Talousarvioesitys 2024

Talouden näkymät

Hintojen ja korkojen nousu on vähentänyt kotitalouksien kulutusta ja yksityisiä investointeja. Suomen talous ei kasvakaan v. 2023 edellisvuodesta. Inflaatio on kuitenkin nopeasti hidastumassa ja v. 2024 hintojen nousu on kotitalouksen tulojen kasvua hitaampaa. Lisäksi korkojen nousu on pysähtynyt. Kotitalouksien ostovoima koheneekin ja lisää yksityistä kulutusta v. 2024. Vuonna 2024 BKT kasvaa n. 1,2 %.

Julkinen talous

Suomen julkisen talouden rahoitusasema heikentyy v. 2023 merkittävästi vuoteen 2022 verrattuna. Talouskasvu on seisahtunut ja monet aikaisemmin päätetyt toimet sekä inflaatiosta johtuva menojen nousu kasvattavat vuoden 2023 alijäämää. Julkisen talouden tila heikkenee lähivuosina hallituksen päättämistä julkista taloutta vahvistavista toimista huolimatta. Talouskasvu nopeutuu vaalikauden loppupuolella lähivuosiin verrattuna ja samaan aikaan myös sopeutustoimet purevat, minkä johdosta julkisen talouden rahoitusasema alkaa kohentua. Julkinen talous pysyy kuitenkin huomattavan alijäämäisenä.

Julkinen velkasuhde on kohonnut korkealle tasolle historiaan nähden sekä rakenteellisten syiden että vuosikymmenen alun eri kriisien johdosta. Sopeutustoimista huolimatta velkasuhde kasvaa hiljalleen vaalikaudella. Osaltaan sopeutustoimien vaikutusta vaimentaa korkomenojen kasvu. Julkinen talous on pidemmällä aikavälillä rakenteellisesti alijäämäinen ja siten julkisessa taloudessa on kestävyysvaje.

Talouspolitiikan linja

Pääministeri Orpon hallituksen tavoitteena on parantaa suomalaisten elintasoa, kääntää Suomen talous kestävään kasvuun ja taittaa hyvinvointia uhkaava velkaantumiskehitys. Hallitus parantaa suomalaisten mahdollisuuksia rakentaa tulevaisuuttaan kouluttautumalla, työtä tekemällä ja yrittämällä. Vakaa taloudellinen kehitys luo turvaa ja tukee perheellistymistä. Hallituksen tavoitteena on kasvattaa kotitalouksien ostovoimaa ja huomioida vaikutukset arjen kustannuksiin päätöksissään. Hallituksen tavoitteena on Suomi, jossa hyvinvointiyhteiskunnan tärkeimpien palveluiden rahoitus on turvattu myös tuleville sukupolville.

Finanssipolitiikan linja

Pääministeri Orpon hallitus sitoutuu vaalikauden aikana vahvistamaan julkista taloutta pysyvästi toimenpidekokonaisuudella, joka vahvistaa julkista taloutta nettomääräisesti 6 mrd. euroa vuoden 2027 tasolla. Julkinen talous huomioidaan kokonaisuutena alasektoreiden (valtio, kunnat, hyvinvointialueet, sosiaaliturvarahastot) välisen osaoptimoinnin välttämiseksi.

Julkisen talouden menoja sopeutetaan hallituksen päätöksin nettomääräisesti n. 4 mrd. euroa vuoden 2027 tasolla. Osana sopeutustoimia hallitus on linjannut rakennepoliittisista toimista, joilla tavoitellaan julkisen talouden vahvistumista n. 2 mrd. eurolla vuoden 2027 tasolla. Hallitus seuraa aktiivisesti toimenpidekokonaisuuden toteutumista budjetti- ja kehysriihissä sekä reagoi korvaavilla toimenpiteillä, jos kokonaisuus uhkaa jäädä tavoitellusta 6 mrd. euron tasosta. Hallitus suhtautuu vakavasti myös takaus- ja takuuvastuisiin liittyviin julkisen talouden riskeihin.

