Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.

Talousarvioesitys 2024

8. Hallinnon kehittäminenPDF-versio

Hallintopoliittisten toimien tavoitteena on varmistaa julkisten palveluiden laatu sekä parantaa julkisen hallinnon tuottavuutta ja sitä kautta osaltaan tukea julkisen talouden kestävyyttä. Hallinnon kehittäminen edistää toimivaa ja avointa hallintoa, jossa panostetaan jatkuvuuteen ja johdonmukaisiin toimintatapoihin. Kansalaisten ja viranomaisten välisessä suhteessa vaalitaan hyvän hallinnon periaatteita.

8.1. Hallinnon toimintatapojen, rakenteiden ja prosessien kehittäminen

Rakenteiden ja toimintatapojen uudistaminen

Tavoitteena on hallinnon selkeä rakenne sekä eri toimijoiden välistä poikkihallinnollista yhteistyötä tukeva ja toimintaympäristön muutoksia ennakoiva ohjaus- ja johtamisjärjestelmä. Valtion työtehtäviä organisoidaan hyödyntäen monipaikkaisuutta ja älyteknologian mahdollistamaa paikkariippumattomuutta. Valtion virastojen ja virkamiesten kyvykkyyttä rajat ylittävään, ilmiölähtöiseen työskentelyyn sekä fyysisen ja virtuaalisen työnteon yhdistävään hybridityöskentelyyn vahvistetaan.

Hallitusohjelman mukaista valtion aluehallinnon uudistamisen lainsäädäntövalmistelua jatketaan vuonna 2024. Uudistuksen tavoitteena on vahvistaa yhdenmukaista lupa- ja valvontakäytäntöä alueesta riippumatta ja sujuvoittaa lupaprosesseja. Kehittämisen pääperiaatteena on monialaisuus. Ensisijaisesti tämä tarkoittaa lupa-, ohjaus- ja valvontatehtävien kokoamista uuteen perustettavaan monialaiseen virastoon, johon yhdistetään Valvira, Aluehallintovirastot sekä ELY-keskusten Y-vastuualueen tarkoituksenmukaiset tehtävät. ELY-keskusten puitteissa järjestetyn hallinnon osalta lähtökohtana on monialainen valtion aluehallinto, joka kootaan nykyistä vahvemmille alueille Elinvoimakeskuksiin. Valtionhallinnon palveluiden lähtökohtana ovat kattavat sähköiset asiointipalvelut, joita käyntiasiointi täydentää. Palvelu- ja toimitilaverkkouudistuksessa valtion käyntiasiointia kootaan julkisen hallinnon yhteisiin palvelupisteisiin ja vähennetään toimistotilaa. Toimijoiden yhteisellä käyntiasioinnin palveluverkolla mahdollistetaan nykyistä asiakaslähtöisempi, kustannustehokkaampi ja suunnitelmallisempi toiminta. Uudistus etenee vuoden 2024 aikana kuuteen uuteen maakuntaan.

Vuoden 2024 alkuun mennessä päätetään valtion palveluiden saatavuutta ja toimintojen sijoittamista koskevasta valtakunnallisesta suunnitelmasta. Tavoitteena on valtion toimintojen ja yksiköiden sijoittelu niin, että perusoikeudet turvataan ja valtion palvelut ovat kaikkien saatavilla koko maan kattavasti eri asiointikeinot ja eri asiakasryhmien tarpeet huomioiden.

Johtamisen kehittämisen yleisenä tavoitteena on tukea julkisen hallinnon ja johtamisen uudistumista sekä julkisen hallinnon vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta. Kehittämisen konkreettisina tavoitteina on vahvistaa julkisen johtamisen kokonaisuutta yli sektorirajojen ja kykyä ennakoida ja hallita toimintaympäristön muutoksia, tukea johtajia onnistumaan tehtävissään sekä lisätä johtajien ammatillista kehittymistä ja liikkuvuutta eri tehtävissä. Tätä varten jatketaan useiden johtamisen kehittämiseen tähtäävien hankkeiden ja valmennusohjelmien toteutusta.

