Talousarvioesitys 2024
9.1. Hyvinvointialueiden rahoitus ja valtion toimenpiteet
Hyvinvointialueiden yleiskatteiseen rahoitukseen ehdotetaan yhteensä n. 24,7 mrd. euroa v. 2024.
Hyvinvointialueiden yleiskatteinen rahoitus kasvaa v. 2024 n. 4,0 mrd. euroa verrattuna vuoden 2023 varsinaiseen talousarvioon. Kasvusta osa selittyy sillä, että n. 1,9 mrd. euroa vuoden 2023 rahoituksesta maksettiin ennakollisesti jo vuoden 2022 talousarviossa.
Kunnilta hyvinvointialueille siirtyvät kustannukset ja rahoitus (ns. sote-siirtolaskelma) tarkistetaan vuoden 2024 talousarviossa vastaamaan kuntien vuoden 2022 tilinpäätösten mukaisia hyvinvointialueille siirtyneitä kustannuksia ja tuloja. Siirtolaskelman tarkistamisesta johtuen kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta ehdotetaan siirrettäväksi hyvinvointialueiden rahoitukseen n. 160 milj. euroa vuodesta 2024 alkaen ja kuntien verotuloista n. 509 milj. euron lisäystä vuodesta 2024 alkaen.
Lisäksi hyvinvointialueiden rahoitusta korjataan vuoden 2023 osalta erikseen vastaamaan kunnilta siirtyneitä sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen nettokustannuksia. Korvauksesta 150 milj. euroa on maksettu hyvinvointialueille ennakollisesti vuoden 2023 ensimmäisessä lisätalousarviossa. Kertakorvauksen loppuosa on n. 551 milj. euroa. Se maksetaan hyvinvointialueille tammikuussa 2024, mutta hyvinvointialueet kirjaavat sen vuoden 2023 tuloksi. Edellä kuvattujen sote-siirtolaskelmaan liittyvien tarkistusten yhteisvaikutus on n. 1,2 mrd. euroa.
Kunnilta hyvinvointialueille siirtyviä tuloja ja kustannuksia koskeva siirtolaskelma valmistuu loppuvuoden 2023 aikana. Hyvinvointialueiden rahoitus korjataan tämän jälkeen vastaamaan lopullista siirtolaskelmaa. Kunnilta hyvinvointialueille siirrettävät tulot ja kustannukset kuvataan tarkemmin luvussa 10. Kuntatalous.
Hyvinvointialueiden rahoituksessa otetaan huomioon sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarpeen arvioitu vuosittainen kasvu. Palvelutarpeen kasvun arvioidaan lisäävän rahoitusta 283,6 milj. euroa v. 2024. Vuoden 2023 kustannuspohjan korjaus huomioiden palvelutarpeen kasvu kasvattaa vuoden 2024 rahoitusta 291,8 milj. eurolla. Hyvinvointialueiden rahoituksen indeksitarkistus vuodelle 2024 on 2,53 % ja se kasvattaa rahoituksen määrää vuoteen 2023 verrattuna 593,8 milj. eurolla. Kustannuspohjan korjaus huomioiden indeksitarkistuksen vaikutus on 618,0 milj. euroa.
Yliopistosairaalalisän lisääminen rahoituksen määräytymistekijäksi vaikuttaa yleiskatteiseen rahoitukseen n. 130 milj. euroa. Lisäksi hyvinvointialueiden rahoituksesta ehdotetaan vähennettäväksi siirtymätasauksien mukainen erä, jonka suuruus on v. 2024 n. 104 milj. euroa.
Hyvinvointialueiden rahoitukseen vaikuttavat päätösperäiset toimet
Vuonna 2024 tehtävälainsäädännön muutokset kasvattavat hyvinvointialueiden rahoitusta vuoteen 2023 verrattuna nettomääräisesti n. 5 milj. euroa. Aiemmin tehtyihin säädösmuutoksiin perustuen ehdotetaan yhteensä n. 110 milj. euron lisäystä. Pääministeri Orpon hallituksen toimet puolestaan vähentäisivät hyvinvointialueiden rahoitusta yhteensä n. 105 milj. euroa. Hallitusohjelman mukaisten toimien vaikutuksina ehdotetaan seuraavaa:
- — Hoivahenkilöstön vähimmäismitoituksen (0,7) voimaantulon siirretään alkamaan 1.1.2028, vähennys 89 milj. euroa.
- — Perusterveydenhuollon hoitotakuu pidetään 14 vuorokaudessa, vähennys 5 milj. euroa.
- — Lastensuojelun jälkihuollon ikäraja lasketaan 23 vuoteen, vähennys 12 milj. euroa.
- — Varmistetaan tahdosta riippumattomassa psykiatrisessa hoidossa olevien potilaiden oikeusturva, lisäys n. 0,7 milj. euroa.