Veropolitiikalla hallitus tavoittelee kotitalouksien ostovoiman kohentumista, työnteon kannustimien parantumista ja talouskasvun edellytysten vahvistumista. Hallituksen veropolitiikka kannustaa työntekoon ja yrittäjyyteen sekä tukee kotimaista omistajuutta. Hallitus ei päätösperäisesti kiristä kokonaisveroastetta.

Määrärahat

Talousarvioesityksen määrärahoiksi ehdotetaan 87,9 mrd. euroa, mikä on 6,5 mrd. euroa enemmän kuin vuoden 2023 varsinaisessa talousarviossa. Määrärahatason kasvua vuoteen 2023 verrattuna selittävät suurimpina tekijöinä mm. vuoden 2024 lakisääteiset ja sopimusperusteiset indeksitarkistukset (1,7 mrd. euroa), korkomenot (1,6 mrd. euroa) sekä muutokset hyvinvointialueiden valtion rahoituksessa (3,4 mrd. euroa ilman indeksitarkistusta). Hyvinvointialueiden rahoituksen kasvua selittää mm. se, että vuoden 2023 rahoituksesta 1,9 mrd. euroa maksettiin jo joulukuussa 2022, mikä pienentää vuoden 2023 vertailulukua. Toisaalta menotasoa alentavat hallitusohjelman mukaiset uudistukset ja menosäästöt.

Tuloarviot

Valtion budjettitalouden tuloiksi ilman nettolainanottoa arvioidaan 76,3 mrd. euroa v. 2024. Tulot ilman lainanottoa kasvavat 3,3 mrd. euroa eli n. 4 %. Verojen ja veronluontoisten tulojen osuus on n. 66,8 mrd. euroa (87 %). Valtion verotulojen arvioidaan kasvavan 3,6 % v. 2024 eli 2,3 mrd. euroa vuoden 2023 varsinaiseen talousarvioon nähden.

Valtiontalouden tasapaino ja velka

Valtion budjettitalouden tasapaino heikkenee 3,2 mrd. eurolla verrattuna vuoden 2023 varsinaiseen talousarvioon. Jos verrataan vuodelle 2023 budjetoituun (ml. toinen lisätalousarvioesitys), tasapaino heikkenee 1,4 mrd. eurolla. Vuoden 2024 talousarvioesitys on 11,5 mrd. euroa alijäämäinen, mikä katetaan ottamalla lisää velkaa. Kansantalouden tilinpidon käsittein valtiontalouden alijäämän arvioidaan olevan 3,4 % suhteessa BKT:hen v. 2024.

Vuoden 2024 lopussa talousarvion mukaisen valtionvelan (ml. rahastotalouden velka) arvioidaan olevan n. 163 mrd. euroa, mikä on n. 56 % suhteessa BKT:hen. Valtionvelan korkomenoiksi arvioidaan 3,2 mrd. euroa, mikä on 0,8 mrd. euroa enemmän kuin mitä vuodelle 2023 on budjetoitu (ml. toinen lisätalousarvioesitys).

Vaalikauden kehys ja jakamaton varaus

Hallitus on sitoutunut valtiontalouden menoja koskevaan kehysmenettelyyn. Hallituksen ensimmäinen kehyspäätös vuosille 2024—2027 annetaan eduskunnalle 9.10.2023. Siinä valtiontalouden menokehys asetetaan hallitusohjelman periaatteita noudattaen.

Vaalikauden kehys vuodelle 2024 on 75 510 milj. euroa. Talousarvioesityksen kehykseen luettaviksi määrärahoiksi ehdotetaan 74 963 milj. euroa. Näin ollen vuoden 2024 jakamaton varaus on 147 milj. euroa. Lisäksi vuodelle 2024 on kehyksessä varattu 400 milj. euroa lisätalousarvioita varten.

Ks. tarkemmin luvusta 5.1. Talousarvioesitys ja valtiontalouden kehys.

