | |
| Maa- ja metsätalousministeriön toimintamenot | 24,5 | -1,0 | -4,0 |
| Luonnonvarakeskuksen toimintamenot | 85,0 | -0,9 | -1,1 |
| Ruokaviraston toimintamenot | 79,6 | -0,7 | -0,9 |
| Maanmittauslaitoksen toimintamenot | 51,2 | -0,6 | -1,2 |
| Metsähallituksen eräät julkiset hallintotehtävät | 7,2 | -0,1 | -1,1 |
| Virastojen toimintamenot ja -säästöt yhteensä | 247,5 | -3,3 | -1,3 |
| Muille kulutusmenomomenteille kohdistetut säästöt | - | -0,3 | - |
| Säästöjen uudelleenkohdennukset valtionavustuksiin | - | -0,6 | - |
| Yhteensä2) | - | -4,2 | - |
1) Hallinnonalan säästöstä 4,8 milj. euroa ehdotetaan kohdistettavaksi jo vuodelle 2024. Lisäksi Metsähallituksen tuloutusta on kasvatettu 6 milj. eurolla, mikä vähentää vastaavasti hallinnonalalle kohdistuvaa säästöä.
2) Sisältää hallitusohjelman mukaiset tuottavuustoimenpiteet sekä keväällä 2024 linjatut lisäsäästöt toimintamenoihin.
Hallinto ja tutkimus
Hallinnon ja tutkimuksen määrärahat kasvavat 15,3 milj. eurolla 161,8 milj. euroon vuoden 2024 talousarvioon verrattuna, mikä johtuu pääosin viennin edistämisen, biotalouden huoltovarmuuden ja arvonlisän kehittämisestä, Jokioisten kotieläintuotannon infrastruktuurin uudistamisesta sekä yleisen arvonlisäverokannan korotuksesta.
Maaseudun kehittäminen sekä maa- ja elintarviketalous
Maaseudun kehittämisen (luku 10) sekä maa- ja elintarviketalouden (luku 20) määrärahoista pääosa liittyy vuonna 2023 käynnistyneeseen Suomen CAP-suunnitelman 2023—2027 toimeenpanoon Manner-Suomessa. Toimenpiteiden määrärahat on budjetoitu CAP-suunnitelman rahoitussuunnitelman mukaisesti ottaen huomioon pääministeri Orpon hallitusohjelman säästöt.
Maaseudun kehittämisen määrärahat vähenevät 5,2 milj. eurolla 481,5 milj. euroon. Muutos johtuu tuki- ja korvausjärjestelmien määrärahojen muutoksista, kertaluonteisten määrärahojen poistumisesta sekä hallituksen keväällä 2024 päättämistä lisätoimenpiteistä. Maaseudun kehittämisen tavoitteena on maaseutualueiden potentiaalin hyödyntäminen sekä elinvoimaisuuden lisääminen kestävällä tavalla. Maaseudun kehittämisen tavoitteita tuetaan mm. maaseudun yritystukien, tutkimus- ja kehittämishankkeiden sekä neuvonnan avulla.
Maa- ja elintarviketalouden määrärahoiksi ehdotetaan 1,74 mrd. euroa, joka on 33,8 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2024 varsinaisessa talousarviossa. Muutos johtuu pääosin hallitusohjelmassa päätetyn alueellisen ja paikallisen maaseudun kehittämisen säästön toimeenpanoon liittyvistä muutoksista sekä ravinnekierrätyksen edistämiseen biokaasutuotannolla osoitetun määrärahan päättymisestä. Luvun määrärahoin parannetaan biotalouteen ja ruokaan perustuvien liiketoimintojen kestävää ja kilpailukykyistä kasvua sekä turvataan vastuullisella toiminnalla ihmisten, eläinten ja kasvien terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta.
Luonnonvaratalous
Luonnonvaratalouden ja Metsähallituksen julkisten hallintotehtävien määrärahat vähenevät 9,8 milj. eurolla 187,9 milj. euroon vuoden 2024 varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Vähennykset johtuvat pääosin hallitusohjelman mukaisista sopeutustoimista.
Luonnonvaratalouden muodostavat kala-, riista-, metsä- ja vesitalous sekä yleiset luonnonvara-asiat. Luonnonvaratalouden tavoitteena on uusiutuvien luonnonvarojen kestävä hoito ja käyttö sekä niihin liittyvien riskien hallinta. Määrärahoilla turvataan huoltovarmuutta, korvataan uusiutumattomien raaka-aineiden ja energian käyttöä, luodaan edellytyksiä luonnonvarojen kestävään käyttöön perustuvalle kilpailukykyiselle yritystoiminnalle, sovitetaan yhteen luonnonvarojen käytön ja suojelun tarpeet sekä luodaan hyvinvointia luonnon virkistyskäytön avulla.
Maanmittaus ja asunto-osakkeiden kirjaaminen
Luvun määrärahat vähenevät 0,08 milj. eurolla 53,1 milj. euroon vuoden 2024 varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Maaomaisuuteen, osakehuoneistoihin ja peruspaikkatietoihin liittyvät tehtävät ja palvelut turvaavat osaltaan omistusta ja kansallista vakuusjärjestelmää sekä palvelevat digitalisoituvan yhteiskunnan tietotarpeita. Paikantamisen perustan ylläpidolla ja kehittämisellä turvataan paikkatietojen hyödyntämistä koko yhteiskunnassa. Toimintamenot sisältävät EU:n elpymis- ja palautumissuunnitelmasta rahoitettavan huoneistotietojärjestelmän toisen vaiheen kehittämisen.
Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala (pääluokka 31)
Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja yhteensä 3,6 mrd. euroa, joka on n. 19 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2024 varsinaisessa talousarviossa.
Pääluokan määrärahoista liikenne- ja viestintäverkkojen ylläpidon ja kehittämisen osuus on 56 % sekä liikenteen ja viestinnän palvelujen 24 %. Hallinnonalan virastojen toimintamenoihin ja toimialan yhteisiin menoihin käytetään 20 %.
Hallitusohjelman mukaisia tuottavuustoimenpiteitä ja keväällä 2024 linjattuja toimintamenosäästöjä on kohdistettu hallinnonalalle yhteensä 20,4 milj. euroa vuodelle 2025.
Hallinnonalan toimintamenosäästöt
| TA 2024 | Toimintamenosäästö v. 2025 | ||
| milj. euroa | milj. euroa | % toimintamenoista | |
| Liikenne- ja viestintäministeriön toimintamenot | 22,9 | -0,3 | -1,1 |
| Liikenne- ja viestintäviraston toimintamenot | 95,8 | -10,6 | -11,1 |
| Väyläviraston toimintamenot | 62,6 | -5,2 | -8,2 |
| Ilmatieteen laitoksen toimintamenot | 50,0 | -4,4 | -8,7 |
| Virastojen toimintamenot ja -säästöt yhteensä1) | 231,2 | -20,4 | -8,8 |
1) Sisältää hallitusohjelman mukaiset tuottavuustoimenpiteet sekä keväällä 2024 linjatut lisäsäästöt toimintamenoihin.
Liikenne- ja viestintäverkot
Liikenne- ja viestintäverkkojen vuoden 2025 määrärahoiksi ehdotetaan n. 2,0 mrd. euroa, joka on n. 40 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2024 varsinaisessa talousarviossa. Tästä perusväylänpitoon ehdotetaan n. 1,5 mrd. euroa, mikä on n. 70 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2024 varsinaisessa talousarviossa. Lisäyksenä perusväylänpitoon ehdotetaan 2,7 milj. euron määrärahaa erityisesti Itä-Suomen pieniin liikennehankkeisiin.
Väyläverkon kehittämiseen ehdotetaan n. 41 milj. euron lisäystä vuoden 2024 varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Lisäys aiheutuu tarkentuneesta ennusteesta koskien myönnettyjen CEF-tukien maksatuksia ja hallitusohjelman investointiohjelman rahoituksella käynnistettävistä väylähankkeista.
Liikenteen ja viestinnän palvelut
Liikenteen ja viestinnän palveluihin ehdotetaan yhteensä 858 milj. euroa. Määrärahat ovat n. 3,5 milj. euroa suuremmat kuin vuoden 2024 varsinaisessa talousarviossa, kun tv- ja radiorahaston indeksikorotusta ja teknisluonteista momentin siirtoa työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalta ei oteta huomioon.
