Talousarvioesitys 2024
5. Talousarvioesityksen määrärahat
Talousarvioesityksen määrärahoiksi ehdotetaan 87,9 mrd. euroa, joka on 6,5 mrd. euroa enemmän kuin vuoden 2023 varsinaisessa talousarviossa. Määrärahatason kasvua vuoteen 2023 verrattuna selittävät suurimpina tekijöinä mm. vuoden 2024 lakisääteiset ja sopimusperusteiset indeksitarkistukset (1,7 mrd. euroa), korkomenot (1,6 mrd. euroa) sekä muutokset hyvinvointialueiden valtion rahoituksessa. Hyvinvointialueille kohdennetaan vuodelle 2024 rahoitusta 3,4 mrd. euroa enemmän kuin vuoden 2023 varsinaisessa talousarviossa, minkä lisäksi tehdään lakisääteinen indeksitarkistus. Hyvinvointialueiden rahoituksen kasvua selittää mm. se, että vuoden 2023 rahoituksesta 1,9 mrd. euroa maksettiin jo joulukuussa 2022, mikä pienentää vuoden 2023 vertailulukua.
Vuonna 2024 budjettitalouden määrärahatasoa nostavat jossain määrin myös lisäpanostukset T&K-toimintaan sekä pääministeri Orpon hallitusohjelmassa linjatut pysyvät menolisäykset mm. perusopetukseen, lapsiperheiden tukemiseen sekä poliisitoimen ja puolustusvoimien resursseihin. Toisaalta menotasoa alentavat hallitusohjelman mukaiset uudistukset ja menosäästöt.
Vuonna 2024 menot ovat n. 400 milj. euroa pienemmät kuin keväällä 2023 laaditussa kehyspäätöksessä. Vähennys aiheutuu pääosin pääministeri Orpon hallitusohjelman mukaisista uudistuksista ja menosäästöistä sekä valtionvelan korkomenojen alenemisesta.
Kun huomioidaan hintojen muutos sekä vuoden 2023 hyvinvointialueiden rahoituksesta jo vuoden 2022 puolella maksettu 1,9 mrd. euron osuus, hallinnonalojen määrärahat (kaikki muut menot pl. korkomenot) kasvavat n. 1,7 % vuoden 2023 varsinaiseen talousarvioon nähden.
Määrärahat pääluokittain vuosina 2022—20241)
| v. 2022 tilinpäätös |
v. 2023 varsinainen talousarvio |
v. 2024 esitys |
Muutos 2023—2024 |
|||
| Tunnus | Pääluokka | milj. € | milj. € | milj. € | milj. € | % |
| 21. | Eduskunta | 130 | 137 | 145 | 8 | 6 |
| 22. | Tasavallan presidentti | 24 | 40 | 47 | 7 | 19 |
| 23. | Valtioneuvoston kanslia | 669 | 240 | 247 | 7 | 3 |
| 24. | Ulkoministeriön hallinnonala | 1 378 | 1 332 | 1 287 | -46 | -3 |
| 25. | Oikeusministeriön hallinnonala | 1 053 | 1 093 | 1 213 | 119 | 11 |
| 26. | Sisäministeriön hallinnonala | 1 949 | 2 491 | 2 493 | 2 | 0 |
| 27. | Puolustusministeriön hallinnonala | 4 255 | 6 145 | 6 228 | 83 | 1 |
| 28. | Valtiovarainministeriön hallinnonala | 32 841 | 34 145 | 38 103 | 3 958 | 12 |
| 29. | Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala | 7 628 | 7 727 | 8 001 | 274 | 4 |
| 30. | Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala | 2 955 | 2 665 | 2 649 | -16 | -1 |
| 31. | Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala | 3 829 | 3 412 | 3 584 | 172 | 5 |
| 32. | Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala | 2 886 | 3 912 | 4 219 | 306 | 8 |
| 33. | Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala | 15 453 | 16 111 | 16 245 | 134 | 1 |
| 35. | Ympäristöministeriön hallinnonala | 373 | 357 | 241 | -116 | -32 |
| 36. | Valtionvelan korot | 840 | 1 531 | 3 177 | 1 646 | 108 |
| Yhteensä | 76 261 | 81 340 | 87 879 | 6 539 | 8 | |
1) Jokainen luku on pyöristetty erikseen tarkasta arvosta, joten laskutoimitukset eivät kaikilta osin täsmää.
5.1. Talousarvioesitys ja valtiontalouden kehys
Pääministeri Orpon hallitus on hallitusohjelmassaan sitoutunut valtiontalouden menoja koskevaan kehysmenettelyyn. Valtiontalouden kehysjärjestelmä on keskeinen hallituksen finanssipolitiikan ohjauksen väline ja uskottavan talouspolitiikan perusta. Hallitusohjelman kirjauksia ja muita toimenpiteitä toteutetaan vaalikauden kehyksen mahdollistamissa rajoissa.
Valtiontalouden kehysjärjestelmä perustuu vaalikauden ajaksi asetettavaan sitovaan, reaaliseen vaalikauden kokonaiskehykseen, johon tehdään vuosittain vain tarvittavat hinta- ja kustannustasotarkistukset sekä rakennekorjaukset. Kehysjärjestelmä perustuu ex ante -tarkasteluun, eli se rajoittaa valtion talousarvioissa budjetoitavien menojen määrää. Kehysmenettely asettaa enimmäismäärän n. 85 prosentille valtion talousarviomenoista. Menosäännön ja sen pohjalta vahvistettavan valtiontalouden menokehyksen ulkopuolelle jäävät mm. suhdanteiden ja rahoitusautomatiikan mukaisesti muuttuvat menot, valtionvelan korkomenot sekä finanssisijoitukset.
Hallituksen ensimmäinen kehyspäätös, vaalikauden kehys 2024—2027, annetaan eduskunnalle 9.10.2023. Siinä valtiontalouden menokehys asetetaan hallitusohjelman periaatteita noudattaen. Hallitusohjelman mukaisia ja muita toimenpiteitä toteutetaan siinä määrin, kuin se on kehyksen puitteissa mahdollista.
Kevään 2023 teknisessä kehyspäätöksessä siirryttiin vuoden 2024 hinta- ja kustannustasoon lakisääteisesti ja sopimusperusteisesti indeksikorotettavien menojen osalta. Hinta- ja kustannusarviot ovat tarkentuneet tämän jälkeen, minkä johdosta vuoden 2024 kehysmenojen hintakorjausta korotetaan nettomääräisesti yhteensä 79 milj. eurolla. Hallitusohjelman mukaisesti osaan menoista kohdistetaan indeksijäädytyksiä ja -jarruja, mikä alentaa menoja tekniseen kehyspäätökseen verrattuna. Tämä vaikutus ei ole mukana 79 milj. eurossa.
Kehyksen hinta- ja kustannustasotarkistukset, milj. euroa
| 2024 | |
| Tarkistus kehystasoon verrattuna kevääseen 2023: | |
| Lakisääteisesti indeksisidonnaiset menot (eläkkeet, hyvinvointialueiden rahoitus, kuntien valtionosuudet sekä muut lakisääteisesti indeksoitavat valtionavut) | -64,5 |
| Sopimusperusteisesti indeksoitavat menot (Puolustusvoimien menojen indeksitarkistus, hävittäjähankinnan valuuttakurssimenot, valtion palkkojen sopimusratkaisu 2023—2025) | 143,1 |
| Yhteensä | 78,6 |
Kehystasossa otetaan lisäksi huomioon kehyksen rakenteellisia muutoksia, nostavat vuoden 2024 kehystasoa 33 milj. euroa. Kevään 2023 teknisen kehyspäätöksen jälkeen tehdyt rakennemuutokset on eritelty tarkemmin seuraavassa taulukossa.
Kehyksen rakennemuutokset, milj. euroa
| Momentti | Asia | 2024 | 2025 | 2026 | 2027 |
| LTAE II 2023 | |||||
| 27.10.01 | Ukrainalle annettava tuki. Kehyksen ulkopuolista menoa kehyssäännön mukaisesti. | 16,8 | 62,0 | 106,1 | 142,0 |
| 27.10.18 | Ajoitusmuutos PVKEH 2021 -maksatuksissa. | 2,2 | -1,1 | -1,3 | 9,7 |
| 27.10.19 | Ajoitusmuutos monitoimihävittäjien hankinnan maksatuksissa. | 16,2 | |||
| TAE 2024, JTS 2024—2027 | |||||
| Tekninen muutos. Kehyksen piiriin siirretyt VAR- ja Makera-avustukset vähennetään kehystasosta, jotta jakamattomaan varaukseen ei jää ylimääräistä tilaa. | -81,3 | -61,3 | -61,3 | -61,3 | |
| 28.89.30 | Tekninen muutos. Kunnilta hyvinvointialueille siirtyneiden tulojen ja kustannusten tasaus vuoden 2023 osalta | -31,4 | -31,4 | ||
| 28.89.30 | Tekninen muutos. Vähennys liittyen kuntien verotuskustannusten alenemiseen sote-uudistuksen yhteydessä. | -94,0 | -94,0 | -62,0 | -62,0 |
| 28.89.31 | Tekninen muutos. Kuntien verotuloista tehtävän siirron tarkentuminen. | 39,0 | 39,0 | 39,0 | 39,0 |
| 28.89.31 | Tekninen muutos. Hyvinvointialueille v. 2023 siirtyneitä tuloja ja kustannuksia tasaava kertaerä; se osuus erästä, joka liittyy siirtoihin kunta/valtio-suhteessa. | 101,7 | |||
| 28.92.66 | Ukrainan makrotaloudellisen rahoitusavun korkomenot. Kehyksen ulkopuolista menoa kehyssäännön mukaisesti. | 10,0 | 10,0 | 10,0 | 10,0 |
| 28.92.69 | Ajoitusmuutos EU-maksuissa. | -300,0 | 30,0 | 270,0 | |
| 32.20.40 | Ajoitusmuutos TKI-tukien maksatuksissa. | -5,7 | |||
| 32.20.46 | Ajoitusmuutos laivanrakennuksen innovaatiotuen maksatuksissa. | 4,9 | |||
| 32.30.40 | Ajoitusmuutos ulkorajamaakuntien kehittämiseen liittyvissä maksatuksissa. | 3,2 | -1,6 | -1,6 | |
| 35.20.04 | Rakennetun ympäristön tietojärjestelmä (RYHTI) -hankkeeseen liittyvä uudelleenbudjetointi. | 3,0 | |||
| Hallitusohjelmaan sisältyvä investointiohjelma. Kehystasoa korotetaan menoja vastaavasti. | 348,9 | 102,5 | 99,5 | 80,0 | |
| Yhteensä | 33,4 | 25,7 | 157,3 | 424,8 |
Jakamaton varaus
Kaikki edellä mainitut tarkistukset mukaan lukien vuoden 2024 kehystaso on 75 510 milj. euroa sisältäen 400 milj. euron lisätalousarviovarauksen.
Talousarvioesityksen kehykseen luettaviksi määrärahoiksi ehdotetaan 74 963 milj. euroa. Näin ollen vuoden 2024 jakamaton varaus on 147 milj. euroa. Lisäksi vuodelle 2024 on kehyksessä varattu 400 milj. euroa lisätalousarvioita varten.
Kehyksen ulkopuoliset menot
Osa budjettitalouden menoista on kehyksen ulkopuolisia. Pääministeri Orpon hallitusohjelmassa linjatun kehyssäännön mukaan kehyksen ulkopuolelle luokitellaan suhdanteiden mukaisesti muuttuvat menot eli työttömyysturvan, asumistuen, perustoimeentulotuen sekä palkkaturvan menot. Mainitut menot luetaan kuitenkin kehyksen piiriin siltä osin, kuin niiden perusteisiin tehdään muutoksia. Kehyksen ulkopuolelle jäävät myös mm. valtionvelan korkomenot, arvonlisäveromenot, finanssisijoitukset sekä menot, joissa valtio toimii teknisenä ulkopuoliselta saatavan rahoitusosuuden välittäjänä.
Kehyksen ulkopuolisten menojen arvioidaan olevan v. 2024 n. 12,9 mrd. euroa, joka on n. 0,8 mrd. euroa enemmän kuin vuoden 2023 varsinaisessa talousarviossa. Yleisen korkotason nousun myötä velanhoitomenojen arvioidaan olevan v. 2024 n. 3,2 mrd. euroa, joka on 1,6 mrd. euroa enemmän kuin vuoden 2023 varsinaisessa talousarviossa. Korkojen nousun vaikutus välittyy valtion velanhoitomenoihin viiveellä. Edellisen vaalikauden veroperustemuutosten kompensaatiot kunnille siirretään teknisesti vaalikauden vaihteessa kehyksen ulkopuolelta kehykseen kuuluviksi, mikä pienentää kehyksen ulkopuolisia menoja n. 0,3 mrd. eurolla. Lisäksi kehyksen ulkopuolisista menoista alenevat mm. finanssisijoitukset sekä työttömyyteen liittyvät menot.
Kehyksen ulkopuolelle jäävät määrärahat, mrd. euroa
| 2023 TA | 2024 TAE | |
| Suhdanneluonteiset menot | 4,9 | 4,7 |
| Veroperustemuutosten kompensaatiot kunnille | 0,3 | 0,0 |
| EU:lta saatavia tuloja vastaavat menot | 1,4 | 1,4 |
| Korkomenot | 1,5 | 3,2 |
| Finanssisijoitukset | 0,5 | 0,2 |
| Tekniset läpivirtauserät | 0,3 | 0,4 |
| Arvonlisäveromäärärahat | 2,0 | 1,8 |
| Siirto valtion televisio- ja radiorahastoon | 0,6 | 0,6 |
| EU-elpymisvälineen tuloilla rahoitettavat menot | 0,6 | 0,5 |
| Yhteensä | 12,1 | 12,9 |
5.2. Määrärahat hallinnonaloittain
Hallitusohjelman mukaiset säästöt ja määrärahalisäykset
Hallitusohjelma (liite B) sisältää toimet, joilla tavoitellaan nettomääräisesti 4 mrd. euron julkisen talouden sopeutusta vuoden 2027 tasolla. Kokonaisuus sisältää säästöjen lisäksi menolisäyksiä, sekä myös tuloja lisääviä toimia.