Kuvio 1. Valtionvelan kehitys, mrd. euroa ja suhteessa BKT:hen

Hallitusohjelman mukaiset säästöt ja määrärahalisäykset

Hallitusohjelma (liite B) sisältää toimet, joilla tavoitellaan nettomääräisesti 4 mrd. euron julkisen talouden sopeutusta vuoden 2027 tasolla. Kokonaisuus sisältää säästöjen lisäksi menolisäyksiä, sekä myös tuloja lisääviä toimia.

Talousarvioesityksessä on huomioitu hallitusohjelman em. liitteessä linjatut säästöt ja menolisäykset siltä osin kun vaikutus kohdentuu valtion budjettitalouteen. Menolinjaukset tuottavat nettomääräisesti n. 0,8 mrd. euron säästövaikutuksen valtion budjettitalouteen v. 2024.

Ks. tarkemmin luvusta 5.2 Määrärahat hallinnonaloittain.

Hallitusohjelmaan sisältyvä investointiohjelma

Hallitusohjelma sisältää 4 mrd. euron kertaluonteisten investointien kokonaisuuden, joka rahoitetaan valtion omaisuustuloilla, purkamalla valtio-omisteisten listaamattomien yhtiöiden ylipääomituksia sekä tekemällä tuloutuksia Valtion asuntorahastosta rahaston nykytasoista toimintaa vaarantamatta. Investointiohjelman mukaisia menoja sisällytetään talousarvioesityksiin ja huomioidaan julkisen talouden suunnitelmissa varmistettujen tulojen mahdollistamissa rajoissa.

Hallitusohjelman mukaiseen investointiohjelmaan ehdotetaan talousarvioesityksessä yhteensä 690 milj. euroa määrärahoina ja valtuuksina. Tästä vuodelle 2024 kohdentuvat määrärahat ovat 349 milj. euroa.

Ks. tarkemmin luvusta 5.2 Määrärahat hallinnonaloittain.

Veroperustemuutokset

Hallitusohjelman mukaisesti ansiotuloveroperusteisiin tehdään indeksitarkistus kaikilla tulotasoilla, mikä pienentää valtion verotuloja vuositasolla 545 milj. euroa. Indeksitarkistuksella tavoitellaan sitä, että verotus ei kiristyisi verojärjestelmän progressiivisuuden ja yleisen ansiotason nousun seurauksena. Vuonna 2024 indeksitarkistuksen mitoitusta muutetaan siten, että työttömyysvakuutusmaksun 0,2 prosenttiyksikön alennusta vastaava osuus kanavoidaan valtiolle Työllisyysrahastoon kohdistuvien säästöjen ohjaamiseksi valtion velkakehityksen taittamiseen. Tämä kasvattaa valtion verotuloja 138 milj. eurolla.

Ansio- ja pääomatuloveroihin tehdään sekä verotuloja vähentäviä että lisääviä veroperustemuutoksia v. 2024. Työtulovähennyksen kasvattaminen vähentää valtion verotuloja arviolta 97 milj. euroa, osakesäästötilin enimmäistalletusmäärän korottaminen vähentää valtion verotuloja arviolta 5 milj. euroa ja maatalouden tasausvarauksen korottaminen vähentää valtion verotuloja arviolta 9 milj. euroa. Lisäksi kotitalousvähennyksen soveltamisalaa laajennetaan ja kotitalousvähennyksen määräaikaista korotusta jatketaan, mitkä vähentävät valtion verotuloja arviolta 42 milj. euroa.

Valtion verotuloja kasvattavat valtion tuloveroasteikon ylimmän portaan määräaikaisen voimassaolon jatkaminen, matkakuluvähennyksen omavastuun korottaminen, maatalouden vuokratulojen verokohtelun yhdenmukaistaminen sekä ikään perustuvan korotetun työtulovähennyksen uudelleenkohdentaminen. Näiden verotuloja lisäävien veroperustemuutosten yhteisvaikutus valtion verotuloihin on 118 milj. euroa.

