Talousarvioesitys 2024
40. (29.40, osa) Korkeakouluopetus ja tutkimus
Selvitysosa:
- — Suomen tieteen kansainvälinen taso sekä tieto- ja osaamispohja vahvistuvat edistäen kestävää talouskasvua ja uusien työpaikkojen syntymistä.
- — Korkeasti koulutetun osaavan työvoiman ja tutkijakunnan saatavuus turvataan mahdollistaen yhteiskunnan, kulttuurin ja työelämän uudistuminen.
- — Ammattikorkeakoulut, yliopistot, Suomen Akatemia, Kansallisarkisto, Kotimaisten kielten keskus ja Varastokirjasto luovat edellytyksiä sivistyksen, kestävän kasvun ja hyvinvoinnin sekä Suomen kilpailukyvyn vahvistamiselle.
- — Tiedepoliittisin instrumentein ja korkeakoulujen toimenpitein edistetään vahvojen ja verkottuneiden tutkimus- ja osaamiskeskittymien muodostumista, kansainvälistymistä ja kytkeytymistä globaaleihin edelläkävijäverkostoihin.
- — Tutkimusrahoituksella vahvistetaan huippututkimuksen edellytyksiä ja kansallisia tutkimusinfrastruktuureja sekä eri toimijoita ja aloja yhdistävää tutkimus- ja innovaatiotoimintaa.
- — Korkeakoulut tukevat nousevia tutkimusaloja ja luovat kilpailukykyiset edellytykset kansainväliseen kärkeen tähtäävälle tutkimukselle.
- — Tutkimusaineistojen, tutkimustulosten ja osaamisen laajaa hyödyntämistä ja avoimuutta julkisessa päätöksenteossa ja elinkeinoelämän kehittämisessä edistetään, mukaan lukien kaupallistaminen ja osaamisen vienti.
- — Tutkimustoiminnan ja tietoyhteiskunnan kehittäminen turvataan korkeatasoisilla tukipalveluilla digitalisaatiota hyödyntäen.
- — Avointa tiedettä ja innovaatiotoimintaa sekä vastuullista tutkijan ja tutkimuksen arviointia edistetään hallinnonalojen välisenä yhteistyönä sekä yhdessä tiedeyhteisön kanssa.
- — Korkeakoulutetun työvoiman määrää kasvatetaan ja korkeakoulutuksen saavutettavuutta parannetaan korkeakoulutuksen tarjontaa lisäämällä kotimaisille ja ulkomaisille opiskelijoille, läpäisyä parantamalla ja joustavia opiskelumahdollisuuksia kehittämällä.
- — Korkeakoulutustarjonnan lisäämisessä ennakoidaan työvoimatarpeen muutoksia.
- — Korkeakoulut jatkavat alakohtaista ja alojen välistä toiminnallista ja rakenteellista kehittämistä osaamisen kokoamiseksi ja epätarkoituksenmukaisten päällekkäisyyksien purkamiseksi.
- — Korkeakoulut profiloituvat vahvuusalueilleen, selkeyttävät ja tiivistävät yhteistyötä ja työnjakoa niin keskenään kuin tutkimuslaitosten kanssa.
- — Korkeakoulut nostavat koulutuksen laatua uudistamalla koulutussisältöjä, opetusmenetelmiä, oppimisympäristöjä ja opettajien pedagogista osaamista. Digitaalisuudella parannetaan laadun lisäksi resurssien tarkoituksenmukaista käyttöä.
- — Korkeakoulut toimivat opiskelijakeskeisesti lisäten jatkuvan oppimisen mahdollisuuksia, monipuolistavat opiskelijoiden ohjausta ja lisäävät yhteistyötä muun työelämän kanssa.
- — Korkeakouluja johdetaan hyvin, hyvinvointiin panostetaan ja osaamisen kehittämisestä huolehditaan systemaattisesti.
- — Korkeakoulujen toiminnassa korostuu kansainvälisyys ja yrittäjämäinen toimintatapa sekä yhteiskunta- ja globaalivastuu.
Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen opiskelija- ja tutkintomäärät
| 2020 | 2021 | 2022 | 2023 arvio |
2024 arvio |
|
| Ammattikorkeakoulujen perustutkinnot | |||||
| — uudet opiskelijat | 39 198 | 40 683 | 42 924 | 41 300 | 44 300 |
| — tutkinnot | 24 372 | 24 240 | 23 430 | 24 500 | 27 500 |
| — opiskelijamäärä | 131 154 | 136 038 | 142 344 | 146 000 | 150 000 |
| Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot | |||||
| — uudet opiskelijat | 6 735 | 8 109 | 7 917 | 7 800 | 7 800 |
| — tutkinnot | 3 870 | 4 335 | 4 659 | 5 000 | 5 300 |
| — opiskelijamäärä | 15 981 | 18 468 | 20 133 | 22 500 | 22 500 |
| Yliopiston perustutkinnot1) | |||||
| — uudet opiskelijat | 24 870 | 26 592 | 26 607 | 24 000 | 26 000 |
| — suoritetut alemmat korkeakoulututkinnot | 15 096 | 13 467 | 13 170 | 15 000 | 17 000 |
| — suoritetut ylemmät korkeakoulututkinnot | 18 513 | 15 966 | 15 666 | 17 000 | 18 000 |
| — opiskelijamäärä | 136 929 | 139 155 | 143 487 | 146 000 | 148 000 |
| Yliopiston tohtorintutkinnot | 1 839 | 1 608 | 1 623 | 1 700 | 1 900 |
1) Sisältää alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon opiskelijat ja tutkinnot. Uudet opiskelijat ovat ensimmäistä kertaa uutena opiskelijana kyseisessä yliopistossa läsnä- tai poissaolevaksi kirjautuneina.
(01.) Suomen Akatemian toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Selvitysosa:Momentti ehdotetaan siirrettäväksi momentiksi 29.01.05.
(02.) Kansallisarkiston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Selvitysosa:Momentti ehdotetaan siirrettäväksi momentiksi 29.01.06.
(03.) Kotimaisten kielten keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Selvitysosa:Momentti ehdotetaan siirrettäväksi momentiksi 29.01.07.
(04.) Varastokirjaston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Selvitysosa:Momentti ehdotetaan siirrettäväksi momentiksi 29.01.08.
20. Korkeakoululaitoksen ja tieteen yhteiset menot (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 38 245 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) ammattikorkeakouluihin, yliopistoihin ja tiedelaitoksiin liittyvien kokeilu-, tutkimus-, arviointi-, selvitys- ja kehittämistoiminnan menojen ja avustusten maksamiseen
2) korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja tieteen yhteisten tietoteknisten palvelujen ja tietoverkon rahoittamiseen, digitalisaation edistämiseen sekä korkeakoulujen ja tieteen toiminnan seurannan ja ohjauksen tietojärjestelmien sekä muiden vastaavien yhteisten menojen keskitettyyn rahoittamiseen
3) enintään 12 097 000 euroa datanhallinnan ja suurteholaskennan infrastruktuurien rakentamisen ja ylläpitämisen rahoittamiseen
4) EU:n hyväksymien muiden kuin rakennerahastoista rahoitettavien tutkimus- ja koulutushankkeiden maksamiseen
5) enintään 187 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin.
Selvitysosa:Tutkimus-, arviointi-, selvitys- ja kehittämistoimilla tuetaan korkeakoulu- ja tiedepoliittisten tavoitteiden toteuttamista. Tavoitteena on korkeakoulujen ja tieteen yhteisillä tai yhtenäisillä tietoteknisillä palveluilla ja digitalisaation edistämisellä kohottaa tukitoimintojen palvelutasoa, alentaa kustannuksia ja edistää sähköistä asiointia.
