Talousarvioesitys 2024
10. Sotilaallinen maanpuolustus
Selvitysosa:Puolustusvoimien ensisijaisena tehtävänä on muodostaa ennaltaehkäisevä sotilaallinen pidäke ja tarvittaessa torjua maahamme kohdistuvat hyökkäykset. Puolustusta kehitetään pitkäjänteisesti ja suunnitelmallisesti yhtenä kokonaisuutena osana liittouman yhteistä puolustusta ja pelotetta.
Puolustusvoimat jatkaa Nato-jäsenyyteen liittyvää sotilaallista yhteensovittamista, jossa korostuu erityisesti yhteistoimintakyvyn kehittäminen. Puolustusvoimat valmistautuu osallistumaan Naton rauhan ajan tehtäviin ja valmiusvelvoitteisiin. Puolustusjärjestelmän pitkän aikavälin kehittämisen ja Naton puolustussuunnittelun yhteensovittaminen on käynnistetty ja sen asettamat tavoitteet toteutuvat vaiheittain osana Puolustusvoimien pitkän aikavälin kehittämistä.
Puolustusta kehitetään nopeutetulla aikataululla muuttuneen toimintaympäristön kasvaneiden vaatimusten mukaisesti puolustukseen osoitettavilla lisäresursseilla. Lisämäärärahalla täydennetään pitkällä aikavälillä syntyneitä materiaalisen valmiuden puutteita, lisätään Puolustusvoimien henkilöstömäärää ja nostetaan toiminnan ja valmiuden tasoa.
Puolustusvoimat kehittää yhteistoimintakykyä Suomen keskeisten kumppanien kanssa. Tämä vahvistaa Suomen turvallisuutta ja luo edellytykset toimien koordinoinnille ja yhteensovittamiselle. Yhteistoimintakykyä kehitetään Naton jäsenenä ja osana muuta puolustusyhteistyötä.
Puolustusvoimien tärkeimmät tuotokset ovat suorituskykyiset joukot ja järjestelmät, joilla toteutetaan lakiin perustuvia tehtäviä. Puolustuskyvyn parantamiseksi Puolustusvoimien toiminnan tason ylläpitäviä resursseja vahvistetaan.
Puolustusvoimille asetetut tuotosten ja laadunhallinnan tulostavoitteet:
- — Ennaltaehkäisevä kyky ja valmius toteuttaa sotilaallisen maanpuolustuksen tehtävät on ylläpidetty.
- — Ennakkovaroituskykyä on ylläpidetty turvallisuuspoliittisen ja sotilaallisen päätöksenteon tueksi.
- — Alueellista koskemattomuutta on valvottu.
- — Alueloukkauksiin on reagoitu tilanteen vaatimalla tavalla.
- — Alueellinen koskemattomuus on turvattu.
- — Joukkojen ja järjestelmien ylläpidon vaatimusten mukainen joukkotuotanto on toteutettu.
- — Pyydetyt virka-aputehtävät on toteutettu.
- — Puolustusvoimien omiin järjestelmiin kohdistuva kybervakoilu ja kybervaikuttaminen on havaittu, torjuttu ja raportoitu.
- — Uusien sotilaallisten kriisinhallintaoperaatioiden edellyttämät joukot on koulutettu ja varustettu.
- — Yhteistoimintakyky keskeisten puolustusyhteistyökumppanien kanssa sekä osana Naton liittokuntaa.
Tuotosten ja laadunhallinnan tunnuslukuja/seurantakohteita
| 2022 toteutuma |
2023 arvio |
2024 arvio |
|
| Tuotokset | |||
| Koulutetut varusmiehet (lkm) | 19 5581) | 20 700 | 20 500 |
| Varusmiesten sotaharjoitusperusteiset maastovuorokaudet (lkm) | 29 | 30 | 28 |
| Kertausharjoituksissa koulutetut reserviläiset (lkm) | 29 623 | 29 500 | 28 000 |
| Kertausharjoituskoulutetut reserviläiset/ sodan ajan joukkoihin sijoitetut (%) |
10,6 | 10,5 | 10,0 |
| HN-lentotunnit (lkm) | 8 944 | 9 000 | 9 000 |
| NH90-lentotunnit (lkm) | 1 901 | 1 850 | 1 850 |
| Alusvuorokaudet (lkm) | 1 254 | 1 150 | 1 150 |
| Laadunhallinta | |||
| Kouluttajien määrä/koulutusjoukkue (lkm) | 2,6 | 2,5 | 2,5 |
| Koulutuksen laatu ("armeija-aika" 1—5, varusmiesten loppukysely) | 4,2 | 4,2 | 4,2 |
| Reservin koulutuksen laatu (yleisarvosana 1—5, reserviläiskysely) | 4,4 | 4,0 | 4,0 |
1) Sisältää myös vapaaehtoisten naisten määrän (1 040 v. 2022).
Toiminnallisen tehokkuuden tärkein mittari on tarkoituksenmukainen organisaatio ja toimintamalli siten, että poikkeusolojen suorituskyky kyetään tuottamaan mahdollisimman kustannustehokkaasti asetetuista suorituskykyvaatimuksista tinkimättä. Puolustuskyvyn vahvistamiseksi materiaalin kunnossapidon tasoa nostetaan. Lisämateriaalihankinnoilla täydennetään pitkällä aikavälillä syntyneitä vajeita ja puutteita sekä vastataan Ukrainan sodan seurauksena muuttuneisiin toimintaympäristön vaatimuksiin.