Alkoholiverotusta muutetaan siten, että väkevien alkoholijuomien ja viinien veroa korotetaan ja oluen veroa alennetaan. Näiden muutosten arvioidaan kasvattavan valtion verotuloja yhteensä noin 15 milj. euroa. Nikotiinipussit sisällytetään tupakkaverotuksen piiriin, minkä arvioidaan kasvattavan valtion verotuloja arviolta 50 milj. euroa. Lisäksi jakeluvelvoitteen nousu-uran kompensoimiseksi tehtävä polttoaineveron kevennys vähentää verotuloja arviolta 168 milj. euroa. Ajoneuvoveron perusveron alennus vähentää verotuloja arviolta 50 milj. euroa. Ajoneuvoveron veronalennus tulee voimaan vuoden 2025 alusta, mutta veronalennuksen tuottovaikutus toteutuu jo osin v. 2024.

Ks. tarkemmin luvusta 4. Talousarvioesityksen tuloarviot.

Hyvinvointialueiden talous

Hyvinvointialueiden yleiskatteinen valtionrahoitus on yhteensä n. 24,7 mrd. euroa vuoden 2024 tasolla sisältäen 551 milj. euroa v. 2024 maksettavaa kertakorvausta, jonka hyvinvointialueet kirjaavat vuoden 2023 tuloksi. Hyvinvointialueiden yleiskatteinen rahoitus kasvaa v. 2024 n. 4,0 mrd. euroa verrattuna vuoden 2023 varsinaiseen talousarvioon. Kasvua selittää se, että n. 1,9 mrd. euroa vuoden 2023 rahoituksesta maksettiin ennakollisesti jo vuoden 2022 talousarviossa. Lisäksi rahoitusta nostaa mm. kunnilta hyvinvointialueille siirtyvien kustannusten tarkentuminen, kustannustason nousu (indeksikorotus), ennakoitu palvelutarpeen kasvu sekä yliopistosairaalalisä.

Vuonna 2024 tehtävälainsäädännön muutokset kasvattavat hyvinvointialueiden rahoitusta vuoteen 2023 verrattuna nettomääräisesti n. 5 milj. euroa. Hyvinvointialueille maksettavat valtionavustukset ja muut korvaukset ovat v. 2024 yhteensä n. 270 milj. euroa.

Kunnilta hyvinvointialueille siirtyviä tuloja ja kustannuksia koskeva siirtolaskelma valmistuu loppuvuoden 2023 aikana. Hyvinvointialueiden rahoitus korjataan tämän jälkeen vastaamaan lopullista siirtolaskelmaa.

Ks. tarkemmin luvusta 9. Hyvinvointialueiden talous.

Kuntatalous

Kuntien valtionapuihin ehdotetaan n. 5,1 mrd. euroa v. 2024. Laskennalliset valtionosuudet ovat n. 3,7 mrd. euroa, kuntien veromenetysten korvaukset n. 0,9 mrd. euroa ja muut valtionavut n. 0,6 mrd. euroa.

Kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen ehdotetaan 2,5 mrd. euroa, joka on n. 290 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2023 varsinaisessa talousarviossa. Valtionosuutta alentaa sote-uudistukseen liittyvien siirtojen tarkentuminen vuoden 2022 toteumatietojen perusteella. Peruspalvelujen valtionosuuden indeksikorotus lisää valtionosuutta 53 milj. euroa. Indeksikorotus jää kuitenkin 24 milj. euroa tätä pienemmäksi, koska hallitusohjelman mukaisesti indeksikorotukseen tehdään yhden prosenttiyksikön korotusta vastaava säästö. Indeksikorotuksen pienennys ja tehtävämuutokset otetaan huomioon valtionosuusprosentissa, joka alenee 22,09 prosentista 21,92 prosenttiin.

Valtion toimenpiteiden yhteisvaikutus kuntatalouteen v. 2024 on hieman vahvistava vuoden 2023 varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Maapohjan kiinteistöveron alarajan korotus vahvistaa kuntataloutta enemmän kuin kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen kohdistettava indeksisäästö sitä heikentää.

Ks. tarkemmin luvusta 10. Kuntatalous.