Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.
Sisällysluettelo
   Tuloarviot
     21. Eduskunta
       90. Liikuntatoimi
       91. Nuorisotyö

Talousarvioesitys 2024

40. (29.40, osa) Korkeakouluopetus ja tutkimusPDF-versio

Selvitysosa:

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus
  • — Suomen tieteen kansainvälinen taso sekä tieto- ja osaamispohja vahvistuvat edistäen kestävää talouskasvua ja uusien työpaikkojen syntymistä.
  • — Korkeasti koulutetun osaavan työvoiman ja tutkijakunnan saatavuus turvataan mahdollistaen yhteiskunnan, kulttuurin ja työelämän uudistuminen.
Suomen tieteen kansainvälinen taso sekä tieto- ja osaamispohja vahvistuvat
Toiminnalliset tavoitteet
  • — Ammattikorkeakoulut, yliopistot, Suomen Akatemia, Kansallisarkisto, Kotimaisten kielten keskus ja Varastokirjasto luovat edellytyksiä sivistyksen, kestävän kasvun ja hyvinvoinnin sekä Suomen kilpailukyvyn vahvistamiselle.
  • — Tiedepoliittisin instrumentein ja korkeakoulujen toimenpitein edistetään vahvojen ja verkottuneiden tutkimus- ja osaamiskeskittymien muodostumista, kansainvälistymistä ja kytkeytymistä globaaleihin edelläkävijäverkostoihin.
  • — Tutkimusrahoituksella vahvistetaan huippututkimuksen edellytyksiä ja kansallisia tutkimusinfrastruktuureja sekä eri toimijoita ja aloja yhdistävää tutkimus- ja innovaatiotoimintaa.
  • — Korkeakoulut tukevat nousevia tutkimusaloja ja luovat kilpailukykyiset edellytykset kansainväliseen kärkeen tähtäävälle tutkimukselle.
  • — Tutkimusaineistojen, tutkimustulosten ja osaamisen laajaa hyödyntämistä ja avoimuutta julkisessa päätöksenteossa ja elinkeinoelämän kehittämisessä edistetään, mukaan lukien kaupallistaminen ja osaamisen vienti.
  • — Tutkimustoiminnan ja tietoyhteiskunnan kehittäminen turvataan korkeatasoisilla tukipalveluilla digitalisaatiota hyödyntäen.
  • — Avointa tiedettä ja innovaatiotoimintaa sekä vastuullista tutkijan ja tutkimuksen arviointia edistetään hallinnonalojen välisenä yhteistyönä sekä yhdessä tiedeyhteisön kanssa.
Korkeasti koulutetun osaavan työvoiman ja tutkijakunnan saatavuus turvataan
Toiminnalliset tavoitteet
  • — Korkeakoulutetun työvoiman määrää kasvatetaan ja korkeakoulutuksen saavutettavuutta parannetaan korkeakoulutuksen tarjontaa lisäämällä kotimaisille ja ulkomaisille opiskelijoille, läpäisyä parantamalla ja joustavia opiskelumahdollisuuksia kehittämällä.
  • — Korkeakoulutustarjonnan lisäämisessä ennakoidaan työvoimatarpeen muutoksia.
  • — Korkeakoulut jatkavat alakohtaista ja alojen välistä toiminnallista ja rakenteellista kehittämistä osaamisen kokoamiseksi ja epätarkoituksenmukaisten päällekkäisyyksien purkamiseksi.
  • — Korkeakoulut profiloituvat vahvuusalueilleen, selkeyttävät ja tiivistävät yhteistyötä ja työnjakoa niin keskenään kuin tutkimuslaitosten kanssa.
  • — Korkeakoulut nostavat koulutuksen laatua uudistamalla koulutussisältöjä, opetusmenetelmiä, oppimisympäristöjä ja opettajien pedagogista osaamista. Digitaalisuudella parannetaan laadun lisäksi resurssien tarkoituksenmukaista käyttöä.
  • — Korkeakoulut toimivat opiskelijakeskeisesti lisäten jatkuvan oppimisen mahdollisuuksia, monipuolistavat opiskelijoiden ohjausta ja lisäävät yhteistyötä muun työelämän kanssa.
  • — Korkeakouluja johdetaan hyvin, hyvinvointiin panostetaan ja osaamisen kehittämisestä huolehditaan systemaattisesti.
  • — Korkeakoulujen toiminnassa korostuu kansainvälisyys ja yrittäjämäinen toimintatapa sekä yhteiskunta- ja globaalivastuu.

Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen opiskelija- ja tutkintomäärät

  2020 2021 2022 2023
arvio
2024
arvio
           
Ammattikorkeakoulujen perustutkinnot          
— uudet opiskelijat 39 198 40 683 42 924 41 300 44 300
— tutkinnot 24 372 24 240 23 430 24 500 27 500
— opiskelijamäärä 131 154 136 038 142 344 146 000 150 000
Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot          
— uudet opiskelijat 6 735 8 109 7 917 7 800 7 800
— tutkinnot 3 870 4 335 4 659 5 000 5 300
— opiskelijamäärä 15 981 18 468 20 133 22 500 22 500
Yliopiston perustutkinnot1)          
— uudet opiskelijat 24 870 26 592 26 607 24 000 26 000
— suoritetut alemmat korkeakoulututkinnot 15 096 13 467 13 170 15 000 17 000
— suoritetut ylemmät korkeakoulututkinnot 18 513 15 966 15 666 17 000 18 000
— opiskelijamäärä 136 929 139 155 143 487 146 000 148 000
Yliopiston tohtorintutkinnot 1 839 1 608 1 623 1 700 1 900

1) Sisältää alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon opiskelijat ja tutkinnot. Uudet opiskelijat ovat ensimmäistä kertaa uutena opiskelijana kyseisessä yliopistossa läsnä- tai poissaolevaksi kirjautuneina.

(01.) Suomen Akatemian toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Selvitysosa:Momentti ehdotetaan siirrettäväksi momentiksi 29.01.05.



(02.) Kansallisarkiston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Selvitysosa:Momentti ehdotetaan siirrettäväksi momentiksi 29.01.06.



(03.) Kotimaisten kielten keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Selvitysosa:Momentti ehdotetaan siirrettäväksi momentiksi 29.01.07.



(04.) Varastokirjaston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Selvitysosa:Momentti ehdotetaan siirrettäväksi momentiksi 29.01.08.



20. Korkeakoululaitoksen ja tieteen yhteiset menot (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 38 245 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) ammattikorkeakouluihin, yliopistoihin ja tiedelaitoksiin liittyvien kokeilu-, tutkimus-, arviointi-, selvitys- ja kehittämistoiminnan menojen ja avustusten maksamiseen

2) korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja tieteen yhteisten tietoteknisten palvelujen ja tietoverkon rahoittamiseen, digitalisaation edistämiseen sekä korkeakoulujen ja tieteen toiminnan seurannan ja ohjauksen tietojärjestelmien sekä muiden vastaavien yhteisten menojen keskitettyyn rahoittamiseen

3) enintään 12 097 000 euroa datanhallinnan ja suurteholaskennan infrastruktuurien rakentamisen ja ylläpitämisen rahoittamiseen

4) EU:n hyväksymien muiden kuin rakennerahastoista rahoitettavien tutkimus- ja koulutushankkeiden maksamiseen

5) enintään 187 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin.

Selvitysosa:Tutkimus-, arviointi-, selvitys- ja kehittämistoimilla tuetaan korkeakoulu- ja tiedepoliittisten tavoitteiden toteuttamista. Tavoitteena on korkeakoulujen ja tieteen yhteisillä tai yhtenäisillä tietoteknisillä palveluilla ja digitalisaation edistämisellä kohottaa tukitoimintojen palvelutasoa, alentaa kustannuksia ja edistää sähköistä asiointia.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Tutkimus-, arviointi-, selvitys- ja kehittämistoiminta 3 648 000
Korkeakoulujen ja tieteen yhteiset tietotekniset palvelut, tietoverkko ja digitalisaation edistäminen 22 500 000
Datahallinnan ja suurteholaskennan infrastruktuurin rakentaminen ja ylläpito (enintään) 12 097 000
Yhteensä 38 245 000