Puolustusvoimille asetetut toiminnallisen tehokkuuden tulostavoitteet:
- — Strategisten hankkeiden toimeenpano
- — Materiaalisen valmiuden parantamisen ja suorituskykyjen oikea-aikaisen rakentumisen varmistaminen
- — Kumppanuuksien palvelujen ja valmiuden varmistaminen kaikissa oloissa kustannustehokkaasti
- — Puolustuskykyä vahvistavan kahden- ja monenvälisen puolustusyhteistyön syventäminen keskeisten kumppanien kanssa painopisteinä yhteistoimintakyky, tilannekuvan muodostaminen, kansainvälisen avun antaminen ja vastaanottaminen sekä suorituskykyjen rakentamisen ja ylläpidon tukeminen
- — Digitalisaation, digitaalisen turvallisuuden ja tiedon hyödyntämisen kehittäminen.
Toiminnallisen tehokkuuden tunnuslukuja/seurantakohteita
| 2022 toteutuma |
2023 arvio |
2024 arvio |
|
| Taloudellisuus | |||
| Varusmiespäivän hinta (euroa) | 48 | 49 | 49 |
| Reserviläispäivän hinta (euroa) | 155 | 174 | 174 |
| Henkilötyövuoden hinta (euroa) | 60 559 | 61 072 | 61 735 |
| Tuottavuus | |||
| Koulutetut varusmiehet/varusmiespalvelukseen tulleet (%) | 82 | 85 | 85 |
| Pääesikunnan ja puolustushaarojen ja aluetoimistojen esikuntien henkilötyövuosimäärä/Puolustusvoimien henkilötyövuosimäärä yhteensä (%) | 13 | 13 | 13 |
| Kannattavuus | |||
| Maksuperustelain mukaisen maksullisen toiminnan kustannusvastaavuus-% on vähintään | 106 | 105 | 105 |
Puolustuskyvyn vahvistamiseksi Puolustusvoimien henkilöstömäärää lisätään lähivuosien aikana 500 henkilötyövuodella. Lisäksi sopimussotilaiden määrä kasvatetaan vuosittain noin 500 henkilötyövuoteen. Vapaaehtoista maanpuolustusta tehostetaan osana paikallispuolustuksen kehittämistä ja reservin koulutusta.
Puolustusvoimien sotilaallinen liittoutuminen ja siihen liittyvät valmiusvaatimukset muodostavat merkittävän henkilöstön lisäresurssitarpeen yllä mainitun 500 henkilötyövuoden lisäksi. Lisähenkilöstön määrä tarkastellaan integraatioprosessissa.
Yleisen asevelvollisuuden kehittämistä ja maanpuolustusvelvollisuuden täyttämistä selvittäneen parlamentaarisen komitean mietinnössä kuvataan tavoitetiloja, jotka antavat perusteita kehittämiselle ja päätöksenteolle.
Puolustusvoimille asetetut henkilöstövoimavarojen hallinnan tulostavoitteet:
- — Henkilöstövoimavaroja keskitetään toimintavalmiuden ylläpitämiseen, asevelvollisten kouluttamiseen, uusien suorituskykyjen ylläpidon ja kehittämisen tehtäviin.
- — Henkilöstöjärjestelmän kehittämisessä huomioidaan valmiuden ja kansainvälisen yhteistoiminnan ja kriisinhallinnan asettamat vaatimukset.
- — Henkilöstön toimintakykyä sekä työkykyä ja -hyvinvointia kehitetään.
- — Sodan ajan joukkojen vahvuutta ylläpidetään 280 000:ssa.
- — Maanpuolustustahtoa tuetaan asevelvollisten laadukkaalla koulutuksella, kehittämällä vapaaehtoisen maanpuolustuksen osallistumismahdollisuuksia, kansalaisille suunnattavilla yleisötapahtumilla sekä vahvistamalla sisäistä ja ulkoista viestintää.
- — Vapaaehtoinen maanpuolustuskoulutus toteutetaan voimassaolevan lainsäädännön ja toimintamallin mukaisesti.
- — Vapaaehtoista maanpuolustuskoulutusta uudistetaan vastaamaan kehittyvän paikallispuolustuksen tarpeita.
Henkisten voimavarojen hallinnan tunnuslukuja/seurantakohteita
| 2022 toteutuma |
2023 arvio |
2024 arvio |
|
| Puolustusvoimien tehtäväkokoonpano pl. sopimussotilaat | 12 458 | 12 552 | 12 690 |
| Henkilötyövuosimäärä (htv) ml. sopimussotilaat (mom. 27.10.01) | 12 477 | 12 986 | 12 698 |
| Sairauspoissaolot (työpäivää/henkilötyövuosi) | 8,4 | alle 8,0 | alle 8,0 |
| Kokonaistyötyytyväisyys (työilmapiiri, 1—5) | 4,2 | 4,1 | 4,1 |
Sotilaallisen maanpuolustuksen menot (pl. alv)
| 2022 toteutuma |
2023 varsinainen talousarvio |
2024 arvio |
||||
| milj. euroa | % | milj. euroa | % | milj. euroa | % | |
| Materiaalisen valmiuden menot (pl. F-35 ja Laivue 2020) | 941 | 35,8 | 1 816 | 52,4 | 1 717 | 48 |
| — Puolustusmateriaalihankinnat (pl. F-35 ja Laivue 2020) | 521 | 1 338 | 1 264 | |||
| — Toimintamenorahoituksella tapahtuva joukkojen varustaminen (pl. palkat) | 22 | 39 | 21 | |||
| — Materiaalin kunnossapito (pl. palkat) | 398 | 439 | 432 | |||
| Kiinteät henkilöstömenot | 756 | 28,8 | 787 | 22,7 | 829 | 23 |
| Kiinteistömenot | 267 | 10,2 | 285 | 8,2 | 306 | 8 |
| Muut sotilaallisen maanpuolustuksen menot | 660 | 25,2 | 577 | 16,7 | 775 | 21 |