Eräät valtion täyden korvauksen palvelut
Valtio maksaa hyvinvointialueille lakiin perustuvia erilliskorvauksia joistakin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista. Alla on kuvattu euromääräisesti isompia kokonaisuuksia. Muitakin erilliskorvattuja palveluja on, esimerkiksi kotikunnattomien kiireellisestä hoidosta maksettavat korvaukset, puolustusvoimien maksamat korvaukset hyvinvointialueiden tuottamista palveluista ja tietyt vankien terveyden- ja sairaudenhoitoon sekä kuntoutukseen liittyvät korvaukset.
Rintamaveteraanien sekä sota- ja sotilasinvalidien valtion erikseen tukemiin palveluihin (esim. kotiin vietävät palvelut) ehdotetaan yhteensä 101,5 milj. euroa.
Kotoutumiskorvauksia arvioidaan maksettavan hyvinvointialueille n. 199 milj. euroa.
Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden henkilöiden kiireellisiin sosiaalipalveluihin ehdotetaan 2 milj. euroa.
Vastaanottokeskus järjestää vastaanottolain mukaiset asiakkaiden palvelut ensisijaisesti itse. Osa palveluista ostetaan palveluntuottajilta, kuten terveydenhoitoa ja sosiaalihuollon palveluja hyvinvointialueilta. Maahanmuuttovirasto korvaa hyvinvointialueille palveluista aiheutuneet kustannukset. Vastaanottotoimintaan liittyvien korvausten hyvinvointialueille arvioidaan olevan n. 29 milj. euroa v. 2024. Arvioon sisältyy epävarmuutta, sillä se riippuu mm. vastaanoton piirissä olevien henkilöiden lukumäärästä ja heidän palvelutarpeistaan.
Hyvinvointialueille kohdistuvat valtionavustukset ja muut korvaukset
Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan valtionavustukset hyvinvointialueille ovat n. 257 milj. euroa. Merkittävin yksittäinen avustuskokonaisuus liittyy valtion korvauksiin sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköille sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön erikoistumiskoulutukseen, johon ehdotetaan yhteensä 108 milj. euroa. Tämä sisältää sosiaali- ja terveysalan AMK-tutkintoihin sisältyvästä harjoittelusta aiheutuvista kustannuksista maksettavat korvaukset, 12 milj. euroa.
Toinen merkittävä avustuskokonaisuus liittyy Suomen kestävän kasvun ohjelman pilarin 4 toimenpiteisiin, joiden tavoitteena on mm. purkaa koronavirustilanteen aiheuttamaa sosiaali- ja terveydenhuollon hoito-, kuntoutus- ja palveluvelkaa, nopeuttaa hoitoon pääsyä ja edistää sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen toteutumista sekä kehittää digitalisaatiota. Tähän ehdotetaan 38 milj. euroa. Lisäksi sosiaali- ja terveysministeriön valmisteluvastuulla on tietyiltä osin pilari 3, jonka toimenpiteistä hyvinvointialueille kohdistuu arviolta n. 3 milj. euron kokonaisuus v. 2024.
Valtion rahoitukseen terveydenhuollon ja sosiaalityön yliopistotasoiseen tutkimukseen ehdotetaan 35 milj. euroa, jossa on lisäystä edelliseen vuoteen 5,0 milj. euroa.
Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskuksen kehittämistehtäviin ehdotetaan 1,1 milj. euroa. Itsemurhien ehkäisyohjelmaan ehdotetaan 0,3 milj. euroa.
Muita sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan valtionavustuksia käsitellään otsikossa 5.2.
Työ- ja elinkeinoministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön pääluokissa ehdotettavista palkkatukimäärärahoista arvioidaan kohdentuvan hyvinvointialueille v. 2024 n. 21 milj. euroa.
Sote-uudistuksesta aiheutuviin välttämättömiin kertaluonteisiin ICT-muutoskustannuksiin ehdotetaan 100 milj. euroa v. 2022 myönnetyn ja käytetyn valtuuden talousarviomenojen maksamiseen.
Sisäministeriön hallinnonalan palosuojelurahastosta arvioidaan myönnettävän harkinnanvaraisia avustuksia hyvinvointialueille v. 2024 n. 4 milj. euroa.
Lisärahoitus
Hyvinvointialueiden rahoituslain mukaisesti hyvinvointialueilla on oikeus saada valtiolta lisärahoitusta se määrä, joka on tarpeen sosiaali- ja terveyspalvelujen ja pelastustoimen palvelujen turvaamiseksi, jos rahoituksen taso muutoin vaarantaisi perustuslaissa turvattujen sosiaali- ja terveyspalvelujen tai perusoikeuksiin liittyvien pelastustoimen palvelujen järjestämisen. Tarkoitusta varten ehdotetaan 1 milj. euroa.
