Talousarvioesitys 2024
3.1. Finanssipolitiikan linja
Pääministeri Orpon hallitus sitoutuu vaalikauden aikana vahvistamaan julkista taloutta pysyvästi toimenpidekokonaisuudella, joka vahvistaa julkista taloutta nettomääräisesti 6 mrd. euroa vuoden 2027 tasolla. Julkinen talous huomioidaan kokonaisuutena alasektoreiden (valtio, kunnat, hyvinvointialueet, sosiaaliturvarahastot) välisen osaoptimoinnin välttämiseksi.
Julkisen talouden menoja sopeutetaan hallituksen päätöksin nettomääräisesti n. 4 mrd. euroa vuoden 2027 tasolla. Osana sopeutustoimia hallitus on linjannut rakennepoliittisista toimista, joilla tavoitellaan julkisen talouden vahvistumista noin 2 mrd. eurolla vuoden 2027 tasolla. Hallitus seuraa aktiivisesti toimenpidekokonaisuuden toteutumista budjetti- ja kehysriihissä sekä reagoi korvaavilla toimenpiteillä, jos kokonaisuus uhkaa jäädä tavoitellusta 6 mrd. euron tasosta. Hallitus suhtautuu vakavasti myös takaus- ja takuuvastuisiin liittyviin julkisen talouden riskeihin.
Veropolitiikalla hallitus tavoittelee kotitalouksien ostovoiman kohentumista, työnteon kannustimien parantumista ja talouskasvun edellytysten vahvistumista. Hallituksen veropolitiikka kannustaa työntekoon ja yrittäjyyteen sekä tukee kotimaista omistajuutta. Hallitus ei päätösperäisesti kiristä kokonaisveroastetta.
Finanssipolitiikan tavoitteet ja säännöt
EU- ja kotimaisen lainsäädännön mukaisesti julkisen talouden rakenteelliselle rahoitusasemalle asetetaan keskipitkän aikavälin tavoite (Medium-Term Objective, MTO).
Julkisen talouden suunnitelmassa 9.10.2023 asetetaan finanssipoliittisen lain (869/12) 2 § mukaisesti keskipitkän aikavälin tavoite -0,5 prosenttiin suhteessa BKT:hen julkisen talouden rakenteelliselle rahoitusasemalle. Tämä on se minimitaso, johon Suomi on finanssipoliittisessa sopimuksessa sitoutunut. Julkisen talouden suunnitelmassa on myös asetettu monivuotiset tavoitteet koko julkisen talouden rahoitusasemalle, menoille ja julkisen talouden velalle siten, että ne ovat sopusoinnussa hallitusohjelmassa asetetun julkisen talouden rahoitusasematavoitteen kanssa (alijäämä korkeintaan 1 % suhteessa BKT:hen v. 2027).
Hallitus asettaa lisäksi julkisen talouden suunnitelmassa 9.10.2023 seuraavat koko julkista taloutta koskevien tavoitteiden kanssa linjassa olevat sektorikohtaiset1) nimelliset rahoitusasematavoitteet vuodelle 2027:
- — valtiontalouden alijäämä korkeintaan 2½ % suhteessa BKT:hen,
- — kuntahallinnon rahoitusasema lähellä tasapainoa,
- — hyvinvointialuehallinnon rahoitusasema lähellä tasapainoa,
- — työeläkelaitosten ylijäämä n. 1½ % suhteessa BKT:hen sekä
- — muiden sosiaaliturvarahastojen rahoitusasema lähellä tasapainoa.
EU-lainsäädäntö asettaa lisäksi julkisen talouden alijäämälle 3 prosentin ja velalle 60 prosentin viitearvot suhteessa BKT:hen. EU:n finanssipoliittista kehikkoa koskeva kehitystyö on käynnissä, ja tavoitteena on hyväksyä lainsäädäntömuutokset vuoden 2023 loppuun mennessä. Muutostarpeita kansalliseen finanssipoliittiseen lainsäädäntöön arvioidaan, kun lainsäädäntö on tullut hyväksyttyä EU-tasolla.
Hallitus on sitoutunut valtiontalouden kehysmenettelyyn, joka rajoittaa valtion talousarvioissa budjetoitavien menojen määrää. Menosäännöllä varmistetaan valtiontalouden vastuullinen, pitkäjänteinen ja taloudellista vakautta edistävä menopolitiikka. Hallitusohjelman mukaisia ja muita toimenpiteitä toteutetaan siinä määrin kuin se on kehyksen puitteissa mahdollista. Vaalikauden kehys asetetaan julkisen talouden suunnitelmassa 9.10.2023.