Meriliikenteessä käytettävien alusten kilpailukyvyn parantamiseen ehdotetaan 89 milj. euroa sekä avustuksiin liikenteen ja viestinnän palveluihin 28,5 milj. euroa. Saaristo- ja yhteysalusliikenteen ostoihin ja kehittämiseen ehdotetaan 19,9 milj. euroa. Julkisen henkilöliikenteen ostoihin ja kehittämiseen ehdotetaan 107,4 milj. euroa, mikä sisältää kehyspäätöksen mukaisen 5 milj. euron lisäyksen lentoliikennepalvelujen ostoihin.
Valtion televisio- ja radiorahastoon siirretään Yleisradio Oy:n julkisen palvelun kustannusten kattamiseksi 609,7 milj. euroa. Yleisradion rahoitusta tarkistetaan YLE-indeksin mukaisella korotuksella.
Hallinnon kustannukset
Hallinnonalan virastojen toimintamenoihin ehdotetaan yhteensä 214,8 milj. euroa. Liikenne- ja viestintäviraston toimintamenoihin ehdotetaan 2 milj. euron lisäystä julkisen hallinnon ja yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittisille toimijoille tarjottavien kyberturvapalveluiden tuottamiseksi.
Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala (pääluokka 32)
Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja yhteensä 3,6 mrd. euroa, joka on 601 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2024 varsinaisessa talousarviossa. Pääluokan määrärahoista hallinnon osuus on 20 %, uudistumisen ja vähähiilisyyden 40 %, työllisyyden ja yrittäjyyden 19 %, yritysten erityisrahoituksen 7 % sekä kotoutumisen ja kansainvälisen osaamisen 14 %.
Hallitusohjelman mukaisia tuottavuustoimenpiteitä ja keväällä 2024 linjattuja toimintamenosäästöjä on kohdistettu hallinnonalalle yhteensä 24,7 milj. euroa vuodelle 2025.
Hallinnonalan toimintamenosäästöt
| TA 2024 | Toimintamenosäästö v. 2025 | ||
| milj. euroa | milj. euroa | % toimintamenoista | |
| Työ- ja elinkeinoministeriön toimintamenot | 40,6 | -0,3 | -0,7 |
| Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten toimintamenot | 220,4 | -12,4 | -5,6 |
| Työ- ja elinkeinotoimistojen toimintamenot | 287,4 | 0,0 | 0,0 |
| Geologian tutkimuskeskuksen toimintamenot | 33,6 | -1,7 | -5,0 |
| Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandin toimintamenot | 99,3 | -5,7 | -5,7 |
| Kilpailu- ja kuluttajaviraston toimintamenot | 20,3 | 0,0 | 0,0 |
| Patentti- ja rekisterihallituksen toimintamenot | 14,7 | -2,8 | -19,0 |
| Turvallisuus- ja kemikaaliviraston toimintamenot | 23,5 | -1,2 | -5,0 |
| Energiaviraston toimintamenot | 10,5 | 0,0 | 0,0 |
| Digitalisaation kehittäminen | 25,2 | 0,0 | 0,0 |
| Kotoutumisen ja työvoiman maahanmuuton edistäminen | 4,9 | -0,6 | -12,4 |
| Virastojen toimintamenot ja -säästöt yhteensä | 780,4 | -24,7 | -3,2 |
| Säästöjen uudelleenkohdennukset valtionavustuksiin | - | 0,0 | - |
| Yhteensä1) | - | -24,7 | - |
1) Sisältää hallitusohjelman mukaiset tuottavuustoimenpiteet sekä keväällä 2024 linjatut lisäsäästöt toimintamenoihin.
Hallinto
Hallinnon määrärahoiksi ehdotetaan 738 milj. euroa, joka on 266 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2024 varsinaisessa talousarviossa. Vähennys johtuu pääosin työvoimapalvelu-uudistuksesta, jossa julkisten työvoimapalvelujen järjestämisvastuu siirretään 1.1.2025 alkaen työ- ja elinkeinotoimistoilta kunnille ja työ- ja elinkeinotoimistojen määrärahamomentti ehdotetaan poistettavaksi. Lisäksi hallinnonalan toimintamenoihin, myönnettäviin valtionavustuksiin sekä kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuihin ehdotetaan kohdennettavan säästöjä yhteensä noin 25 milj. euroa.
Yrityksen digitalous -hankkeeseen ehdotetaan kohdennettavaksi 3,3 milj. euron määräraha.
Geologian tutkimuskeskuksen MinTec-koetehdaskokonaisuuden tutkimusinfrastruktuurin toteuttamiseen ja käyttöönottoon kohdennetaan 18 milj. euron valtuus, josta aiheutuu 5 milj. euron määrärahatarve v. 2025.
Turvallisuus- ja kemikaaliviraston toimintamenoihin ehdotetaan lisäystä 280 000 euroa F-kaasuasetuksen ja otsoniasetuksen toimeenpanoon.
Patentti- ja rekisterihallituksen toimintamenoihin ehdotetaan lisäystä 460 000 euroa tilintarkastusvalvontaan.
Energiavirastolle ehdotetaan lisäystä 1,23 milj. euroa ja työ- ja elinkeinoministeriölle 0,27 milj. euroa lisätehtäviin mm. useisiin EU-lähtöisiin velvoitteisiin.
Siviilipalvelukeskuksen toimintaan ehdotetaan kohdennettavan 0,5 milj. euron säästö.
VTT Oy:n yleisavustukseen ehdotetaan lisäystä 2,1 milj. euroa valmiuden ja osaamisen kehittämiseen pienydinvoimalahankkeiden teollistamisessa ja 1,9 milj. euroa tutkimuslaitosten post doc -ohjelmaan.
Uudistuminen ja vähähiilisyys
Uudistumisen ja vähähiilisyyden määrärahoiksi ehdotetaan 1,45 mrd. euroa, jossa on vähennystä 181 milj. euroa vuoden 2024 varsinaiseen talousarvioon nähden.
Valtion tutkimus- ja kehittämismenoja nostetaan asteittain 1,2 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuoteen 2030 mennessä. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukemisen valtuutta ehdotetaan nostettavan 540 milj. euroon, joka sisältää T&K-rahoituksen valtuuden lisäyksen 94 milj. eurolla. Valtuutta kohdennetaan yrityksille, jotka sitoutuvat lisäämään investointeja puhdasta ja digitaalista siirtymää sekä muiden yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisua tukevaan, aiempaa riskipitoisempaan ja kunnianhimoisempaan T&K-toimintaan yhteistyössä muiden yritysten ja tutkimusorganisaatioiden kanssa. Lisäksi valtuutta kohdennetaan soveltavaan tutkimukseen tutkimusorganisaatioille, jotka yritysten kanssa yhteistyössä kehittävät murrosteknologioita sekä ratkaisuja yhteiskunnallisiin haasteisiin, ja tukemaan yhteiskunnallisia siirtymiä, kuten puhdasta siirtymää ja digitalisaatiota. Valtuuden lisäyksestä kohdennetaan 9 milj. euroa luovien alojen T&K-toiminnan rahoittamiseen. Muita kuin T&K-toimintaan kohdentuvia avustusvaltuuksia ehdotetaan vähennettävän 20 milj. euroa.
Energiatuen valtuudeksi ehdotetaan 14,1 milj. euroa hallitusohjelman mukaisesti.
Puhtaan energian kärkihankkeisiin ehdotetaan 140 milj. euron valtuutta. Valtuus kohdistetaan teknisiin nieluihin.
Uusiutuvan energian tuotantotuen määrärahaa ehdotetaan alennettavan n. 75 milj. eurolla verrattuna vuoden 2024 varsinaiseen talousarvioon tuulivoiman tukijärjestelmän piiristä poistuvan kapasiteetin ja sähkön markkinahinnan kehityksen vuoksi.
Työllisyys ja yrittäjyys
Työllisyyden ja yrittäjyyden määrärahoiksi ehdotetaan 681 milj. euroa, mikä on 317 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2024 varsinaisessa talousarviossa.