Hyvinvointialueiden rahoitus, muutos- ja valmistelukustannukset sekä valtionavustukset ja korvaukset, milj. euroa
| Asia | Pääluokka | Momentti | 20231) | 2024 |
| Valtion rahoitus2) | ||||
| VM | 28.89.31 | 22 643,0 | 24 654,3 | |
| Hyvinvointialueiden lisärahoitus | VM | 28.89.32 | 1,0 | 1,0 |
| Muutos-, valmistelu- ja viranomaiskustannukset | ||||
| ICT-muutoskustannukset | VM | 28.70.05 | 100,0 | |
| Valtionavustus toiminnan vakiinnuttamisen ja kehittämisen kustannuksiin | VM | 28.89.33 | 350,0 | |
| Muut muutoskustannukset | Useita pääluokkia | Useita momentteja | 16,9 | |
| Eräät valtion täyden korvauksen palvelut | ||||
| Turvapaikanhakijoiden tietyt sote-palvelut | SM | 26.40.21 | 35,0 | 28,6 |
| Kotoutumisen edistäminen | TEM | 32.50.30 | 140,0 | 198,5 |
| Sotaveteraanien valtion erikseen tukemat palvelut | STM | TAE23: 33.50.51, 33.50.56, 33.50.58 TAE24: 33.50.52, 33.50.58 |
122,0 | 101,5 |
| Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden kiireelliset sosiaalipalvelut | STM | 33.60.37 | 2,0 | 2,0 |
| Valtionavustukset ja muut korvaukset | ||||
| Saamen kielilain mukaiset avustukset ja saamelaiskäräjien yleishallinnon ja sote-toimialan resurssien vahvistaminen (arvio) | OM | 25.01.50 | 0,2 | 0,2 |
| Oppilas- ja opiskelijahuoltolain voimaantulon tukeminen ja psykologien palkkaus | OKM | 29.10.30 | 12,0 | |
| Palkkatuki | TEM, STM | 32.30.51, 33.20.50, 33.20.51 | 31,8 | 20,6 |
| Toimet työurien pidentämiseksi | TEM | 32.30.55 | 0,5 | 2,0 |
| Kuntouttava työtoiminta | STM | 33.20.31 | 30,5 | 30,5 |
| Lastenasiaintalot | STM | 33.60.31 | 2,8 | 2,8 |
| Terveyden- ja sosiaalihuollon tutkimus | STM | 33.60.32 | 30,0 | 35,0 |
| Erikoistumiskoulutus | STM | 33.60.33 | 108,0 | 108,0 |
| Valtion korvaus erinäisistä terveydenhuollon kustannuksista | STM | 33.60.34 | 15,2 | 15,7 |
| Valtionavustus sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi | STM | 33.60.36 | 1,7 | 1,7 |
| Palvelurakenteen kehittäminen: Sosiaalisen luototuksen luottopääoman rahoittaminen | STM | 33.60.39 | 9,5 | |
| Itsemurhien ehkäisyohjelma | STM | 33.60.39 | 0,3 | |
| Turvakotitoiminta (arvio) | STM | 33.60.52 | 4,7 | 5,3 |
| EU:n rahoitus kestävän kasvun ohjelmaan: Sosiaali- ja terveydenhuollon saatavuuden parantaminen | STM | 33.60.61 | 110,0 | 38,0 |
| EU:n rahoitus kestävän kasvun ohjelmaan: Työkyky (arvio) | STM | 33.60.61 | 4,0 | 3,0 |
| Sosiaalialan osaamiskeskukset | STM | 33.60.63 | 3,5 | 2,3 |
| Tartuntatautien valvonta | STM | 33.70.22 | 0,5 | 0,5 |
| Ympäristövahinkorahasto3) | YM | Talousarvion ulkopuolinen | 0,3 | |
| Palosuojelurahasto | SM | Talousarvion ulkopuolinen | 4,0 | 4,0 |
| Yhteensä | 23 679,1 | 25 355,8 |
1) Yhdistelmä ajantasaisesta talousarviosta.
2) Vuoden 2023 rahoitus sisältää kunnilta siirtyvät sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen kustannukset sekä talousarviovuoden aikana voimaantulevat tai laajentuvat uudet tehtävät. Hyvinvointialueiden vuoden 2023 rahoituksesta 1,9 mrd. euroa maksettiin joulukuussa 2022. Vuoden 2024 rahoitus sisältää kehyskauden aikana voimaantulevat tehtävämuutokset sekä rahoitusmalliin liittyvät lisäykset sekä hyvinvointialueiden v. 2023 rahoituksen korjaava erä n. 551 milj. euroa.
3) V. 2023 Öljysuojarahasto