Määrärahan käytöstä arvioidaan siirtomenojen osuudeksi 3 343 000 euroa ja kulutusmenojen osuudeksi 34 902 000 euroa. Määräraha käytetään lähes kokonaisuudessaan tutkimus- ja kehittämistoimintaan.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
CSC:n tutkimusinfrastruktuurin rahoitus 4 500
EuroQCI-hanke (siirto momentille 32.01.49) -66
Jatkuvan oppimisen digitalisaatio-ohjelma (RRF pilari3) -1 000
Opettajankoulutuksen tutkimusperusteinen kehittäminen -600
Opiskelupaikkojen lisääminen elinvoima-aloille ja tutkimus- ja kehittämistoiminnan vahvistaminen -10 000
Team Finland Knowledge -verkoston asiantuntija (1 htv) (siirto momentilta 24.01.01) 270
Tiedepoliittisten tavoitteiden edistäminen (siirto momentilta 29.40.53) 4 795
Yhteensä -2 101

2024 talousarvio 38 245 000
2023 I lisätalousarvio 270 000
2023 talousarvio 40 346 000
2022 tilinpäätös 35 394 000

50. Valtionrahoitus yliopistojen toimintaan (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 2 145 663 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää yliopistolain (558/2009) mukaisena rahoituksena:

1) 1 933 017 000 euroa laskennallisin perustein määräytyvään yliopistojen perusrahoitukseen

2) 192 386 000 euroa korvausta yliopistoille aiheutuneisiin arvonlisäverolain (1501/1993) 39 ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä yliopistojen muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen kustannuksiin

3) enintään 20 260 000 euroa yliopistojen harkinnanvaraiseen rahoitukseen.

Selvitysosa:Yliopistojen valtionrahoitus määräytyy yliopistolain (558/2009) 49 §:n, yliopistoista annetun valtioneuvoston asetuksen (770/2009) ja yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä annetun opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen (119/2019) perusteella.

Kohdan 2) korvausta tarkistetaan vuosittain viimeksi toteutuneen yliopistokohtaisen euromääräisen arvonlisäverokertymän perusteella.

Kohdan 3) määrärahaan sisältyy tutkijankoulutuspilottiin 15 000 000 euroa, Aalto-yliopistolle 200 000 euroa liikennetaloustieteen tutkimuksen ja osaamisen vahvistamiseen sekä yliopistojen harjoittelukouluille 1 460 000 euroa oppivelvollisuuden laajentamiseen.

Helsingin yliopiston yhteydessä toimii Kansalliskirjasto, jonka tehtävistä säädetään yliopistolaissa (558/2009) ja kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä annetussa laissa (1433/2007). Tavoitteena on vahvistaa Kansalliskirjaston roolia kirjastoalan kansallisena kehittäjänä ja koko kirjastoverkon peruspalvelujen tarjoajana.

Opettajankoulutusta järjestävissä yliopistoissa on opetusharjoittelua ja opettajankoulutuksen kehittämistä varten harjoittelukouluja, joiden tavoitteena on opettajankoulutusta palvelevan toiminnan korkea taso ja läheinen vuorovaikutus yliopiston muun toiminnan kanssa. Harjoittelukoulujen oppilasmäärä on noin 8 700, josta noin 2 300 on lukiolaisia.

Yliopistojen määrälliset tavoitteet

  2018
toteutuma
2020
toteutuma
2022
toteutuma1)
2024
tavoite2)
         
Alemmat korkeakoulututkinnot 13 461 15 096 13 170 16 995
Ylemmät korkeakoulututkinnot 15 162 18 513 15 666 18 236
Tohtorin tutkinnot 1 782 1 839 1 623 1 906
Tieteelliset julkaisut (jufo 2 ja 3)/opetus- ja tutkimushenkilökunta3) 0,56 0,63 0,64 0,64
Kansainvälisten yhteisjulkaisujen osuus tieteellistä julkaisuista (jufo 1—3), % 50,1 53,9 55,5 56,0
Tavoiteajassa suoritettujen alempien4) korkeakoulututkintojen osuus, % 35,5 36,6 51,6 53,0
Tavoiteajassa suoritettujen ylempien korkeakoulututkintojen osuus, % 28,7 29,5 34,5 36,0

1) Molemmissa julkaisutiedoissa arvio.

2) Tutkintotavoitteissa vuoden 2024 arvo on ministeriön ja yliopistojen välisissä sopimuksissa sovittu keskimääräinen tavoite vuosille 2021-2024. Muiden tietojen kohdalla kyse on arviosta.