Vähennys johtuu työvoimapalvelu-uudistuksesta, jossa julkisten työvoimapalvelujen järjestämisvastuu siirretään 1.1.2025 alkaen työ- ja elinkeinotoimistoilta kunnille. Työvoimapalveluiden järjestämisvastuu muodostaa kunnille uuden valtionosuustehtävän, johon kunnille osoitetaan täysimääräinen rahoitus. Ministeriön pääluokasta ehdotetaan tällä perusteella siirrettävän rahoitusta kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen yhteensä n. 433 milj. euroa.
EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelmien arviomäärärahaan ehdotetaan oikeudenmukaisen siirtymän rahaston rahoitukseen lisäystä 40 milj. euroa. Ohjelmien myöntämisvaltuudeksi ehdotetaan 376 milj. euroa.
Alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukemisen rahoitusta ehdotetaan lisättäväksi 1 milj. euroa tarkoituksena saada uusia työnantajia kansainvälisen rekrytoinnin palveluiden piiriin sekä 1 milj. euroa Kontiolahden ampumahiihtokeskuksen valaistusta varten.
Yritysten erityisrahoitus
Yritysten erityisrahoituksen määrärahoiksi ehdotetaan 262 milj. euroa, jossa on lisäystä 50 milj. euroa vuoden 2024 varsinaiseen talousarvioon verrattuna.
Suomen teollisuussijoitus oy:n pääomittamiseen ehdotetaan 100 milj. euron määrärahaa kasvupanostuksena yksityisen rahoituksen vivuttamiseen. Ukrainaan myönnettävien vientitakuiden tappiokorvauksiin Finnvera Oyj:lle Ukrainaan kohdistuvan viennin ja investointien edistämiseksi ehdotetaan 100 milj. euron suostumusta.
Kotoutuminen ja kansainvälinen osaaminen
Kotoutumisen ja kansainvälisen osaamisen määrärahoiksi ehdotetaan 501 milj. euroa, joka on 112 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2024 varsinaisessa talousarviossa.
Valtion korvauksiin kotoutumisen edistämisestä ehdotetaan 498 milj. euroa, joka on 114 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2024 varsinaisessa talousarviossa. Määrärahatarve kasvaa 169 milj. eurolla johtuen päivitetyistä arvioista kotikunnan tilapäistä suojelua saavien määrästä. Toisaalta määrärahatarvetta vähentävät 58 milj. eurolla kotoutumisesta maksettaviin korvauksiin kohdentuva säästö ja 8,4 milj. eurolla kotoutumiskoulutuksen hintatason tarkistus. Hallitusohjelman mukainen pakolaiskiintiön lasku 500 henkilöön vähentää määrärahatarvetta 4,3 milj. eurolla.
Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala (pääluokka 33)
Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) hallinnonalan määrärahatasoksi ehdotetaan 15,2 mrd. euroa, joka on n. 1,1 mrd. euroa vähemmän kuin vuoden 2024 varsinaisessa talousarviossa. Hallinnonalan määrärahoista käytetään eläkemenoihin n. 36 %, perhe- ja asumiskustannusten tasaukseen sekä perustoimeentulotukeen n. 31 %, työttömyysturvaan n. 12 %, sairausvakuutukseen n. 12 %, sosiaali- ja terveydenhuollon tukemiseen n. 2 % ja avustuksiin terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen n. 2 %. Muihin pääluokan lukuihin käytetään kuhunkin 0,4—1,0 % pääluokan määrärahoista.
Määrärahatasoihin vaikuttavat erityisesti pääministeri Orpon hallitusohjelman mukaiset ja keväällä 2024 päätetyt uudet sosiaaliturvan määrärahatarvetta pienentävät uudistukset. Uudistusten nettovaikutus asumistuki- ja toimeentulotukimenot huomioiden on STM:n pääluokkaan n. 470 milj. euroa vähennystä. Tästä n. 170 milj. euroa aiheutuu v. 2024 voimaan tulleista uudistuksista ja n. 300 milj. euroa v. 2025 voimaan tulevista uudistuksista. Lisäksi ns. kanavointiratkaisu vähentää määrärahatarvetta nettona yhteensä 574,7 milj. euroa.
Kanavointiratkaisu toteutetaan, koska sosiaaliturvaan kohdistetut uudistukset alentavat sosiaaliturvarahastojen kuluja, mikä normaalitilanteessa alentaisi myös rahastojen perimiä vakuutusmaksuja. Ratkaisulla sosiaaliturvan säästöt ohjataan täysimääräisesti velkaantumisen vähentämiseen, minkä vuoksi valtion osuuksia rahastoille pienennetään. Näin vakuutusmaksut eivät kokonaisuutena laske uudistusten myötä.
Käytännössä kanavointi toteutetaan siten, että työnantajien osalta työttömyysvakuutusmaksujen aleneminen kompensoidaan kiristämällä työnantajien sairausvakuutusmaksua. Tämä alentaa palkansaajien päivärahamaksua, mistä osa kanavoituu valtiolle automaattisesti ansiotuloverotulojen kasvun kautta, sillä päivärahamaksu on verovähennyskelpoinen. Jäljelle jäävä osuus palkansaajien maksupaineen alenemisesta kanavoidaan valtiolle kiristämällä palkansaajien sairaanhoitomaksua ja pienentämällä valtion rahoitusosuutta sairaanhoitovakuutuksesta.
Julkisten työvoima- ja yrityspalvelujen (TE-palvelut) siirtoon kunnille 1.1.2025 liittyen siirretään työttömyysturvamomenteilta n. 370 milj. euroa kuntien valtionosuusmomentille.
Hallitusohjelman mukaisia tuottavuustoimenpiteitä ja keväällä 2024 linjattuja toimintamenosäästöjä on kohdistettu hallinnonalalle yhteensä 29,3 milj. euroa. Säästöstä 28,7 milj. euroa on kohdistettu virastoille ja laitoksille ja 0,6 milj. euroa muille momenteille. Suurimmat säästöt koskevat isoimpia laitoksia, kuten KELA, THL ja TTL. Keskimäärin tuottavuussäästö on vajaa 4 % hallinnonalan virastojen ja laitosten vuoden 2024 määrärahatasosta.
Hallinnonalan toimintamenosäästöt
| TA 2024 | Toimintamenosäästö v. 2025 | ||
| milj. euroa | milj. euroa | % toimintamenoista | |
| Sosiaali- ja terveysministeriön toimintamenot | 40,9 | -1,0 | -2,4 |
| Valtion mielisairaaloiden toimintamenot | 0,5 | 0,0 | 0,0 |
| Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen alaisten lastensuojeluyksiköiden toimintamenot | 2,8 | 0,0 | 0,0 |
| Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen alaisen vankiterveydenhuollon yksikön toimintamenot | 22,5 | 0,0 | 0,0 |
| Sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnan toimintamenot | 9,2 | -0,3 | -2,7 |
| Vankiterveydenhuollon yksikön ulkopuoliset terveyspalvelut | 2,8 | 0,0 | 0,0 |
| Säteilyturvakeskuksen toimintamenot | 22,1 | -1,7 | -7,7 |
| Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston toimintamenot | 14,7 | -0,6 | -4,1 |
| Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen toimintamenot | 5,0 | -0,3 | -5,0 |
| Työsuojelun aluehallintoviranomaisten toimintamenot | 29,7 | -0,9 | -3,0 |
| Sosiaali- ja terveydenhuollon tietolupaviranomaisen toimintamenot | 2,2 | -0,1 | -2,7 |
| Lääkeasioiden tiekartan toimeenpano | 2,0 | 0,0 | 0,0 |
| Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toimintamenot | 80,9 | -3,0 | -3,6 |
| Valtionosuus Työterveyslaitoksen toimintaan | 24,4 | -1,0 | -4,1 |
| Kansaneläkelaitoksen sosiaaliturvarahastojen toimintakulut | 519,8 | -20,0 | -3,8 |
| Virastojen toimintamenot ja -säästöt yhteensä | 779,6 | -28,7 | -3,7 |
| Muille kulutusmenomomenteille kohdistetut säästöt | - | -0,4 | - |
| Säästöjen uudelleenkohdennukset valtionavustuksiin | - | -0,2 | - |
| Yhteensä1) | - | -29,3 | - |
1) Sisältää hallitusohjelman mukaiset tuottavuustoimenpiteet sekä keväällä 2024 linjatut lisäsäästöt toimintamenoihin.
