Talousarvioesitys 2024

Valtion talousarviossa hyväksytyn valtuuden nojalla sosiaaliseen asuntotuotantoon myönnettävät lainat, korkotuet, avustukset ja asuntolainojen valtiontakauksista aiheutuvat menot maksetaan valtion asuntorahaston varoista. Rahaston varoista maksetaan myös sen mahdollisten velkojen menot.

Rahasto saa varansa aravalainojen koroista ja lyhennyksistä sekä valtiontakauksiin liittyvistä takausmaksuista. Rahoitusta rahastolle voidaan hankkia myös osana valtion lainanottoa.

Talousarviovuoden alussa rahasto on velaton eikä varainhankintatarvetta ole. Valtion asuntorahaston asuntolainasaatavien pääomat olivat vuoden 2022 lopussa 2,4 mrd. euroa. Rahastosta suoritettavan korkotuen piirissä oleva lainakanta oli vuoden 2022 lopussa 20,5 mrd. euroa. Takausvastuita rahastolla oli vuoden 2022 lopussa korkotukilainoissa n. 18,4 mrd. euroa, omistusasuntolainojen osatakauksissa n. 1,8 mrd. euroa ja vanhojen aravalainojen konvertointitakauksissa n. 200 milj. euroa. Korkotukea rahaston varoista maksettiin v. 2022 yhteensä 1,8 milj. euroa. Suurimmassa osassa lainoja on omavastuukorko, eikä niille maksettu vielä viime vuoden aikana korkotukea. Nykyiseen korkotukilainakantaan liittyvien korkotukimaksujen määrän arvioidaan nousevan voimakkaasti nousseen korkotason seurauksena. Vuoden 2023 korkotukien määrän arvioidaan olevan n. 120 milj. euroa, ja v. 2024 niiden arvioidaan nousevan 180 milj. euroon.

Uusien myönnettävien korkotukilainojen valtuudeksi vuodelle 2024 ehdotetaan 1,5 mrd. euroa, vuokra-asuntojen rakentamislainojen takausvaltuudeksi 285 milj. euroa ja asunto-osakeyhtiöiden perusparantamislainojen takausvaltuudeksi 100 milj. euroa. Rahastosta maksettavien avustusten ja kehittämisrahan valtuudeksi ehdotetaan yhteensä 71,3 milj. euroa. Asuntorahaston varoihin kohdistetaan 27 milj. euron säästö erityisryhmien investointiavustuksiin. Useiden määräaikaiseksi tarkoitettujen avustusten päätyttyä avustusmäärät alenevat n. 246 milj. eurolla vuoteen 2023 verrattuna. Vuonna 2024 rahastosta arvioidaan siirrettäväksi valtion talousarvioon n. 503 milj. euroa sisältäen 500 milj. euron ylimääräisen tuloutuksen valtion talousarvioon hallitusohjelmassa linjatun investointiohjelman rahoittamiseksi.

Omistusasuntojen voimassa olevien lainatakausten enimmäismääräksi vapaarahoitteisissa ja asp-lainoissa vuoden 2024 lopussa ehdotetaan yhteensä 2,7 mrd. euroa.

Hallitusohjelman mukaisesti Valtion asuntorahastosta myönnettävät avustukset siirretään valtiontalouden kehysjärjestelmän piiriin.

Valtion eläkerahastolla (VER) varaudutaan julkisten alojen eläkelain (81/2016) piiriin kuuluvaan valtion palvelukseen ja muuhun valtion eläketurvan rahoituksen piiriin kuuluvaan palvelukseen perustuvien tulevien eläkkeiden ja niihin verrattavissa olevien muiden etujen maksamiseen ja tasataan näistä valtiolle aiheutuvia menoja ajallisesti. VER on luonteeltaan puskurirahasto, joka vastaa rahaston varojen sijoittamisesta. Rahaston varoja ei käytetä suoraan eläkkeiden maksamiseen, vaan kaikki valtion eläkejärjestelmän piiriin kuuluvat eläkkeet maksetaan valtion talousarvioon varatuista määrärahoista.

Rahaston tuloista siirretään v. 2024 valtion talousarvioon 41 % valtion vuotuisesta eläkemenosta. Siirron talousarvioon arvioidaan olevan 2,3 mrd. euroa v. 2024. Eläkemaksuja VER:lle kertyy v. 2024 n. 1,6 mrd. euroa. Rahaston nettomaksutulo on kääntynyt pysyväisluonteisesti negatiiviseksi eli rahastosta siirretään valtion talousarvioon enemmän kuin rahastoon kertyy maksutuloja.