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Tutkimus-, arviointi-, selvitys- ja kehittämistoiminta | 3 648 000 |
| Korkeakoulujen ja tieteen yhteiset tietotekniset palvelut, tietoverkko ja digitalisaation edistäminen | 22 500 000 |
| Datahallinnan ja suurteholaskennan infrastruktuurin rakentaminen ja ylläpito (enintään) | 12 097 000 |
| Yhteensä | 38 245 000 |
Määrärahan käytöstä arvioidaan siirtomenojen osuudeksi 3 343 000 euroa ja kulutusmenojen osuudeksi 34 902 000 euroa. Määräraha käytetään lähes kokonaisuudessaan tutkimus- ja kehittämistoimintaan.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| CSC:n tutkimusinfrastruktuurin rahoitus | 4 500 |
| EuroQCI-hanke (siirto momentille 32.01.49) | -66 |
| Jatkuvan oppimisen digitalisaatio-ohjelma (RRF pilari3) | -1 000 |
| Opettajankoulutuksen tutkimusperusteinen kehittäminen | -600 |
| Opiskelupaikkojen lisääminen elinvoima-aloille ja tutkimus- ja kehittämistoiminnan vahvistaminen | -10 000 |
| Team Finland Knowledge -verkoston asiantuntija (1 htv) (siirto momentilta 24.01.01) | 270 |
| Tiedepoliittisten tavoitteiden edistäminen (siirto momentilta 29.40.53) | 4 795 |
| Yhteensä | -2 101 |
| 2024 talousarvio | 38 245 000 |
| 2023 I lisätalousarvio | 270 000 |
| 2023 talousarvio | 40 346 000 |
| 2022 tilinpäätös | 35 394 000 |
50. Valtionrahoitus yliopistojen toimintaan (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 2 152 599 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää yliopistolain (558/2009) mukaisena rahoituksena:
1) 1 913 008 000 euroa laskennallisin perustein määräytyvään yliopistojen perusrahoitukseen
2) 192 386 000 euroa korvausta yliopistoille aiheutuneisiin arvonlisäverolain (1501/1993) 39 ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä yliopistojen muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen kustannuksiin
3) enintään 47 205 000 euroa yliopistojen harkinnanvaraiseen rahoitukseen.
Selvitysosa:Yliopistojen valtionrahoitus määräytyy yliopistolain (558/2009) 49 §:n, yliopistoista annetun valtioneuvoston asetuksen (770/2009) ja yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä annetun opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen (119/2019) perusteella.
Kohdan 2) korvausta tarkistetaan vuosittain viimeksi toteutuneen yliopistokohtaisen euromääräisen arvonlisäverokertymän perusteella.
Kohdan 3) määrärahaan sisältyy tutkijankoulutuspilottiin 40 000 000 euroa, aloituspaikkamäärän lisäämiseen 1 680 000 euroa, Aalto-yliopistolle 265 000 euroa datahuoneen rahoitukseen ja 200 000 euroa liikennetaloustieteen tutkimuksen ja osaamisen vahvistamiseen sekä yliopistojen harjoittelukouluille 1 460 000 euroa oppivelvollisuuden laajentamiseen.
Helsingin yliopiston yhteydessä toimii Kansalliskirjasto, jonka tehtävistä säädetään yliopistolaissa (558/2009) ja kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä annetussa laissa (1433/2007). Tavoitteena on vahvistaa Kansalliskirjaston roolia kirjastoalan kansallisena kehittäjänä ja koko kirjastoverkon peruspalvelujen tarjoajana.
Opettajankoulutusta järjestävissä yliopistoissa on opetusharjoittelua ja opettajankoulutuksen kehittämistä varten harjoittelukouluja, joiden tavoitteena on opettajankoulutusta palvelevan toiminnan korkea taso ja läheinen vuorovaikutus yliopiston muun toiminnan kanssa. Harjoittelukoulujen oppilasmäärä on noin 8 700, josta noin 2 300 on lukiolaisia.
Yliopistojen määrälliset tavoitteet
| 2018 toteutuma |
2020 toteutuma |
2022 toteutuma1) |
2024 tavoite2) |
|
| Alemmat korkeakoulututkinnot | 13 461 | 15 096 | 13 170 | 16 995 |
| Ylemmät korkeakoulututkinnot | 15 162 | 18 513 | 15 666 | 18 236 |
| Tohtorin tutkinnot | 1 782 | 1 839 | 1 623 | 1 906 |
| Tieteelliset julkaisut (jufo 2 ja 3)/opetus- ja tutkimushenkilökunta3) | 0,56 | 0,63 | 0,64 | 0,64 |
| Kansainvälisten yhteisjulkaisujen osuus tieteellistä julkaisuista (jufo 1—3), % | 50,1 | 53,9 | 55,5 | 56,0 |
| Tavoiteajassa suoritettujen alempien4) korkeakoulututkintojen osuus, % | 35,5 | 36,6 | 51,6 | 53,0 |
| Tavoiteajassa suoritettujen ylempien korkeakoulututkintojen osuus, % | 28,7 | 29,5 | 34,5 | 36,0 |
1) Molemmissa julkaisutiedoissa arvio.
