Talousarvioesitys 2024

Tässä osassa kuvataan hyvinvointialueiden talouden kehitysarvio kirjanpidon käsittein. Ennuste on laadittu valtiovarainministeriön kansantalousosastolla, ja se kuvaa hyvinvointialueiden (ml. Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveydenhuolto ja pelastustoimi) ja hyvinvointiyhtymien kokonaisuutta. Ennuste on luonteeltaan painelaskelma: ennusteessa menot kasvavat palvelutarpeen kasvun, tehtävämuutosten ja hintojen muutosten mukaan, eli siinä ei ole oletettu alueiden mahdollisia säästö- tai tehostamistoimia seuraaville vuosille.

Pääministeri Orpon hallitusohjelman muutokset alueiden tehtäviin on huomioitu alueiden menoissa sekä valtion rahoituksessa. Tällaisia muutoksia ovat esimerkiksi ikääntyneiden ympärivuorokautisen asumispalvelun henkilöstömitoituksen kasvun pysäyttäminen, joka hidastaa menojen kasvua. Hallitusohjelmassa säästöihin on myös luettu mukaan alueiden omia toimia, mutta niitä ei kehitysarviossa ole toistaiseksi huomioitu. On kuitenkin tiedossa, että monilla alueilla valmistellaan toimia, joilla menojen kasvua pyritään hillitsemään. Toimet huomioidaan arviossa ohjelmien konkretisoituessa ja tietojen tarkentuessa. Valtion rahoituksessa on huomioitu rahoituksen mahdollinen jälkikäteistarkistus julkisen talouden suunnitelmassa tehdyn kehysvarauksen suuruisena, vaikka ennusteen menokehityksen perusteella tarkistus voisi muodostua suuremmaksi.

Painelaskelmassa alueiden yhteenlaskettu vuosikate ja tulos ovat v. 2023 alijäämäiset. Palkkojen ja hintojen nousu on ollut tänä vuonna nopeaa. Vaikka henkilöstön saatavuusongelmat ovat vähentäneet palkkamenojen kasvua, ovat palveluiden hinnat kasvaneet nopeasti. Monet alueet ovat paikanneet henkilöstöpulaa ostopalveluilla. Alueiden omat tilinpäätösennusteet ovat talousarvioita heikommat, mutta taloustilanteeseen liittyy vielä jonkin verran epävarmuutta. Korkealla tasolla olevista investoinneista johtuen toiminnan ja investointien rahavirta on negatiivinen, ja hyvinvointialueet velkaantuvat.

Tulevina vuosina menoja kasvattaa ja rahoitusasemaa heikentää erityisesti henkilöstökustannusten nopea kasvu. Henkilöstökustannusten arvio perustuu tehtyihin palkkasopimuksiin, joihin sisältyy mm. viisivuotinen palkkarakenneohjelma ja kolmivuotinen palkkojen yhteensovittamisohjelma. Hyvinvointialueiden ansiotaso kasvaa nopeammin kuin yleinen ansiotaso, jonka ennusteeseen hyvinvointialueiden rahoituksen indeksitarkistus on sidottu. Tämä heikentää alueiden rahoitustasapainoa, elleivät alueet pysty tehostamaan toimintaansa vastaavasti. Jälkikäteistarkistusten ansiosta alueiden vuosikate ja tulos kuitenkin paranevat v. 2025 ja heikkenevät sen jälkeen.

Hyvinvointialueille arvioidaan siirtyneen lainoja ja velkoja n. 5 mrd. euron verran vuoden 2023 alussa. Seuraavina vuosina velan määrä kasvaa yli 11 mrd. euroon vuoteen 2027 mennessä.

Painelaskelmana ennusteeseen liittyy monia riskejä. Alueiden menoja voivat toisaalta kasvattaa esimerkiksi ennustettua korkeampi hintojen nousu tai alueiden välinen palkkakilpailu henkilöstöstä. Menot voivat osoittautua myös painelaskelmaa alhaisemmaksi, jos alueet pystyvät toteuttamaan säästöjä ja tehostamaan toimintaansa. Lähtökohtaisesti hyvinvointialueiden tulee sopeuttaa menokehityksensä valtion rahoituksen asettamiin puitteisiin. Tätä tukee myös hyvinvointialueiden taloutta koskevat säännökset mm. alijäämän kattamiskaudesta. Henkilöstöpula voi myös rajoittaa menojen kasvua ainakin lyhyellä aikavälillä.