| Yhteensä (pl. F-35 ja Laivue 2020) | 2 624 | 100 | 3 465 | 100 | 3 627 | 100 |
| Monitoimihävittäjien hankinta (F-35) | 702 | 1 406 | 1 354 | |||
| Laivue 2020 -hankinta | 65 | 242 | 243 | |||
| Yhteensä | 3 391 | 5 113 | 5 224 | |||
01. Puolustusvoimien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 2 355 165 000 euroa.
Perustetaan 1.1.2024 lukien kenraalimajurin ja prikaatikenraalin virat Puolustusvoimiin.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) ulkomaalaisille oppilaille annettavasta sotilaskoulutuksesta ja Puolustusvoimien joukkojen kansainvälisestä harjoitustoiminnasta ja sen valmisteluista sekä muusta Puolustusvoimien kansainvälisestä yhteistoiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen
2) enintään 2 000 000 euroa palvelussuhdeasuntojen vuokraosuuksien maksamiseen Puolustusvoimien toiminnallisiin tarpeisiin perustuen tai puolustusministeriön määräämäksi siirtymäajaksi puolustushallinnon rakennemuutoksen henkilöstöjärjestelyihin liittyvistä syistä tai muihin puolustushallinnon vastaaviin tarpeisiin perustuen
3) enintään 155 000 euroa sotainvalideille ja sotaveteraaneille, maanpuolustustyölle, partiolaistoimintaan sekä merkittäville urheilu- ja muille vastaaville tapahtumille suoritettavan liiketaloudellisin perustein hinnoitellun maksullisen toiminnan hintojen alentamiseen
4) Puolustusvoimien toimintaan liittyvien kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuihin ja monikansallisten yhteishankintajärjestelyjen kuluosuuksiin
5) Vapaudenristin Ritarikunnan menoihin
6) kotimaisen puolustusteollisuuden vientiedellytysten ja kansainvälistymisen tukemiseen liittyvien menojen maksamiseen
7) valmiusrakentamisesta ja Ilmavoimien tukikohtien kehittämisestä aiheutuviin menoihin
8) Puolustusvoimien tarpeita vastaavaan museotoimintaan liittyvien menojen maksamiseen
9) vapaaehtoisen asepalveluksen kutsuntaterveystarkastuksista aiheutuviin menoihin.
1) Vuonna 2024 saa tehdä Puolustusvoimien toiminnan edellyttämiä materiaalin ja palvelujen hankintaan liittyviä pitkäaikaisia sopimuksia siten, että niistä saa aiheutua valtion talousarvion voimaantulopäivän valuuttakurssitasolla valtiolle menoja vuosina 2025—2028 enintään 146 011 000 euroa (Vuoden 2024 toimintamenojen tilausvaltuus).
2) Vuonna 2024 saa tehdä sopimuksia aiemmin hyväksyttyjen tilausvaltuuksien käyttämättä olevaa määrää vastaavasti kunkin valtuuden kokonaismäärän puitteissa.
3) Aiemmin hyväksytyistä tilausvaltuuksista saa aiheutua valtiolle menoja valtuuksissa olevista vuosittaisista enimmäismääristä poiketen, mutta pysyen kuitenkin kunkin valtuuden kokonaismäärän puitteissa.
Uusiin tilausvaltuuksiin sisältyvien tavaroiden ja palvelujen hintojen tarkistuksista aiheutuvien lisämenojen maksamiseen käytetään Puolustusvoimien toimintamenoihin vuosittain myönnettäviä määrärahoja.
Tilausvaltuuksien maksatusmäärärahat sekä niihin liittyvät indeksien ja valuuttakurssien noususta aiheutuvat lisätarpeet tai alenemisesta syntyvät vähennykset budjetoidaan talousarviossa varainhoitovuoteen kuuluviksi maksuperusteisina.
Selvitysosa:Momentin bruttomenojen 2 370,8 milj. euroa arvioidaan jakautuvan seuraavasti: palkkausmenot 890,3 milj. euroa, materiaalin kunnossapidon ja joukkojen varustamisen menot (pl. palkat) 452,9 milj. euroa, kiinteistömenot 306,5 milj. euroa, asevelvollisten koulutuksen ja ylläpitohuollon menot (pl. palkat) 185,9 milj. euroa sekä muut toimintamenot 535,2 milj. euroa. Momentilla on lisäystä 50,0 milj. euroa Puolustusvoimien tarpeisiin (HO 2023).
Määrärahasta käytetään arviolta 36,1 milj. euroa tutkimus- ja kehittämistoimintaan.
Momentille perustetaan 1.1.2024 lukien kenraalimajurin ja prikaatikenraalin virat Suomen Nato-jäsenyyteen liittyen. Nato-jäsenyyden myötä Puolustusvoimilta edellytetään kenraali-/amiraalitasoisten upseereiden asettamista Naton organisaatiorakenteisiin. Perustettavien erittelyvirkojen palkkausmenot ja hallinnolliset menot ovat vuonna 2024 yhteensä 0,45 milj. euroa.