Rahastolla on valtion eläkerahastosta annetussa laissa säädetty rahastointitavoite. Lain mukaan rahastoa kartutetaan, kunnes rahaston arvo vastaa 25 % valtion eläkevastuusta. Valtion eläkevastuu oli vuoden 2022 lopussa 97,0 mrd. euroa.

VER:n sijoitusomaisuuden markkina-arvo oli vuoden 2022 lopussa 21,6 mrd. euroa, mikä oli 22,4 % suhteessa valtion eläkevastuuseen vuoden 2022 lopussa. Vuoden 2022 lopussa sijoituksista osakesijoituksia oli 47,3 %, korkosijoituksia 39,5 % ja muita sijoituksia johdannaistoiminta mukaan lukien 13,1 %.

Maatilatalouden kehittämisrahastosta annetun lain (657/1966) 3 §:n mukaan kehittämisrahaston varoja voidaan käyttää maatilatalouden rakenteen parantamiseen, maaseutuelinkeinojen edistämiseen, maaseudun elinolosuhteiden ja toimeentulomahdollisuuksien parantamiseen sekä näiden toimenpiteiden kehittämisen edistämiseen. Vuonna 2024 rahaston käytettävissä olevat varat ovat arviolta 125,6 milj. euroa, kun huomioidaan vuodelta 2023 siirtyväksi arvioidut erät. Valtion vuoden 2024 talousarvioon ei sisälly määrärahasiirtoa Maatilatalouden kehittämisrahastoon.

Hallitusohjelman mukaisesti Maatilatalouden kehittämisrahastosta myönnettävät avustukset siirretään valtiontalouden kehysjärjestelmän piiriin. Vuonna 2024 rahaston myöntämien avustusten arvioidaan olevan 10 milj. euroa.

Valtion ydinjätehuoltorahasto muodostuu Varautumisrahastosta sekä Ydinjätteen- ja turvallisuustutkimuksen erillisyysvarallisuuden tutkimusrahastosta.

Varautumisrahaston pääoma muodostuu ydinjätehuoltomaksuista ja rahaston sijoitustoiminnan voitosta. Ydinjätehuoltomaksuja ovat velvollisia suorittamaan ne, joiden toiminnasta aiheutuu ydinjätettä eli voimayhtiöt Teollisuuden Voima Oyj ja Fortum Power and Heat Oy sekä Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy, jolla on FiR 1 -tutkimusreaktorin purkamisen jälkeen jäänyttä matala-ja keskiaktiivista ydinjätettä. Rahastoinnin tavoitteena on varmistaa, että ydinjätehuollon vaatimat varat ovat tulevaisuudessa käytettävissä, mikäli em. jätehuoltovelvolliset eivät täyttäisi ydinjätehuoltoon liittyviä velvollisuuksiaan. Varautumisrahaston tase on vuoden 2022 tilinpäätöksen mukaan n. 2,6 mrd. euroa.

Valtion ydinjätehuoltorahaston tehtävänä on lisäksi periä ydinenergialaissa (990/1987) määritellyt veronluonteiset maksut ja jakaa kaikki näin kerätyt varat vuosittain tutkimus- ja tutkimusinfrastruktuurihankkeiden rahoittamiseen. Ydinlaitosten haltijoilta ja jätehuoltovelvollisilta v. 2023 kerätyt maksut ovat n. 8,1 milj. euroa.

Ydinenergialain mukaan ydinlaitosten haltijoilta kerättävä maksu on 390 euroa vuosina 2022—2026 kultakin nimellislämpötehon megawatilta, ja jätehuoltovelvollisilta kerättävä maksu 0,1 % vuosina 2022—2026 lain 43 §:n 2 momentin mukaisesti vahvistetusta vastuumäärästä.

Maksujen väheneminen johtuu tutkimusohjelmista rahoitettavien infrastruktuurihankkeiden suunnitellusta vähenemisestä. Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n Ydinturvallisuustalon laboratorio-osan toimitilakustannusten rahoittaminen jatkuu kuitenkin vuoteen 2025 asti. Olkiluoto 3 -laitosyksikön käynnistyminen ja Teollisuuden Voima Oyj:n varautumisvelvollisuuden kasvaminen v. 2023 tasapainottaa jätehuoltovelvollisilta v. 2023 kerättävien maksujen em. maksukertoimen pienenemisestä johtuvaa vähenemistä.