3) Julkaisufoorumi on tieteellisen julkaisutoiminnan laadunarviointia tukeva luokitusjärjestelmä. Kolmiportaisessa luokituksessa keskeiset ulkomaiset ja kotimaiset julkaisukanavat jaotellaan perustasoon (1) ja korkeimman tason (3) väliin.

4) Alemmissa ja ylemmissä korkeakoulututkinnoissa tavoiteaika tarkoittaa yliopistolain 40 §:ssä määriteltyä tavoiteaikaa.

Määrärahan arvioitu käyttö ja siihen vaikuttavat tekijät (euroa)

   
Yliopistojen laskennallinen perusrahoitus 1 933 017 000
— Kansalliskirjasto 21 509 000
— Harjoittelukoulut 55 943 000
— Yliopistojen muu laskennallinen perusrahoitus 1 855 565 000
Arvonlisäverolain mukainen arvonlisäverojen osuus yliopistoille aiheutuneista kustannuksista 192 386 000
— Arvio vuoden 2024 ALV-kompensaatioksi 171 633 000
— Vuoden 2022 korvauksiin kohdennetun ALV-kompensaation ja toteutuman välisen eron mukainen tarkistus 20 753 000
Yliopistojen harkinnanvarainen rahoitus (enintään) 20 260 000
Yhteensä 2 145 663 000

Kuntien rahoitusosuus harjoittelukouluissa annettavan lukiokoulutuksen kustannuksiin, 9 452 000 euroa, on otettu huomioon momentin 29.20.35 mitoituksessa.

Määrärahasta käytetään arviolta 740 milj. euroa tutkimus- ja kehittämistoimintaan.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
ALV -kompensaation tarkentuminen 18 645
Avoimen korkeakoulutuksen tulojen kasvattaminen (HO 2023) -900
EU//ETA -valtioiden ulkopuolisten opiskelijoiden lukuvuosimaksujen vähimmäismäärän korottaminen (HO 2023) -2 000
Kertamenon poistuminen -6 565
Oppivelvollisuuden laajentaminen harjoittelukouluissa 332
Tutkijankoulutuspilotti 15 000
Vuoden 2022 yliopistoindeksin tarkistus 60 118
Yliopistoindeksi (3,4 %) 61 845
Yhteensä 146 475

2024 talousarvio 2 145 663 000
2023 talousarvio 1 999 188 000
2022 tilinpäätös 1 876 415 000

51. Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 402 637 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) tutkimuksesta, tutkijanuran eri vaiheiden tehtävistä, tutkimusinfrastruktuurien, tutkimusedellytysten kehittämisestä, tutkimuksen hyödyntämisen edistämisestä, valtionavustuksista ja apurahoista sekä kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen

2) arvioinneista, tieteellisestä julkaisutoiminnasta ja tieteen tunnetuksi tekemisestä aiheutuvien menojen maksamiseen

3) kansainvälisten järjestöjen, mukaan lukien tutkimusinfrastruktuurien, rahoitusosuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen

4) EU:n hyväksymien tutkimushankkeiden menojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. Tutkimusrahoituksesta saadaan maksaa ennakoita talousarvion ulkopuolisille rahoituksen saajille.

Määrärahasta on varattu

1) 13 000 000 euroa avainalojen vauhdittamiseen ja osaamisen vahvistamiseen (RRF pilari3)

2) 5 000 000 euroa kansallisiin tutkimusinfrastruktuureihin (RRF pilari3)

3) 8 000 000 euroa paikallisiin tutkimusinfrastruktuureihin (RRF pilari3)

osana elpymis- ja palautumissuunnitelmaa, josta enintään 520 000 euroa voidaan käyttää rahoitushauista aiheutuviin toimeenpanokustannuksiin ja enintään kuutta henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön, myös virkaan nimitettyjen, palkkausmenoihin.

Valtuus

Suomen Akatemian tutkimushankkeisiin, arviointeihin sekä Akatemian rahoittamaan tutkimuksen edistämiseen saa vuonna 2024 hyväksyä sitoumuksia 450 226 000 euron arvosta.