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
| 2024 | 2025 | 2026 | 2027 | 2028— | Yhteensä vuodesta 2024 lähtien |
|
| Vanhat tilausvaltuudet | ||||||
| Vuoden 2020 toimintamenojen tilausvaltuus | 9 790 | 9 790 | ||||
| Kunnossapidon kumppanuus 2020 (Millog 2020) -tilausvaltuus | 125 692 | 125 692 | 125 692 | 125 692 | 125 692 | 628 460 |
| Vuoden 2021 toimintamenojen tilausvaltuus | 12 400 | 9 205 | 3 500 | 25 105 | ||
| Vuoden 2022 toimintamenojen tilausvaltuus | 41 074 | 13 122 | 6 470 | 2 183 | 62 849 | |
| Vuoden 2023 toimintamenojen tilausvaltuus | 94 381 | 19 390 | 6 229 | 5 305 | 1 900 | 127 205 |
| Vanhat tilausvaltuudet yhteensä | 283 337 | 167 409 | 141 891 | 133 180 | 127 592 | 853 409 |
| Uusi tilausvaltuus | ||||||
| Vuoden 2024 toimintamenojen tilausvaltuus | 92 591 | 34 400 | 12 365 | 6 655 | 146 011 | |
| Uusi tilausvaltuus yhteensä | 92 591 | 34 400 | 12 365 | 6 655 | 146 011 | |
| Valtuudet yhteensä | 283 337 | 260 000 | 176 291 | 145 545 | 134 247 | 999 420 |
Momentilta palkattavan henkilöstön määrä vähenee noin 290 henkilötyövuodella vuoteen 2023 verrattuna. Henkilötyövuosimäärän väheneminen aiheutuu pääasiallisesti toimintaympäristön muutoksen johdosta palkatun lisähenkilöstön määräaikaisten tehtävien päättymisestä. Vuoden 2021 puolustusselontekoon perustuvan Puolustusvoimien pysyvän henkilöstölisäyksen osuus on 125 henkilötyövuotta vuonna 2024.
Vuoden 2024 toimintamenojen tilausvaltuudella turvataan käytettävyystavoitteiden edellyttämät järjestelmien huolto- ja ylläpitosopimukset, pitkän toimitusajan varaosahankinnat sekä tarvittavat muut palvelut vuosille 2024—2028.
Sekä aiemmin hyväksytyt tilausvaltuudet että uusi tilausvaltuus kaikkine taloudellisine seurannaisvaikutuksineen toteutetaan puolustusministeriön hallinnonalalle vahvistettujen valtiontalouden kehysten puitteissa.
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
| 2022 toteutuma |
2023 varsinainen talousarvio |
2024 esitys |
|
| Bruttomenot | 2 119 751 | 2 134 338 | 2 370 801 |
| Bruttotulot | 23 195 | 16 040 | 15 636 |
| Nettomenot | 2 096 556 | 2 118 298 | 2 355 165 |
| Siirtyvät erät | |||
| — siirtynyt edelliseltä vuodelta | 216 977 | ||
| — siirtynyt seuraavalle vuodelle | 272 841 |
Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)
| 2022 toteutuma |
2023 varsinainen talousarvio |
2024 esitys |
|
| Maksullisen toiminnan tuotot | |||
| — suoritteiden myyntituotot | 1 606 | 1 964 | 1 940 |
| — muut tuotot | 1 648 | 2 076 | 1 696 |
| Tuotot yhteensä | 3 254 | 4 040 | 3 636 |
| Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset | |||
| — erilliskustannukset | 2 843 | 3 495 | 3 113 |
| — osuus yhteiskustannuksista | 234 | 350 | 335 |
| Kustannukset yhteensä | 3 077 | 3 845 | 3 448 |
| Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) | 177 | 195 | 188 |
| Kustannusvastaavuus, % | 106 | 105 | 105 |
| Hintatuki | 153 | 155 | 155 |
| Kustannusvastaavuus hintatuen jälkeen | 330 | 350 | 343 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Ennakollinen kustannustason tarkistus 1,5 % | 20 500 |
| Ilmav. tukikohtien kehittäminen, menoajoitusmuutos (LTA IV 2021) | -11 750 |
| Lentosotaharjoitus Kauhava | -250 |
| Monitoimihävittäjiin liittyvät kiinteistöjen ylläpitokustannukset | 800 |
| Nato-jäsenyydestä aiheutuvat muut kustannukset | -1 000 |
| Nato-jäsenyys | 10 856 |
| Puolustusvoimien tarpeet (HO 2023) | 50 000 |
| Siirto momentille 27.10.18 | -7 476 |
| TMTV 2020 uudelleenbudjetointi (LTA IV 2022) | -7 523 |
| Toimintaympäristön muutoksesta johtuva tasokorotus | 71 000 |
| Vuoden 2022 toteutuneen indeksikehityksen mukainen tarkistus | 61 727 |
| Palkkausten tarkistukset | 49 983 |
| Yhteensä | 236 867 |
| 2024 talousarvio | 2 355 165 000 |
| 2023 I lisätalousarvio | 1 730 000 |
| 2023 talousarvio | 2 118 298 000 |
| 2022 tilinpäätös | 2 152 420 000 |
18. Puolustusmateriaalihankinnat (siirtomääräraha 5 v)
Momentille myönnetään 1 506 506 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) puolustusmateriaalin hankkimisesta ja Puolustusvoimien turvallisuushankinnoista aiheutuvien menojen maksamiseen sekä hankittujen järjestelmien testaukseen ja käyttökoulutukseen
2) puolustusmateriaalihankintoihin ja Puolustusvoimien turvallisuushankintoihin välittömästi liittyvään tutkimus- ja kehittämistoimintaan
3) puolustusmateriaalin sodan ajan välttämättömän varastotarpeen mukaisten varaosien ja vaihtolaitteiden hankkimisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.
Muihin puolustusmateriaalihankintoihin kuin tilausvaltuuksista aiheutuvien menojen tai niihin liittyvistä indeksi- ja valuuttakurssimuutoksista aiheutuvien menojen maksamiseen määrärahaa saa käyttää enintään 241 061 000 euroa.
1) Vuonna 2024 saa tehdä sotilaallisen maanpuolustuksen suorituskyvyn parantamiseksi Puolustusvoimien materiaaliseen kehittämiseen liittyen uusia sopimuksia siten, että niistä saa aiheutua talousarvion voimaantulopäivän valuuttakurssitasolla valtiolle menoja vuosina 2024—2028 enintään 116 910 000 euroa (Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen 2024 -tilausvaltuus, PVKEH 2024).
PVKEH 2024 -tilausvaltuuden enimmäismäärän mukaiset suoritukset voidaan sitoa alaa kuvaavaan hintakehitykseen vuoden 2024 ensimmäisestä vuosineljänneksestä alkaen.