Huoltovarmuuskeskuksen hoidossa olevaan huoltovarmuusrahastoon tuloutetaan polttoaineiden ja sähkön valmisteverotuksen yhteydessä kannettava huoltovarmuusmaksu. Talouden tilanne on aiheuttanut sähkön kulutuksen laskun ja liikennepolttonesteiden kulutuksen pienenemisen, mistä on seurannut huoltovarmuusmaksun tuoton alentuminen n. 40 milj. euroon vuodessa.

Rahaston varoilla turvataan kansalaisten, elinkeinoelämän ja maanpuolustuksen kannalta välttämättömien taloudellisten toimintojen jatkuvuutta normaaliaikojen vakavissa häiriöissä ja poikkeusoloissa. Keskeisiä rahoitettavia toimintoja ovat varmuusvarastointi ja erilaiset tekniset varajärjestelyt, kriittisen infrastruktuurin turvaaminen sekä huoltovarmuuskriittisten toimipaikkojen varautumissuunnittelu.

Varmuusvarastoja kierrätetään kauppatoimilla, joiden tuotto vaihtelee suuresti. Vuonna 2022 vaihto-omaisuuden arvonalennuksia toteutettiin 127,4 milj. euroa suojavälineiden tuoteryhmässä. Rahaston taseen loppusumma oli vuoden 2022 lopussa n. 2,3 mrd. euroa.

Valtiontakuurahaston tarkoituksena on turvata Finnvera Oyj:n antamien vientitakuiden, takausten ja muiden valtiontakuurahastolain (444/1998) 4 §:ssä tarkoitettujen sitoumusten täyttäminen.

Valtion vastuulla oleva Finnvera Oyj:n vientitakuu- ja erityistakauskanta oli vuoden 2022 lopussa 23,9 mrd. euroa. Nostetut vastuut olivat 14,1 mrd. euroa ja nostamattomat vastuut (ml. tarjoukset) 9,8 mrd. euroa. Nostamattomat vastuut tulevat suurimmalta osin nostetuksi useiden vuosien ajanjaksolla tulevaisuudessa. Vastuukanta kasvoi edellisen vuoden lopusta n. 1,3 mrd. euroa. Vastuista varustamo- ja telakkatoimialan osuus oli 52 %, metsätoimialan osuus 17 % ja teletoimialan 14 %. Vastuiden voimakas kasvu vuodesta 2014 lähtien on johtunut pääosin telakoiden suurista risteilijätilauksista, joiden rahoitukseen Finnvera on osallistunut.

Vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan merkittävimpänä toimialakeskittymänä voidaan pitää alus- ja telakkasektoria. Suuret yksittäiset vastuut tai vastuiden toimiala- ja maakeskittymät luovat riskikeskittymiä myös tulevaisuudessa, ja näiltä riskeiltä pyritään suojautumaan mahdollisuuksien mukaan. Riskeiltä on suojauduttu jälleenvakuutussopimuksilla, jotka kattoivat vuoden 2022 lopussa n. 7 % vastuukannasta. Maakohtaisesti tarkasteltuna suurimmat vastuut olivat Yhdysvalloissa, Suomessa, Saksassa ja Brasiliassa. Vastuukannasta n. 78 % sijoittui EU- ja OECD-maihin. Noin 30 % oli parhaimmissa ns. investointitason riskiluokissa (AAA—BBB-) ja loput muissa riskiluokissa (BB+—D).

Vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan tulee olla pitkällä aikavälillä itsekannattavaa. Vuoteen 2019 saakka Finnveran tulos on ollut kumulatiivisesti laskettuna 829 milj. euroa voitollinen. Vuoden 2020 vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan erillistulos oli 1 178 milj. euroa tappiollinen vientitakuu- ja erityistakausvastuukannasta IFRS 9 -standardin mukaisesti tehtyjen tappiovarausten vaikutuksesta. Vuoden 2020 tappiollisesta tuloksesta 829 milj. euroa katettiin aiempien tilikausien voittovaroista Finnveran taseen vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan rahastosta. Loppuosa 349 milj. euroa tappiosta katettiin valtiontakuurahastosta (valtiontakuurahaston johtokunnan päätös 4.2.2021). Valtio pääomitti joulukuussa 2021 valtiontakuurahastoa 400 milj. eurolla, jotta vienninrahoitustoiminta voidaan pitää vakaana ja kansainvälisesti kilpailukykyisenä.