Talousarvioesityksessä on huomioitu hallitusohjelman em. liitteessä linjatut säästöt ja menolisäykset siltä osin kun vaikutus kohdentuu valtion budjettitalouteen. Joiltain osin toimenpiteiden vaikutusarviot ovat tarkentuneet hallitusohjelman valmistumisen jälkeen, ja myös kohdentuminen eri julkisen talouden sektoreiden välillä on täsmentynyt. Arviot tulevat budjetti- ja kehysvalmistelun sekä hallituksen esitysten valmistelun myötä edelleen tarkentumaan, mutta hallitus on sitoutunut hallitusohjelman liitteessä linjattuun toimenpidekokonaisuuteen.
Edellä mainitut hallitusohjelman menolinjaukset tuottavat nettomääräisesti n. 0,8 mrd. euron säästövaikutuksen valtion budjettitalouteen v. 2024. Toimia kuvataan tarkemmin jäljempänä hallinnonaloittain.
Indeksisidonnaiset kokonaisuudet sisältävät indeksikorotusten jäädytyksiä sekä niiden tekemistä osittaisina. Kansaneläkeindeksiin tai kuluttajahintaindeksiin sidottuihin etuuksiin (pl. toimeentulotuki, eläkkeet, rintamalisät, vammaisetuudet, lääkkeiden vuosiomavastuu, elatustuki) ei tehdä indeksikorotuksia vuosina 2024—2027. Kuntien peruspalvelujen valtionosuuden indeksikorotukseen tehdään vuosina 2024—2027 yhden prosenttiyksikön korotusta vastaava säästö, kuten myös valtion rahoitukseen evankelis-luterilaiselle kirkolle sekä avustuksiin kirkolliseen ja uskonnolliseen toimintaan.
Hallitusohjelman mukaiset valtion budjettitalouden määrärahasäästöt ja -lisäykset (netto) vuonna 2024, milj. euroa
| (- = määrärahasäästöä, + = määrärahalisäystä) | |
| Koulutus ja osaaminen | 9 |
| Sosiaali- ja terveyspalvelut | -141 |
| Sosiaaliturva ja -etuudet | -212 |
| Indeksisidonnaiset kokonaisuudet | -195 |
| Maa- ja metsätalous, ympäristö | -13 |
| Elinkeinoelämä, liikenne ja asuminen | -209 |
| Maanpuolustus, yleinen turvallisuus, maahanmuutto ja kehitysyhteistyö | -19 |
| Hallinto | -10 |
| Yhteensä | -792 |
Hallitusohjelmaan sisältyvä investointiohjelma
Hallitusohjelma sisältää 4 mrd. euron kertaluonteisten investointien kokonaisuuden, joka rahoitetaan valtion omaisuustuloilla, purkamalla valtio-omisteisten listaamattomien yhtiöiden ylipääomituksia sekä tekemällä tuloutuksia Valtion asuntorahastosta rahaston nykytasoista toimintaa vaarantamatta. Investointiohjelman mukaisia menoja sisällytetään talousarvioesityksiin ja huomioidaan julkisen talouden suunnitelmissa varmistettujen tulojen mahdollistamissa rajoissa.
Hallitusohjelman mukaiseen investointiohjelmaan ehdotetaan talousarvioesityksessä yhteensä 690 milj. euroa määrärahoina ja valtuuksina. Tästä vuodelle 2024 kohdentuvat määrärahat ovat 349 milj. euroa.
Investointiohjelman puitteissa perusväylänpitoon, korjausvelan purkamiseen, ehdotetaan 250 milj. euron lisäystä vuodelle 2024. Lisäksi liikenteen kehittämishankkeisiin ehdotetaan 347 milj. euron valtuuksia, joista aiheutuu 15,5 milj. euron määrärahatarve v. 2024. Helsinki—Riihimäki kapasiteetin lisääminen -hankeen valtuutta ehdotetaan korotettavan 110 milj. eurolla. Uusina hankkeina aloitetaan Tampereen henkilöratapiha -hanke (163 milj. euroa), Tornio—Kolari -radan sähköistyksen suunnittelu (7,5 milj. euroa), Pietarsaaren satamatie (kt68 välillä Edsevö—Pietarsaari, 7,5 milj. euroa), vt 4 Leivonmäen pohjoispuolella, Joutsa -hanke (14 milj. euroa), vt 4 Oravasaaren eritasoliittymä, Jyväskylä -hanke (7 milj. euroa) ja vt 9 Lievestuoreen kohta (30 milj. euroa). Suunnitteluhankkeisiin Suupohjan rata ja Savonrata osoitetaan yhteensä 8 milj. euron valtuudet. Kehittämishankkeista aiheutuu 228,5 milj. euron lisämäärärahatarve vuosille 2025—2027 ja 102 milj. euroa seuraavalle vaalikaudelle.
Sosiaali- ja terveysministeriön pääluokassa investointiohjelmaan kohdennetaan yhteensä 81,3 milj. euroa v. 2024. Tästä 65,3 milj. euroa ehdotetaan käytettäväksi lääkärin vastaanottopalkkioiden Kela-korvauksen korottamiseen, 4 milj. euroa sosiaali- ja terveydenhuollon digitalisaatio-ohjelmaan, 2 milj. euroa kansalliseen terveyden- ja hyvinvoinnin ohjelmaan, 3,5 milj. euroa hyvän työn ohjelmaan ja 6,5 milj. euroa ikäihmisten toimintakyvyn, kotona pärjäämisen ja omaishoitajien tukemiseen.
Puhtaan energian Suomen kärkihankkeen kokonaisuudesta osoitetaan 10 milj. euron valtuus julkisen liikennesähkön ja -kaasun lataus- ja tankkausinfrastruktuurin edistämiseen. Hyvinvointialueiden ohjauksen vahvistamiseen osoitetaan 1,5 milj. euroa vuodelle 2024. Palokin koskien patojen purun suunnitteluun kohdennetaan 0,45 milj. euroa.
Talousarvioesitykseen sisältyvät elpymis- ja palautumissuunnitelman investoinnit ml. REPowerEU
Suomen lopullinen saanto EU:n elpymis- ja palautumistukivälineen avustuksista ilmoitettiin kesäkuussa 2022. Suomen osuus avustuksista pieneni 1,823 mrd. euroon, koska Suomen talous oli kehittynyt ennustettua paremmin. Suomen kestävän kasvun ministerityöryhmä linjasi kesäkuussa 2022, miten Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelmaa päivitetään muutoksen vuoksi. Valtioneuvosto hyväksyi Suomen päivitetyn elpymis- ja palautumissuunnitelman 26.1.2023 ja EU:n talous- ja rahoitusasioiden neuvosto hyväksy sen 14.3.2023. Elpymis- ja palautumissuunnitelma (RRP) on osa Suomen kestävän kasvun ohjelmaa, jolla vauhditetaan uudistuksia ja investointeja.
Elpymis- ja palautumissuunnitelman avustukset ajoittuvat etenkin vuosille 2022—2024. Talousarvioesitykseen sisältyy 462 milj. euroa elpymis- ja palautumissuunnitelmaan sisältyviä menoja. Aiemmin suunniteltuun verrattuna menojen ajoitusta on myöhennetty.
Maksatukset EU:sta Suomen valtiolle tulevat perustumaan kansallisen suunnitelman etenemiseen ja siinä esitettyjen välitavoitteiden ja tavoitteiden saavuttamiseen. Tuloarvio EU:lta saatavien maksatusten osalta on 703 milj. euroa v. 2024.
EU:n asetusmuutos REPowerEU-suunnitelmasta, jonka tavoitteena on lopettaa EU:n riippuvuus Venäjältä peräisin olevista fossiilisista polttoaineista ja nopeuttaa vihreää siirtymää, tuli voimaan helmikuussa 2023. REPowerEU on osa elpymis- ja palautumistukivälinettä. Suomella on käytettävissä olevaa ei-takaisin-maksettavaa lisärahoitustukea 113 milj. euroa, minkä lisäksi Brexit-mukautusvarauksesta on siirretty 14 milj. euroa, eli Suomella on käytettävissä yhteensä 127 milj. euroa. REPowerEU-varat on päätetty kohdentaa 1) ympäristöluvituksen vauhdittamiseen valtion aluehallintouudistuksen kanssa yhteensopivalla tavalla (n. 32 milj. euroa) ja 2) puhtaan energian ja materiaalivirtojen T&K-rahoitukseen ja pilotointiin (n. 40 milj. euroa) sekä 3) puhtaan siirtymän investointeihin (n. 55 milj. euroa).
Vuoden 2024 talousarvioesitykseen sisältyy n. 35 milj. euroa REPowerEU-ohjelmaan liittyviä menoja. Tuloarvio EU:lta saatavien maksatusten osalta on 42 milj. euroa v. 2024.
Valtioneuvoston kanslia (pääluokka 23)
Valtioneuvoston kanslian pääluokkaan ehdotetaan määrärahoja yhteensä 247,1 milj. euroa, joka on 6,6 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2023 varsinaisessa talousarviossa. Muutos edelliseen vuoteen johtuu pääosin hallitusohjelmaperusteisista muutoksista.
Valtioneuvoston kanslian toimintamenoihin ehdotetaan 158,7 milj. euroa, jossa on lisäystä 5,5 milj. euroa vuoteen 2023 nähden. Lisäyksestä 1,5 milj. euroa johtuu Nato-jäsenyydestä aiheutuvista kustannusvaikutuksista, 1,3 milj. euroa valtioneuvoston toimitilojen Korttelit 1 ja 2 -hankkeen kustannuksista, 0,2 milj. euroa Säätytalon peruskorjauksesta aiheutuvista kalustohankinnoista sekä 0,4 milj. euroa tutkimus- ja innovaationeuvoston sihteeristön vahvistamisesta. Lisäksi ehdotetaan 1,4 milj. euroa valtioneuvoston konesalin palvelinkapasiteetin elinkaaripäivitykseen, 0,6 milj. euroa Valtorin hinnoittelumuutoksiin ja 0,4 milj. euroa ulkomaanedustustojen tietoliikennekapasiteettien kasvattamiseen. Pilvipalveluiden käyttöönottoon liittyvään hankekokonaisuuteen ehdotetaan 1,7 milj. euroa ja valtioneuvoston perustietotekniikan yhtenäistämiseen 3,4 milj. euroa.
Ministereiden, valtiosihteereiden ja erityisavustajien sihteerit kootaan valtioneuvoston kansliaan tavoitteena joustava resurssien käyttö sekä yhtenäiset palvelut.
Yhdenvertaisuutta, tasa-arvoa ja syrjimättömyyttä koskevan tiedonannon toimeenpanoon ehdotetaan 2 milj. euroa ja saamelaisten totuus- ja sovintoprosessin edistämiseen 1,4 milj. euroa. Kuurojen totuus- ja sovintoprosessin psykososiaaliseen tukeen ehdotetaan 0,5 milj. euroa.
EU-rekrytointien edistämiseen ehdotetaan 1,5 milj. euron lisäystä ja Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskukselle 0,2 milj. euroa osallistujavaltioiden määrän kasvun johdosta.
Hallitusohjelman mukaisesti lakkautetaan valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan rahoitus (VNTEAS). Puoluetukea alennetaan hallitusohjelman mukaisesti 1,1 milj. eurolla.
Ulkoministeriön hallinnonala (pääluokka 24)
Hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja 1,3 mrd. euroa. Vähennystä vuoden 2023 varsinaiseen talousarvioon on 46 milj. euroa. Pääluokan määrärahoista ulkoasiainhallinnon osuus on 22 %, kriisinhallinnan 6 %, kansainvälisen kehitysyhteistyön 60 % ja muiden menojen 12 %.
Ulkoasiainhallinto
Ulkoasiainhallinnon toimintamenoihin ehdotetaan 258 milj. euroa. Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tärkeimpinä päämäärinä on turvata Suomen itsenäisyys ja alueellinen koskemattomuus, estää Suomen joutuminen sotilaalliseen konfliktiin ja taata suomalaisten turvallisuus ja hyvinvointi. Ulko- ja turvallisuuspolitiikan perustana ovat oikeusvaltioperiaate, ihmisoikeudet, tasa-arvo ja demokratia. Tiivis yhteistyö kumppanimaiden kanssa, hyvät kahdenväliset suhteet sekä monenkeskisen kansainvälisen oikeuden kunnioittaminen ja vahvistaminen ovat Suomen kansainvälisten suhteiden kulmakiviä. Euroopan unioni ja puolustusliitto Nato muodostavat Suomen ulkopolitiikan yhteistyövaraisen ytimen.
Ulkoasiainhallinnon toiminta nojaa kattavaan edustustoverkkoon sekä tehokkaaseen kahden- ja monenväliseen diplomatiaan ja viestintään. Ulkoasiainhallinto huolehtii Suomen elintärkeistä kansainvälisistä yhteyksistä ja lakisääteisistä konsulipalveluista. Hallinnonalan maahantulopalveluilla edistetään työperäistä ja estetään laitonta maahanmuuttoa.
Suomi toimii Itämeren maiden neuvoston (CBSS) puheenjohtajana v. 2023—2024 ja valmistautuu Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (Etyj) puheenjohtajuuteen v. 2025. Lisäksi Suomi toimii Yhdistyneitten kansakuntien (YK) ihmisoikeusneuvostossa v. 2022—2024.
Kriisinhallinta
Ulkoministeriön hallinnonalana osuus suomalaisten kriisinhallintajoukkojen menoista on 53,1 milj. euroa, joka 2,4 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2023 varsinaisessa talousarviossa. Siviilikriisihallintaan ehdotetaan 19,2 milj. euroa, joka vastaa v. 2023 varsinaisen talousarvion tasoa. Sotilaalliseen kriisinhallintaan palkattua henkilöstö arvioidaan v. 2024 olevan n. 400 henkilötyövuotta ja siviilikriisinhallintaan arvioidaan palkattavan v. 2024 n. 140 asiantuntijaa.