Valtionhallinnossa jatketaan tukea muutostilanteissa olevalle henkilöstölle. Erikseen budjetoitujen henkilöstömenojen momentilta voidaan edelleen maksaa virkasuhteen päättymisestä johtuvia korvauksia (erokorvaus) sekä valtion virkamieslain erityissäännöksen mahdollistamia enintään kahden vuoden määräaikaisen nimityksen aiheuttamia palkkausmenoja.

Valtiokonttori ja Palkeet tarjoavat valtioneuvostolle ja virastoasiakkaille analysointi- ja raportointipalvelua tietointensiivisten ongelmien ratkaisemiseksi ja tietojohtamisen kehittämiseksi.

Valtion HR-toiminnan ja taloushallinnon kehittäminen

Valtiolla on käytössä talous- ja henkilöstöhallinnon yhteinen toimintamalli, joka kattaa prosessit, tietorakenteet, palvelukeskuspalveluiden yhtenäisen käytön sekä näitä toimintoja tukevan tietojärjestelmäkokonaisuuden. Valtion taloushallinnon kehittämistä ohjaavat loppuvuodesta 2023 valmistuvat valtion taloushallinnon kehittämisen linjaukset. Vuonna 2024 jatketaan valtion yhteisen talous- ja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmän (Kieku) merkittävää päivitystyötä henkilöstöhallinnon osalta ja valmistaudutaan Puolustusvoimien kehittämisvaiheessa olevan tuotannonohjausjärjestelmän (PVERP 2.0) integroimiseen Kieku-järjestelmään. Valtion talousarvion ja valtiontalouden kehyspäätösten valmistelua tukevan tietojärjestelmän kehittämisprojektia ja valtion tilinpäätöksen kehittämistä jatketaan. Myös valtion rekrytointipalvelu uusitaan. Palkeiden työn osuutta henkilöstöhallinnon ja taloushallinnon prosesseissa pyritään lisäämään ja näin vahvistamaan henkilöstöhallinnon laatua, yhtenäisyyttä sekä tuottavuutta

Osaamisen kehittämistä jatketaan panostamalla koko valtionhallinnon kattavaan digitaaliseen eOppiva-oppimisympäristöön. Palveluun luodaan uusia sisältöjä sekä vahvistetaan edelleen sen käyttöä ja vaikuttavuutta.

Valtion henkilöstöhallinnon kehittämistä jatketaan tavoitteena tehostaa HR-toimintoja 304 henkilötyövuodella vuodesta 2017 vuoteen 2029 mennessä.

Valtion toimitilojen käytön tehostaminen

Uudistettujen valtion toimitila- ja kiinteistöstrategioiden toimeenpanoa jatketaan. Valtion kiinteistövarallisuutta tulee hallita ja hoitaa tehokkaalla, kestävällä ja valtion kokonaisedun varmistavalla tavalla. Valtion toimitilastrategian mukaisesti tilatehokkuutta parannetaan vastaamaan asetettuja tilatehokkuustavoitteita, muuttuneita työnteon tapoja ja kansalaisten sähköisen asioinnin lisääntymistä. Tällä tavoitellaan parempia työsuorituksia, pienenevää hiilijalanjälkeä ja alempia vuokrakustannuksia. Keskeinen osa toimitilastrategiaa on valtion virastojen ja laitosten sekä koko julkisen sektorin toimitilojen yhteiskäytön lisääminen sekä monipaikkaisen ja ns. hybridityön tukeminen.

Valtionhallinnon tuottavuusohjelman osana käynnistetään julkisen sektorin tilaohjelma. Tilaohjelman tavoitteena on tehostaa julkisen sektorin tilakustannuksia merkittävästi sekä hakea ratkaisuja valtion, hyvinvointialueiden ja kuntien välisiin tilaomaisuuskysymyksiin. Samalla valtion tilaohjelmaa tehostetaan ja sen tavoitteet päivitetään vastaamaan pandemian jälkeisiä työnteon tapoja.