Valtiontakuurahastossa oli vuoden 2022 lopussa varoja n. 1 100 milj. euroa, joista 349 milj. euroa on sidottu 4.2.2021 rahastomaksupäätöksen myötä syntyneen velan maksamiseen Finnveralle. Velka maksetaan, kun rahastomaksupäätöksen perustana olevat vientitakuutoiminnasta tehdyt tappiovaraukset realisoituvat korvauksiksi.

Vakautussopimusten perusteella saadut suoritukset lisäsivät valtiontakuurahaston varoja v. 2022 yhteensä n. 4,5 milj. euroa.

Finnveran vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan erillistulos oli v. 2022 voitollinen 56 milj. euroa, ja voitollinen tulos on siirretty Finnveran taseen vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan rahastoon. Siirron jälkeen Finnveran taseen vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan rahastossa oli varoja 135 milj. euroa. Finnveran vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan tappiollinen erillistulos katetaan ensisijaisesti vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan rahastosta ja toissijaisesti valtiontakuurahaston varoista.

Finnvera Oyj:n suuret riskikeskittymät, epävarmuus maailman taloudellisesta ja poliittisesta kehityksestä ja yksittäiset suurten yhtiöiden tapahtumat vaikuttavat riskitasoon. Mahdolliset luottotappiot saattavat kasvaa erityisesti koronapandemian ja Venäjä-riskin kasvun vaikutuksesta. Pandemian ja Venäjä-riskin kasvun vaikutuksesta yritysten riskiluokituksia on jouduttu heikentämään, mikä on vaikuttanut rahastoitujen varojen tarpeeseen. Kehittyvien ja köyhien maiden markkinoilla on havaittu ongelmia, ja riski luottotappioihin on kasvanut Venäjän vientitakuuvastuissa sekä koronapandemian johdosta erityisesti suuryritykset-liiketoiminnan alus- ja telakkasektorilla, jossa nostettujen bruttovastuiden määrä oli vuoden 2022 lopussa 6,6 mrd. euroa.

Epävarmuuden jatkumisen vaikutusta Finnveran vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan vastuisiin ja edelleen tulevien vuosien erillistuloksiin ja mahdollisiin tappioiden kattamisiin valtiontakuurahastosta on tässä vaiheessa erittäin vaikeaa arvioida.

Vuonna 2015 perustettu Rahoitusvakausvirasto hallinnoi talousarvion ulkopuolista rahoitusvakausrahastoa. Se muodostuu vakausmaksuin kartutettavasta kriisinratkaisurahastosta ja talletussuojamaksuin kartutettavasta talletussuojarahastosta.

Luottolaitosten maksamat vakausmaksut tilitetään edelleen EU:n yhteiseen kriisinratkaisurahastoon (Single Resolution Fund, SRF). SRF kartutetaan tavoitetasolleen vuoden 2023 loppuun mennessä. Kansallinen kriisinratkaisurahasto, johon maksavat tietyt kriisinratkaisulain piiriin kuuluvat sijoituspalveluyritykset, kartutetaan tavoitetasolleen vuoden 2024 loppuun mennessä. Rahastoihin kerätään jatkossa maksuja vain, mikäli rahastojen varat alittavat tavoitetason.

Talletussuojarahasto kartutetaan luottolaitosten maksamilla talletussuojamaksuilla talletussuojadirektiivin edellyttämälle vähimmäistasolle 10 vuodessa (vuodet 2015—2024). Vuodesta 2025 eteenpäin rahastoon kerätään vuosittain varoja, jos rahaston koko alittaa sen tavoitetason esimerkiksi korvattavien talletusten kasvun myötä. Rahoitusvakausvirasto päättää korvausten maksamisesta ja vastaa korvausten maksatuksesta tallettajille, jos talletussuojarahaston varoja on tarpeen käyttää tallettajien saamisten turvaamiseksi.