Rauhanvälitykseen ehdotetaan 3,9 milj. euroa, joka on 1,4 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2023 varsinaisessa talousarviossa. Suomi tukee rauhanvälitykseen liittyviä vuoropuheluprosesseja, edistää käynnissä olevien konfliktien ratkaisua sekä vahvistaa rauhanvälitystoimintaa ja rauhanvälityskapasiteettia niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin.
Kehitysyhteistyö
Kansainväliseen kehitysyhteistyöhön ehdotetaan yhteensä 1,2 mrd. euroa. Varsinaisen kehitysyhteistyön ehdotetaan myönnettäväksi 629 milj. euroa ja 464 milj. euron sitoumusvaltuuksia, joista aiheutuvat menot ajoittuvat vuoden 2024 jälkeisille vuosille. Osana hallitusohjelman mukaisia talouden tasapainottamistoimia ulkoministeriön hallinnoimaan varsinaisen kehitysyhteistyön määrärahaan tehdään v. 2024 yhteensä 118 milj. euron vähennys, josta 38 milj. euroa siirretään uudelle Tuki Ukrainalle -momentille. Kehittyvien maiden tukemista laina- ja sijoitusmuotoisella kehitysyhteistyörahoituksella ehdotetaan jatkettavaksi 70 milj. eurolla, missä on huomioitu hallitusohjelman mukainen 60 milj. euron vähennys. Ukraina on hallituskaudella Suomen suurin kehitysyhteistyön kohde. Tuki Ukrainalle -momentille ehdotetaan yhteensä 58 milj. euroa sekä 40 milj. euroa sitoumisvaltuuksia. Finnfundin pääoman korottamiseen ehdotetaan 10 milj. euroa.
Valtion arvioidaan kohdistavan kehitysyhteistyöhön noin 0,41 % bruttokansantulosta v. 2024.
Ulkoministeriön hallinnonalan muut menot
Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuihin ja rahoitusosuuksiin ehdotetaan n. 150 milj. euroa. Itämeren, Barentsin ja arktisen alueen yhteistyöhön ehdotetaan 1,6 milj. euroa, missä on vähennystä 1,4 milj. euroa v. 2023 varsinaiseen talousarvioon osana talouden sopeuttamistoimia. Suomen valmistautumiseen v. 2025 Etyj-puheenjohtajuuteen ehdotetaan toimintamenolisäysten kanssa yhteensä 4,3 milj. euroa.
Oikeusministeriön hallinnonala (pääluokka 25)
Oikeusministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja yhteensä 1,2 mrd. euroa, joka on 119 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2023 varsinaisessa talousarviossa. Pääluokan määrärahoista virastojen toimintamenojen osuus on n. 79 %. Määrärahoista tuomioistuimien osuus on 29 %, rangaistusten täytäntöönpanon 24 %, oikeuspalvelujen 14 %, ministeriön ja hallinnon 15 %, maksuhäiriöiden, ulosoton ja konkurssivalvonnan 9 %, syyttäjien 5 % ja vaalimenojen 4 %.
Hallitusohjelman toteuttamiseksi ehdotetaan 1 milj. euroa rikollisuuden ennaltaehkäisyyn ja kehittämistoimiin ja 1 milj. euroa kriminaalipolitiikan kiristysten valmisteluun sekä 5 milj. euroa Rikosseuraamuslaitokselle vankilahankkeiden suunnitteluun ja vankiloiden turvatekniikan päivittämiseen. Oikeudenhoidon resurssien vahvistamiseksi ehdotetaan oikeudenhoidon selonteossa todetun rahoitusvajeen korjaamiseen 30 milj. euroa jakautuen oikeusministeriön hallinnonalan viranomaisille.
Vaalien toimittamiseen ehdotetaan n. 23 milj. euron lisäystä. Vuonna 2024 toimitetaan presidentinvaali ja europarlamenttivaalit.
Sisäministeriön hallinnonala (pääluokka 26)
Sisäministeriön pääluokkaan ehdotetaan määrärahoja yhteensä n. 2,5 mrd. euroa, mikä on n. 2 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2023 varsinaisessa talousarviossa. Pääluokan määrärahoista poliisitoimen (ml. Suojelupoliisi) osuus on 41 %, rajavartiolaitoksen 21 %, pelastustoimen ja Hätäkeskuslaitoksen 4 %, maahanmuuton 21 % sekä hallinnon 14 %.
Poliisitoimi
Poliisitoimeen ehdotetaan yhteensä n. 1,0 mrd. euroa, mikä on n. 93 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2023 varsinaisessa talousarviossa. Poliisille esitettävästä 78 milj. euron lisäyksestä 32 milj. euroa perustuu kevään teknisessä kehyspäätöksessä tehtyyn lisäykseen poliisin toiminnan tason säilyttämiseksi. Pääministeri Orpon hallitusohjelman mukaisesti poliisille ehdotetaan 17,5 milj. euron lisäystä poliisitehtävissä toimivien määrän nostamiseksi 8 000 henkilötyövuoden tasolle vaalikauden loppuun mennessä. Poliisille turvataan kyky rekrytoida tarvittava määrä poliisitoimintaa tukevia erityisosaajia, kuten kyber- ja talousasiantuntijoita sekä tutkintasihteereitä. Poliisikoulutuksen pääsyvaatimuksia ei kuitenkaan alenneta. Ruotsinkielinen poliisikoulutus turvataan. Nuorisorikollisuuden ehkäisyyn ja torjuntaan panostetaan 5 milj. euron lisäyksellä. Poliisin erityistoimintayksikön (Karhu) toimintavalmiutta kehitetään. Hallitusohjelman tavoitteena on Suojelupoliisin toimintakyvyn ja riittävän rahoituksen turvaaminen.
Rajavartiolaitos
Rajavartiolaitokselle ehdotetaan yhteensä 513 milj. euroa, mikä on 117 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2023 varsinaisessa talousarviossa. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on heijastunut voimakkaasti Suomen turvallisuusympäristöön. Rajavartiolaitos on osa Suomen puolustusjärjestelmää ja eurooppalaista raja- ja merivartiostoa. Hallitusohjelmassa todetaan, että Suomen rajaturvallisuus, Rajavartiolaitoksen riittävät resurssit, kalusto ja teknologia varmistetaan. Rajavartijamäärän lisäämiseen esitetään 1,5 milj. euroa.
Pelastustoimi ja hätäkeskustoiminta
Pelastustoimen, Pelastusopiston ja Hätäkeskuslaitoksen toimintamenoihin ehdotetaan yhteensä 105 milj. euroa, mikä on 4 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2023 varsinaisessa talousarviossa. Hallitusohjelmassa todetaan, että laadukkaat pelastustoimen palvelut turvataan koko maassa, tarvittavat toimet pelastajapulan korjaamiseksi selvitetään ja toimeenpannaan, pelastusalan veto- ja pitovoimasta huolehditaan, pelastajien koulutusmäärää lisätään ja pelastajakoulutusta kehitetään. Hätäkeskuslaitoksen resurssit varmistetaan ja sen toimintaa kehitetään. Mahdollisuudet huolehtia Erica-tietojärjestelmän ylläpidosta ja kehittämisestä turvataan. Väestönsuojelua vahvistetaan mm. uudistamalla väestönsuojeluun varautumista koskeva sääntely ja kehittämällä väestönsuojelutyön organisointia. Pelastajakoulutuksen määrän lisäämiseksi ehdotetaan 3,5 milj. euron lisäystä, joka jakaantuu Pelastusopiston sekä Helsingin pelastuskoulun kesken.
Pelastustoimen järjestämisestä vastaavien hyvinvointialueiden taloutta käsitellään kokonaisuutena yleisperustelujen luvussa 9.
Maahanmuutto
Maahanmuuttohallintoon ehdotetaan n. 512 milj. euroa. Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanottoon sekä vastaanottotoiminnan asiakkaille maksettaviin tukiin ehdotetaan n. 408 milj. euroa. Lisäyksessä on huomioitu maahanmuuton päivitetyt olettamat. Maahanmuuttovirastolle ehdotetaan 101 milj. euroa, mikä on 36 milj. enemmän kuin vuoden 2023 varsinaisessa talousarviossa. Maahanmuuttovirastolle ehdotetaan 21 milj. euron lisäystä käsittelyaikojen lyhentämiseksi automatisaatiota lisäämällä, 3 milj. euron lisäystä kansainvälisen suojelun väliaikaistamiseksi ja lupien pituuden lyhentämiseksi, 5,5 milj. euron lisäystä säilöönoton pidentämiseksi ja mahdollistamiseksi, sekä 6,8 milj. euroa työperäisten lupien jälkivalvontaan ja automatisaation lisäämiseen. Vapaaehtoisen paluun ja maastapoistumisen paketin toimeenpanoon ehdotetaan 2 milj. euron lisäystä. Pakolaiskiintiö lasketaan hallitusohjelman mukaisesti 500 henkilön tasolle.
Puolustusministeriön hallinnonala (pääluokka 27)
Puolustusministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja 6,2 mrd. euroa, joka on n. 83 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2023 varsinaisessa talousarviossa.
Ukrainaan toimitetun puolustusmateriaalin korvaushankinnat lisäävät hallinnonalan menoja 259 milj. euroa. Muilta osin menoja lisäävät indeksi- ja kustannustasotarkistukset 225 milj. eurolla, valtion sopimusratkaisuun perustuvat palkkausten tarkistukset 51 milj. eurolla, hallitusohjelman mukainen 50 milj. euron lisäys Puolustusvoimien tarpeisiin sekä Puolustusvoimien Nato-jäsenyyden menot 10,9 milj. eurolla.
Merkittävimmät hallinnonalan menoja vähentävät tekijät ovat sotilaallisen toimintaympäristön muutoksen edellyttämän puolustusmateriaalihankintojen korotuksen tason lasku noin 323 milj. eurolla sekä F-35-hankinnan ennakoituun valuuttakurssitappion pienentyminen noin 139 milj. eurolla edellisen vuoden varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Lisäksi hallinnonalan arvonlisäveromenojen tarve vähenee 197 milj. euroa, josta merkittävin osuus aiheutuu laskentatavan muutoksesta, jolla pyritään lähemmäksi arvonlisäveromenojen todennäköistä käyttöä.
Puolustusvoimien toimintamenoihin (pl. palkkausmenot), puolustusmateriaalihankintoihin sekä sotilaallisen kriisinhallinnan menoihin on tehty vakiintuneen käytännön mukaisesti 1,5 % ennakollinen kustannustasotarkistus. Vastaava ennakollinen 1,5 % kustannustasotarkistus on tehty myös momentille 27.10.19 (Monitoimihävittäjien hankinta). Sotilaallisen maanpuolustuksen osuus pääluokan määrärahoista on 87 %, josta materiaaliseen valmiuteen laskettavia menoja on 48 % (pl. F-35 ja Laivue 2020) ja kiinteitä henkilöstömenoja 23 %. Puolustuspolitiikan ja hallinnon (sisältäen arvonlisäveromenot) osuus pääluokan menoista on 12 % ja sotilaallisen kriisinhallinnan kalusto- ja hallintomenojen osuus on 1 %.
Vuoden 2024 talousarvioesityksen mukaisista uusista ja aiemmin myönnetyistä Puolustusvoimien tilausvaltuuksista aiheutuu menoja yhteensä 2,7 mrd. euroa v. 2024 ja talousarviovuoden jälkeisinä vuosina yhteensä 10 mrd. euroa (ml. F-35 ja Laivue 2020).
Sotilaallinen maanpuolustus
Puolustusvoimien toimintamenoihin ehdotetaan lähes 2,4 mrd. euroa, joka on 237 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2023 varsinaisessa talousarviossa. Muutoksia toimintamenomäärärahoihin aiheuttavat mm. toimintaympäristön muutoksesta johtuvan tasokorotuksen nousu, hinta- ja kustannustasotarkistukset, hallitusohjelman mukainen lisäys Puolustusvoimien tarpeisiin ja Puolustusvoimien Nato-jäsenyyden menot.
Puolustusmateriaalihankintoihin ehdotetaan määrärahoja n. 1,5 mrd. euroa, joka on 57 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2022 varsinaisessa talousarviossa. Muutoksia puolustusmateriaalihankintojen määrärahoihin aiheuttavat lähinnä sotilaallisen toimintaympäristön muutoksen edellyttämän puolustusmateriaalihankintojen korotuksen tason lasku, Ukrainaan toimitetun puolustusmateriaalin korvaushankinnat sekä lisätalousarvioihin sisältyneet menoajoitusmuutokset.
Monitoimihävittäjien hankintaa varten ehdotetaan määrärahoja n, 1,5 mrd. euroa, josta 1 155 milj. euroa on HX 2021 -tilausvaltuuden vuoden 2024 suunniteltua maksuosuutta ja 106 milj. euroa ennakollista kustannustasotarkistusta varautumisena tuleviin indeksimenoihin, 132 milj. euroa varautumista mahdollisiin valuuttakurssitappioihin sekä 109 milj. euroa monitoimihävittäjien hankinnan muuta rahoitusta.
Talousarvioesitys sisältää kaksi uutta tilausvaltuutta. Puolustusmateriaalihankintoihin ehdotetaan 116,9 milj. euron suuruista Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen 2024 -tilausvaltuutta, jonka menot ajoittuvat vuosille 2024—2028. Tilausvaltuudella kehitetään muun muassa logistiikkajärjestelmän suorituskykyä sekä merivoimien raivaamiskykyä ja vedenalaista valvontaa. Puolustusvoimien toimintamenoihin ehdotetaan 146 milj. euron tilausvaltuutta, jolla hankitaan lähinnä järjestelmien kunnossapitoon liittyviä huolto- ja ylläpitopalveluja sekä pitkän toimitusajan varaosia vuosina 2024—2028.
Sotilaallinen kriisinhallinta
Sotilaallisen kriisinhallinnan kalusto- ja hallintomenoihin ehdotetaan määrärahoja 66,1 milj. euroa, joka on 2,1 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2023 varsinaisessa talousarviossa. Muutos aiheutuu kustannustasotarkistusten ohella pääosin operaatioiden välisistä rahoitusmuutoksista. Suurimpina operaatioalueina säilyvät Libanon ja Irak. Kriisinhallintaa käsitellään lisäksi ulkoasiainministeriön hallinnonalan yleisperusteluissa kohdassa kriisinhallinta.
