Talousarvioesitys 2024

Valtio, talousarvion ulkopuolella olevat valtion rahastot ja valtion liikelaitoskonsernit eivät laadi virallista välitilinpäätöstä kesäkuun lopun tilanteesta. Ajanjakson 1.1.—30.6.2023 kokonaistuotto- ja kululaskelman kulujäämä ei siten ole suoraan vertailukelpoinen koko vuodelta kertyvien tuottojen ja kulujen erotuksen kanssa. Esimerkiksi eräitä loppuvuodesta maksuun tulevia menoja ei ole jaksotettu kuluiksi alkuvuodelle.

Alkuvuoden 2023 kokonaislaskelmissa on nähtävissä hyvinvointialueiden 1.1.2023 alkanut toiminta. Sosiaali- ja terveyshuollon ja pelastustoimen järjestämisvastuu siirtyi kunnilta ja kuntayhtymiltä hyvinvointialueille. Uudistuksen myötä kuntien verotuloja siirrettiin valtiolle hyvinvointialueiden rahoittamiseksi. Valtion saamat verot ja veroluontoiset maksut kasvoivat yhteensä 5 893 milj. eurolla, siirtotalouden kulut hyvinvointialueille kasvoivat 12 304 milj. eurolla ja vastaavasti siirtotalouden kulut paikallishallinnolle pienenivät 4 260 milj. eurolla.

Kaikkien kokonaislaskelmien osakokonaisuuksien (valtion talousarviotalous, talousarviotalouden ulkopuoliset valtion rahastot ja liikelaitoskonsernit) yhteenlaskettu kulujäämä on kasvanut rahastotaloutta lukuun ottamatta alkuvuonna 2023 suhteessa vertailukauteen merkittävästi. Suurimpana osakokonaisuutena talousarviotalouden vaikutus kokonaislaskelmiin on keskeinen. Valtion kokonaistuotto- ja kululaskelman kulujäämä 1.1.—30.6.2023 oli 6 899 (2 014) milj. euroa ja se on kasvanut 4 885 milj. euroa.

Kokonaistuotto- ja kululaskelman kulujäämä on kokonaislaskelmassa tehtävien eliminointien takia 696 (678) milj. euroa suurempi kuin valtion talousarviotalouden, rahastojen ja liikelaitoskonsernien erillisraportoinnista suoraan yhteenlaskettu kulujäämä.

Kokonaistuotto- ja kululaskelmassa esitetään erillisinä osakokonaisuuksien tuotto- ja kululaskelmat, joissa on huomioitu kokonaisuuksien sisäisten kirjanpitotapahtumien vaikutus, ja näiden yhdistelmä. Laskelmassa esitetään omassa sarakkeessaan kokonaisuuksien välisten kirjanpitotapahtumien eliminoinnit.

Valtion kokonaistuotto- ja kululaskelman erien keskeisimmät muutokset verrattaessa alkuvuotta 2023 vuoden 2022 vastaavaan ajankohtaan:

Kokonaistaseen omaisuusrakenne poikkeaa valtion talousarviotalouden taseen omaisuusrakenteesta. Liikelaitoskonsernien omaisuuserät, kuten rakennukset ja maa-alueet, näkyvät talousarviotalouden taseessa sijoituksina liikelaitoskonsernien peruspääomiin, kun taas kokonaistaseessa ne raportoidaan omaisuuserän luonteen mukaisesti.

Alkuvuonna 2023 edellisvuoden tavoin kasvanut kokonaislaskelman kulujäämä on rahoitettu pääasiassa valtion velanottoa lisäämällä ja rahavaroista maksamalla. Valtion kokonaistaseen loppusumma on kasvanut 30.6.2022 ja 30.6.2023 välillä 4 244 (3 314) milj. euroa. Vieraan pääoman määrä kasvoi 13 894 (6 352) milj. euroa ja rahoitusvarat pienenivät 4 757 (2 246) milj. euroa vertailukauteen nähden. Toisaalta muiden euromääräisten sijoitusten, jotka muodostuvat sekä vakuudellisista että vakuudettomista sijoituksista, määrä kasvoi 5,9 mrd. euroa ollen yhteensä 10,9 mrd. euroa. Nämä sijoitukset sisältävät valtion koronvaihtosopimusten vastapuolille annetut käteisvakuudet.