Selvitysosa:Suomen kestävän kasvun ohjelman toimenpiteet liittyvät Suomen kestävän kasvun ohjelman tavoitteeseen lisätä tutkimus- ja kehityspanostuksia (RRF pilari3). Toimenpiteet kohdistuvat kansallisiin ja paikallisiin tutkimusinfrastruktuureihin sekä avainalojen vauhdittamiseen ja osaamisen vahvistamiseen tutkimusinfrastruktuurien yhteiskäytön ja T&K-intensiivisyyden lisäämiseksi. Toimenpiteille määritellyt vihreän ja digitaalisen siirtymän tavoitteet varmistetaan rahoituksen kohdennuksessa.

Tutkimushankkeiden myöntämisvaltuuden käytöstä valtiolle aiheutuvat menot (milj. euroa)

  2024 2025 2026 2027 2028— Yhteensä vuodesta 2024 lähtien
             
Ennen vuotta 2024 tehdyt sitoumukset 370,9 330,2 204,8 76,6 11,2 993,7
Vuoden 2024 sitoumukset 31,7 59,3 103,8 118,9 136,5 450,2
Yhteensä 402,6 389,5 308,6 195,5 147,7 1 443,9

Määrärahan käytöstä arvioidaan siirtomenojen osuudeksi 322 660 000 euroa ja kulutusmenojen osuudeksi 79 977 000 euroa.

Määräraha ja valtuus käytetään kokonaisuudessaan tutkimus- ja kehittämistoimintaan.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Kertamenon poistuminen (tutkijaliikkuvuus) -250
Liikuntatieteen tutkimus (siirto momentilta 29.90.20) 847
Maksatusten ajoituksen muutos -14 206
Siirto momentilta 29.40.53 38 960
Vuoden 2024 valtuuksien määrärahatarve 31 711
Yhteensä 57 062

Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.


2024 talousarvio 402 637 000
2023 talousarvio 345 575 000
2022 tilinpäätös 331 877 592

(53.) Rahapelitoiminnan tuotot tieteen edistämiseen (arviomääräraha)

Selvitysosa:Momentti ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Kansainvälinen toiminta (siirto momentille 29.01.06) -200
Kotimaisten kielten keskuksen kehittämistoiminta (siirto momentille 29.01.07) -360
Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat (siirto momentille 29.40.51) -38 960
Tiedepoliittisten tavoitteiden edistäminen (siirto momentille 29.40.20) -4 795
Tiedepoliittisten tavoitteiden edistäminen (siirto momentille 29.40.56) -24 800
Yksityisarkistot (siirto momentille 29.40.56) -5 600
Yhteensä -74 715

2023 talousarvio 74 715 000
2022 tilinpäätös 71 405 424

54. Strateginen tutkimusrahoitus (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 55 631 000 euroa.

Valtuus

Vuonna 2024 saa tehdä uusia rahoituspäätöksiä enintään 55 631 000 euron arvosta.

Valtuutta ja määrärahaa saa käyttää:

1) strategiseen tutkimukseen valtioneuvoston päättämien teema-alueiden ja painopisteiden mukaisesti

2) strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamien tutkimushankkeiden ja -ohjelmien, tutkimuksen infrastruktuureista, apurahoista ja kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien palkkausmenojen sekä muiden menojen ja avustusten maksamiseen myös ulkomaiselle organisaatiolle

3) arvioinneista aiheutuvien kulutusmenojen maksamiseen.

Lisäksi määrärahaa saa käyttää kansallisena vastinrahoituksena EU-hankkeiden ja muiden kansainvälisten tutkimusrahoittajien hankkeisiin, jos hankkeet ovat valtioneuvoston päättämien teema-alueiden ja painopisteiden sekä neuvoston ohjelmarakenteen mukaisia.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. Tutkimusrahoituksesta saadaan maksaa ennakoita talousarvion ulkopuolisille rahoituksen saajille lukuun ottamatta yrityksiä.

Selvitysosa:Strateginen tutkimus on tieteellisesti korkeatasoista tutkimusta, jonka tuloksista löytyy ratkaisuja merkittäviin yhteiskunnan haasteisiin ja ongelmiin. Rahoitusta kohdennetaan laaja-alaisesti erilaisten yhteiskunnan merkittävien ja suurien haasteiden tutkimukseen ja muun muassa tutkimukseen, joka palvelee elinkeinoelämän uudistamista ja kilpailukykyä, työelämän kehittämistä ja julkisen sektorin kehittämistä. Rahoitus mahdollistaa tutkimuksen suuntaamisen yhteiskunnan muuttuvien tietotarpeiden mukaisesti sekä tutkimuksen katvealueille. Tutkimushankkeita rahoitetaan yhteiskunnallisen merkityksen, vaikuttavuuden ja tutkimuksen laadun perusteella.