Valtiovarainministeriön hallinnonala (pääluokka 28)
Valtiovarainministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja yhteensä 38,1 mrd. euroa, joka 4,0 mrd. euroa enemmän kuin vuoden 2023 varsinaisessa talousarviossa. Lisäys aiheutuu etenkin hyvinvointialueiden ja HUS-yhtymän sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen rahoituksen kasvusta. Hallinnonalan määrärahoista hyvinvointialueiden ja HUS-yhtymän rahoituksen osuus on 64 %, kuntien tukemisen osuus 9 %, valtion maksamien eläkkeiden ja korvausten 15,5 %, EU:n ja muiden kansainvälisten järjestöjen maksuosuuksien 6,8 %, energiaverotuen 0,2 % ja Ahvenanmaan maakunnalle suoritettavien maksujen 0,8 %. Pääluokan määrärahoista virastojen toimintamenojen osuus on 2,6 % ja hallinnonalan arvonlisäveromenot 0,5 %.
Verotus ja tulli
Verohallinnon ja Tullin toimintamenoihin ehdotetaan yhteensä 676 milj. euroa. Menoihin sisältyy 43 milj. euroa kansallisen tulorekisterin toimintamenoja ja positiivisen luottotietorekisterin rakentamisen menoja. Tullin toimintamenoihin sisältyy myös 11 milj. euroa tulliselvitysjärjestelmän kokonaisuudistukseen.
Lisäksi takaisin maksettaviin veroihin, verotukseen liittyviin korkomenoihin sekä autoveron vientipalautukseen ehdotetaan 35 milj. euroa.
Palvelut valtioyhteisölle
Palveluihin valtioyhteisölle ehdotetaan 65 milj. euroa. Määrärahat sisältävät Valtiokonttorin, Palkeiden ja Valtorin toimintamenot sekä Valtorin investointimenot. Pääosa palveluista rahoitetaan omakustannushintaisena maksullisena toimintana. Tämän lisäksi Valtiokonttori tuottaa valtion keskitettyjä palveluita mm. varainhankinnan ja keskuskirjanpidon osalta. Senaatti-konsernin liikelaitosten investointivaltuuden enimmäismääräksi ehdotetaan 750 milj. euroa investointien painottuessa valtion tehtävien kannalta tarpeelliseen, sisäolosuhteita parantavaan, toimitilatehokkuutta kasvattavaan ja viranomaisten toimintaedellytykset turvaavaan rakentamiseen.
Tilastotoimi, taloudellinen tutkimus ja rekisterihallinto
Tilastotoimeen, valtion taloudelliseen tutkimukseen ja rekisterihallintoon ehdotetaan yhteensä 130 milj. euroa. Summa sisältää Tilastokeskuksen toimintamenot 54 milj. euroa, Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen toimintamenot 4,6 milj. euroa sekä Digi- ja väestötietoviraston (DVV) toimintamenot 63 milj. euroa. Sähköisen tunnistautumisen menoihin ehdotetaan 8 milj. euroa.
Valtion alue- ja paikallishallinto
Alue- ja paikallishallinnon määrärahat koostuvat enimmäkseen aluehallintovirastojen toimintamenoista, joihin ehdotetaan 70 milj. euroa. Palvelurakenteiden ja valtion hallintorakenteiden kehittämiseen ehdotetaan lisäyksenä 1 milj. euroa valtakunnallisen monialaisen viraston perustamisen valmisteluun osana REPowerEU-määrärahaa.
Valtion eläkemenot ja korvaukset
Valtion maksamiin eläkkeisiin ja eläkkeisiin liittyviin menoihin ehdotetaan 6,0 mrd. euroa, joka on 286 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2023 varsinaisessa talousarviossa. Kasvu aiheutuu pääosin eläkkeiden indeksikorotusten vaikutuksista. Lisäksi Valtiokonttorin maksamiin vahingonkorvauksiin ml. valtion matkavahinkoturvan menoihin ehdotetaan 40 milj. euroa.
Hyvinvointialueiden ja kuntien peruspalvelujen rahoitus
Hyvinvointialueiden yleiskatteiseen valtion rahoitukseen ehdotetaan 24,7 mrd. euroa. Hyvinvointialueiden taloutta käsitellään kokonaisuutena yleisperustelujen luvussa 9.
Kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen ehdotetaan 2,5 mrd. euroa ja kuntien veromenetysten korvauksiin 0,9 mrd. euroa. Kuntataloutta, valtion tukea kunnille ja valtion toimenpiteiden vaikutusta kuntatalouteen käsitellään yleisperustelujen luvussa 10.
Maksut Euroopan unionille
Euroopan unionille suoritettaviin Suomen maksuosuuksiin ehdotetaan 2,3 mrd. euroa, joka on 212 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2023 varsinaisessa talousarviossa.
Vuosi 2024 on EU:n rahoituskehyskauden 2021—2027 neljäs varainhoitovuosi. Ehdotettu määräraha perustuu komission esitykseen Euroopan unionin monivuotisen rahoituskehyksen maksukaton tasosta vuodelle 2024.
Komissio voi esittää jäsenvaltiolle lisäpyyntöjä tarvittavien varojen asettamiseksi komission käyttöön tilanteessa, jossa unionin talousarvion budjetoidut määrärahat eivät ole riittävät unionin käteisvarojen tarpeen kattamiseksi.
Suomen osuuteen Ukrainan makrotaloudellisen rahoitusavun korkomenoista ehdotetaan 10 milj. euron arviomäärärahaa.
Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala (pääluokka 29)
Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja 8,0 mrd. euroa, joka on n. 274 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2023 varsinaisessa talousarviossa. Määrärahoista n. 10 % osoitetaan varhaiskasvatukseen sekä esi- ja perusopetukseen, n. 18 % toisen asteen koulutukseen, n. 46 % korkeakoulutukseen ja tutkimukseen, n. 11 % opintotukeen, n. 7 % taiteeseen ja kulttuuriin sekä n. 3 % liikuntatoimeen ja nuorisotyöhön.
Opetus- ja kulttuuriministeriön pääluokan momenttirakenteeseen ehdotetaan muutoksia siten, että tiede- ja taidelaitosten toimintamenomomentit esitetään siirrettäväksi opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan virastojen toimintamenot kokoavaan luokkaan 29.01. uusiksi momenteiksi (29.01.05.—14.). Lisäksi aiemmat tieteen, taiteen, liikunnan ja nuorisotyön edistämiseen tarkoitetut rahapelitoiminnan tuoton määrärahat on purettu useille eri momenteille.
Varhaiskasvatus, esi- ja perusopetus ja vapaa sivistystyö
Hallitusohjelman mukaisesti varhaiskasvatuksen sekä esi- ja perusopetuksen tasa-arvorahoitus vakiinnutetaan ja siihen esitetään 65,2 milj. euroa jaettavaksi avustuksina v. 2024, koska laadukas varhaiskasvatus sekä esi- ja perusopetus edistävät oppimisen edellytyksiä ja lisäävät koulutuksellista tasa-arvoa.
Vapaaseen sivistystyöhön esitetään 168,4 milj. euroa. Ruotsinkielisen kotoutumiskoulutuksen tarjontaa vahvistetaan. Vapaalla sivistystyöllä on tärkeä merkitys harrastamisessa ja osaamisen kasvattamisessa.
Ammatillinen koulutus ja lukiokoulutus
Oppimisen tukea ja opinto-ohjausta vahvistetaan ammatillisessa koulutuksessa ja lukiokoulutuksessa. Vuodelle 2024 ehdotetaan 10 milj. euroa nivelvaiheesta toisen asteen tutkinnon suorittamiseen ulottuvan selkeän ja saumattoman oppimisen tuen järjestelmän kehittämiseen ja käyttöönottoon. Tavoitteena on sujuvoittaa nivelvaiheen koulutusvalintoja, vähentää koulutuksen keskeyttämistä, parantaa opiskelijoiden edellytyksiä tutkinnon suorittamiseen ja vahvistaa opiskelijoiden hyvinvointia.
Aiempien päätösten mukaisesti ehdotetaan oppivelvollisuuden laajentamisen ja maksuttoman toisen asteen toimeenpanoon kohdennettavaksi yhteensä 92 milj. euroa ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen järjestäjille. Niin ikään aiempiin päätöksiin perustuen ehdotetaan 16,5 milj. euroa hoitajamitoituksen muutokseen varautumiseksi uusien lähihoitajien koulutukseen ja 5 milj. euroa oppisopimuskoulutuksen koulutuskorvauksen uudistamisen kokeiluun.
Korkeakouluopetus ja tutkimus
Korkeakoulutettujen nuorten aikuisten määrä pyritään nostamaan mahdollisimman lähelle 50 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Korkeakoulujen perusrahoitusta ehdotetaan lisättäväksi kustannustason nousua vastaavasti 152 milj. eurolla. Vuodelle 2024 ehdotetaan 40 milj. euroa tutkijankoulutuspilottiin ja 11,7 milj. euroa korkeakoulujen aloituspaikkamäärän lisäämiseen.
Julkista taloutta vahvistavina toimina yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen avoimen koulutustarjonnan säädeltyjä enimmäismaksuja ja EU/ETA-valtioiden ulkopuolisten opiskelijoiden lukuvuosimaksujen vähimmäismäärää nostetaan. Vastaavasti vähennetään korkeakoulujen valtionrahoitusta. Lisäksi ammattikorkeakoulujen valtionrahoituksesta vähennetään vuodesta 2024 alkaen 12 milj. euroa sote-harjoittelukorvausten siirtona.
Suomen Akatemialle ehdotetaan tutkimushankevaltuudeksi yhteensä 460,2 milj. euroa, joka on 33 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2023 varsinaisessa talousarviossa. Lisärahoituksesta suunnataan lippulaivoihin 40 milj. euroa, tutkitun tiedon vaikuttavuuteen 10 milj. euroa ja kansalliseen tutkimusinfrastruktuuriin 5 milj. euroa.
Opintotuki
Opintotukeen ehdotetaan 870 milj. euroa, joka on n. 120 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2023 varsinaisessa talousarviossa. Nousu johtuu erityisesti opintolainojen takausvastuusuoritusten määrän kasvusta sekä koulumatkatukimenojen kasvusta. Opintorahan indeksikorotus jäädytetään vuosille 2024—2027 hallitusohjelman mukaisesti.
Taide ja kulttuuri
Kulttuuri- ja taidepolitiikan toimilla luodaan edellytyksiä luovuudelle, hyvinvoinnille ja talouden kasvulle sekä vahvistetaan yhteiskunnan kestävyyttä.
Arkkitehtuuri- ja designmuseon hankevalmisteluun, suunnitteluun sekä toiminnan valmisteluun ja käynnistämiseen ehdotetaan 0,7 milj. euroa.
Yksityisen kopioinnin hyvityksen määräraha pysyy v. 2024 vuoden 2023 tasolla eli 11 milj. eurona. E-kirjojen lainauskorvaus, 1 milj. euroa, muutetaan lakisääteiseksi ja vakinaistetaan.
Valtio on aiempien päätösten mukaisesti varautunut rahoittamaan Euroopan kulttuuripääkaupunki 2026 -hanketta enintään 20 milj. eurolla, josta vuodelle 2024 kohdistuu 2,8 milj. euroa.
Liikuntatoimi
Liikuntatoimen määrärahoihin ehdotetaan 165 milj. euroa, joka on 10,2 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2023 varsinaisessa talousarviossa. Liikuntaa ja huippu-urheilua edistetään hallitusohjelman mukaisesti kiinnittäen erityistä huomiota tasa-arvon, yhdenvertaisuuden ja vastuullisuuden vahvistamiseen. Väestön liikunnallisuuden edistämiseksi hallitus käynnistää poikkihallinnollisen valtioneuvostojohtoisen Suomi Liikkeelle -ohjelmakokonaisuuden, jossa tavoitteena on kääntää liikkuminen kasvuun jokaisessa ikäryhmässä.
Nuorisotyö
Nuorisotyön määrärahoihin ehdotetaan 73,7 milj. euroa, joka on 4 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2023 varsinaisessa talousarviossa. Nuorten syrjäytymisen ehkäisyä toteutetaan hallitusohjelman mukaisesti.
Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala (pääluokka 30)
Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja yhteensä 2,65 mrd. euroa, jossa on vähennystä 16,2 milj. euroa verrattuna vuoden 2023 varsinaiseen talousarvioon. Määrärahoissa on otettu huomioon hallitusohjelman mukaiset, hallinnonalalle kohdistetut menosopeutukset.
Hallinto ja tutkimus
Hallinnon ja tutkimuksen määrärahat kasvavat 4,1 milj. eurolla 144,6 milj. euroon edellisen vuoden talousarvioon verrattuna, mikä johtuu suurimmaksi osaksi palkkauksen tarkistuksista sekä REPowerEU-ohjelman T&K-rahoituksesta.
Maaseudun kehittäminen sekä maa- ja elintarviketalous
Maaseudun kehittämisen (luku 10) sekä maa- ja elintarviketalouden (luku 20) määrärahoista pääosa liittyy vuonna 2023 käynnistyneeseen Suomen CAP-suunnitelman 2023—2027 toimeenpanoon Manner-Suomessa. Toimenpiteiden määrärahat on budjetoitu CAP-suunnitelman rahoitussuunnitelman mukaisesti ottaen huomioon pääministeri Orpon hallitusohjelman säästöt.
Maaseudun kehittämisen määrärahat kasvavat 40,0 milj. eurolla 484,8 milj. euroon. Muutos johtuu pääosin tuki- ja korvausjärjestelmien määrärahojen muutoksista sekä korkojen noususta johtuvasta maaseutuelinkeinotoiminnan korkotuen kasvaneesta tarpeesta. Maaseudun kehittämisen tavoitteena on maaseutualueiden potentiaalin hyödyntäminen sekä elinvoimaisuuden lisääminen kestävällä tavalla. Maaseudun kehittämisen tavoitteita tuetaan mm. maaseudun yritystukien, tutkimus- ja kehittämishankkeiden sekä maaseudun neuvonnan avulla.