Perhe- ja asumiskustannusten tasaus, perustoimeentulotuki ja eräät palvelut
Perhe- ja asumiskustannusten tasaukseen, perustoimeentulotukeen ja eräisiin palveluihin ehdotetaan n. 4,6 mrd. euroa, joka on 244 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2024 varsinaisessa talousarviossa. Vähennys aiheutuu pääosin asumistukiuudistuksista ja perustoimeentulotuen tarvearvion muutoksista.
Yleistä asumistukea kohdennetaan jatkossa hallitusohjelman mukaisesti tukea eniten tarvitseville ryhmille. Asumistuessa varallisuusharkintaa kiristetään, kuntaryhmittelyä tarkistetaan, omistusasumisen tuki poistetaan ja yrittäjien työtulot huomioidaan todellisina 1.1.2025 alkaen. Uudistukset vähentävät määrärahatarvetta lähes 40 milj. euroa. Lisäksi opiskelijat palautetaan opintotuen asumislisän piiriin 1.8.2025 alkaen, mikä vähentää asumistuen määrärahatarvetta 182 milj. euroa v. 2025 ja myöhempinä vuosina n. 400 milj. euroa vuodessa.
Asumistuessa 1.4.2024 voimaan tulleet ansiotulovähennyksen poisto, asumistuen perusomavastuun korotus ja tason tarkistus sekä asumistuen kuntaryhmien yhtenäistäminen vähentävät edelleen määrärahatarvetta 244 milj. eurolla.
Perustoimeentulotuessa määrärahatarve lisääntyy 119 milj. euroa pääasiassa asumistuen ja työttömyysturvan uudistusten vuoksi.
Elatusvelvollisten elatusvastuun toteutumista vahvistetaan selkeyttämällä ohjeistusta. Muutoksen säästövaikutus on 1 milj. euroa.
Kelan toimintakuluihin ehdotetaan yhteensä 495 milj. euroa. Toimintakuluissa on huomioitu eläkekulujen kasvun ja ansiotason muutoksen lisäksi kanavointiratkaisun vaikutuksena vähennystä 24 milj. euroa sekä tuottavuus- ja toimintamenosäästöinä vähennystä 20 milj. euroa.
Työllisyys
Työttömyysturvaan ehdotetaan 1,8 mrd. euroa, joka on 340 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2024 varsinaisessa talousarviossa. Vähennys aiheutuu hallitusohjelman mukaisten uudistusten vaikutuksista.
Työttömyysturvassa luovutaan aktiiviajalta maksettavista korotusosista. Työllistymistä edistävien palveluiden ajalta maksettava korotusosa työmarkkinatukeen ja peruspäivärahaan on tällä hetkellä 5,29 euroa/pv. Korotusosista luopuminen vähentää työttömyysturvan valtionosuutta 23,5 milj. euroa.
Työmarkkinatuen tarveharkintaa muutetaan siten, että vanhempien tulot vaikuttavat nykyistä enemmän vanhempiensa kanssa asuvan henkilön työmarkkinatuen määrään. Uudistus vähentää työttömyysturvan valtionosuutta 3,4 milj. euroa.
Sosiaalivakuutusmaksut
Sosiaalivakuutusmaksut, % palkasta
| 2022 | 2023 | 2024 | 2025 | |
| Työnantajat: | ||||
| Sairausvakuutus | ||||
| Kaikki työnantajat | 1,34 | 1,53 | 1,16 | 1,88 |
| Työttömyysvakuutus1) | ||||
| alempi maksu | 0,50 | 0,52 | 0,27 | 0,20 |
| ylempi maksu | 2,05 | 2,06 | 1,09 | 0,80 |
| Työeläkevakuutus | ||||
| Työnantajien keskimääräinen TyEL-maksu | 17,40 | 17,40 | 17,34 | 17,36 |
| Vakuutetut: | ||||
| Sairausvakuutus | ||||
| Sairaushoitovakuutus | ||||
| — Sairaanhoitomaksu | ||||
| Etuudensaajat (Eläke- ja etuustulot) | 1,50 | 1,57 | 1,48 | 1,46 |
| Palkansaajat ja yrittäjät | 0,53 | 0,60 | 0,51 | 1,07 |
| Työtulovakuutus | ||||
| — Päivärahamaksu | ||||
| Palkansaajat | 1,18 | 1,36 | 1,01 | 0,83 |
| alle 16 872 euron vuosituloista | 0,00 | 0,00 | 0,00 | 0,00 |
| Yrittäjät | 1,32 | 1,59 | 1,23 | 1,03 |
| alle 16 872 euron vuosituloista | 0,14 | 0,23 | 0,22 | 0,20 |
| Työttömyysvakuutus | 1,50 | 1,50 | 0,82 | 0,59 |
| Työeläkevakuutus, alle 53-vuotiaat | 7,15 | 7,15 | 7,15 | 7,15 |
| 53 vuotta täyttäneet | 8,65 | 8,65 | 8,65 | 8,65 |
| Yrittäjät ja maatalousyrittäjät: | ||||
| Työeläkevakuutus, alle 53-vuotiaat | 24,1 | 24,1 | 24,1 | 24,1 |
| 53 vuotta täyttäneet | 25,6 | 25,6 | 25,6 | 25,6 |
1) Työnantajan alempaa maksua maksetaan palkkasumman tiettyyn rajaan saakka. Vuonna 2024 raja on 2 337 000 euroa ja v. 2025 (vahvistamatta) 2 455 500 euroa. Sen ylittävältä palkkasumman osalta maksetaan ylempää maksua.
Sairausvakuutus
Sairausvakuutukseen ehdotetaan 1,9 mrd. euroa, joka on 441 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2024 varsinaisessa talousarviossa. Muutos aiheutuu pääosin hallitusohjelman mukaisista uudistuksista ja tarvearvion muutoksesta. Suurin vaikutus aiheutuu kanavointiratkaisusta, joka vähentää sairausvakuutusmomentin määrärahaa 601 milj. euroa.
Lääkkeiden sairausvakuutuskorvauksen kalenterivuotuista alkuomavastuuta korotetaan 50 eurosta 70 euroon ja omavastuun määrä sidotaan kansaneläkeindeksiin. Lisäksi tehdään muutoksia mm. geneeristen valmisteiden ja biologisten lääkkeiden hintasääntelyyn sekä lääkkeiden ehdolliseen korvattavuuteen. Uudistukset vähentävät sairausvakuutuksen valtionosuutta n. 60 milj. euroa.
Sairauspäivärahamenoja alennetaan muuttamalla sairauspäivärahan laskentakaavaa, mikä vähentää sairausvakuutuksen valtionosuutta 4,0 milj. euroa ja etuusmenoja yhteensä 2,9 milj. euroa.
Nuoren ammatillista kuntoutusta uudistetaan rajaamalla ja kohdistamalla etuusoikeutta opiskelun ja työelämän ulkopuolella tai muutoin syrjäytymisvaarassa oleviin nuoriin. Uudistus vähentää sairausvakuutuksen valtionosuutta 21,6 milj. euroa ja etuusmenoja yhteensä 13,6 milj. euroa.
Lääkärin vastaanottopalkkioiden Kela-korvausta uudistetaan. Uudistukseen kohdennetaan valtionosuutta yhteensä 70 milj. euroa.
Eläkkeet
Eläkkeisiin ehdotetaan 5,5 mrd. euroa, joka on 30 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2024 varsinaisessa talousarviossa. Kansaneläkkeissä lakkautetaan ulkomaille maksettavien kansaneläkelain mukaisten etuuksien maksaminen, jonka säästövaikutus on 35 milj. euroa. Eläkkeensaajan asumistuen määräytymisen ehtoja muutetaan erityisesti varakkaimpien tuensaajien osalta siten, että etuusmenon säästö on 9,5 milj. euroa v. 2025, 28,5 milj. euroa vuonna 2026 ja 38,1 milj. euroa vuodesta 2027 eteenpäin.