2) Vuonna 2024 saa tehdä sopimuksia aiemmin hyväksyttyjen tilausvaltuuksien käyttämättä olevaa määrää vastaavasti kunkin valtuuden kokonaismäärän puitteissa.
3) Aiemmin hyväksytyistä tilausvaltuuksista saa aiheutua valtiolle menoja valtuuksissa olevista vuosittaisista enimmäismääristä poiketen, mutta pysyen kuitenkin kunkin valtuuden kokonaismäärän puitteissa.
Tilausvaltuuksien maksatusmäärärahat ja niihin liittyvät indeksien noususta aiheutuvat lisätarpeet tai alenemisesta syntyvät vähennykset budjetoidaan talousarviossa varainhoitovuoteen kuuluviksi maksuperusteisina.
Selvitysosa:Momentin määrärahasta käytetään arviolta 10,3 milj. euroa tutkimus- ja kehittämistoimintaan.
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
| 2024 | 2025 | 2026 | 2027 | 2028— | Yhteensä vuodesta 2024 lähtien |
|
| Vanhat tilausvaltuudet | ||||||
| Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2017) -tilausvaltuus | 20 087 | 32 684 | 52 771 | |||
| Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2018) -tilausvaltuus | 35 220 | 29 500 | 230 | 64 950 | ||
| Laivue 2020 -tilausvaltuus | 241 500 | 172 648 | 55 395 | 37 645 | 6 180 | 513 368 |
| Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2020) -tilausvaltuus | 6 970 | 2 065 | 4 920 | 605 | 14 560 | |
| Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2021) -tilausvaltuus | 191 451 | 41 625 | 32 733 | 18 000 | 18 000 | 301 809 |
| Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2022) -tilausvaltuus | 110 311 | 52 070 | 71 550 | 43 480 | 10 000 | 287 411 |
| Puolustuskyvyn parantaminen (PVPAR 2022) -tilausvaltuus | 332 250 | 290 250 | 205 250 | 255 250 | 1 083 000 | |
| Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2023) -tilausvaltuus | 309 966 | 248 170 | 253 720 | 213 730 | 118 050 | 1 143 636 |
| Vanhat tilausvaltuudet yhteensä | 1 247 755 | 869 012 | 623 798 | 568 710 | 152 230 | 3 461 505 |
| Uusi tilausvaltuus | ||||||
| Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2024) -tilausvaltuus | 17 190 | 37 750 | 28 965 | 20 425 | 12 580 | 116 910 |
| Uusi tilausvaltuus yhteensä | 17 190 | 37 750 | 28 965 | 20 425 | 12 580 | 116 910 |
| Valtuudet yhteensä | 1 264 945 | 906 762 | 652 763 | 589 135 | 164 810 | 3 578 415 |
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen perustuu seuraaviin puolustusvoimien kehittämisohjelmiin sekä niissä kehitettäviin suorituskykyihin:
Kehitetään ja ylläpidetään Puolustusvoimien yhteinen suorituskykyjen käyttöä tukeva johtamisjärjestelmä.
Tuetaan yhteisoperaatioiden johtamista ylläpitämällä ja kehittämällä ennakkovaroituskykyä, toimintaympäristötietoisuutta, valvonta- ja maalitilannekuvaa, yhteistä tilannetietoisuutta sekä varmennettuja operatiivisia tietoteknisiä palveluita. Hyödynnetään viranomaisten yhteisiä johtamisjärjestelmiä ja arjen ratkaisuja taistelunjohtojärjestelmän tukena.
- — korvataan puolustushaarojen itsenäisiä järjestelmiä ja sovelluksia yhteisellä johtamisjärjestelmällä
- — luodaan edellytyksiä operaatioiden johtamiselle muuttamalla ja uusimalla teknisiä rakenteita ja palveluita
- — kehitetään integroidun tiedustelun, valvonnan ja johtamisen tiedonsiirtoa ja tietoteknisen alustan liityntäkykyä
- — uudistetaan tietohallintoa, toteutetaan tietotekninen integraatio, lisätään hallinnollisissa tietopalveluissa valtionhallinnon keskinäistä yhteistoimintaa ja muita kumppanuusratkaisuja sekä siirretään henkilöstövoimavaroja hallinnollisista tietopalveluista operatiiviseen tietojenkäsittely-ympäristöön
- — laajennetaan toiminnanohjausjärjestelmien hyödyntämistä tavoitteena toimintavarmuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen
- — jatketaan Puolustusvoimien 2020-luvun tarpeita vastaavan puolustushaarojen yhteisen tiedustelu-, valvonta- ja johtamisjärjestelmän arkkitehtuurin luomista, jolla mahdollistetaan sähköinen, kansainvälinen tieto- ja tilannekuvavaihto
- — kehitetään kyberpuolustuksen suorituskykyjä.
Ylläpidetään ja kehitetään päätöksenteon ja yhteisoperaatioiden johtamisen tukena tarvittavaa ennakkovaroituskykyä, toimintaympäristötietoisuutta sekä valvonta- ja maalitilannekuvaa.
- — ylläpidetään ja kehitetään tiedonhankinta- ja analysointikykyä
- — ylläpidetään ilmavalvonnan kauko- ja keskivalvontaa
- — ylläpidetään ja kehitetään ilmasta tapahtuvaa tiedustelu- ja valvontakykyä
- — ylläpidetään tiedustelun tietojärjestelmää
- — kehitetään Puolustusvoimien yhteisen maalitilannekuvan luomista
- — kehitetään sotilastiedustelun kykyä tukea tulenkäyttöä ja vaikuttamista
- — kehitetään elektronisen tiedustelun ja tietoverkkotiedustelun suorituskykyjä.
Kehitetään ja ylläpidetään suorituskykyjä, joilla vaikutetaan operatiivisesti merkittäviin kohteisiin. Kehitetään ja ylläpidetään suojaamisen ja yhteisen suojan kokonaisuuksia.