Maa- ja elintarviketalouden määrärahat vähenevät 23,7 milj. eurolla 1,77 mrd. euroon edellisen vuoden varsinaiseen talousarvioon verrattuna, mikä johtuu pääosin turvepeltojen ilmastotoimien kertaluonteisen määrärahan päättymisestä. Luvun määrärahoin parannetaan biotalouteen ja ruokaan perustuvien liiketoimintojen kestävää ja kilpailukykyistä kasvua sekä turvataan vastuullisella toiminnalla ihmisten, eläinten ja kasvien terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta.
Luonnonvaratalous
Luonnonvaratalouden ja Metsähallituksen julkisten hallintotehtävien määrärahat vähenevät 41,5 milj. eurolla 195,8 milj. euroon vuoden 2023 varsinaiseen talousarvioon nähden. Vähennykset johtuvat pääosin hallitusohjelman mukaisista sopeutustoimista, METSO- ja HELMI-ohjelmien rahoituksen vähentymisestä sekä EU:n elpymis- ja palautumissuunnitelman rahoituksen päättymisestä.
Luonnonvaratalouden muodostavat kala-, riista-, metsä- ja vesitalous sekä yleiset luonnonvara-asiat. Luonnonvaratalouden tavoitteena on uusiutuvien luonnonvarojen kestävä hoito ja käyttö sekä niihin liittyvien riskien hallinta. Määrärahoilla turvataan huoltovarmuutta, korvataan uusiutumattomien raaka-aineiden ja energian käyttöä, luodaan edellytyksiä luonnonvarojen kestävään käyttöön perustuvalle kilpailukykyiselle yritystoiminnalle, sovitetaan yhteen luonnonvarojen käytön ja suojelun tarpeet sekä luodaan hyvinvointia luonnon virkistyskäytön avulla
Maanmittaus ja asunto-osakkeiden kirjaaminen
Luvun määrärahat kasvavat 4,8 milj. eurolla 53,0 milj. euroon edellisen vuoden talousarvioon verrattuna, mikä johtuu pääosin huoneistotietojärjestelmän rahoituksesta ja palkkausten tarkistuksista. Maaomaisuuteen, osakehuoneistoihin ja peruspaikkatietoihin liittyvät tehtävät ja palvelut turvaavat osaltaan omistusta ja kansallista vakuusjärjestelmää sekä palvelevat digitalisoituvan yhteiskunnan tietotarpeita. Paikantamisen perustan ylläpidolla ja kehittämisellä turvataan paikkatietojen hyödyntämistä koko yhteiskunnassa. Toimintamenot sisältävät EU:n elpymis- ja palautumissuunnitelmasta rahoitettavan huoneistotietojärjestelmän toisen vaiheen kehittämisen.
Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala (pääluokka 31)
Liikenne- ja viestintäministeriön pääluokkaan ehdotetaan vuodelle 2024 yhteensä 3,6 mrd. euron määrärahaa, mikä on 172 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2023 varsinaisessa talousarviossa.
Pääluokan määrärahoista liikenne- ja viestintäverkkojen ylläpidon ja kehittämisen osuus on 57 % sekä liikenteen ja viestinnän palvelujen 23 %. Hallinnonalan virastojen toimintamenoihin ja toimialan yhteisiin menoihin käytetään 20 %.
Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala pyrkii luomaan nykyistä paremmat edellytykset tiedon hyödyntämiseen ja jakamiseen perustuvalle liiketoiminnalle. Tavoitteena on käyttäjien luottamuksen vahvistaminen digitaalisiin palveluihin sekä kasvattaa kyberturvaosaamista ja kyberturvariskien hallintaa.
Liikenne- ja viestintäverkot
Liikenne- ja viestintäverkkoihin ehdotetaan määrärahaa 2 038 milj. euroa, josta perusväylänpitoon käytetään 1 535 milj. euroa. Perusväylänpidossa painotetaan liikenneverkon päivittäisen liikennöitävyyden vaatimia toimia sekä korjausvelan kasvun pysäyttämistä ja sen vähentämistä. Hallitusohjelman investointiohjelmasta osoitetaan korjausvelan vähentämiseen 250 milj. euron lisäys.
Väyläverkon kehittämiseen ehdotetaan 503,5 milj. euroa. Tämä pitää sisällään käynnissä olevat väylähankkeet mukaan lukien elinkaarihankkeet, uusia väyliä varten tarvittavien maa- ja vesialueiden hankinnat, liikenneväylien infra-avustukset ja yksityistieavustukset sekä avustukset kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen. Hallitusohjelman mukaisena sopeutumistoimena uusien väylähankkeiden rahoitustasoa vähennetään 100 milj. eurolla ja yksityisteiden avustuksia sekä kävelyn ja pyöräilyn edistämisen avustuksia vähennetään 5 milj. eurolla. Hallitusohjelman investointiohjelman mukaisesti aloitetaan kahdeksan uutta väylähanketta, joille myönnetään yhteensä 237 milj. euron valtuudet. Lisäksi investointiohjelman rahoituksella tarkistetaan yhden aiemmin aloitetun hankkeen valtuutta 110 milj. eurolla.
Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelman (RRP) rahoitusta kohdennetaan digiratahankkeen kehitys- ja verifiointivaiheeseen 15 milj. euroa.
Liikenteen ja viestinnän palvelut
Liikenteen ja viestinnän palveluihin ehdotetaan yhteensä 835 milj. euroa. Tästä meriliikenteessä käytettävien alusten kilpailukyvyn parantamiseen käytetään 89 milj. euroa sekä avustuksiin liikenteen ja viestinnän palveluihin 29,3 milj. euroa, jossa on huomioitu 2 milj. euron lisäys merenkurkun laivareittien tukemiseen merenkulun päästökaupan saaripoikkeuksen käyttöönoton johdosta sekä 300 000 euron lisäys Ahvenanmaan huoltovarmuuskriittisen tavaraliikenteen turvaamiseksi. Saaristo- ja yhteysalusliikenteen ostoihin ja kehittämiseen ehdotetaan 20,4 milj. euroa, missä on huomioitu 2,5 milj. euron lisäys liikenteen kannalta välttämättömiin laiturien korjauksiin. Julkisen henkilöliikenteen ostoihin ja kehittämiseen ehdotetaan 102,4 milj. euroa. Määrärahassa on huomioitu hallitusohjelman mukainen 13,3 milj. euron vähennys ilmastoperusteisten toimenpiteiden osalta sekä 16 milj. euron lisäys lentoliikenteen ostopalveluihin.
Hallinnon kustannukset ja Yleisradio Oy:n rahoitus
Hallinnonalan virastojen toimintamenoihin ehdotetaan yhteensä 230,5 milj. euroa. Valtion televisio- ja radiorahastoon siirretään Yleisradio Oy:n julkisen palvelun kustannusten kattamiseksi 593,7 milj. euroa.
Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala (pääluokka 32)
Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja yhteensä 4,2 mrd. euroa, joka on 306 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2023 varsinaisessa talousarviossa. Pääluokan määrärahoista hallinnon osuus on 23 %, uudistumisen ja vähähiilisyyden 39 %, työllisyyden ja yrittäjyyden 24 %, yritysten erityisrahoituksen 5 % sekä kotoutumisen ja kansainvälisen osaamisen osuus 9 %
Hallinto
Hallinnon määrärahoiksi ehdotetaan 990 milj. euroa, joka on 29 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2023 varsinaisessa talousarviossa.
ELY-keskusten toimintamenoihin ehdotetaan 2,75 milj. euron lisämäärärahaa lupamenettelyiden nopeuttamiseksi osana Suomen elpymis- ja palautumisohjelman REPowerEU-lukua.
TE-palvelut siirtyvät kunnille 1.1.2025. TE-palvelu-uudistuksesta aiheutuviin muutoskustannuksia korvataan kunnille 34 milj. euroa. Lisäksi uudistuksen tietojärjestelmämuutoskustannuksiin osoitetaan 9,9 milj. euroa ja muihin muutoskustannuksiin 3,7 milj. euroa.
Business Finlandin toimintamenoihin ehdotetaan 1,5 milj. euron lisäystä T&K-rahoituksen myöntövaltuuksien lisäyksen vuoksi kasvavan hankemäärän käsittelyyn.
Luvat ja valvonta -palvelun jatkokehittämiseen ehdotetaan 1,5 milj. euron määrärahaa osana Suomen elpymis- ja palautumisohjelman REPowerEU-lukua.
Teknologian tutkimuskeskuksen VTT Oy:n erityisavustukseen ehdotetaan 5 milj. euron valtuuslisäystä mikroelektroniikan ja kvanttiteknologian Kvanttinova-pilotointiympäristön yhteiskäyttöisten laitteiden hankintaan ja käyttöönottoon sekä 5 milj. euron valtuuslisäystä kvanttikoneen skaalaamiseen kohti 300 kubittia. Lisäksi REPowerEU-rahoitusta ehdotetaan kohdennettavaksi 9 milj. euroa VTT Oy:n valtionavustukseen ja 0,5 milj. euroa erityisavustukseen käytettäväksi puhtaan energian T&K-hankkeeseen.
Uudistuminen ja vähähiilisyys
Uudistumisen ja vähähiilisyyden määrärahoiksi ehdotetaan 1,6 mrd. euroa, jossa on lisäystä 182 milj. euroa vuoden 2023 varsinaiseen talousarvioon nähden. Määrärahatason nousuun vaikuttaa erityisesti uusiutuvan energian tuotantotuen arvion muutos.
T&K-rahoituslain tavoitteen mukaisesti valtion T&K-rahoitusta kasvatetaan tasaisesti 1,2 prosenttiin BKT:sta vuoteen 2030 mennessä. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukemisen valtuutta ehdotetaan nostettavan 529 milj. euroon, joka sisältää T&K-rahoituksen valtuuden lisäyksen 92 milj. eurolla v. 2024. Valtuutta kohdennetaan yrityksille, jotka sitoutuvat lisäämään investointeja puhdasta ja digitaalista siirtymää sekä muiden yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisua tukevaan, aiempaa riskipitoisempaan ja kunnianhimoisempaan T&K-toimintaan yhteistyössä muiden yritysten ja tutkimusorganisaatioiden kanssa. Lisäksi valtuutta kohdennetaan soveltavaan tutkimukseen tutkimusorganisaatioille, jotka yritysten kanssa yhteistyössä kehittävät murrosteknologioita sekä ratkaisuja yhteiskunnallisiin haasteisiin ja tukemaan yhteiskunnallisia siirtymiä, kuten puhdasta siirtymää ja digitalisaatiota. Tutkimus- ja innovaatiotoiminnan lainoihin ehdotetaan valtuuden lisäystä 10 milj. eurolla T&K-toimintaan.
EU-hankkeiden kansalliseen vastinrahoitukseen korkeakouluille ja valtion tutkimuslaitoksille ehdotetaan 35 milj. euron määrärahaa. Rahoituksella kannustetaan korkeakouluja ja tutkimusorganisaatioita osallistumaan aiempaa laajemmin EU:n T&K-hankkeisiin.
Energiatuen valtuuteen tehdään 54,5 milj. euron lisäys puhtaan siirtymän investointeihin osana Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelman REPowerEU-lukua. Toisaalta momentin kansallista valtuuttaa vähennetään hallitusohjelman mukaisesti 14,1 milj. eurolla.
Julkisen liikennesähkön ja -kaasun lataus- ja tankkausinfrastruktuurin edistämiseen ehdotetaan 10 milj. euron valtuuttaa osana hallitusohjelmaan sisältyvää investointiohjelmaa.
Työllisyys ja yrittäjyys
Työllisyyden ja yrittäjyyden määrärahoiksi ehdotetaan 994 milj. euroa, mikä on 9 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2023 varsinaisessa talousarviossa.
Julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden määrärahaksi ehdotetaan 189 milj. euroa, joka on 32 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2022 varsinaisessa talousarviossa. Määrärahataso laskee johtuen työllisyysmäärärahojen alentamisesta 41 milj. eurolla ja yritystoiminnan kehittämispalvelujen lakkauttamisesta.
EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelmien arviomäärärahaan ehdotetaan ohjelmakauden 2014—2020 maksatusarvioiden tarkistamiseen, REACT-EU-rahoituksesta ja ohjelmakauden 2021—2027 tarkentuneisiin laskelmiin perustuen lisäystä 31 milj. euroa. Ohjelmien myöntämisvaltuudeksi ehdotetaan 379 milj. euroa.
Yritysten erityisrahoitus
Yritysten erityisrahoituksen määrärahoiksi ehdotetaan 211 milj. euroa, jossa on vähennystä 8 milj. euroa vuoden 2023 varsinaiseen talousarvioon verrattuna.
Kotoutuminen ja kansainvälinen osaaminen
Kotoutumisen ja kansainvälisen osaamisen määrärahoiksi ehdotetaan 389 milj. euroa, joka on 95 milj. euroa enemmän vuoden 2023 varsinaiseen talousarvioon verrattuna.
Valtion korvauksiin kotoutumisen edistämisestä ehdotetaan 384 milj. euroa, mikä on 97 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2023 varsinaisessa talousarviossa. Määrärahatarve kasvaa 110 milj. eurolla johtuen tilapäistä suojelua saavista henkilöistä, joille on myönnetty kotikunta. Hallitusohjelman mukainen pakolaiskiintiön lasku 500 henkilöön vähentää määrärahatarvetta 2 milj. eurolla.
Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala (pääluokka 33)
Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan määrärahatasoksi ehdotetaan 16,2 mrd. euroa, joka on n. 134 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2023 varsinaisessa talousarviossa. Hallinnonalan määrärahoista käytetään eläkemenoihin n. 34 %, perhe- ja asumiskustannusten tasaukseen sekä perustoimeentulotukeen n. 30 %, työttömyysturvaan n. 13 %, sairausvakuutukseen n. 14 %, sosiaali- ja terveydenhuollon tukemiseen n. 2 % ja avustuksiin terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen n. 2 %. Muihin pääluokan lukuihin käytetään kuhunkin 0,3—0,9 % pääluokan määrärahoista.