Kansaneläkkeen ja kuntoutusrahan ikärajaa nostetaan nykyisestä 16 vuodesta 18 vuoteen. Ikärajan korotus tehdään myös vammaisetuuslainsäädäntöön, jolloin alle 18-vuotiaiden eläkkeensaajien hoitotuen saajat siirtyvät alle 18-vuotiaan vammaisetuuden saajaksi. Uudistus vähentää valtionosuutta etuusmenoista yhteensä 6,6 milj. euroa v. 2025 ja vuositasolla n. 47 milj. euroa vuodesta 2027 lukien.
Indeksimuutokset ja palkkakerroin
| 2022 | 2023 | 2024 | 2025 | |
| Työeläkeindeksi | 2 691 | 2 874 | 3 037 | 3 085 |
| Kansaneläkeindeksi | 1 674 | 1 805 | 1 911 | 1 938 |
| Kuluttajahintaindeksi, % | 7,1 | 6,2 | 1,9 | 1,4 |
| Palkkakerroin | 1,501 | 1,558 | 1,637 | 1,672 |
Veteraanit
Veteraanien tukemiseen ehdotetaan 123 milj. euroa, joka on 11,5 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2024 varsinaisessa talousarviossa. Määrärahatason lasku aiheutuu veteraanien määrän vähenemisestä. Määrärahoista 42,0 milj. euroa ehdotetaan sotilasvammakorvauksiin ja sotainvalidien laitosten käyttökustannuksiin, 3,5 milj. euroa rintamalisiin ja 75,5 milj. euroa rintamaveteraanien kuntoutukseen ja kotiin vietäviin palveluihin. Sotilasinvalidien puolisoiden kuntoutukseen, eräissä Suomen sotiin liittyneissä tehtävissä palvelleiden kuntoutukseen ja rintama-avustukseen eräille ulkomaisille vapaaehtoisille rintamasotilaille ehdotetaan yhteensä 1,3 milj. euroa ja valtion korvaukseksi sodista kärsineiden huoltoon 0,7 milj. euroa.
Sosiaali- ja terveydenhuollon tukeminen
Hyvinvointialueiden järjestämän sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen tukemiseen ehdotetaan kohdennettavan sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalta n. 358 milj. euroa, joka on n. 8 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2024 varsinaisessa talousarviossa.
Yliopistotasoiseen sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimukseen ehdotetaan 40 milj. euroa, jossa on lisäystä 5 milj. euroa.
Osana hallitusohjelman mukaista sosiaalisen oikeudenmukaisuuden kokonaisuutta ehdotetaan nuorten huumekuolemien ehkäisyyn 3,5 milj. euroa. Päihteillä ja väkivallalla oirehtiviin nuoriin kohdistuviin toimiin ehdotetaan 2,5 milj. euroa, joka on huomioitu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen alaisten lastensuojeluyksiköiden toimintamenoissa. Lisäksi pääministeri Orpon hallitusohjelmaan liittyen matalan kynnyksen mielenterveyspalveluiden ja -avun saatavuuden lisäämiseen ehdotetaan 2 milj. euroa.
Hyvinvointialueiden toimintaan vaikuttavat toimenpiteet sekä niihin kohdennettava rahoitus on kuvattu hyvinvointialueiden taloutta tarkemmin käsittelevässä yleisperustelujen luvussa 9. Hyvinvointialueiden talous.
Perusterveydenhuollon hoitotakuuksi säädetään 3 kuukautta ja suunhoidon hoitotakuuksi 6 kuukautta. Lainsäädäntömuutoksen vuoksi vankiterveydenhuollon rahoitukseen tehdään 0,9 milj. euron vähennys. Vankiterveydenhuollon yksikön toimintamenoihin osoitetaan lisäksi 0,8 milj. euron tasokorotus vankimäärän kasvun ja Vantaan vankilan laajennuksen vuoksi. Vankiterveydenhuollon yksikön ulkopuolelta hankittavien terveyspalveluiden määrärahatasoksi ehdotetaan 7,8 milj. euroa, joka on 5 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2024 varsinaisessa talousarviossa.
Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön toteuttamaan opiskeluterveydenhuoltoon ehdotetaan valtion rahoitusta 72,7 milj. euroa, josta 1 milj. euroa on määräaikaista opiskelijoiden mielenterveydenpalvelujen tukemiseen kohdennettavaa avustusta. Määrärahassa on huomioitu em. perusterveydenhuollon hoitotakuuta koskevan muutoksen johdosta 0,9 milj. euron vähennys sekä lisäyksinä opiskelijamäärän kasvusta johtuen n. 3,7 milj. euroa ja terapiatakuun voimaantulo 1.5.2025 alkaen n. 1,2 milj. euroa.
Lääkäri- ja lääkintähelikopterien lentotoiminnan tuottamiseen ehdotetaan 40,4 milj. euron valtionavustusta FinnHEMS Oy:lle.
Turvakotitoiminnan rahoitukseen ehdotetaan yhteensä 27,6 milj. euroa, joka sisältää 1 milj. euron tasokorotuksen hallituksen ns. nuorisopakettiin liittyen. Lisäksi lastensuojelun hybridimallin käynnistämiseen sekä mielenterveyden matalan kynnyksen chat-palveluihin osoitetaan yhteensä 1 milj. euroa.
Rikos- ja eräiden riita-asioiden sovitteluun ehdotetaan 7,1 milj. euroa. Sosiaalialan osaamiskeskusten toimintaan ehdotetaan n. 1,3 milj. euroa, jossa on huomioitu vähennyksenä 1 milj. euroa.
Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen
Terveyden ja toimintakyvyn edistämiseen ehdotetaan n. 59,7 milj. euroa, joka on 1 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2024 varsinaisessa talousarviossa. Osana hallitusohjelman mukaista investointiohjelmaa jatketaan ikäihmisten toimintakyvyn, kotona pärjäämisen ja omaishoitajien tukemista 6,5 milj. euron määrärahalla. Lisäksi nuoriin kohdistuvaan erityiseen huolenpitoon ehdotetaan 2,5 milj. euroa ja huumevalistustyöhön 0,5 milj. euroa.
Maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomitustoiminta
Maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomitustoimintaan ehdotetaan yhteensä 132,5 milj. euroa, joka on 3,2 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2024 varsinaisessa talousarviossa. Välitä viljelijästä -toimintamalli vakinaistetaan säätämällä se Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen (Mela) lakisääteiseksi tehtäväksi vuoden 2025 alusta alkaen. Tehtävään on varattu 2 milj. euron vuosittainen määräraha.
Avustukset terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen
Avustuksiin yhteisöille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen ehdotetaan 304,1 milj. euroa, joka on 79,5 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2024 varsinaisessa talousarviossa. Taseen jakamattomista voittovaroista puretaan vuosittain 25,8 milj. euroa vuosina 2024—2026.
Muuta
Vakinaistetun järjestöjen, yhdistysten ja seurakuntien kautta tehtävän ruoka-aputyön tukea jatketaan 3 milj. euron määrärahalla.
Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisessa tiedonhallinnassa jatketaan mm. Kanta-palvelujen kehittämistä ja tietotuotannon uudistamista. Momentille ehdotetaan määrärahaa 26 milj. euroa.
EU-hankkeiden kansallista vastinrahoitusta on huomioitu hallinnonalan tutkimuslaitoksille sekä sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisen momentille yhteensä 7,2 milj. euroa.
Ympäristöministeriön hallinnonala (pääluokka 35)
Ympäristöministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja yhteensä 252 milj. euroa, joka on 9 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2024 varsinaisessa talousarviossa. Pääluokan määrärahoista ympäristöhallinnon toimintamenojen osuus on 37 %, ympäristön ja luonnonsuojelun 54 % sekä yhdyskuntien, rakentamisen ja asumisen 10 %. Valtion asuntorahastosta ehdotetaan käytettäväksi 239 milj. euroa asuntolainojen korkotukeen ja avustuksiin.
Hallitusohjelman mukaisia tuottavuustoimenpiteitä ja keväällä 2024 linjattuja toimintamenosäästöjä on kohdistettu hallinnonalalle yhteensä 4,8 milj. euroa.