- — jatketaan Puolustusvoimien erikoisjoukkojen ja helikopterijärjestelmän kehittämistä
- — jatketaan korvaavan meritorjuntaohjuksen hankintoja
- — hankitaan korvaavaa turvallisuusvalvontatekniikkaa
- — hankitaan valmiusrakentamisen materiaaleja
- — kehitetään informaatiopuolustusta.
Kehitetään ja ylläpidetään Puolustusvoimien yhteinen logistinen järjestelmä, joka luo kaikissa valmiustiloissa ja toimintaympäristöissä edellytykset puolustusjärjestelmän suorituskykyjen kehittämiselle, käytölle ja operaatioiden nopealle toimeenpanolle, ylläpitämiselle ja taistelukyvyn palauttamiselle. Logistiikkajärjestelmän suorituskykyjen kehittäminen jakautuu logistiikka- ja huoltojoukkojen kehittämiseen sekä kaikille yhteisen materiaalin hankintaan.
- — jatketaan logistiikan joukkojen ja aselajijoukkojen huollon varustamista
- — jatketaan materiaalihankintoja täydennys-, kuljetus- ja kunnossapitojärjestelmän puutteiden korvaamiseksi
- — jatketaan ampumatarvikkeiden ja varaosien hankintoja
- — hankitaan taistelijan asuja sekä henkilöballistisia suojavarusteita
- — hankitaan kuorma-auto- ja kenttämuonituskalustoa.
Maapuolustuksen taistelujärjestelmän kehittämisohjelman päämääränä on ylläpitää Maavoimien tehtäviä ja uhkaa vastaava suorituskyky. Kehittämisohjelmalla luodaan perusta korkealle toimintavalmiudelle ja nopealle reagointikyvylle vastaamaan määritettyjä suorituskyky- ja kyvykkyysvaatimuksia.
- — ylläpidetään ja kehitetään Maavoimien liikkuvuutta ja kohtaamistaistelukykyä
- — ylläpidetään tulenkäyttöjärjestelmää
- — kehitetään joukkojen torjuntakykyä
- — kehitetään tähystyksen, valvonnan ja tiedustelun suorituskykyjä
- — kehitetään panssarintorjuntakykyä, kranaatinheitinkomppanioiden johtamista sekä taistelijan vaikuttamiskykyä
- — ylläpidetään ja kehitetään pioneeri- ja suojeluvälineitä.
Kehitetään vaikuttamiskykyä ja liikkuvuutta.
- — kehitetään taisteluosastojen orgaanista tulitukea
- — ylläpidetään rannikkojoukkojen liikkuvuutta ja tulivoimaa sekä kehitetään rannikkojoukkojen johtamiskykyä
- — jatketaan Laivue2020-hankintaa.
Ylläpidetään ilmatorjunnan sekä Hornet-järjestelmän suorituskykyä.
- — hankitaan hävittäjäkalustojen elinkaaren turvaavia kriittisiä koneiden sekä moottoreiden vaihtolaitteita ja osia
- — kehitetään taistelutukikohtia
- — kehitetään Ilmavoimien tulenkäytön johtamisen kykyä hajauttaa toiminnot
- — kehitetään torjuntakykyä tuottaa tappioita pienille ilma-aluksille kaikissa olosuhteissa
- — kehitetään ilmatorjunnan suorituskykyjä
- — korvataan ilmatorjunnan poistuvia suorituskykyjä.
Rakennetaan ja ylläpidetään joukkorakenteen mukaiset suorituskykyiset joukot ja niiden tarvitsema henkilöstö sekä luodaan edellytykset joukkojen perustamiselle.
- — kehitetään ja ylläpidetään henkilöstörakennetta sekä tehtäväkokoonpanoja
- — jatketaan oppimisympäristöjen sekä virtuaalisten koulutusympäristöjen kehittämistä ja ylläpitoa
- — kehitetään joukkojen harjoitustoimintaa.
Kehitetään kattavia ohjausmenettelyjä ja yhtenäisiä periaatteita, joilla pyritään edistämään kokonaisuuksien hallintaa, läpileikkaavuutta, tuloksellisuuden varmistamista sekä tuottavuutta ja kustannustehokkuutta päätöksenteossa ja päätösten toimeenpanossa.
- — kehitetään tiedonhallinta- ja toiminnanohjausjärjestelmiä sekä arkistointia
- — tuotetaan tutkimustietoa ensisijaisesti Puolustusvoimien strategisen suunnittelun tarpeisiin.
Ukrainaan luovutetun suorituskyvyn tilalle hankitaan korvaavaa suorituskykyä. PVPAR 2022 -tilausvaltuus käytetään kansallisen puolustuskyvyn kannalta kriittisen materiaalin hankintoihin.
Määrärahasta arvioidaan vuonna 2024 käytettävän 1 264 945 000 euroa tilausvaltuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen ja 241 061 000 euroa muihin puolustusmateriaalihankintoihin.
Momentin määrärahassa otetaan huomioon puolustusmateriaalihankintojen valuuttakurssimuutosten vaikutukset määrärahan lisäyksinä tai vähennyksinä siltä osin kuin maksuajankohdan mukainen valuuttakurssitaso eroaa talousarvion voimaantulopäivän valuuttakurssitasosta. Valuuttakurssimuutosten vaikutusten huomioiminen myös muihin kuin valtuudella sidottuihin menoihin yhdenmukaistaa hankintojen valuuttakurssikäsittelyä. Määräraha korjataan vastaamaan päättyneen vuoden toteutumaa seuraavan vuoden kevään lisätalousarviossa.
Sekä aiemmin hyväksytyt tilausvaltuudet että uusi PVKEH 2024 -tilausvaltuus kaikkine taloudellisine seurannaisvaikutuksineen toteutetaan puolustusministeriön hallinnonalalle vahvistettujen valtiontalouden kehysten puitteissa.