Senaatti-konsernin liikelaitokset jatkavat toimenpiteitä, joilla turvataan asiakkaille terveelliset, turvalliset ja toiminnallisesti tarkoituksenmukaiset toimitilat. Valtion kiinteistöjen uudisrakentamiseen ja perusparannuksiin ehdotetaan 750 milj. euron investointivaltuutta, mikä johtuu usean suuren hankkeen yhtäaikaisesta toteutuksesta. Senaatti-konsernin liikelaitokset panostavat lisäksi toimitilavarautumiseen yhteistyössä virastojen ja laitosten kanssa.

Valtion hankintojen kehittäminen

Valtion hankintatoimen kehittämistä jatketaan hallitusohjelmassa olevien tavoitteiden toimeenpanemiseksi osana Vaikuttavat julkiset hankinnat (Hankinta-Suomi) -ohjelmaa. Lisäksi valtiosektorin hankinnoissa toimeenpannaan edelleen kansallisen julkisten hankintojen strategiaa. Valtiokonttori seuraa tavoitteiden toteutumista. Ohjelmassa tuetaan myös kuntasektorin hankintayksiköitä koko julkisen sektorin yhteisen strategian tavoitteiden edistämiseksi.

Kansallista julkisten hankintojen ilmoitusalustaa HILMAa kehitetään edelleen siten, että se palvelee hankintayksiköitä käyttäjälähtöisenä perustason kilpailutusjärjestelmänä ja ilmoituskanavana, mahdollistaa paremman tiedon keräämisen ja analysoinnin hankintojen johtamiseksi sekä helpomman markkinoille pääsyn myös pk-yrityksille, jotta julkisiin kilpailutuksiin saadaan enemmän tarjouksia.

8.2. Julkisen hallinnon ICT-toiminnan kehittäminen

Julkisen hallinnon ICT-toimintaa kehitetään Suomen digitaalisen vision 2030 mukaisesti rakentamalla houkuttelevaa, kilpailukykyistä, kestävää ja hyvinvoivaa digitaalisesti kyvykästä Suomea.

Vuoden 2024 toimenpiteistä keskeisimpiä ovat hallitusohjelman mukaisesti digitaalisen viranomaisasioinnin ensisijaisuuden edistäminen, digitaalisen henkilöllisyyden ratkaisujen kehittäminen ja eri elämäntapahtumien ja liiketoimintatapahtumien digitalisoinnin ja automatisoinnin edistäminen. Digitaalisten palveluiden ensisijaisuudella edesautetaan hallitusohjelman mukaisten tuottavuustavoitteiden saavuttamista julkisessa hallinnossa. Vuonna 2024 myös arvioidaan ja käynnistetään toimenpiteitä digitalisaation edistämiseksi lainsäädännön keinoin.

Hallitusohjelman tavoitteen mukaisesti Suomi siirtyy asteittain digitaalisten palveluiden ensisijaisuuteen viranomaisasiointikanavana, ja lainsäädäntömuutoksilla digitaalisesta viranomaisviestinnästä tehdään ensisijainen viranomaisviestinnän kanava. Toisen puolesta asiointia helpotetaan ja selvitetään kustannustehokasta tapaa lähettää viranomaisposti yksityisiin digipostipalveluihin.

Vuonna 2024 edistetään hallituskauden kestävää elämäntapahtumien tai yritystapahtumien ympärille kiinnittyvien julkisten ja yksityisten palvelujen digitalisointia niin, että palvelut toimivat saumattomasti yhteen. Ihmiskeskeistä digitalisaatiota viedään eteenpäin kehittämällä digitaalista henkilöllisyystodistusta ja digitaalista lompakkoa.

Vuonna 2024 jatketaan myös tiedonhallinnan ja yhteentoimivuuden ohjauksen perustehtävien kuten tiedonhallintalain mukaisen lausuntomenettelyn sekä ICT-menojen raportoinnin toteuttamista ja kehittämistä. Hallitusohjelman tavoitteena on valtionhallinnon digihankkeiden rahoituksen koordinointi poikkihallinnollisesti ja hankkeiden seuranta yhteisessä digisalkussa. Tiedon parempaa liikkuvuutta edistetään huomioiden erityisesti tiedon laatu ja yhteentoimivuus. Arvokkaita tietoaineistoja koskevan EU-sääntelyn täytäntöönpanolla huolehditaan, että yhteiskunnallisesti merkittävimmät tietoaineistot ovat avoimesti saatavilla. Digitalisaation ja tiedonhallinnan saralla tehdään aktiivista kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä hallinnon ja sidosryhmien kanssa.