Hallinnonalan toimintamenosäästöt
| TA 2024 | Toimintamenosäästö v. 2025 | ||
| milj. euroa | milj. euroa | % toimintamenoista | |
| Ympäristöministeriön toimintamenot | 36,2 | -0,5 | -1,3 |
| Suomen ympäristökeskuksen toimintamenot | 33,1 | -0,3 | -1,0 |
| Metsähallituksen julkiset hallintotehtävät | 48,1 | -0,2 | -0,4 |
| Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen toimintamenot | 6,2 | -0,1 | -1,6 |
| Virastojen toimintamenot ja -säästöt yhteensä | 123,6 | -1,1 | -0,9 |
| Muille kulutusmenomomenteille kohdistetut säästöt | - | -3,3 | - |
| Säästöjen uudelleenkohdennukset valtionavustuksiin | - | -0,4 | - |
| Yhteensä1) | - | -4,8 | - |
1) Sisältää hallitusohjelman mukaiset tuottavuustoimenpiteet sekä keväällä 2024 linjatut lisäsäästöt toimintamenoihin.
Ympäristön- ja luonnonsuojelu
Toimenpiteitä luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen pysäyttämiseksi jatketaan. Luonnonsuojelualueverkoston tilaa parannetaan jatkamalla Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman (METSO) toteutusta sekä Helmi-elinympäristöohjelman toimeenpanoa. Metson toteuttamiseen on varattu 21,4 milj. euroa ja Helmin toteuttamiseen 21,5 milj. euroa. Luonnonsuojeluun ja luonnon virkistyskäyttöön on varattu yhteensä n. 103 milj. euroa.
Vesien- ja merenhoidon toimenpiteillä vähennetään vesi- ja meriympäristön tilaan kohdistuvia paineita kuten ravinnekuormitusta ja haitallisten aineiden päästöjä ja valumia, meren osalta myös roskaantumista ja vedenalaista melua. Toimilla edistetään myös pohjavesien suojelua sekä vesi- ja meriluonnon monimuotoisuutta. Vesien ja merenhoidon toimenpiteisiin on varattu n. 19,9 milj. euroa, josta vesitietojärjestelmän uudistamiseen ja vesienhoidon seurantaan on varattu 3,6 milj. euroa. Myös pilaantuneiden maa-alueiden kunnostamista edistetään.
Ympäristölupien ja ympäristöllisten arviointien käsittelyä tehostetaan. Tavoitteena on, että investointihankkeiden ympäristöä koskevat lupa- ja arviointimenettelyt etenevät sujuvasti ympäristönsuojelun korkeasta tasosta tinkimättä. Kiertotaloudella vahvistetaan Suomen raaka-aineomavaraisuutta ja talouden perustaa. Kierto- ja biotaloutta edistäviin kehittämistehtäviin ja hankkeisiin on varattu 0,5 milj. euroa.
Päivitetyllä ilmastolailla on vahvempi ohjausvaikutus. Ilmastolain edellyttämän keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman (KAISU) toimeenpano etenee. Suomen ilmastopolitiikan tavoitteiden toteutumisesta ja toimista raportoidaan eduskunnalle ilmastolain mukaisesti.
Yhdyskunnat, rakentaminen ja asuminen
Valtion asuntorahastosta tuetaan asuntorahoitusta. Korkotukivaltuuksia valtion tukemaan sosiaaliseen asuntotuotantoon kohdennetaan 1,75 mrd. euroa sekä takauslainavaltuuksia 100 milj. euroa ja asunto-osakeyhtiöiden perusparannuslainojen valtiontakauksia 100 milj. euroa. Valtaosa valtion tukemasta asuntotuotannosta kohdistetaan suurille kaupunkiseuduille. Erityisryhmien asuntojen rakentamista ja korjaamista tuetaan korkotukilainoituksen lisäksi 15 milj. euron investointiavustuksilla. Avustukset kohdennetaan erityisesti pitkäaikaisasunnottomien ja vammaisten asumisen tukemiseen siten, että vammaisten asumiseen liittyvät hankkeet turvataan. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen toiminta ja rahoitus siirretään osaksi ympäristöministeriötä.
Korjausavustuksiin on varattu 7,6 milj. euroa, mikä suunnataan pääosin hissien jälkiasennusten sekä vanhusten ja vammaisten asuntojen korjausten tukemiseen. Pitkäaikaisasunnottomuuden poistamiseen tähtäävään ohjelmaan on varattu 4 milj. euroa osana hallitusohjelman sosiaalisen oikeudenmukaisuuden kokonaisuutta. Asumisneuvontaan varataan 2,0 milj. euroa.
InvestEU-ohjelman kansalliseen rahoitusosuuteen varataan 5,8 milj. euroa.
Määrärahat taloudellisen laadun mukaan
Määrärahat taloudellisen laadun mukaan vuosina 2023—20251)
| v. 2023 tilinpäätös |
v. 2024 varsinainen talousarvio |
v. 2025 esitys |
Muutos 2024—2025 |
|||
| Tunnus | Menolaji | milj. € | milj. € | milj. € | milj. € | % |
| 01-14 | Toimintamenot | 8 015 | 8 445 | 8 096 | -349 | -4 |
| 15-17 | Eläkkeet | 5 349 | 5 620 | 5 649 | 29 | 1 |
| 18-19 | Puolustusmateriaalin hankkiminen | 3 344 | 3 046 | 3 370 | 323 | 11 |
| 20-28 | Muut kulutusmenot | 2 649 | 2 781 | 2 535 | -246 | -9 |
| 29 | Arvonlisäveromenot | 1 527 | 1 588 | 1 624 | 36 | 2 |
| 01-29 | Kulutusmenot | 20 885 | 21 481 | 21 274 | -207 | -1 |
| 30-39 | Valtionavut kunnille, kuntayhtymille ja hyvinvointialueille ym. | 27 898 | 31 426 | 33 797 | 2 372 | 8 |
| 40-49 | Valtionavut elinkeinoelämälle | 3 522 | 4 284 | 4 043 | -240 | -6 |
| 50-59 | Valtionavut kotitalouksille ja yleishyödyllisille yhteisöille | 13 719 | 14 321 | 13 746 | -575 | -4 |
| 60 | Siirrot talousarvion ulkopuolisiin valtion rahastoihin ja kansaneläkelaitokselle | 7 268 | 7 483 | 7 038 | -445 | -6 |
| 61-65 | EU:n rakennerahasto-osuudet, muiden EU:n rahastojen rahoitusosuudet, vastaavat valtion rahoitusosuudet ja muut siirrot kotimaahan | 1 344 | 1 445 | 1 356 | -90 | -6 |
| 66-69 | Siirrot EU:lle ja ulkomaille | 2 794 | 3 211 | 3 217 | 6 | 0 |
| 30-69 | Siirtomenot | 56 545 | 62 169 | 63 197 | 1 028 | 2 |
| 70-73 | Kaluston hankinta | 331 | 185 | 127 | -58 | -31 |
| 74-75 | Talonrakennukset | 41 | 45 | 34 | -11 | -24 |
| 76 | Maa-alueet, rakennukset ja kiinteistöt | 18 | 35 | 35 | 0 | 0 |
| 77-79 | Maa- ja vesirakennukset | 549 | 437 | 475 | 39 | 9 |
| 70-79 | Reaalisijoitukset | 939 | 702 | 671 | -30 | -4 |
| 80-86 | Valtion varoista myönnettävät lainat | 167 | 144 | 146 | 3 | 2 |
| 87-89 | Muut finanssisijoitukset | 633 | 128 | 183 | 55 | 43 |
| 80-89 | Lainat ja muut finanssisijoitukset | 800 | 272 | 330 | 58 | 21 |
| 70-89 | Sijoitusmenot | 1 739 | 974 | 1 001 | 27 | 3 |
| 90-92 | Valtionvelan korot | 2 306 | 3 155 | 3 171 | 16 | 0 |
| 93-94 | Valtionvelan nettokuoletukset ja velanhallinta2) | 0 | 0 | 0 | 0 | — |
| 95-99 | Muut ja erittelemättömät menot | 78 | 89 | 111 | 22 | 25 |
| 90-99 | Muut menot | 2 384 | 3 244 | 3 282 | 38 | 1 |
| Yhteensä | 81 553 | 87 867 | 88 754 | 886 | 1 | |
1) Menot on koottu taloudellisen laadun mukaisiin ryhmiin momentin numerotunnuksen perusteella. Jokainen luku on pyöristetty erikseen tarkasta arvosta, joten laskutoimitukset eivät kaikilta osin täsmää.