2) Tutkintotavoitteissa vuoden 2024 arvo on ministeriön ja yliopistojen välisissä sopimuksissa sovittu keskimääräinen tavoite vuosille 2021—2024. Muiden tietojen kohdalla kyse on arviosta.
3) Julkaisufoorumi on tieteellisen julkaisutoiminnan laadunarviointia tukeva luokitusjärjestelmä. Kolmiportaisessa luokituksessa keskeiset ulkomaiset ja kotimaiset julkaisukanavat jaotellaan perustasoon (1) ja korkeimman tason (3) väliin.
4) Alemmissa ja ylemmissä korkeakoulututkinnoissa tavoiteaika tarkoittaa yliopistolain 40 §:ssä määriteltyä tavoiteaikaa.
Määrärahan arvioitu käyttö ja siihen vaikuttavat tekijät (euroa)
| Yliopistojen laskennallinen perusrahoitus | 1 913 008 000 |
| — Kansalliskirjasto | 21 286 000 |
| — Harjoittelukoulut | 55 364 000 |
| — Yliopistojen muu laskennallinen perusrahoitus | 1 836 358 000 |
| Arvonlisäverolain mukainen arvonlisäverojen osuus yliopistoille aiheutuneista kustannuksista | 192 386 000 |
| — Arvio vuoden 2024 ALV-kompensaatioksi | 171 633 000 |
| — Vuoden 2022 korvauksiin kohdennetun ALV-kompensaation ja toteutuman välisen eron mukainen tarkistus | 20 753 000 |
| Yliopistojen harkinnanvarainen rahoitus (enintään) | 47 205 000 |
| Yhteensä | 2 152 599 000 |
Kuntien rahoitusosuus harjoittelukouluissa annettavan lukiokoulutuksen kustannuksiin, 9 375 000 euroa, on otettu huomioon momentin 29.20.35 mitoituksessa.
Määrärahasta käytetään arviolta 773 milj. euroa tutkimus- ja kehittämistoimintaan.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| ALV -kompensaation tarkentuminen | 18 645 |
| Avoimen korkeakoulutuksen tulojen kasvattaminen (HO 2023) | -900 |
| Datahuone | 265 |
| EU//ETA -valtioiden ulkopuolisten opiskelijoiden lukuvuosimaksujen vähimmäismäärän korottaminen (HO 2023) | -2 000 |
| Kertamenon poistuminen | -6 565 |
| Korkeakoulujen aloituspaikkamäärän lisääminen | 1 680 |
| Oppivelvollisuuden laajentaminen harjoittelukouluissa | 332 |
| Tutkijankoulutuspilotti | 40 000 |
| Vuoden 2022 yliopistoindeksin tarkistus | 60 118 |
| Yliopistoindeksi (2,3 %) | 41 836 |
| Yhteensä | 153 411 |
| 2024 talousarvio | 2 152 599 000 |
| 2023 talousarvio | 1 999 188 000 |
| 2022 tilinpäätös | 1 876 415 000 |
51. Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 403 137 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) tutkimuksesta, tutkijanuran eri vaiheiden tehtävistä, tutkimusinfrastruktuurien, tutkimusedellytysten kehittämisestä, tutkimuksen hyödyntämisen edistämisestä, valtionavustuksista ja apurahoista sekä kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen
2) arvioinneista, tieteellisestä julkaisutoiminnasta ja tieteen tunnetuksi tekemisestä aiheutuvien menojen maksamiseen
3) kansainvälisten järjestöjen, mukaan lukien tutkimusinfrastruktuurien, rahoitusosuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen
4) EU:n hyväksymien tutkimushankkeiden menojen maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. Tutkimusrahoituksesta saadaan maksaa ennakoita talousarvion ulkopuolisille rahoituksen saajille.