Kokonaistaseessa esitetään sekä erillisinä osakokonaisuuksien taseet, joissa on huomioitu kokonaisuuksien sisäisten kirjanpitotapahtumien vaikutus, että näiden yhdistelmä. Laskelmassa esitetään omassa sarakkeessaan kokonaisuuksien välisten kirjanpitotapahtumien eliminoinnit.

Talousarviotalouden, talousarvion ulkopuolisten valtion rahastojen ja valtion liikelaitosten taseiden ulkopuoliset kokonaisvastuut olivat valtion vuoden 2022 tilinpäätöksessä yhteensä 215,7 mrd. euroa. Suurin yksittäinen vastuu oli valtion eläkevastuu, noin 97,0 mrd. euroa.

Voimassa olevat valtiota rasittavat valtiontakaukset ja -takuut olivat 30.6.2023 yhteensä 67,7 mrd. euroa. Vastuut vähenivät vuodenvaihteesta 0,76 mrd. euroa, mikä johtui pääosin Finnveran vastuumäärien supistumisesta.

Voimassa olevan lainsäädännön ja eduskunnan tekemien päätösten nojalla valtiontakauksiin ja -takuisiin käytettävissä oleva enimmäismäärä oli kesäkuun lopussa yhteensä 148,6 mrd. euroa (147,3 mrd. euroa per 31.12.2022). Laskennallinen käytettävissä oleva enimmäismäärä kasvoi siis 1,3 mrd. eurolla vuodenvaihteen tilanteesta. Käytettävissä olevan enimmäismäärän kasvu johtui pääasiassa Valtion asuntorahaston vastuiden ja opintolainakannan kasvusta sekä uusista takausohjelmista. Uusia takausohjelmia olivat sähköyhtiöiden maksuvalmiuslainojen takausohjelma (enimmäismäärä 600 milj. euroa) sekä takaus Euroopan unionin rahoitusavulle Ukrainaan (enimmäismäärä 64 milj. euroa). Kummassakaan takausohjelmassa ei ollut voimassa olevia vastuita raportointiajankohdalla 30.6.2023.

Valtion talousarvion ulkopuolisten valtion rahastojen takauskannasta Valtion asuntorahasto muodostaa pääosan ja sen takauskanta oli 30.6.2023 yhteensä 19,1 mrd. euroa. Suurin osa näistä takauksista kohdistuu korkotuettuihin vuokra- ja asumisoikeustalojen rakennuslainoihin sekä yksityishenkilöiden omistusasuntolainoihin.

Koronavirusepidemian ja siihen liittyvien rajoituksien seurauksena myönnettyjen valtiontakauksien ja -takuiden vastuumäärät ovat kääntyneet laskuun, kun uusia lainoja ei ole ohjelmien puitteissa enää nostettu ja vanhat lainat ovat alkaneet lyhenemään. Voimassa olevat koronatakaukset liittyvät kotimaisiin yritysrahoitusjärjestelyihin, EU:n puitteissa perustettuihin kriisinhallintavälineisiin sekä Covid-19-rokotteiden vakuuttamiseen.

Liikenneväyliin liittyvän infrastruktuurin hankintamenopohjainen tasearvo oli 20,4 mrd. euroa 31.12.2022. Liikenneväylät muodostivat 41,0 % valtion käyttöomaisuudesta ja muista pitkäaikaisista sijoituksista, jotka olivat yhteensä 49,8 mrd. euroa.

Väyläomaisuuden investoinnit sisältävät sekä uusinvestointeja että korvaus- ja korjausinvestointeja. Koko väyläomaisuuden hankintamenopohjaisen tasearvon kasvusta huolimatta tieväyliin liittyy korjausvelkaa. Tieväylien poistot ovat olleet tarkastelukaudella noin 319 milj. euroa suuremmat kuin investoinnit. Investointien ja poistojen negatiivista erotusta voidaan hankintamenopohjaisessa tarkastelussa pitää 2000-luvulla syntyneenä minimikorjausvelkana. Rataväylien investoinnit ovat 2000-luvulla puolestaan olleet noin 2 832 milj. euroa ja vesiväylien 16 milj. euroa suuremmat kuin poistot.