- — kehitetään sotilastiedustelun tiedonhankintakykyä
- — kehitetään Merivoimien tiedustelu- ja valvontakykyä
- — kehitetään Maavoimien tulenkäyttöä
- — kehitetään Merivoimien raivaamiskykyä
- — ylläpidetään Ilmavoimien lentokaluston ja koulutusjärjestelmän suorituskykyä
- — kehitetään kykyä kansallisen avaruustilannekuvan luomiseen
- — kehitetään logistiikkajärjestelmän suorituskykyä sekä taistelijan taistelunkestävyyttä ja selviytymiskykyä
- — parannetaan kriittisten järjestelmien käytettävyyttä varaosahankinnoilla sekä hankitaan joukkojen suorituskykyvaatimuksien mukaiset ampumatarvikkeet
- — kehitetään koulutuksessa käytettäviä maalilaitteita.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Elvytysrahoituksen siirto vuodelle 2020 (LTA IV 2020) | 1 000 |
| Ennakollinen kustannustasotarkistus, 1,5 % | 19 568 |
| Laivue 2020 -hankkeen alkuperäisen menoajoituksen vaikutus vuosiin 2024-2026 | -53 000 |
| Laivue 2020 -hankkeen vuosiosuuden muutos | 23 000 |
| Laivue 2020 lisärahoitus (LTA IV 2020) | -1 150 |
| LTA II 2022 sisältyneet menoajoitusmuutokset | -33 177 |
| LTA III 2021 sisältyneet menoajoitusmuutokset | -240 |
| Määrärahatason vähennys 0,7 hoitajamitoituksen rahoittamiseksi | 5 000 |
| PVKEH 2021 maksatuksen siirto (LTA IV 2022)/TA 2023 | -1 100 |
| PVKEH 2021 -tilausvaltuuden menoajoitusmuutos (LTA II 2022) | 1 020 |
| PVKEH 2021 -tilausvaltuuden menoajoitusmuutos (LTA IV 2022) | 2 700 |
| PVKEH 2022 -tilausvaltuuden menoajoitusmuutos (LTA II 2022) | 5 083 |
| Siirto momentilta 27.10.01 | 7 476 |
| Sotilaallisen toimintaympäristön muutoksen edellyttämä puolustusmateriaalihankintojen tasokorotus | -323 450 |
| Ukrainaan toimitetun materiaalituen korvaus (LTA 2023) | 180 749 |
| Ukrainaan toimitetun materiaalituen korvaus (LTA IV 2022) | 61 013 |
| Vuoden 2022 toteutuneen indeksikehityksen mukainen tarkistus | 37 552 |
| Tasomuutos | -6 103 |
| Yhteensä | -74 059 |
| 2024 talousarvio | 1 506 506 000 |
| 2023 I lisätalousarvio | 41 564 000 |
| 2023 talousarvio | 1 580 565 000 |
| 2022 tilinpäätös | 1 289 500 000 |
19. Monitoimihävittäjien hankinta (siirtomääräraha 5 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 486 192 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) monitoimihävittäjien, aseiden, ampumatarvikkeiden ja muiden järjestelmien hankintaan sekä niiden testaukseen, käyttöönottoon ja koulutukseen
2) palvelujen ostoihin, hallintomenoihin ja käyttöönottovaiheen ylläpitoon
3) varaosien, vaihtolaitteiden ja tuotetukipalvelun hankintaan
4) hankintaan välittömästi liittyvään tutkimus- ja kehittämistoimintaan sekä auditointeihin
5) tilojen ja sotilasalueiden suunnitteluun, rakentamiseen ja käyttöönottovaiheen vuokrakustannuksiin sekä vuokrien ennakkomaksuihin
6) tietosuoja- ja turvarakentamiseen sekä muihin turvallisuushankintoihin
7) enintään vuosittain 110 henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen
8) indeksi- ja valuuttakurssimenoihin.
Käyttösuunnitelma (1 000 euroa)
| 01. | Monitoimihävittäjien hankinta 2021 -tilausvaltuuden (HX 2021) käytöstä aiheutuvat menot | 1 155 000 |
| 02. | Monitoimihävittäjien hankinnan muu rahoitus (enintään) | 93 132 |
| 03. | Indeksimenot | 106 160 |
| 04. | Valuuttakurssimenot | 131 900 |
| Yhteensä | 1 486 192 |
Määrärahaa käytetään hankintasopimuksen mukaisiin ennakko- ja etappimaksuihin.
Momentille nettobudjetoidaan maksuperusteisena hankintaan välittömästi liittyvät tulot ja hankinnasta maksettujen ennakoiden viivästysajan korot. Monitoimihävittäjien hankinnasta kertyviä satunnaisia tuloja saa käyttää aseiden, ampumatarvikkeiden ja varaosien hankintaan.
1) Vuonna 2024 saa tehdä sopimuksia aiemmin hyväksytyn tilausvaltuuden käyttämättä olevaa määrää vastaavasti valtuuden kokonaismäärän puitteissa.
2) Aiemmin hyväksytystä tilausvaltuudesta saa aiheutua valtiolle menoja valtuudessa olevasta vuosittaisesta enimmäismääristä poiketen, mutta pysyen kuitenkin valtuuden kokonaismäärän puitteissa.
Tilausvaltuuden maksatusmäärärahat ja niihin liittyvät indeksien noususta aiheutuvat lisätarpeet tai alenemisesta syntyvät vähennykset budjetoidaan talousarviossa varainhoitovuoteen kuuluvaksi maksuperusteisena.
Selvitysosa:Kohdassa 7) määräaikaisen lisähenkilöstön määrää kasvatetaan 30 henkilötyövuodella, jolla vastataan F-35 -hankkeen suorituskyvyn rakentamisen aikaiseen tarpeeseen.