Valtion televisio- ja radiorahaston hallintoa hoitaa Liikenne- ja viestintävirasto. Yleisradio Oy:n julkisen palvelun kustannusten kattamiseksi on vuodesta 2013 alkaen ollut käytössä yleisradiovero. Valtion televisio- ja radiorahastoon tehtävän siirron suuruus v. 2024 on 593,7 milj. euroa. Määrärahan suuruus tarkistetaan vuosittain kustannustason muutosta vastaavasti. Rahaston varoista käytetään Yleisradio Oy:n julkisen palvelun kustannusten kattamiseksi tarvittava määrä. Rahoitus on kehyksen ulkopuolista.

Maatalouden interventiorahastosta rahoitetaan EU-komission säätelemää maatalouden interventiotoimintaa. Vuonna 2024 varaudutaan maltilliseen interventioon, mutta todellisten kustannusten arviointiin liittyy paljon epävarmuutta. Tämä johtuu siitä, että odotettavissa olevien markkinahäiriöiden riski on kohonnut erityisesti Venäjän Ukrainassa aloittaman hyökkäyssodan vuoksi. Valtion talousarviosta interventiorahastoon tehtävällä siirrolla katetaan niitä rahaston menoja, joita ei rahoiteta EU:n maataloustukirahastosta. Vuonna 2024 valtion vastattavaksi arvioidaan jäävän lähinnä interventiovarastoinnista aiheutuvia menoja 400 000 euroa, mikä katetaan valtion talousarviosta tehtävällä siirrolla.

Palosuojelurahastolain (306/2003) mukaan tulipalojen ehkäisyn ja pelastustoiminnan edistämiseksi on Suomessa olevasta palovakuutetusta kiinteästä ja irtaimesta omaisuudesta vuosittain suoritettava palosuojelumaksu. Palosuojelumaksun on velvollinen suorittamaan jokainen, joka harjoittaa vakuutusliikettä Suomessa. Palosuojelumaksut tuloutetaan Palosuojelurahastoon, joka jakaa niitä avustuksina edelleen eteenpäin. Palosuojelumaksukertymän arvioidaan v. 2024 olevan n. 12,5 milj. euroa.

Palosuojelurahaston hallituksen linjauksen mukaisesti rahoitusta suunnataan erityisesti tutkimus- ja kehittämistoimintaan, pelastusalan järjestöjen tukemiseen sekä sopimuspalokuntien toimintaedellytysten varmistamiseen.

Öljysuojarahastosta korvataan öljyvahingoista, niiden torjunnasta ja ympäristön ennallistamisesta, öljyntorjuntakaluston hankinnasta ja torjuntavalmiuden ylläpidosta aiheutuvia kustannuksia. Öljysuojarahasto on saanut varansa maahantuodusta ja Suomen kautta kuljetetusta öljystä perittävästä öljysuojamaksusta. Öljysuojamaksun kantaminen lopetettiin 1.3.2020, jolloin öljysuojarahaston varat ylittivät ylemmän 10 milj. euron pääomarajan. Rahaston oma pääoma oli vuoden 2022 lopussa 9,2 milj. euroa. Öljysuojamaksun kantamista koskevat säännökset kumottiin ja maksusta luovuttiin kokonaan 1.1.2023 alkaen valtion talousarvion ulkopuolista ympäristövahinkorahastoa koskevan lain (1262/2022) vahvistamisen myötä. Öljysuojarahaston toiminta päättyy vuoden 2024 lopussa. Uusi ympäristövahinkorahasto aloittaa 1.1.2025.

Öljysuojarahaston varat on pitkälti sidottu ennakkopäätöksillä öljyvahinkojen torjunnan hankintoihin. Öljysuojarahastosta annetun lain 17 §:n mukaan kustannuksiltaan yli 85 000 euroa ylittävän yksittäisen torjuntakalustohankinnan korvaaminen alueen pelastustoimelle edellyttää, että öljysuojarahaston hallitus on etukäteen hyväksynyt hankinnan. Lisäksi öljyjätemaksun kertymästä vuoden 2019 talousarviosta siirretty 2,9 milj. euron määräraha on käytettävä öljyn pilaamien maa- ja pohjavesialueiden kunnostamiskustannusten korvauksiin. Rahaston sitoumukset olivat 31.12.2022 yhteensä 5,6 milj. euroa. Rahastosta maksettiin korvauksia v. 2022 yhteensä 8 milj. euroa.