Pääministeri Orpon hallitusohjelman mukaisesti sosiaaliturvaan tehdään useita määrärahatarvetta pienentäviä uudistuksia, joiden nettovaikutus asumistuki- ja toimeentulotukimenot huomioiden on STM:n pääluokkaan n. 234 milj. euroa vähennystä. Säästötoimenpiteinä kansaneläkeindeksiin (KEL) ja kuluttajahintoihin sidottujen etuuksien indeksikorotukset jäädytetään vaalikaudeksi pois lukien toimeentulotuki, eläkkeet, rintamalisät, vammaisetuudet, elatustuki ja lääkkeiden vuosiomavastuu. Työttömyysturvaan ja yleiseen asumistukeen toteutetaan muutoskokonaisuudet. Vuorotteluvapaajärjestelmä ja aikuiskoulutustuki lakkautetaan 1.8.2024 alkaen. Toimeentulotuessa selkeytetään tukeen hyväksyttävien asumismenojen määrää.
Lapsiperheiden toimeentuloa parannetaan nostamalla alle kolmevuotiaiden lapsilisää, lisäämällä lapsilisien yksinhuoltajakorotusta ja korottamalla lapsilisää monilapsisille perheille.
Perhe- ja asumiskustannusten tasaus, perustoimeentulotuki ja eräät palvelut
Perhe- ja asumiskustannusten tasaukseen, perustoimeentulotukeen ja eräisiin palveluihin ehdotetaan n. 4,8 mrd. euroa, joka on 105 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2023 varsinaisessa talousarviossa. Lisäys aiheutuu pääosin perustoimeentulotuen tarvearvion muutoksista, lapsilisien korotuksista sekä Kelan toimintakulujen lisäyksistä.
Lapsiperheiden asemaa vahvistetaan perhepaketilla, joka sisältää 26 euron korotuksen alle 3-vuotiaiden lasten lapsilisään, lapsilisän yksinhuoltajakorotuksen noston 10 eurolla sekä 4. ja 5. lapsen lapsilisän korotuksen 10 eurolla. Näiden yhteisvaikutus on 54 milj. euroa.
Yleistä asumistukea kohdennetaan jatkossa tukea eniten tarvitseville ryhmille. Asumistuesta poistetaan ansiotulovähennys, asumistuen perusomavastuuta korotetaan ja tasoa tarkistetaan. Myös asumistuen kuntaryhmiä yhtenäistetään. Omistusasuntoon ei saa jatkossa asumistukea. Lisäksi yleisen asumistuen ja elatustuen indeksikorotukset jäädytetään.
Toimeentulotuessa hyväksyttävien asumismenojen selkeyttäminen vähentää määrärahatarvetta 7 milj. euroa.
Kelan toimintakuluihin ehdotetaan yhteensä 519,8 milj. euroa, jossa on lisäystä 6,7 milj. euroa vuoden 2023 varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Toimintakuluissa on huomioitu eläkekulujen kasvun ja ansiotason muutoksen lisäksi etuus- ja asiointipalvelun kehittämisen kustannuksia.
Työllisyys
Työttömyysturvaan ehdotetaan 2,2 mrd. euroa, joka on 187 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2023 varsinaisessa talousarviossa. Vähennys aiheutuu hallitusohjelman mukaisten uudistusten vaikutuksista.
Työttömyysturvassa vuorotteluvapaajärjestelmä sekä aikuiskoulutustuki lakkautetaan 1.8.2024 alkaen. Vuoden 2024 alusta työttömyysturvan omavastuupäivät palautetaan 5:stä 7:ään päivään ja lomakorvausten jaksotus palautetaan. Työttömyysturvan suojaosista luovutaan ja työttömyysturvan lapsikorotukset lakkautetaan 1.4.2024 lukien. Työssäoloehdon pidentäminen 12 kk:een ja tuloperustainen työssäoloehto (euroistaminen) astuvat voimaan 1.1.2024, mutta niiden soveltaminen alkaa 1.9.2024. Lisäksi toteutetaan työttömyysetuuksien indeksijäädytys. Näiden toimien arvioidaan yhteensä vähentävän valtion työttömyysturvamenoja 170 milj. euroa.
Sosiaalivakuutusmaksut
Sosiaalivakuutusmaksut, % palkasta
| 2021 | 2022 | 2023 | 2024 | |
| Työnantajat: | ||||
| Sairausvakuutus | ||||
| Kaikki työnantajat | 1,53 | 1,34 | 1,53 | 1,15 |
| Työttömyysvakuutus 1) | ||||
| alempi maksu | 0,45 | 0,50 | 0,52 | 0,27 |
| ylempi maksu | 1,70 | 2,05 | 2,03 | 1,09 |
| Työeläkevakuutus | ||||
| Työnantajien keskimääräinen TyEL-maksu | 16,90 | 17,40 | 17,40 | 17,40 |
| Vakuutetut: | ||||
| Sairausvakuutus | ||||
| Sairaushoitovakuutus | ||||
| — Sairaanhoitomaksu | ||||
| Etuudensaajat (Eläke- ja etuustulot) | 1,65 | 1,50 | 1,57 | 1,52 |
| Palkansaajat ja yrittäjät | 0,68 | 0,53 | 0,60 | 0,55 |
| Työtulovakuutus | ||||
| — Päivärahamaksu | ||||
| Palkansaajat | 1,36 | 1,17 | 1,41 | 1,01 |
| alle 16 519 euron vuosituloista | 0,00 | 0,00 | 0,00 | 0,00 |
| Yrittäjät | 1,55 | 1,31 | 1,54 | 1,23 |
| alle 16 519 euron vuosituloista | 0,19 | 0,14 | 0,19 | 0,22 |
| Työttömyysvakuutus | 1,43 | 1,51 | 1,54 | 0,79 |
| Työeläkevakuutus, alle 53-vuotiaat | 7,15 | 7,15 | 7,15 | 7,15 |
| 53 vuotta täyttäneet | 8,65 | 8,65 | 8,65 | 8,65 |
| Yrittäjät ja maatalousyrittäjät: | ||||
| Työeläkevakuutus, alle 53-vuotiaat | 24,1 | 24,1 | 24,1 | 24,1 |
| 53 vuotta täyttäneet | 25,6 | 25,6 | 25,6 | 25,6 |
1) Työnantajan alempaa maksua maksetaan palkkasumman tiettyyn rajaan saakka. Vuonna 2023 raja on 2 251 500 euroa ja v. 2024 (vahvistamatta) 2 337 000 euroa. Sen ylittävältä palkkasumman osalta maksetaan ylempää maksua.
Sairausvakuutus
Sairausvakuutukseen ehdotetaan 2,3 mrd. euroa, joka on 23milj. euroa enemmän kuin vuoden 2023 varsinaisessa talousarviossa. Muutos aiheutuu pääosin hallitusohjelman mukaisista uudistuksista.
Lääkärin vastaanottopalkkioiden Kela-korvausta ehdotetaan korotettavaksi vuoden 2024 alusta lukien, mikä lisäisi määrärahatarvetta 65,3 milj. euroa. Lasten ja nuorten neuropsykologisten häiriöiden kuntoutusta ja kuntoutuspalveluja parannetaan Kelan harkinnanvaraisen kuntoutuksen kautta määräaikaisessa ohjelmassa, johon ehdotetaan 16,75 milj. euroa.
Vuoden 2024 alusta lukien lääkekustannusten vuosiomavastuuseen tehdään pysyvä tasomuutos, jolloin vuoden 2023 alussa tekemättä jätetty (n. 7,8 %) vuosiomavastuun indeksikorotus jätetään pysyvästi tekemättä. Muutos lisää valtion menoja 11 milj. euroa.
Säästötoimenpiteinä lasketaan kuntoutusrahan määrä ammatillisen kuntoutuksen ajalta samalle tasolle kuin kuntoutujalle myönnettävä sairausvakuutuslain mukainen sairauspäiväraha. Lisäksi lasketaan nuoren kuntoutusrahan ja ammatillisessa kuntoutuksessa olevan kuntoutusrahan vähimmäismäärä kuntoutusrahan vähimmäismäärän tasolle. Valtion rahoittamiin sv-päivärahoihin tehdään indeksijäädytys. Näiden toimenpiteiden yhteisvaikutus on vähennystä 55,5 milj. euroa.
Sairausvakuutuksen määrärahatasossa on huomioitu 10 milj. euroa rajat ylittävää terveydenhuoltoa koskevan lain muutoksen aiheuttamiin menoihin.
Eläkkeet
Eläkkeisiin ehdotetaan 5,5 mrd. euroa, joka on 259 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2023 varsinaisessa talousarviossa. Eläkemenot kasvavat erityisesti kansaneläkkeiden ja maatalousyrittäjien eläkkeiden osalta.
Eläkkeensaajien asumistuen indeksikorotukset jäädytetään.
Indeksimuutokset ja palkkakerroin
| 2021 | 2022 | 2023 | 2024 | |
| Työeläkeindeksi | 2 631 | 2 691 | 2 874 | 3 032 |
| Kansaneläkeindeksi | 1 639 | 1 674 | 1 805 | 1 906 |
| Kuluttajahintaindeksi, % | 2,2 | 7,1 | 5,5 | 2,2 |
| Palkkakerroin | 1,465 | 1,501 | 1,558 | 1,645 |
Veteraanit
Veteraanien tukemiseen ehdotetaan 133,7 milj. euroa, joka on n. 25 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2023 varsinaisessa talousarviossa. Määrärahatason lasku aiheutuu veteraanien määrän vähenemisestä. Määrärahoista 42,6 milj. euroa ehdotetaan sotilasvammakorvauksiin ja sotainvalidien laitosten käyttökustannuksiin, 3,9 milj. euroa rintamalisiin ja 85 milj. euroa rintamaveteraanien kuntoutukseen ja kotiin vietäviin palveluihin. Sotilasinvalidien puolisoiden kuntoutukseen, eräissä Suomen sotiin liittyneissä tehtävissä palvelleiden kuntoutukseen ja rintama-avustukseen eräille ulkomaisille vapaaehtoisille rintamasotilaille ehdotetaan yhteensä 1,5 milj. euroa sekä valtion korvaukseksi sodista kärsineiden huoltoon 0,7 milj. euroa.
Sosiaali-ja terveydenhuollon tukeminen
Hyvinvointialueiden järjestämän sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen tukemiseen ehdotetaan kohdennettavan sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalta 361 milj. euroa, joka on n. 67 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2023 varsinaisessa talousarviossa.
EU:n elpymis- ja palautumissuunnitelman rahoitukseen ehdotetaan 43 milj. euroa, jossa on vähennystä 75 milj. euroa vuoden 2023 varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Määrärahasta 38 milj. euroa kohdistuu sosiaali- ja terveydenhuollon hoito-, kuntoutus- ja palveluvelan purkuun sekä hoitoon pääsyn nopeuttamiseen. Lisäksi työkyvyn tuen palveluihin sekä mielenterveyttä ja työkykyä vahvistaviin toimiin ehdotetaan ko. rahoitusta kohdennettavaksi 5 milj. euroa.
Hyvinvointialueiden toimintaan vaikuttavat toimenpiteet sekä niihin kohdennettava rahoitus on kuvattu hyvinvointialueiden taloutta tarkemmin käsittelevässä yleisperustelujen luvussa 9. Hyvinvointialueiden talous.
Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön toteuttamaan opiskeluterveydenhuoltoon ehdotetaan valtion rahoitusta 68,7 milj. euroa. Määrärahassa on huomioitu hoitotakuuseen liittyen 0,3 milj. euroa, 2 milj. euroa kustannustason noususta johtuen sekä vähennyksenä 1,1 milj. euroa, koska YTHS:n terveydenhoitopalvelut luetaan koordinaatioasetuksen piiriin kuuluvaksi. Määrärahasta 1 milj. euroa on määräaikaista opiskelijoiden mielenterveydenpalvelujen tukemiseen kohdennettavaa avustusta.
Lääkäri- ja lääkintähelikopterien lentotoiminnan tuottamiseen ehdotetaan 47,5 milj. euron valtionavustus FinnHEMS Oy:lle. Määrärahaa ehdotetaan lisäystä 10,9 milj. euroa, josta 6,4 milj. euroa aiheutuu Pirkkalan tukikohdan rakentamiskustannusten noususta, 2,8 milj. euroa Kouvolan tukikohdan käyttöotto- ja operatiivisten kustannusten noususta ja 1,7 milj. euroa inflaation vaikutuksesta lento- ja hallinnointitoiminnan kustannuksiin.
Turvakotitoiminnan rahoitukseen ehdotetaan 26,6 milj. euroa, jossa on lisäyksenä huomioitu kustannustason nousun johdosta 2 milj. euroa. Rikos- ja eräiden riita-asioiden sovitteluun ehdotetaan 7,1 milj. euroa. Sosiaalialan osaamiskeskusten toimintaan ehdotetaan n. 2,3 milj. euroa.
Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen
Terveyden ja toimintakyvyn edistämiseen ehdotetaan n. 59 milj. euroa, joka on 18,8 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2023 varsinaisessa talousarviossa. Rokotteiden hankintaan ehdotetaan lisäyksenä yhteensä 4,4 milj. euroa rokotteiden hintojen nousuun varautumiseen. Osana hallitusohjelman mukaista investointiohjelmaa ehdotetaan 6,5 milj. euron määrärahaa ikäihmisten toimintakyvyn, kotona pärjäämisen ja omaishoitajien tukemiseen. Lisäksi nuoriin kohdistuvaan erityiseen huolenpitoon ehdotetaan 3,2 milj. euroa.
Maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomitustoiminta
Maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomitustoimintaan ehdotetaan yhteensä 129,3 milj. euroa, joka on 2,6 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2023 varsinaisessa talousarviossa. Välitä viljelijästä hanketta jatketaan pääministeri Orpon hallitusohjelman mukaisesti tulevina vuosina.
Laitokset ja virastot
Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan virastojen ja laitosten toimintamenoissa on huomioitu mm. Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle 0,6 milj. euroa ICD-11-diagnoosiluokituksen kansalliseen käyttöönottoon ja 0,4 milj. euroa lintuinfluenssaepidemian torjuntaan. Säteilyturvakeskukselle ehdotetaan ydinenergialain kokonaisuudistuksen valmisteluun sekä Pienydinvoimaloiden (SMR) turvalliseen käyttöönottoon valmistautumiseen yhteensä 1,65 milj. euroa.