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
| 2024 | 2025 | 2026 | 2027 | 2028— | Yhteensä vuodesta 2024 lähtien |
|
| Monitoimihävittäjien hankinta 2021 -tilausvaltuus (HX 2021) | 1 155 000 | 1 415 000 | 1 221 000 | 1 200 000 | 2 321 000 | 7 312 000 |
| Menot yhteensä | 1 155 000 | 1 415 000 | 1 221 000 | 1 200 000 | 2 321 000 | 7 312 000 |
Monitoimihävittäjien hankinta perustuu Puolustusvoimien ilmapuolustuksen taistelujärjestelmän kehittämisohjelmaan sekä siinä rakennettaviin suorituskykyihin:
Monitoimihävittäjien suorituskyky on keskeinen osa Suomen puolustusjärjestelmää ja se integroidaan osaksi puolustusvoimien valvonta- ja johtamisjärjestelmää.
- — ylläpidetään ilmapuolustuksen suorituskyky 2060-luvun alkuun asti
- — vastataan toimintaympäristön kehitykseen sen asettamien vaatimusten mukaisesti
- — tuetaan koko puolustusjärjestelmää tiedustelu-, valvonta- ja maalinosoituskyvyillä sekä reaaliaikaisella tiedonkäsittely ja -siirtokyvyllä
- — hankitaan lentokoneet, lentokoneen moottorit ml. varamoottorit, alkukäytön vaatima varaosapaketti ja varaosalaitteet, henkilöstön koulutusta ja teknillistä tukea koneen käyttöönottoon ja operoinnin aloittamiseen, simulaattorijärjestelmät sekä muita pienempiä hankintakokonaisuuksia
- — hankitaan ilmasta ilmaan, ilmasta maahan ja ilmasta merenpintaan aseita operatiivisen valmiuden aloittamiseen tarvittava määrä
- — hankitaan ostajan hankintavelvollisuuteen kuuluvia järjestelmiä mm. radiojärjestelmän salauslaitteita tai datalinkkijärjestelmän osia
- — suunnitellaan ja toteutetaan hankkeen tarvitsema toimitila-, sotilasalue-, tietosuoja- ja turvarakentaminen
- — hankitaan suorituskyvyn edellyttämät johtamisjärjestelmäkokonaisuudet.
Vuosittain sitomattomana siirtyvään määrärahaan ja sitomattomana siirtyvään tilausvaltuuteen tehtävät valuutta- ja kustannustasotarkistukset säilyttävät rahoituksen ostoarvon tilanteessa, jossa mm. kaikista ase- ja varaosahankinnoista ei ole tarkoituksenmukaista tehdä sopimusta hankinnan alkuvaiheessa.
Tilausvaltuus kaikkine taloudellisine seurannaisvaikutuksineen toteutetaan puolustusministeriön hallinnonalalle vahvistettujen valtiontalouden kehysten puitteissa.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Ennakoitu valuuttakurssimuutoksen vaikutus (tappio) | -139 298 |
| Ennakollinen indeksitarkistus | 6 522 |
| Maksuprofiilin mukainen muutos (aiemmat kehyspäätökset) | 138 850 |
| Ostovoimatarkistus (2024) | 22 706 |
| Vuoden 2022 toteutuneen indeksikehityksen mukainen tarkistus | 51 715 |
| Yhteensä | 80 495 |
| 2024 talousarvio | 1 486 192 000 |
| 2023 talousarvio | 1 405 697 000 |
| 2022 tilinpäätös | 330 028 000 |
50. Maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukeminen (kiinteä määräraha)
Momentille myönnetään 8 015 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukemiseen
2) Maanpuolustuskoulutusyhdistykselle (MPK) myönnettävään valtionavustukseen sille laissa vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta (556/2007) säädettyjen julkisten hallintotehtävien hoitamisesta aiheutuviin toimintamenoihin ja varautumistoiminnan kuluihin
3) kaatuneiden muiston vaalimistyöstä aiheutuviin menoihin
4) sotilaallisen kriisinhallinnan veteraanien kuntoutukseen ja tukitoimiin.
Selvitysosa:
Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen toiminnalliset tulostavoitteet
| 2022 toteutuma |
2023 ennakoitu |
2024 tavoite |
|
| Taloudellisuus | |||
| MPK:n julkisten hallintotehtävien vuosikustannukset / ko. toiminnan koulutuspäivien määrä (euroa) | 73 | 76 | 76 |
| Tuottavuus | |||
| MPK:n julkisten hallintotehtävien mukaisen koulutuksen koulutuspäivien määrä / ko. toimintaan kohdistettu MPK:n palkatun henkilöstön henkilötyövuosimäärä | 1 300 | 1 250 | 1 235 |
| Tuotokset (vaikuttavuus ja tehokkuus) | |||
| MPK:n julkisten hallintotehtävien mukaisen koulutuksen koulutuspäivien määrä (pv) | 89 712 | 100 000 | 100 000 |
| Laadunhallinta | |||
| MPK:n koulutuksen laadun parantamiseksi annettavan kouluttajakoulutuksen määrä koulutuspäivinä (pv) | 4 222 | 4 000 | 4 000 |
| MPK:n kurssityytyväisyys | |||
| Oppilastyytyväisyys (asteikolla 1—5) | 4,52 | 4,0 | 4,0 |
| Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen | |||
| Työtyytyväisyys (asteikolla 1—5) | 4,16 | 4,0 | 4,0 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Sotilaallisen kriisinhallinnan veteraanien kuntoutus ja tukitoimet | -200 |
| Yhteensä | -200 |
| 2024 talousarvio | 8 015 000 |
| 2023 talousarvio | 8 215 000 |
| 2022 tilinpäätös | 7 158 734 |