2) Velanhallinnan menot otetaan huomioon momentilla Nettolainanotto ja velanhallinta (15.03.01), mikäli talousarvio on alijäämäinen.
5.3. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiopolitiikka
Valtion T&K-rahoituksen kokonaisuus
Laki valtion tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksesta vuosina 2024—2030 tuli voimaan vuoden 2023 alussa. Sen mukaan tutkimus- ja kehittämistoimintaan valtion talousarvioissa tarkoitettujen valtuuksien ja määrärahojen yhteismäärä nousee vuoteen 2030 mennessä siten, että kokonaismäärä vastaa 1,2 % suhteessa BKT:hen. Tämä tarkoittaa n. 2,0 mrd. euron lisäystä vuoden 2023 T&K-rahoituksen kokonaismäärään nähden. Valtion talousarviossa T&K-rahoitusta tulee siten korottaa vuosittain n. 280 milj. eurolla verrattuna vuoden 2023 lähtötasoon. Laskelma perustuu vuoden 2030 käypähintaiseen BKT-arvioon, joka on suuruudeltaan 360 mrd. euroa.
Hallitus esittää, että valtion talousarvion mukainen tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoitus (T&K-rahoitus) on v. 2025 yhteensä n. 2,91 mrd. euroa. Tämä tarkoittaa n. 280 milj. euron kasvua verrattuna vuodelle 2024 budjetoituun kokonaissummaan. Aiemmin tehtyjen päätösten perusteella valtion T&K-rahoituksen määräksi arvioidaan n. 2,86 mrd. euroa v. 2025 kevään 2024 julkisen talouden suunnitelman päätökset huomioiden. Jotta lakisääteinen rahoituksen määrä täyttyisi v. 2025, T&K-rahoitusta on lisätty noin 52 milj. euron verran.
Rahoituslain mukainen T&K-rahoituksen taso
| 2023 Tilastokeskus |
TA 2024 arvio |
TAE 2025 arvio |
|
| Rahoituslain mukainen taso, mrd. euroa | 2,35 | 2,63 | 2,91 |
| Aiemmin päätetty rahoitus, mrd. euroa | 2,67 | ||
| JTS 2025—2028 päätökset, mrd. euroa | 0,19 | ||
| Myöhemmin päätettävä rahoitus, mrd. euroa | 0,05 |
Valtion T&K-rahoituksen suhteen BKT:hen (T&K-rahoituksen intensiteetti) arvioidaan olevan 0,94 % v. 2024. Vuonna 2025 valtion T&K-rahoituksen intensiteetin ennakoidaan olevan 1,0 %. Arvio valtion T&K-rahoituksesta voi päivittyä myöhemmin, kun eri momenteille ehdotetun rahoituksen kohdentuminen tarkentuu.
Suoran T&K-rahoituksen lisäksi Suomessa kannustetaan T&K-toimintaan verotuksen kautta. Vuosina 2021—2027 on voimassa tutkimusyhteistyön ylimääräinen verovähennys. Lisäksi vuonna 2023 otettiin lakialoitteella käyttöön tutkimus- ja kehittämistoiminnan niin sanottu yhdistelmävähennys. Tutkimusyhteistyön ylimääräisen verovähennyksen arvioidaan alentavan verovuoden 2025 valtion verotuloja noin 12 milj. eurolla. Lakialoitteen staattisen vaikutusarvion perusteella arvioituna yhdistelmävähennys vähentäisi verovuoden 2023 valtion verotuloja yhteensä noin 61 milj. eurolla ja verovuoden 2024 osalta noin 80 milj. eurolla. On kuitenkin oletettavaa, että yritykset ottavat yhdistelmävähennyksen käyttöön vähitellen, jolloin verotuottovaikutukset olisivat alkuvuosina edellä arvioituja pienemmät.
Keskeisiä TKI-politiikan linjauksia
Politiikkatoimia ohjaavat pääministeri Orpon hallitusohjelma sekä parlamentaarisen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) työryhmän keväällä 2023 tekemät linjaukset tutkimus- ja kehittämisrahoituksen suuntaamisesta.
Pääministeri Orpon hallitus on sitoutunut kansalliseen tavoitteeseen nostaa Suomen tutkimus- ja kehittämismenot (T&K-menot) 4 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuoteen 2030 mennessä. Kansallisen tavoitteen ja voimassa olevan T&K-rahoituslain mukaisesti valtion T&K-rahoitus nousee 1,2 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuoteen 2030 mennessä sillä edellytyksellä, että yksityisen sektorin panostukset kasvavat 2,67 prosenttiin suhteessa BKT:hen.
Hallituksen laatima monivuotinen suunnitelma T&K-rahoituksesta ja muihin TKI-politiikkaan liittyvistä näkökohdista valmistui kesäkuussa 2024. Suunnitelmassa esitetään tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiojärjestelmän nykytila, järjestelmää koskevat tavoitteet sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksen päälinjaukset. Suunnitelma painottaa yritysten ja muiden T&K-toimijoiden yhteistyön vahvistamista ja yritysten kannustamista lisäämään tutkimus- ja kehittämistoimintaa Suomessa. Suunnitelmalla vahvistetaan myös uutta tietoa ja osaamista tuottavan kunnianhimoisen tutkimuksen edellytyksiä, panostetaan tutkimus- ja teknologiainfrastruktuureihin ja edistetään kansainvälistä T&K-yhteistyötä. Suunnitelma ohjaa T&K-rahoituksen käyttöä tulevina vuosina.
Vuonna 2025 lisärahoitusta kohdennetaan erityisesti Business Finlandin T&K-rahoituksen kautta, jonka valtuutta nostetaan 94 milj. eurolla. Rahoitusta kohdennetaan erityisesti yritysten T&K-toiminnan tukemiseen sekä yritysten ja tutkimusorganisaatioiden yhteistyöhön. Lisäksi varaudutaan supertietokone EuroHPC LUMI:n korvaamiseen uudella supertietokoneella. Suomen Akatemian tutkimushankevaltuutta korotetaan yhteensä 55 milj. eurolla. Vuonna 2025 käynnistetään myös määräaikainen tutkimuslaitosten post doc -ohjelma. Lisäksi Geologian tutkimuskeskuksen MinTecin koetehdaskokonaisuuden tutkimusinfrastruktuurin toteuttaminen ja käyttöönotto käynnistetään.