Avustukset terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen
Avustuksiin yhteisöille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen ehdotetaan 383,6 milj. euroa, joka on noin 10 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2023 varsinaisessa talousarviossa. Taseen jakamattomista voittovaroista puretaan vuosittain 25,8 milj. euroa vuosina 2024—2026.
Muuta
Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisessa tiedonhallinnassa jatketaan mm. Kanta-palvelujen kehittämistä ja tietotuotannon uudistamista. Momentille ehdotetaan määrärahaa 31,8 milj. euroa, joka sisältää 4 milj. euroa sosiaali- ja terveydenhuollon digitalisaatio-ohjelmaan.
Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän vaikuttavuuden kehittämiseen ehdotetaan 8 milj. euroa.
Järjestöjen, yhdistysten ja seurakuntien kautta tehtävän ruoka-aputyön tuen vakinaistamiseen ehdotetaan 3,0 milj. euron määrärahaa.
Valtion tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituslain tavoitteiden mukaisesti lisätään hallinnonalan T&K-rahoitusta. Rahoitukseen ehdotetaan 5 milj. euron tasokorotusta, joka kohdistuu terveydenhuollon yksiköille yliopistotasoiseen tutkimukseen sekä sosiaalityön yliopistotasoiseen tutkimukseen.
Ympäristöministeriön hallinnonala (pääluokka 35)
Ympäristöministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja yhteensä 241 milj. euroa, joka on 116 milj. euroa eli 32 % vähemmän kuin vuoden 2023 varsinaisessa talousarviossa. Pääluokan määrärahoista ympäristöhallinnon toimintamenojen osuus on 35 %, ympäristön ja luonnonsuojelun 54 % ja yhdyskuntien, rakentamisen ja asumisen 11 %. Lisäksi Valtion asuntorahastosta arvioidaan käytettävän 251 milj. euroa korkotukilainojen korkotukeen ja avustuksiin. Lisäksi Valtion asuntorahastosta tehdään 500 milj. euron ylimääräinen tuloutus valtion talousarvioon hallitusohjelmassa linjatun investointiohjelman rahoittamiseksi.
Hallinnonalan määrärahoihin ehdotetaan yhteensä 8,9 milj. euron lisäystä osana REPowerEU-rahoitusta. Suurin osuus käytettäisiin tietoperusteisen päätöksenteon tukijärjestelmän tutkimushankkeeseen. Lisäksi määrärahalla kehitettäisiin ja sujuvoitettaisiin ympäristöluvitusta.
Ympäristön- ja luonnonsuojelu
Toimenpiteitä luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen pysäyttämiseksi jatketaan. Luonnonsuojelualueverkoston tilaa parannetaan jatkamalla Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman (METSO) toteutusta sekä Helmi-elinympäristöohjelman toimeenpanoa. Helmi-ohjelmaan kohdennetaan yhteensä vähintään 23,3 milj. euroa. METSO-ohjelman mukaisten metsäalueiden sekä Pohjois-Suomen vanhojen ja luonnontilaisten metsien hankintaan ja korvauksiin varataan alustavasti 23 milj. euroa. Käynnistetään YK:n luonnon monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen ja EU:n biodiversiteettistrategian pohjalta laadittavan Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategian ja toimintaohjelman toimeenpano.
Vesiensuojelun tehostamisohjelmaa ja Saaristomeri-ohjelmaa jatketaan. Vesien- ja merenhoidon toimenpiteillä vähennetään vesi- ja meriympäristön tilaan kohdistuvia paineita kuten ravinnekuormitusta ja haitallisten aineiden päästöjä ja valumia, meren osalta myös roskaantumista ja vedenalaista melua. Toimilla edistetään myös pohjavesien suojelua ja vesi- ja meriluonnon monimuotoisuutta. Toimenpiteisiin ehdotetaan yhteensä arviolta 11,8 milj. euroa, johon sisältyy hallitusohjelman mukainen 6 milj. euron määrärahalisäys. Pilaantuneiden maa-alueiden kunnostamista edistetään.
Ympäristölupien ja ympäristöllisten arviointien käsittelyä tehostetaan. Tavoitteena on, että investointihankkeiden ympäristöä koskevat lupa- ja arviointimenettelyt etenevät sujuvasti ympäristönsuojelun korkeasta tasosta tinkimättä. Kiertotaloudesta tehdään Suomen talouden perustaa. Valtakunnallisen kiertotalouden edistämisohjelman toteuttamiseen ehdotetaan 1 milj. euroa.
Päivitetyllä ilmastolailla on vahvempi ohjausvaikutus. Ilmastolain edellyttämän keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman (KAISU) toimeenpano etenee. Suomen ilmastopolitiikan tavoitteiden toteutumisesta ja toimista raportoidaan eduskunnalle ilmastolain mukaisesti. Hallitusohjelman mukaisesti kuntien ilmastosuunnitelmien laatimisvelvoitteesta luovutaan, mistä aiheutuu yhteensä n. 2,8 milj. euron säästö.
Kokonaisuudessaan ympäristön- ja luonnonsuojeluun kohdennettava rahoitus vähenee 66 milj. euroa eli 34 % vuoteen 2023 verrattuna. Määräraha vähenee erityisesti johtuen määräaikaisiksi tarkoitettujen lisäysten poistumisesta (esim. luonnonsuojelurahoitus ja ravinteiden kierrätys osana huoltovarmuuden parantamista).
Yhdyskunnat, rakentaminen ja asuminen
Valtion tukemaan sosiaaliseen asuntotuotantoon kohdistuvien Valtion asuntorahastosta myönnettävien korkotukivaltuuksien tasoksi ehdotetaan 1 500 milj. euroa. Lisäksi ehdotetaan takauslainavaltuuksiksi 285 milj. euroa ja asunto-osakeyhtiöiden perusparannuslainojen valtiontakauksien määräksi 100 milj. euroa. Valtaosa valtion tukemasta asuntotuotannosta kohdistetaan suurille kaupunkiseuduille. Erityisryhmien investointiavustuksiin kohdistuu 27 milj. euron säästö, minkä jälkeen erityisryhmien asuntojen rakentamisen ja korjaamisen tukemiseen ehdotetaan korkotukilainoituksen lisäksi 63 milj. euron avustusmäärärahaa. Avustukset kohdennetaan ensisijaisesti heikoimpien ryhmien asuntotuotannon edistämiseen. Korjausavustuksiin ehdotetaan hallitusohjelman 5 milj. euron säästön jälkeen 9,6 milj. euroa, mikä suunnataan pääosin hissien jälkiasennusten sekä vanhusten ja vammaisten asuntojen korjausten tukemiseen. Asumisneuvontaan varataan 2,3 milj. euroa, sisältäen hallitusohjelman mukainen 2 milj. euron säästö.
Kunnille ja maakuntien liitoille myönnetään avustuksia lain rakennetun ympäristön tietojärjestelmästä ja rakentamislain mukaisiin digitaalista tiedonhallintaa edistävien velvoitteiden aiheuttamien muutosten kustannuksiin enintään 3,7 milj. euroa.
Kokonaisuudessaan yhdyskunnat, rakentaminen ja asuminen -lukuun kohdennettava budjettitalouden rahoitus vähenee n. 61 milj. eurolla eli 70 % vuoteen 2023 verrattuna. Hallitusohjelman mukaisten säästöjen ohella määrärahan väheneminen aiheutuu erityisesti määräaikaisiksi tarkoitettujen lisäysten, kuten kotitalouksille myönnettävän öljy- ja kaasulämmityksestä luopumisen avustusten, poistumisesta.
Määrärahat taloudellisen laadun mukaan
Määrärahat taloudellisen laadun mukaan vuosina 2022—20241)
| v. 2022 tilinpäätös |
v. 2023 varsinainen talousarvio |
v. 2024 esitys |
Muutos 2023—2024 |
|||
| Tunnus | Menolaji | milj. € | milj. € | milj. € | milj. € | % |
| 01-14 | Toimintamenot | 7 988 | 7 720 | 8 418 | 698 | 9 |
| 15-17 | Eläkkeet | 4 982 | 5 379 | 5 611 | 232 | 4 |
| 18-19 | Puolustusmateriaalin hankkiminen | 1 620 | 2 986 | 3 026 | 40 | 1 |
| 20-28 | Muut kulutusmenot | 2 682 | 2 405 | 2 626 | 220 | 9 |
| 29 | Arvonlisäveromenot | 1 421 | 1 950 | 1 826 | -125 | -6 |
| 01-29 | Kulutusmenot | 18 693 | 20 441 | 21 506 | 1 065 | 5 |
| 30-39 | Valtionavut kunnille, kuntayhtymille ja hyvinvointialueille ym. | 16 205 | 27 687 | 31 441 | 3 754 | 14 |
| 40-49 | Valtionavut elinkeinoelämälle | 3 655 | 3 893 | 4 243 | 350 | 9 |
| 50-59 | Valtionavut kotitalouksille ja yleishyödyllisille yhteisöille | 13 505 | 14 101 | 14 350 | 249 | 2 |
| 60 | Siirrot talousarvion ulkopuolisiin valtion rahastoihin ja kansaneläkelaitokselle | 6 899 | 7 267 | 7 485 | 218 | 3 |
| 61-65 | EU:n rakennerahasto-osuudet, muiden EU:n rahastojen rahoitusosuudet, vastaavat valtion rahoitusosuudet ja muut siirrot kotimaahan | 1 246 | 1 436 | 1 437 | 2 | 0 |
| 66-69 | Siirrot EU:lle ja ulkomaille | 3 588 | 3 427 | 3 236 | -191 | -6 |
| 30-69 | Siirtomenot | 45 098 | 57 810 | 62 192 | 4 382 | 8 |
| 70-73 | Kaluston hankinta | 17 | 331 | 186 | -145 | -44 |
| 74-75 | Talonrakennukset | 32 | 41 | 45 | 4 | 9 |
| 76 | Maa-alueet, rakennukset ja kiinteistöt | 17 | 35 | 35 | 0 | 0 |
| 77-79 | Maa- ja vesirakennukset | 541 | 523 | 436 | -87 | -17 |
| 70-79 | Reaalisijoitukset | 607 | 930 | 702 | -228 | -25 |
| 80-86 | Valtion varoista myönnettävät lainat | 10 122 | 157 | 144 | -13 | -9 |
| 87-89 | Muut finanssisijoitukset | 847 | 393 | 98 | -295 | -75 |
| 80-89 | Lainat ja muut finanssisijoitukset | 10 969 | 550 | 242 | -308 | -56 |
| 70-89 | Sijoitusmenot | 11 576 | 1 480 | 944 | -536 | -36 |
| 90-92 | Valtionvelan korot | 823 | 1 513 | 3 155 | 1 642 | 109 |
| 93-94 | Valtionvelan nettokuoletukset ja velanhallinta2) | 0 | 0 | 0 | 0 | — |
| 95-99 | Muut ja erittelemättömät menot | 71 | 96 | 82 | -14 | -15 |
| 90-99 | Muut menot | 894 | 1 609 | 3 237 | 1 628 | 101 |
| Yhteensä | 76 261 | 81 340 | 87 879 | 6 539 | 8 | |
1) Menot on koottu taloudellisen laadun mukaisiin ryhmiin momentin numerotunnuksen perusteella. Jokainen luku on pyöristetty erikseen tarkasta arvosta, joten laskutoimitukset eivät kaikilta osin täsmää.
2) Velanhallinnan menot otetaan huomioon momentilla Nettolainanotto ja velanhallinta (15.03.01), mikäli talousarvio on alijäämäinen.
5.3. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiopolitiikka
Valtion T&K-rahoituksen kokonaisuus
Laki valtion tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksesta vuosina 2024—2030 tuli voimaan vuoden 2023 alussa. Sen mukaan tutkimus- ja kehittämistoimintaan valtion talousarvioissa tarkoitettujen valtuuksien ja määrärahojen yhteismäärä nousee vuoteen 2030 mennessä siten, että kokonaismäärä vastaa 1,2 % suhteessa BKT:hen. Valtiovarainministeriön uusimman talousennusteen mukaan tämä tarkoittaa sitä, että valtion tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksen tulisi olla n. 4,3 mrd. euroa v. 2030. Tämä tarkoittaa n. 2,0 mrd. euron lisäystä vuoden 2023 talousarvion mukaiseen T&K-rahoituksen kokonaismäärään nähden. Valtion talousarviossa T&K-rahoitusta tulee siten korottaa vuosittain n. 280 milj. eurolla verrattuna vuoden 2023 lähtötasoon. Laskelma perustuu vuoden 2030 käypähintaiseen BKT-arvioon, joka on suuruudeltaan 360 mrd. euroa.
Hallitus esittää, että valtion talousarvion mukainen tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoitus (T&K-rahoitus) on v. 2024 yhteensä n. 2,6 mrd. euroa. Tämä tarkoittaa n. 280 milj. euron kasvua verrattuna vuodelle 2023 budjetoituun kokonaissummaan. Aiemmin tehtyjen päätösten perusteella valtion T&K-rahoituksen määräksi arvioidaan n. 2,4 mrd. euroa v. 2024. Jotta lakisääteinen rahoituksen määrä täyttyisi v. 2024, T&K-rahoitusta tulisi lisätä 264 milj. euron verran.
Rahoituslain mukainen T&K-rahoituksen taso kehysvuosina
| 2023 (TK:n ennakko) | 2024 | 2025 | 2026 | 2027 | |
| Rahoituslain mukainen taso, mrd. euroa | 2,35 | 2,63 | 2,91 | 3,19 | 3,47 |
| Aiemmin päätetty rahoitus, mrd. euroa | 2,37 | 2,42 | 2,45 | 2,50 | |
| TAE2024 päätökset, mrd. euroa | 0,26 | 0,33 | 0,35 | 0,27 | |
| Myöhemmin päätettävä rahoitus, mrd. euroa | 0,16 | 0,39 | 0,70 |
Valtion T&K-rahoituksen suhteen BKT:hen (T&K-rahoituksen intensiteetti) arvioidaan olevan 0,91 % v. 2024 huomioiden rahoituslain mukainen lisäys. Vuonna 2023 valtion T&K-rahoituksen intensiteetin ennakoidaan olevan 0,84 %. Arvio valtion T&K-rahoituksesta voi päivittyä myöhemmin, kun eri momenteille ehdotetun rahoituksen kohdentuminen tarkentuu.