Strategisen tutkimuksen tutkimushankkeiden myöntämisvaltuuden käytöstä valtiolle aiheutuvat menot (milj. euroa)

  2024 2025 2026 2027 Yhteensä vuodesta 2024 lähtien
           
Ennen vuotta 2024 tehdyt sitoumukset 55,6 42,4 22,9   120,9
Vuoden 2024 sitoumukset   13,2 18,5 23,9 55,6
Yhteensä 55,6 55,6 41,4 23,9 176,5

Määrärahan käytöstä arvioidaan siirtomenojen osuudeksi 52 849 000 euroa ja kulutusmenojen osuudeksi 2 782 000 euroa.

Määräraha ja valtuus käytetään kokonaisuudessaan tutkimus- ja kehittämistoimintaan.


2024 talousarvio 55 631 000
2023 talousarvio 55 631 000
2022 tilinpäätös 49 480 717

55. Valtionrahoitus ammattikorkeakoulujen toimintaan (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 1 000 634 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää ammattikorkeakoululain (932/2014) mukaisena rahoituksena:

1) 924 446 000 euroa laskennallisin perustein määräytyvään ammattikorkeakoulujen perusrahoitukseen

2) 59 163 000 euroa korvaukseen ammattikorkeakouluille aiheutuneisiin arvonlisäverolain (1501/1993) 39 ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä ammattikorkeakoulujen muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja tilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen kustannuksiin

3) enintään 16 675 000 euroa ammattikorkeakoulujen harkinnanvaraiseen rahoitukseen

4) 350 000 euroa laskennallisin perustein määräytyvään kompensaatioon ammattikorkeakouluille opetusmetsien käyttöoikeuksien uudistamisen ja opetusmetsämallin mukaisesti.

Selvitysosa:Ammattikorkeakoulujen valtionrahoitus määräytyy ammattikorkeakoululain (932/2014) 43 §:n, ammattikorkeakouluista annetun valtioneuvoston asetuksen (1129/2014) ja opetus- ja kulttuuriministeriön ammattikorkeakoulujen perusrahoituksen laskentakriteereistä annetun asetuksen (117/2019) perusteella.

Kohdan 2) korvaus perustuu viimeksi toteutuneen vahvistetun tilinpäätöksen tietoihin.

Kohdan 4) kompensaatio perustuu Metsähallituksen opetusmetsämallin mukaiseen vastikkeelliseen käyttöoikeussopimukseen Hämeen ammattikorkeakoulun kanssa momentin 29.20.30 perusteluihin viitaten.

Määrärahasta käytetään arviolta 122 milj. euroa tutkimus- ja kehittämistoimintaan.

Ammattikorkeakoulujen toiminnallisen tuloksellisuuden tunnuslukuja ja määrälliset tavoitteet

  2018
toteutuma
2020
toteutuma
20221)
toteutuma
20242)
tavoite
         
Ammattikorkeakoulututkinnot 24 504 24 372 23 430 27 639
Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 3 117 3 870 4 659 4 717
Ammatillinen opettajankoulutus, valmistuneet 1 461 1 620 1 704 1 550
Julkaisut/opettajat ja T&K-henkilöstö 1,57 1,82 1,95 2,00
Tavoiteajassa suoritettujen ammattikorkeakoulututkintojen osuus, % 3) 67,0 64,0 68,5 70,0

1) Julkaisuissa ja läpäisyssä arvio.

2) Tutkintotavoitteissa vuoden 2024 arvo on ministeriön ja ammattikorkeakoulujen välisissä sopimuksissa sovittu keskimääräinen tavoite vuosille 2021—2024. Muiden tietojen kohdalla kyse on arviosta.

3) Ammattikorkeakoulututkinnoissa tavoiteaika tarkoittaa ammattikorkeakoululain 30 §:ssä määriteltyä tavoiteaikaa.

