Siirry sisältöön

Talousarvioesitys 2024

2.2. Julkisen talouden näkymätPDF-versio

Suomen julkisen talouden rahoitusasema heikentyy v. 2023 merkittävästi vuoteen 2022 verrattuna. Talouskasvu on seisahtunut ja monet aikaisemmin päätetyt toimet sekä inflaatiosta johtuva menojen nousu kasvattavat kuluvan vuoden alijäämää. Hallituksen päättämistä julkista taloutta vahvistavista toimista huolimatta, julkisen talouden tila heikkenee lähivuosina. Talouskasvu nopeutuu ennustejakson loppupuolella lähivuosiin verrattuna ja samaan aikaan myös sopeutustoimet purevat, jonka johdosta rahoitusasema alkaa kohentua. Julkinen talous pysyy kuitenkin huomattavan alijäämäisenä.

Julkinen velkasuhde on kohonnut korkealle tasolle historiaan nähden niin rakenteellisten syiden kuin myös vuosikymmenen alun eri kriisien johdosta. Sopeutustoimista huolimatta velkasuhde kasvaa hiljalleen ennustejaksolla. Osaltaan sopeutustoimien vaikutusta vaimentaa korkomenojen kasvu. Julkinen talous on pidemmällä aikavälillä rakenteellisesti alijäämäinen ja siten julkisessa taloudessa on kestävyysvaje.

Valtionhallinto on julkisen talouden sektoreista alijäämäisin. Hallituksen päättämiä sopeutustoimia kohdistuu myös valtionhallintoon vuodesta 2024 alkaen ja alijäämä pienenee aavistuksen. Säästöjä kohdistuu mm. tulonsiirtoihin, että toimintamenoihin. Toisaalta panostuksia tehdään esimerkiksi T&K toimintaan. Lähivuosille osuu myös aikaisemmin budjetoituja varautumiseen liittyviä menoja. Verotulojen kasvu on kohtuullista, kun monien veropohjien kasvu kiihtyy talouskasvun nopeutuessa. Valtion alijäämä kuitenkin pienenee kovin verkkaisesti ja alijäämä pysyy suurena koko tarkastelujaksolla.

Paikallishallinnossa kuntahallinto jää painelaskelmassa edelleen hieman alijäämäiseksi. Ikääntyvä rakennuskanta, muuttoliike ja infra-rakentaminen pitävät kuntien investointimenot korkeina. Hyvinvointialueiden arvioidaan olevan alijäämäisiä aloitusvuoden lopulla. Alijäämä johtuu mm. mittavista investoinneista sekä henkilöstömenoista. Hyvinvointialueisiin kohdistuu säästöjä myös hallitusohjelmasta. Hyvinvointialueiden omat säästöt huomioidaan ennusteessa sitä mukaan, kun niistä on saatu riittävä varmuus.

Työeläkelaitosten ylijäämä asettuu lähivuosina reiluun prosenttiin. Eläkemenot kasvavat, mutta toisaalta työeläkelaitosten omaisuustulojen kasvu on kohtuullista. Muiden sosiaaliturvarahastojen rahoitusasemaa vahvistaa ennustejaksolla työttömyystilanteen koheneminen sekä sosiaalietuuksiin kohdistuvat leikkaukset. Toisaalta työttömyysvakuutusmaksua alennetaan vuoden 2024 alusta reippaasti. Muut sosiaaliturvarahastot ovat lähellä tasapainoa ennustejaksolla.

Julkisen talouden keskeisiä tunnuslukuja kansantalouden tilinpidon mukaan

% BKT:sta 2021 2022* 2023** 2024**
         
Verot ja sosiaaliturvamaksut 43,1 42,9 41,7 40,8
Julkisyhteisöjen menot 55,7 53,4 54,7 54,7
Julkisyhteisöjen nettoluotonanto -2,9 -0,8 -2,4 -3,2
— Valtionhallinto -3,2 -1,6 -3,3 -3,4
— Paikallishallinto -0,3 -0,2 -0,1 -0,2
— Hyvinvointialueet     -0,4 -0,5
— Työeläkelaitokset 0,7 0,9 1,0 1,0
— Muut sosiaaliturvarahastot -0,1 0,1 0,4 -0,1
Perusjäämä -2,4 -0,3 -1,6 -2,0
Rakenteellinen jäämä -2,4 -0,4 -1,3 -2,2
Julkisyhteisöjen bruttovelka 72,5 72,9 74,2 76,8
Valtionvelka1) 51,3 52,7 54,3 56,4

1) VM:n kansantalousosaston arvio valtion velasta eroaa budjetoidun perusteella arvioidusta mm. päivittyneiden tuloarvioiden vuoksi.

Keskeiset muutokset suhteessa kevään 2023 julkisen talouden suunnitelmaan

Julkisen talouden rahoitusasemaan vaikuttavat muutokset suhteessa kevään 2023 julkisen talouden suunnitelmaan 1)

Kansantalouden tilinpidon mukaan, % BKT:sta 2024
   
Julkisen talouden rahoitusasema, kevät 2023 -2,6
Valtio:  
Muuttuneen tilastolähtökohdan vaikutus tulo- ja menoarvioon 0,0
Muuttuneen makroennusteen vaikutus tulo- ja menoarvioon -0,1
Päätösperäisten toimenpiteiden vaikutus tulo- ja menoarvioon 0,0
Muiden tekijöiden vaikutus* 0,1
Paikallishallinto:  
Muuttuneen tilastolähtökohdan vaikutus tulo- ja menoarvioon 0,1
Muuttuneen makroennusteen vaikutus tulo- ja menoarvioon -0,1
Päätösperäisten toimenpiteiden vaikutus tulo- ja menoarvioon 0,1
Muiden tekijöiden vaikutus -0,2
Työeläkerahastot:  
Muuttuneen tilastolähtökohdan vaikutus tulo- ja menoarvioon 0,0
Muuttuneen makroennusteen vaikutus tulo- ja menoarvioon 0,0
Päätösperäisten toimenpiteiden vaikutus tulo- ja menoarvioon 0,0
Muiden tekijöiden vaikutus -0,2
Muut sosiaaliturvarahastot:  
Muuttuneen tilastolähtökohdan vaikutus tulo- ja menoarvioon 0,0
Muuttuneen makroennusteen vaikutus tulo- ja menoarvioon -0,1
Päätösperäisten toimenpiteiden vaikutus tulo- ja menoarvioon -0,2
Muiden tekijöiden vaikutus 0,1
Julkisen talouden rahoitusasema, syksy 2023 -3,2

1) Pyöristyksistä johtuen luvut eivät välttämättä summaudu yhteen.