8.3. Valtion työnantaja- ja henkilöstöpolitiikka

Valtion budjettitalouden piirissä työskentelee v. 2024 n. 82 000 henkilöä ja työvoimakustannukset ovat 5,5 mrd. euroa. Valtion sopimuskaudelle 1.3.2023—28.2.2025 tehdyn virka- ja työehtosopimuksen mukaisesti v. 2023 palkkoja on tarkistettu 1.5.2023 lukien 3,50 prosentin yleiskorotuksella, jonka lisäksi henkilöstölle maksettiin huhtikuussa 2023 kustannusvaikutukseltaan 1,00 prosentin suuruinen kertaerä. Vuonna 2024 palkkoja tarkistetaan 1.3.2024 lukien 2,00 prosentin yleiskorotuksella ja 0,5 prosentin suuruisella virastoerällä. Näiden lisäksi virka- ja työehtosopimuksessa tehtiin eräitä kustannusvaikutuksellisia palvelussuhteen ehtojen muutoksia. Kokonaisuudessaan virka- ja työehtosopimuksessa tehtyjen palkantarkistusten, kertaerän ja palvelussuhteen ehtojen muutoksista johtuen virastojen toimintamenomäärärahoja ehdotetaan lisättäväksi yhteensä n. 244 milj. euroa.

Valtiolle on työnantajana tärkeää kyetä myös jatkossa hankkimaan palvelukseensa osaavaa henkilöstöä ja erityisesti päteviä johtajia sekä kannustamaan heitä ja kehittämään heidän osaamistaan. Tätä tuetaan tarkoituksenmukaisella ylimmän johdon virka- ja tehtävärakenteella, määräaikaisilla johtamistehtävillä ja suunnitelmallisella johtamisen kehittämisellä. Tavoitteena on, että valtio on yhtenäinen ja kilpailukykyinen työnantaja, henkilöstö on yhtenäinen voimavara ja valtion palveluja johdetaan ja uudistetaan rohkeasti ja vastuullisesti. Keskeistä johtamisessa ja viranomaistoiminnassa on korkea eettisyys sekä hallinnon toimintaan kohdistuvan laajan luottamuksen ylläpito ja vahvistaminen.

Työelämän laatua, työn tuottavuutta sekä henkilöstön työhyvinvointia ja osaamista kehitetään yhteistyössä muiden työmarkkinatoimijoiden kanssa. Henkilöstön eläkkeellesiirtymisikä on noussut viime vuosina. Lisäksi henkilöstön työhyvinvointi on pysynyt hyvällä tasolla, kun asiaa tarkastellaan työtyytyväisyyttä ja sairauspoissaolojen kehitystä kuvaavien mittarien valossa.

Budjettitalouden henkilöstöä kuvaavia tunnuslukuja vuosina 2021—2024

Tunnusluku 2021 2022 20231) 20241)
         
Henkilöstön lukumäärä 78 230 79 989 81 800 82 000
Muutos edell. vuodesta, % 1,4 2,2 2,3 0,2
Henkilötyövuodet, lukumäärä 76 264 78 282 80 400 80 800
Muutos edell. vuodesta, % 1,7 2,6 2,7 0,5
Palkkasumma, milj. euroa 4 007 4 193 4 456 4 578
Työvoimakustannukset, milj. euroa 4 814 5 059 5 376 5 524
Keskimääräinen kokonaisansio euroa/kk/henkilö 4 205 4 273 4 409 4 552
Palkkojen sivukulut, % 51,8 55,9 55,8 55,8
Valtion maksamat kaikki eläkemenot, milj. euroa 4 881 4 983 5 379 5 575
Naisten osuus, % 50,2 50,8 51,4 51,4
Henkilöstön keski-ikä, vuotta 46 46 45 45

1) Vuosien 2023 ja 2024 tiedot ovat arvioita. Niissä on otettu huomioon henkilöstömäärän muutoksen ennuste sekä valtion sopimusratkaisusta johtuvat muutokset.