Suoran T&K-rahoituksen lisäksi Suomessa kannustetaan T&K-toimintaan verotuksen kautta. Vuosina 2021—2027 on voimassa tutkimusyhteistyön ylimääräinen verovähennys. Lisäksi v. 2023 otettiin lakialoitteellakäyttöön tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhdistelmävähennys. Tutkimusyhteistyön ylimääräisen verovähennyksen arvioidaan alentavan verovuoden 2024 valtion verotuloja n. 9 milj. eurolla. Lakialoitteen staattisen vaikutusarvion perusteella arvioituna yhdistelmävähennys vähentäisi verovuoden 2023 valtion verotuloja yhteensä n. 61 milj. eurolla ja verovuoden 2024 osalta n. 80 milj. eurolla. On kuitenkin oletettavaa, että yritykset ottavat yhdistelmävähennyksen käyttöön vähitellen, minkä vuoksi verotuottovaikutukset olisivat alkuvuosina edellä arvioituja pienemmät.
Keskeisiä TKI-politiikan linjauksia
Politiikkatoimia ohjaavat pääministeri Orpon hallitusohjelma sekä parlamentaarisen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) työryhmän keväällä 2023 tekemät linjaukset tutkimus- ja kehittämisrahoituksen suuntaamisesta.
Orpon hallitus on sitoutunut kansalliseen tavoitteeseen nostaa Suomen tutkimus- ja kehittämismenot (T&K-menot) 4 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuoteen 2030 mennessä. Kansallisen tavoitteen ja voimassa olevan T&K-rahoituslain mukaisesti valtion T&K-rahoitus nousee 1,2 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuoteen 2030 mennessä sillä edellytyksellä, että yksityisen sektorin panostukset kasvavat 2,67 prosenttiin suhteessa BKT:hen. Valtion T&K-rahoituksen kohdennukset on tehtävä siten, että niillä saavutetaan tavoitellut positiiviset vaikutukset osaamiseen, tuottavuuteen ja kilpailukykyyn sekä näiden avulla pitkän aikavälin talouskasvuun, joka vahvistaa hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohjaa. Hallitus laatii vaalikauden aikana kahdeksanvuotisen suunnitelman T&K-rahoituksesta ja muihin TKI-politiikkaan liittyvistä näkökohdista.
Parlamentaarisen TKI-työryhmän raportissa linjataan T&K-rahoituksen ohella TKI-järjestelmän johtamisen vahvistamisesta, osaamisen ja T&K-työvoiman saatavuuden lisäämisestä, yhteistyön vahvistamisesta, kansallisista strategisista valinnoista, T&K-rahoituksen vaikuttavuuden arvioinnista sekä tutkimus- ja innovaatiomyönteisen toimintaympäristön kehittämisestä.
Vuonna 2024 lisärahoitusta esitetään erityisesti tutkijankoulutuspilottiin, yritysten T&K-toiminnan tukemiseen, Suomen Akatemian tutkimushankevaltuuteen ja EU-hankkeiden kansalliseen vastinrahoitukseen.
T&K-rahoituksen lisäykset (TAE 2024 ja JTS 2024—2027)
| 2024 | 2025 | 2026 | 2027 | |
| Pysyvät rahoituksen korotukset (milj. euroa) | ||||
| Business Finlandin T&K-toiminnan tukemisen valtuus | 92 | 92 | 92 | 92 |
| Business Finlandin T&K-toiminnan lainavaltuus | 10 | 10 | 10 | 10 |
| EU-hankkeiden kansallinen vastinrahoitus korkeakouluille ja valtion tutkimuslaitoksille | 35 | 35 | 35 | 35 |
| Suomen Akatemian tutkimushankevaltuus | 55 | 45 | 45 | 45 |
| Valtion rahoitus terveydenhuollon yksiköille yliopistotasoiseen tutkimukseen sekä sosiaalityön yliopistotasoiseen tutkimukseen | 5 | 5 | 5 | 5 |
| Määräaikainen rahoitus (milj. euroa) | ||||
| Tutkijankoulutus-pilotti (2024—2027) | 40 | 86 | 86 | 50 |
| VTT, mikroelektroniikan ja kvanttiteknologian pilotointiympäristö (2024—2027) | 5,3 | 11,2 | 45 | 17,5 |
| VTT, kvanttitietokone (2024—2027) | 5 | 25 | 25 | 15 |
| VTT, pienydinvoimalahankkeiden kehittäminen (2025—2027) | 2,12 | 2 | 0,38 | |
| REPowerEU, puhtaan energian ja materiaalivirtojen T&K-hanke (2024—2026) | 16,5 | 19 | 4,3 | |
| TAE2024-rahoituspäätökset | 264 | 330 | 349 | 270 |
Keskeisten valtion tutkimus- ja kehittämisrahoituserien muutos (arvio), milj. euroa1)
| 2023 TA |
2024 esitys |
2023—2024 muutos |
2023—2024 muutos, % |
|
| Yliopistot2) | 726 | 773 | 47 | 6 |
| Ammattikorkeakoulut | 110 | 115 | 5 | 4 |
| Valtion tutkimuslaitokset | 213 | 259 | 46 | 21 |
| — josta VTT | 89 | 118 | 30 | 33 |
| — josta LUKE | 59 | 62 | 3 | 6 |
| Valtion rahoitus terveydenhuollon yksiköille yliopistotasoiseen tutkimukseen sekä sosiaalityön yliopistotasoiseen tutkimukseen | 30 | 35 | 5 | 17 |
| Tutkimusorganisaatioiden tutkimusmäärärahat, yhteensä | 1 080 | 1 182 | 102 | 9 |
| Suomen Akatemia | 517 | 553 | 36 | 7 |
| — josta strateginen tutkimus | 56 | 56 | 0 | 0 |
| Business Finland | 721 | 725 | 4 | 1 |
| — josta t&k-rahoitus3) | 535 | 558 | 22 | 4 |
| Rahoitusorganisaatioiden T&K-rahoitus, yhteensä | 1 052 | 1 110 | 58 | 6 |
| Muu valtion T&K-rahoitus | 223 | 343 | 120 | 54 |
| — josta EU-hankkeiden vastinrahoitus | - | 35 | - | - |
| Arvio valtion koko T&K-rahoituksesta | 2 355 | 2 635 | 280 | 12 |
| Arvio valtion T&K-rahoitusintensiteetistä | 0,84 % | 0,91 % |
1) Taulukko kuvaa arviota valtion talousarvion mukaisesta T&K-rahoituksen määrästä. Useiden toimijoiden kohdalla kansainväliset tilastokriteerit täyttävään T&K-toimintaan kohdistuva summa tarkentuu vasta myöhemmin. Arvio valtion T&K-rahoituksen kokonaisuudesta voi siten päivittyä myöhemmin. Suomen Akatemian, strategisen tutkimuksen ja Business Finlandin rahoitusvaltuuksien osalta taulukossa on huomioitu valtuuksien summa, ei niistä aiheutuvia määrärahoja. Metodologisista ja muista muutoksista johtuen vuosien 2023 ja 2024 T&K-rahoitusluvut eivät ole suoraan vertailukelpoisia aiempien vuosien tietojen kanssa.
2) Yliopistojen valtionrahoitukseen ei ole laskettu mukaan arvonlisäverokompensaatiota. Tutkimukseen kohdentuva osuus kokonaisrahoituksesta on pidetty tässä laskelmassa vuoden 2024 osalta prosentuaalisesti samalla tasolla kuin edellisenä vuonna.
3) Business Finlandin rahoituksesta merkittävä osa kohdistuu myös muuhun kuin kansainväliset tilastokriteerit täyttävään T&K-toimintaan.
5.4. Alueiden kehittäminen ja rakennerahastot
Alueiden kehittäminen
Alueiden kehittämisestä vastaavat valtio, kunnat ja alueilla aluekehittämisviranomaisina toimivat maakuntien liitot. Tavoitteena on viranomaisten ja muiden alueiden kehittämisen kannalta keskeisten tahojen vuorovaikutukseen, eri toimijoiden työnjakoon ja yhteisiin tavoitteisiin perustuva alueiden kehittämisen toimintatapa, joka luo edellytykset aluelähtöiselle kestävälle kasvulle ja uudistumiselle sekä hyvinvoinnille.
Alueiden kehittämistä suunnataan ja tärkeimmät toimenpiteet määritellään hallitusohjelmassa ja valtioneuvoston päätöksessä valtakunnallisista alueiden kehittämisen painopisteistä. Alueellista kehittämistyötä toteutetaan sekä kansallisilla että EU:n osittain rahoittamilla ohjelmilla ja toimenpiteillä. Kansallinen aluepolitiikka ja EU:n alue- ja rakennepolitiikan toteuttaminen sovitetaan yhteen toimivaksi järjestelmäksi.
EU:n alue ja rakennepolitiikan rahastojen toiminta Suomessa ja varat vuoden 2024 talousarvioesityksessä
Ohjelmakaudelle 2014—2020 laaditussa Kestävää kasvua ja työtä 2014—2020 Suomen rakennerahasto-ohjelmassa on viisi toimintalinjaa, joilla tuetaan erityisesti pk-yritysten kilpailukykyä ja työllistymistä. Läpileikkaavana teemana on vähähiilisen talouden edistäminen. Rakennerahasto-ohjelmalla toteutetaan Eurooppa 2020 -strategiaa ja sen kansallista ohjelmaa. Ohjelmakauden 2014—2020 rakennerahasto-ohjelman rahoitus ja hankkeiden toteutus päättyvät vuoden 2023 lopussa, mutta maksatuksia ajoittuu vielä vuodelle 2024.
Ohjelmakaudelle 2014—2020 laaditun Kestävää kasvua ja työtä 2014—2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tavoitteena on alueiden elinkeinorakenteen uudistaminen ja monipuolistaminen sekä työllisyyden edistäminen, pk-yritysten kasvumahdollisuuksien parantaminen, uusiutuvan energian osuuden ja energiatehokkuuden lisääminen, rakenteellisen työttömyyden vähentäminen ja työelämän laadun kehittäminen, osaamisen ja uuden tiedon hyödyntäminen kilpailukyvyn vahvistamiseksi, työmarkkinoiden ja elinkeinoelämän tarpeita vastaavan osaavan työvoiman varmistaminen ja elinikäisen oppimisen tukeminen sekä sosiaalisen osallisuuden edistäminen. Rakennerahasto-ohjelmalla toteutetaan Eurooppa 2020 -strategiaa ja sen kansallista ohjelmaa. Ohjelmakauden 2014—2020 rakennerahasto-ohjelman rahoitus ja hankkeiden toteutus päättyvät vuoden 2023 lopussa, mutta maksatuksia ajoittuu vielä vuodelle 2024.
Ohjelmakaudelle 2021—2027 laaditun alue- ja rakennepolitiikan ohjelman "Uudistuva ja osaava Suomi 2021—2027" tavoitteena on elinkeinoelämälähtöisen innovaatiotoiminnan edistäminen, pk-yritysten kasvumahdollisuuksien parantaminen, toiminnan uudistuminen ja liiketoimintaympäristön kehittäminen, energiatehokkuuden ja kiertotalouden edistäminen, työhakijoiden, työttömien, työvoiman ulkopuolella olevien ja työmarkkinoille heikosti kiinnittyneiden ryhmien työllistymisen edistäminen, työttömyyden pitkittymisen ehkäiseminen, oppimismahdollisuuksien kehittäminen, kaikkein heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien aseman parantaminen sekä niiden alueiden tukeminen, joihin kohdistuu vakavia sosioekonomisia haasteita ilmastoneutraaliin talouteen siirtymisen vuoksi.
Ohjelmakauden 2021—2027 Euroopan alueellinen yhteistyö –tavoitteen mukaisten Interreg-ohjelmien toimenpitein tuetaan raja-alueiden ja laajempien yhteistyöalueiden integroitumista, kokemusten vaihtoa, innovatiivisia toimintatapoja, verkostojen syntymistä ja vahvistumista. Ohjelmilla pyritään vaikuttamaan muun muassa raja-alueiden kilpailukykyyn ja taloudelliseen kehitykseen.
InvestEU-ohjelman tavoitteena on tukea Euroopan Unionin politiikkatavoitteita rahoitus- ja investointitoimilla, joilla edistetään unionin kilpailukykyä, talouden kestävyyttä ja kasvua, sosiaalista sopeutumiskykyä ja osallistavuutta, pääomamarkkinoiden yhdentymistä sekä sisämarkkinoiden vahvistumista.
Alue- ja rakennepolitiikan varoja arvioidaan tuloutuvan valtion talousarvioon v. 2024 yhteensä 257 milj. euroa. Tässä ovat mukana ohjelmakausilta 2014—2020 ja 2021—2027 Euroopan aluekehitysrahastosta, Euroopan sosiaalirahastosta, Oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta sekä Vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahastosta saatavat tulot.
Vuodelle 2024 budjetoidaan uusia ohjelmakauden 2021—2027 myöntämisvaltuuksia yhteensä 379 462 000 euroa. Vuonna 2023 käyttämättä jääneistä ohjelmakauden 2014—2020 myöntämisvaltuuksista voi tehdä myöntämispäätöksiä v. 2024.
Uudistuva ja osaava Suomi 2021—2027 EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelma (EU:n ja valtion rahoitus yhteensä), milj. euroa
| Ohjelma/-osio/prioriteetti | Ohjelmakauden 2021—2027 rahoituskehys valtuutena |
| Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) | 1 369,2 |
| Euroopan sosiaalirahasto (ESR) | 909,9 |
| Oikeudenmukaisen siirtymän rahasto (JTF) | 617,3 |
| Interreg-ohjelmat | 51,0 |
| Interreg-ulkorajaohjelmat | 22,0 |
| Yhteensä | 2 969,4 |