Talousarvioesitys 2024
3.2. Finanssipolitiikan toimenpiteet
Toimenpiteet finanssipolitiikan tavoitteiden saavuttamiseksi
Pääministeri Orpon hallitus vähentää valtiontalouden menoja nimellisesti n. 2,5 mrd. eurolla vuoden 2027 tasolla verrattuna kevään 2023 tekniseen julkisen talouden suunnitelmaan. Julkisen talouden tasapainottamista vaikeuttaa väestön ikääntyminen, joka kasvattaa vuosittain julkisia menoja. Työikäisen väestön määrän väheneminen heikentää myös talouden kasvumahdollisuuksia ja siten julkisten palveluiden ja etuuksien rahoitusta. Vuodelle 2024 nettomääräisistä menosäästöistä kohdistuu n. 0,8 mrd. euroa.
Talous- ja työllisyyskasvun vauhdittaminen on tärkein keino julkisen talouden vakauttamiseksi. Uskottava talouspolitiikka edellyttää myös suoria säästötoimia. Säästöt pyritään toteuttamaan tavalla, joka huomioi kaikkein heikoimmassa asemassa olevien tilanteen. Kansainvälisessä vertailussa korkean verorasituksen ja talouskasvun edellytysten turvaamisen vuoksi tasapainotusta ei toteuteta kokonaisveroastetta kiristämällä.
Suomalaisten ostovoiman ja hyvinvoinnin kasvattamiseksi hallituksen keskeisenä tavoitteena on talouskasvun edellytysten vahvistaminen. Talouskasvua vauhditetaan parantamalla reilua kilpailua, tekemällä merkittävät panostukset TKI-toimintaan, nostamalla osaamistasoa ja kehittämällä työmarkkinoita. Lisäksi hallituksen tavoitteena on vahvistaa Suomen kilpailukykyä ja yrittämisen edellytyksiä.
Suomen tavoitteena on nostaa tutkimus- ja kehittämismenot 4 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen vuoteen 2030 mennessä hallitusohjelman sekä parlamentaarisen TKI-työryhmän tekemien linjausten mukaisesti. Vuoden 2024 talousarvioesityksessä huomioidaan T&K-rahoituslain mukaiset valtion lisäpanostukset T&K-kokonaisuuteen. Valtion T&K-rahoituksesta kerrotaan tarkemmin luvussa 5.3.
Hallitus toteuttaa vaalikauden aikana määräaikaisen 4 mrd. euron investointiohjelman, jolla rakennetaan kestävän kasvun edellytyksiä koko Suomelle vuosikymmeniksi tästä eteenpäin. Investointiohjelma koostuu merkittävistä panostuksista työvoiman liikkuvuuden, vientivetoisen teollisuuden ja elinkeinoelämän kannalta tärkeisiin väylähankkeisiin, korjausvelan purkuun ja raidehankkeiden edistämiseen kaikkialla Suomessa. Investointiohjelma rahoitetaan valtion omaisuustuloilla, purkamalla valtio-omisteisten listaamattomien yhtiöiden ylipääomituksia sekä tekemällä tuloutuksia Valtion asuntorahastosta rahaston nykytasoista toimintaa vaarantamatta.
Näkymät finanssipolitiikan tavoitteiden saavuttamiseksi
Julkisen talouden alijäämä oli 0,8 % suhteessa BKT:hen v. 2022. Vuonna 2023 alijäämä heikkenee valtiovarainministeriön kansantalousosaston riippumattoman ennusteen mukaan 2,4 prosenttiin suhteessa BKT:hen ja siitä edelleen 3,2 prosenttiin suhteessa BKT:hen v. 2024. Julkisen talouden alijäämä on valtiovarainministeriön ennusteen mukaan v. 2025—2027 keskimäärin n. 3,0 % suhteessa BKT:hen.
Vuodelle 2027 julkisen talouden sektoreille asetetut nimelliset rahoitusasematavoitteet ovat valtiovarainministeriön syksyn 2023 ennusteen perusteella toteutumassa vain sosiaaliturvarahastojen osalta, ja varsinkin valtionhallinnolla on matkaa tavoitteeseen. Pelkän valtiontalouden menokehyksen noudattaminen ei siten johda rahoitusasematavoitteiden saavuttamiseen. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää työllisyyden ja tuottavuuden kasvun merkittävää kohenemista sekä kuntahallinnon ja hyvinvointialuehallinnon omia toimia, kuten nähdään julkisen talouden suunnitelman liitteenä julkaistavassa vakausohjelman tavoiteskenaariosta. Valtionhallinnon rahoitusaseman ennustetaan olevan asetettua tavoitetta noin prosenttiyksikön heikompi v. 2027, ja kuntahallinnon rahoitusasema on noin puoli prosenttiyksikköä tavoiteltua heikompi, kuten myös hyvinvointialuehallinnon rahoitusasema. Työeläkelaitosten rahoitusasema yltää lähes tavoitteeseen ja muiden sosiaaliturvarahastojen odotetaan hieman ylittävän tavoitteensa.
Julkisen talouden alijäämä oli alle EU:n perussopimuksen mukaisen 3 prosentin viitearvon v. 2022 ja pysyy sen alapuolella myös v. 2023. Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan viitearvo olisi ylittymässä v. 2024 ja v. 2025, mutta alijäämä palaa alle 3 prosentin viitearvon vuodesta 2026 alkaen. Julkisen velan suhde BKT:hen kääntyi v. 2022 hienoiseen nousuun ja valtiovarainministeriön syksyn 2023 ennusteen perusteella kasvu jatkuu lähitulevaisuudessa. Velkasuhteen kasvun tärkeimmät syyt ovat jo aiemmin päätetyt puolustushankinnat, vaisun talouskasvun tuottama heikko verotulojen kasvu, ikäsidonnaisten menojen kasvu sekä velanhoitomenojen nousu.
Julkisen talouden velka on ylittänyt EU:n perussopimuksen 60 prosentin viitearvon vuodesta 2020 alkaen. Perussopimuksen velkakriteeriä katsotaan noudatetun 60 prosentin viitearvon ylityksestä huolimatta, jos velkasuhde pienenee riittävästi ja lähestyy riittävän nopeasti viitearvoa. Komissio arvioi velkakriteerin täyttymistä 24.5.2023 julkaistussa artiklan 126 kohdan 3 mukaisessa raportissa.1) Komissio totesi raportissaan Suomen velkatason rikkovan perussopimuksen velkaviitearvon ja että velkakriteeriä ei noudatettu v. 2022. Suomen ohella velkakriteeriä ei noudatettu v. 2022 kahdessa muussa jäsenvaltiossa. Komissio oli kuitenkin jo maaliskuussa 2023 todennut, että velkakriteerin noudattaminen on liian vaativaa ja että liiallisen alijäämän menettelyjä ei velkakriteerin rikkoutumisen perusteella olla käynnistämässä.
EU:n julkisen taloudelle asettamien vaatimuksien noudattamista arvioidaan julkisen talouden suunnitelman liitteenä julkaistavissa ja EU:lle toimitettavissa vakausohjelmassa ja vuoden 2024 alustavassa talousarviosuunnitelmassa.