Keväällä 2024 linjatut lisäykset, milj. euroa
| 2025 | |
| Pysyvät rahoituksen korotukset | |
| Business Finland, avustukset yrityksille | 45 |
| Business Finland, avustukset tutkimukseen | 40 |
| Suomen Akatemia, tutkimushankerahoituksen kasvattaminen | 15 |
| Suomen Akatemia, temaattiset tutkimusinfrastruktuurihaut | 15 |
| EU-vastinrahoitus korkeakouluille ja tutkimusorganisaatioille | 15 |
| Valtion rahoitus terveydenhuollon yksiköille yliopistotasoiseen tutkimukseen sekä sosiaalityön yliopistotasoiseen tutkimukseen | 5 |
| Biotalouden T&K-toiminnan tukeminen | 4 |
| Määräaikainen rahoitus | |
| EuroHPC LUMI:n korvaaminen uudella supertietokoneella (2026—2028, yhteensä 250 milj. eur) | 50 |
| Tutkimuslaitosten post doc -ohjelma (2025—2029, yhteensä 40 milj. eur) | 4,9 |
| Yhteensä | 193,9 |
Syksyllä 2024 linjatut lisäykset, milj. euroa
| 2025 | |
| Pysyvät rahoituksen korotukset | |
| Suomen Akatemia, tutkimushankerahoituksen kasvattaminen | 7 |
| Suomen Akatemia, kliinisen tutkimuksen rahoitus | 10 |
| Business Finland, luovien alojen T&K-toiminnan rahoitus | 9 |
| Määräaikainen rahoitus | |
| Suomen Akatemia, hyvinvointialueiden T&K-toiminnan vahvistaminen | 8 |
| GTK MinTecin koetehdaskokonaisuuden tutkimusinfrastruktuurin toteuttaminen ja käyttöönotto, 1. vaihe (valtuus) | 18 |
| Yhteensä | 52 |
Keskeisten valtion tutkimus- ja kehittämisrahoituserien muutos (arvio), milj. euroa1)
| 2024 TA |
2025 esitys |
2024—2025 muutos |
2024—2025 muutos, % |
|
| Yliopistot2) | 773 | 838 | 65 | 8 |
| Ammattikorkeakoulut2) | 115 | 108 | -7 | -6 |
| Valtion tutkimuslaitokset | 259 | 305 | 47 | 18 |
| — josta VTT | 118 | 134 | 16 | 14 |
| — josta LUKE | 62 | 62 | 0 | 0 |
| Valtion rahoitus terveydenhuollon yksiköille yliopistotasoiseen tutkimukseen sekä sosiaalityön yliopistotasoiseen tutkimukseen | 35 | 40 | 5 | 14 |
| Tutkimusorganisaatioiden tutkimusmäärärahat, yhteensä | 1 182 | 1 291 | 110 | 9 |
| Suomen Akatemia | 497 | 543 | 46 | 9 |
| Strategisen tutkimuksen neuvosto | 56 | 50 | -6 | -10 |
| Business Finland | 725 | 697 | -28 | -4 |
| — josta t&k-rahoitus3) | 558 | 631 | 73 | 13 |
| Rahoitusorganisaatioiden T&K-rahoitus, yhteensä | 1 110 | 1 224 | 114 | 10 |
| Muu valtion T&K-rahoitus | 343 | 401 | 58 | 17 |
| — josta EU-projektien vastinrahoitus | 35 | 50 | 15 | 43 |
| — josta EU-rakennerahastoista T&K-toimintaan kohdentuva rahoitus | 102 | 100 | -2 | -2 |
| — josta EuroHPC LUMI:n korvaaminen uudella supertietokoneella | - | 50 | - | - |
| — josta valtioneuvoston päätöksentekoa tukeva tutkimusrahoitus | - | 6 | - | - |
| Arvio valtion koko T&K-rahoituksesta | 2 635 | 2 916 | 281 | 11 |
| Arvio valtion T&K-rahoitusintensiteetistä | 0,94 % | 1,0 % |
1) Taulukko kuvaa arviota valtion talousarvion mukaisesta T&K-rahoituksen määrästä. Useiden toimijoiden kohdalla kansainväliset tilastokriteerit täyttävään T&K-toimintaan kohdistuva summa tarkentuu vasta myöhemmin. Arvio valtion T&K-rahoituksen kokonaisuudesta voi siten päivittyä myöhemmin. Suomen Akatemian, strategisen tutkimuksen ja Business Finlandin rahoitusvaltuuksien osalta taulukossa on huomioitu valtuuksien summa, ei niistä aiheutuvia määrärahoja. Metodologisista ja muista muutoksista johtuen vuosien 2024 ja 2025 T&K-rahoitusluvut eivät ole suoraan vertailukelpoisia aiempien vuosien tietojen kanssa. Vuodesta 2025 lähtien Suomen Akatemian ja Business Finlandin luvut eivät enää sisällä osaa toimintamenoista.
2) Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen valtionrahoitukseen ei ole laskettu mukaan arvonlisäverokompensaatiota. Tutkimukseen kohdentuva osuus kokonaisrahoituksesta on pidetty tässä laskelmassa vuoden 2025 osalta prosentuaalisesti samalla tasolla kuin edellisenä vuonna. Valtionrahoitus kohdennetaan korkeakouluille kokonaisuutena, jonka käytöstä ne itse päättävät.
3) Business Finlandin rahoituksesta osa kohdistuu myös muuhun kuin kansainväliset tilastokriteerit täyttävään T&K-toimintaan.
5.4. Alueiden kehittäminen ja rakennerahastot
Alueiden kehittäminen
Alueiden kehittämisestä vastaavat valtio, kunnat ja alueilla aluekehittämisviranomaisina toimivat maakuntien liitot. Tavoitteena on viranomaisten ja muiden alueiden kehittämisen kannalta keskeisten tahojen vuorovaikutukseen, eri toimijoiden työnjakoon ja yhteisiin tavoitteisiin perustuva alueiden kehittämisen toimintatapa, joka luo edellytykset aluelähtöiselle kestävälle kasvulle ja uudistumiselle sekä hyvinvoinnille.
Alueiden kehittämistä suunnataan ja tärkeimmät toimenpiteet määritellään hallitusohjelmassa ja valtioneuvoston hallituskauden alussa tekemässä päätöksessä valtakunnallisista alueiden kehittämisen painopisteistä. Alueellista kehittämistyötä toteutetaan sekä kansallisilla että EU:n osittain rahoittamilla ohjelmilla ja toimenpiteillä. Kansallinen aluepolitiikka ja EU:n alue- ja rakennepolitiikan toteuttaminen sovitetaan yhteen toimivaksi järjestelmäksi.
EU:n alue ja rakennepolitiikan rahastojen toiminta Suomessa ja varat vuoden 2025 talousarvioesityksessä
Ohjelmakaudelle 2021—2027 laaditun alue- ja rakennepolitiikan ohjelman "Uudistuva ja osaava Suomi 2021—2027" tavoitteena on elinkeinoelämälähtöisen innovaatiotoiminnan edistäminen, pk-yritysten kasvumahdollisuuksien parantaminen, toiminnan uudistuminen ja liiketoimintaympäristön kehittäminen, energiatehokkuuden ja kiertotalouden edistäminen, työhakijoiden, työttömien, työvoiman ulkopuolella olevien ja työmarkkinoille heikosti kiinnittyneiden ryhmien työllistymisen edistäminen, työttömyyden pitkittymisen ehkäiseminen, oppimismahdollisuuksien kehittäminen, kaikkein heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien aseman parantaminen sekä niiden alueiden tukeminen, joihin kohdistuu vakavia sosioekonomisia haasteita ilmastoneutraaliin talouteen siirtymisen vuoksi.
Ohjelmakauden 2021—2027 Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen mukaisten Interreg-ohjelmien toimenpitein tuetaan raja-alueiden ja laajempien yhteistyöalueiden integroitumista, kokemusten vaihtoa, innovatiivisia toimintatapoja, verkostojen syntymistä ja vahvistumista. Ohjelmilla pyritään vaikuttamaan muun muassa raja-alueiden kilpailukykyyn ja taloudelliseen kehitykseen.
InvestEU-ohjelman tavoitteena on tukea Euroopan Unionin politiikkatavoitteita rahoitus- ja investointitoimilla, joilla edistetään unionin kilpailukykyä, talouden kestävyyttä ja kasvua, sosiaalista sopeutumiskykyä ja osallistavuutta, pääomamarkkinoiden yhdentymistä sekä sisämarkkinoiden vahvistumista.
Alue- ja rakennepolitiikan varoja arvioidaan tuloutuvan valtion talousarvioon v. 2025 yhteensä 269 000 000 euroa. Tässä ovat mukana ohjelmakausilta 2014—2020 ja 2021—2027 Euroopan aluekehitysrahastosta, Euroopan sosiaalirahastosta ja Oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta saatavat tulot.
Vuodelle 2025 budjetoidaan uusia ohjelmakauden 2021—2027 myöntämisvaltuuksia yhteensä 376 463 000 euroa. Vuonna 2024 käyttämättä jääneistä ohjelmakauden 2021—2027 myöntämisvaltuuksista voi tehdä myöntämispäätöksiä v. 2025.
Uudistuva ja osaava Suomi 2021—2027 EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelma (EU:n ja valtion rahoitus yhteensä), milj. euroa
| Ohjelma/-osio/prioriteetti | Ohjelmakauden 2021—2027 rahoituskehys valtuutena |
| Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) | 1 369,2 |
| Euroopan sosiaalirahasto (ESR) | 909,9 |
| Oikeudenmukaisen siirtymän rahasto (JTF) | 617,3 |
| Interreg-ohjelmat | 51,0 |
| Interreg-ulkorajaohjelmat | 22,0 |
| Yhteensä | 2 969,4 |