Määrärahan arvioitu käyttö ja siihen vaikuttavat tekijät (euroa)

   
Ammattikorkeakoulujen laskennallinen perusrahoitus 924 446 000
Arvonlisäverolain mukainen arvonlisäverojen osuus ammattikorkeakouluille aiheutuneista kustannuksista 59 163 000
Ammattikorkeakoululain mukainen ammattikorkeakoulujen harkinnanvarainen rahoitus (enintään) 16 675 000
Kompensaatio ammattikorkeakouluille opetusmetsien käyttöoikeuksien uudistamisen ja opetusmetsämallin mukaisesti 350 000
Yhteensä 1 000 634 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
ALV-kompensaation tarkentuminen 2 663
Ammattikorkeakouluindeksi (3,4 %) 30 385
Avoimen korkeakoulutuksen tulojen kasvattaminen (HO 2023) -1 100
EU/ETA-valtioiden ulkopuolisten opiskelijoiden lukuvuosimaksujen vähimmäismäärän korottaminen (HO 2023) -3 000
SOTE-harjoittelukorvauksen siirto (HO 2023) -12 000
Vuoden 2022 ammattikorkeakouluindeksin tarkistus 29 496
Yhteensä 46 444

2024 talousarvio 1 000 634 000
2023 talousarvio 954 190 000
2022 tilinpäätös 921 196 000

56. Tiedepoliittisten tavoitteiden edistäminen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 30 409 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) tiedepoliittisten tavoitteiden edistämiseen valtionavustuslain (688/2001) mukaisesti

2) kansainvälisen tieteellisen yhteistyön menoihin ja rahoitusosuuksiin

3) yksityisen arkistotoiminnan valtionavustuksiin ja kehittämismenoihin yksityisten arkistojen valtionavustuksia koskevan lain (1006/2006) mukaisesti

4) tiedekasvatukseen ja tiedekeskus Heurekan toimintaan

5) tutkimuksen infrastruktuurihankkeiden rahoittamiseen valtionavustuslain (688/2001) mukaisesti sekä valtion laitosten vastaavien hankkeiden menojen maksamiseen

6) tiedeyhteisön käytössä olevien valtion toimitilojen vuokriin

7) enintään kymmentä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin.

Selvitysosa:

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Yhteiskunnallista ja poliittista päätöksentekoa tukeva tutkimustoiminta 2 839 000
Yksityiset arkistot 5 600 000
Tieteellisten seurain valtuuskunta ja Tiedeakatemia 7 483 000
Ulkomailla sijaitsevat tiedeinstituutit 3 164 000
Tiedekasvatus 3 478 000
Muut tiedepoliittisia tavoitteita tukevat hankkeet 7 845 000
Yhteensä 30 409 000

Määrärahan käytöstä arvioidaan siirtomenojen osuudeksi 24 327 000 euroa ja kulutusmenojen osuudeksi 6 082 000 euroa. Määräraha käytetään kokonaisuudessaan tutkimus- ja kehittämistoimintaan.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Muu muutos 9
Veikkausvoittovaroin rahoitetun toiminnan siirto budjettirahoitteiseksi (siirto momentilta 29.40.53) 24 800
Yksityisarkistot (siirto momentilta 29.40.53) 5 600
Yhteensä 30 409

2024 talousarvio 30 409 000

66. Rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöille (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 23 349 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Suomen maksuosuuksien maksamiseen Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskukselle (CERN), Euroopan eteläiselle observatoriolle (ESO), Euroopan molekyylibiologian laboratoriolle (EMBL), Euroopan molekyylibiologian konferenssille (EMBC), Euroopan Yliopistoinstituutille (EUI), eurooppalaiselle synkrotonisäteilykeskukselle (ESRF) ja Euroopan antiprotoni- ja ionitutkimuslaitokselle (FAIR) sekä vastaaville kansainvälisille tieteellisille järjestöille.

Selvitysosa:Jäsenmaksuosuudet määräytyvät pääsääntöisesti jäsenmaiden kansantuoteosuuksien perusteella järjestöjen tekemien päätösten mukaisesti.

Määräraha käytetään kokonaisuudessaan tutkimus- ja kehittämistoimintaan.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Kansainvälisten järjestöjen rahoitusosuuksien muutokset 1 896
Yhteensä 1 896

2024 talousarvio 23 349 000
2023 talousarvio 21 453 000
2022 tilinpäätös 21 043 848