Määrärahasta on varattu
1) 13 000 000 euroa avainalojen vauhdittamiseen ja osaamisen vahvistamiseen (RRF pilari3)
2) 5 000 000 euroa kansallisiin tutkimusinfrastruktuureihin (RRF pilari3)
3) 8 000 000 euroa paikallisiin tutkimusinfrastruktuureihin (RRF pilari3)
osana elpymis- ja palautumissuunnitelmaa, josta enintään 520 000 euroa voidaan käyttää rahoitushauista aiheutuviin toimeenpanokustannuksiin ja enintään kuutta henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön, myös virkaan nimitettyjen, palkkausmenoihin.
Suomen Akatemian tutkimushankkeisiin, arviointeihin sekä Akatemian rahoittamaan tutkimuksen edistämiseen saa vuonna 2024 hyväksyä sitoumuksia 460 226 000 euron arvosta.
Selvitysosa:Suomen kestävän kasvun ohjelman toimenpiteet liittyvät Suomen kestävän kasvun ohjelman tavoitteeseen lisätä tutkimus- ja kehityspanostuksia (RRF pilari3). Toimenpiteet kohdistuvat kansallisiin ja paikallisiin tutkimusinfrastruktuureihin sekä avainalojen vauhdittamiseen ja osaamisen vahvistamiseen tutkimusinfrastruktuurien yhteiskäytön ja T&K-intensiivisyyden lisäämiseksi. Toimenpiteille määritellyt vihreän ja digitaalisen siirtymän tavoitteet varmistetaan rahoituksen kohdennuksessa.
Tutkimushankkeiden myöntämisvaltuuden käytöstä valtiolle aiheutuvat menot (milj. euroa)
| 2024 | 2025 | 2026 | 2027 | 2028— | Yhteensä vuodesta 2024 lähtien | |
| Ennen vuotta 2024 tehdyt sitoumukset | 370,9 | 330,2 | 204,8 | 76,6 | 11,2 | 993,7 |
| Vuoden 2024 sitoumukset | 32,2 | 61,5 | 106,5 | 121,4 | 138,6 | 460,2 |
| Yhteensä | 403,1 | 391,7 | 311,3 | 198,0 | 149,8 | 1 453,9 |
Määrärahan käytöstä arvioidaan siirtomenojen osuudeksi 323 160 000 euroa ja kulutusmenojen osuudeksi 79 977 000 euroa.
Määräraha ja valtuus käytetään kokonaisuudessaan tutkimus- ja kehittämistoimintaan.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Kertamenon poistuminen (tutkijaliikkuvuus) | -250 |
| Liikuntatieteen tutkimus (siirto momentilta 29.90.20) | 847 |
| Maksatusten ajoituksen muutos | -14 206 |
| Siirto momentilta 29.40.53 | 38 960 |
| Valtuusmaksatukset | 500 |
| Vuoden 2024 valtuuksien määrärahatarve | 31 711 |
| Yhteensä | 57 562 |
Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.
| 2024 talousarvio | 403 137 000 |
| 2023 II lisätalousarvio | 3 000 000 |
| 2023 talousarvio | 345 575 000 |
| 2022 tilinpäätös | 331 877 592 |
(53.) Rahapelitoiminnan tuotot tieteen edistämiseen (arviomääräraha)
Selvitysosa:Momentti ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Kansainvälinen toiminta (siirto momentille 29.01.06) | -200 |
| Kotimaisten kielten keskuksen kehittämistoiminta (siirto momentille 29.01.07) | -360 |
| Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat (siirto momentille 29.40.51) | -38 960 |
| Tiedepoliittisten tavoitteiden edistäminen (siirto momentille 29.40.20) | -4 795 |
| Tiedepoliittisten tavoitteiden edistäminen (siirto momentille 29.40.56) | -24 800 |
| Yksityisarkistot (siirto momentille 29.40.56) | -5 600 |
| Yhteensä | -74 715 |
| 2023 talousarvio | 74 715 000 |
| 2022 tilinpäätös | 71 405 424 |
54. Strateginen tutkimusrahoitus (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 55 631 000 euroa.
Vuonna 2024 saa tehdä uusia rahoituspäätöksiä enintään 55 631 000 euron arvosta.