Alla olevaan taulukkoon on koottu talousarviotalouden, talousarviotalouden ulkopuolisten valtion rahastojen sekä valtion liikelaitoskonsernien investoinnit vuosilta 2017—2022 ja alkuvuodelta 2023. Talousarviotalouden osalta investoinnit on laskettu kansallisomaisuuden, käyttöomaisuuden ja muiden pitkäaikaisten sijoitusten sekä pitkäaikaisten saamisten nettokertyminä. Keskeneräiset rakenteet on esitetty taulukossa valmiissa rakenteissa. Taulukon ennakkomaksut sisältävät vähäisiä sekalaisia käyttöomaisuushankintoja. Rahastojen osalta investoinnit on laskettu käyttöomaisuuden ja muiden pitkäaikaisten sijoitusten, vaihto-omaisuuden sekä pitkäaikaisten saamisten nettokertyminä oikaistuna tehtyjen poistojen määrällä. Liikelaitoskonsernien investoinnit ovat Metsähallituksen ja Senaatti-kiinteistöjen ilmoittamia rahamääräisiä investointeja.

Tarkasteluajanjaksolla vuosina 2017—2022 talousarviotalouden kokonaisinvestoinnit olivat vuosittain keskimäärin 1,3 mrd. euroa ja liikelaitoskonsernien vuosittain keskimäärin 381 milj. euroa. Talousarviotalouden reaali-investoinnit ovat puolestaan olleet tarkastelujaksolla vuosittain noin 1,4 mrd. euroa. Talousarviotaloudessa tehdyt investoinnit käyttöomaisuusarvopapereihin ja muihin pitkäaikaisiin sijoituksiin sekä rahastotaloudessa tehdyt investoinnit ovat vaihdelleet voimakkaammin. Tämä johtuu arvopapereiden ostoista ja myynneistä sekä pitkäaikaisten saamisten määrän muutoksista.

Käyttöomaisuuteen ja muihin pitkävaikutteisiin sijoituksiin sisältyvät talousarviotalouden suoraan omistamat julkisesti noteeratut Finnair Oyj:n, Fortum Oyj:n, Neste Oil Oyj:n ja SSAB:n osakkeet. Näiden kirjanpitoarvo oli 31.12.2022 yhteensä 5,8 mrd. euroa ja markkina-arvo 19,7 mrd. euroa. Markkina-arvo on pienentynyt alkuvuodesta yhteensä 4,5 mrd. euroa ollen 4.8.2023 yhteensä 15,2 mrd. euroa. Neste Oil Oyj:n osakekurssin heikentymisen vaikutus oli yhteensä 2,9 mrd. euroa.

Sekä valtion talousarviotalouden taseen että valtion kokonaistaseen osoittama valtion oma pääoma on negatiivinen. Valtion kokonaistaseen osoittama negatiivinen oma pääoma 30.6.2023 -63,1 (-53,5) mrd. euroa on rahastojen ja liikelaitoskonsernien positiivisten omien pääomien takia talousarviotalouden negatiivista omaa pääomaa -93,6 (-84,0) mrd. euroa olennaisesti pienempi.

Valtion talousarviotalouden aloittavassa taseessa 1.1.1998 oma pääoma oli noin 30 mrd. euroa negatiivinen. Tilanne johtui sekä valtion ankarasta velkaantumisesta 1990-luvun alussa että aloittavan taseen laatimisessa tehdyistä ratkaisuista. Osa kansallisomaisuudesta jätettiin taseen ulkopuolelle ja valtion yhtiöomaisuus arvostettiin erittäin varovaisesti.

Vuosina 1998—2008 valtion tuotto- ja kululaskelmat olivat pääsääntöisesti positiivisia. Tämä vahvisti valtion varallisuusasemaa ja vuonna 2008 valtion talousarviotalouden oma pääoma oli enää 8,1 mrd. euroa negatiivinen.

Valtion talousarviotalouden tilinpäätökset ovat olleet alijäämäisiä vuodesta 2009 lähtien vuotta 2018 lukuun ottamatta. Tämä on heikentänyt valtion varallisuusasemaa ja johtanut valtion negatiivisen oman pääoman kasvuun. Vuodesta 2012 alkaen valtion varallisuusasema on ollut nimellisarvoisesti heikompi kuin vuoden 1998 aloittavassa taseessa. Valtion omaisuus ei ole kasvanut samassa suhteessa kuin vieras pääoma, mikä tarkoittaa, että lainanotolla on katettu myös juoksevia kuluja.