Valtuutta ja määrärahaa saa käyttää:
1) strategiseen tutkimukseen valtioneuvoston päättämien teema-alueiden ja painopisteiden mukaisesti
2) strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamien tutkimushankkeiden ja -ohjelmien, tutkimuksen infrastruktuureista, apurahoista ja kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien palkkausmenojen sekä muiden menojen ja avustusten maksamiseen myös ulkomaiselle organisaatiolle
3) arvioinneista aiheutuvien kulutusmenojen maksamiseen.
Lisäksi määrärahaa saa käyttää kansallisena vastinrahoituksena EU-hankkeiden ja muiden kansainvälisten tutkimusrahoittajien hankkeisiin, jos hankkeet ovat valtioneuvoston päättämien teema-alueiden ja painopisteiden sekä neuvoston ohjelmarakenteen mukaisia.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. Tutkimusrahoituksesta saadaan maksaa ennakoita talousarvion ulkopuolisille rahoituksen saajille lukuun ottamatta yrityksiä.
Selvitysosa:Strateginen tutkimus on tieteellisesti korkeatasoista tutkimusta, jonka tuloksista löytyy ratkaisuja merkittäviin yhteiskunnan haasteisiin ja ongelmiin. Rahoitusta kohdennetaan laaja-alaisesti erilaisten yhteiskunnan merkittävien ja suurien haasteiden tutkimukseen ja muun muassa tutkimukseen, joka palvelee elinkeinoelämän uudistamista ja kilpailukykyä, työelämän kehittämistä ja julkisen sektorin kehittämistä. Rahoitus mahdollistaa tutkimuksen suuntaamisen yhteiskunnan muuttuvien tietotarpeiden mukaisesti sekä tutkimuksen katvealueille. Tutkimushankkeita rahoitetaan yhteiskunnallisen merkityksen, vaikuttavuuden ja tutkimuksen laadun perusteella.
Strategisen tutkimuksen tutkimushankkeiden myöntämisvaltuuden käytöstä valtiolle aiheutuvat menot (milj. euroa)
| 2024 | 2025 | 2026 | 2027 | Yhteensä vuodesta 2024 lähtien | |
| Ennen vuotta 2024 tehdyt sitoumukset | 55,6 | 42,4 | 22,9 | 120,9 | |
| Vuoden 2024 sitoumukset | 13,2 | 18,5 | 23,9 | 55,6 | |
| Yhteensä | 55,6 | 55,6 | 41,4 | 23,9 | 176,5 |
Määrärahan käytöstä arvioidaan siirtomenojen osuudeksi 52 849 000 euroa ja kulutusmenojen osuudeksi 2 782 000 euroa.
Määräraha ja valtuus käytetään kokonaisuudessaan tutkimus- ja kehittämistoimintaan.
| 2024 talousarvio | 55 631 000 |
| 2023 talousarvio | 55 631 000 |
| 2022 tilinpäätös | 49 480 717 |
55. Valtionrahoitus ammattikorkeakoulujen toimintaan (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 1 000 824 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää ammattikorkeakoululain (932/2014) mukaisena rahoituksena:
1) 914 616 000 euroa laskennallisin perustein määräytyvään ammattikorkeakoulujen perusrahoitukseen
2) 59 163 000 euroa korvaukseen ammattikorkeakouluille aiheutuneisiin arvonlisäverolain (1501/1993) 39 ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä ammattikorkeakoulujen muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja tilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen kustannuksiin
3) enintään 26 695 000 euroa ammattikorkeakoulujen harkinnanvaraiseen rahoitukseen
4) 350 000 euroa laskennallisin perustein määräytyvään kompensaatioon ammattikorkeakouluille opetusmetsien käyttöoikeuksien uudistamisen ja opetusmetsämallin mukaisesti.
Selvitysosa:Ammattikorkeakoulujen valtionrahoitus määräytyy ammattikorkeakoululain (932/2014) 43 §:n, ammattikorkeakouluista annetun valtioneuvoston asetuksen (1129/2014) ja opetus- ja kulttuuriministeriön ammattikorkeakoulujen perusrahoituksen laskentakriteereistä annetun asetuksen (117/2019) perusteella.
Kohdan 2) korvaus perustuu viimeksi toteutuneen vahvistetun tilinpäätöksen tietoihin.
Kohdan 3) määrärahaan sisältyy 10 020 000 euroa aloituspaikkamäärän lisäämiseen ja 10 000 000 euroa ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnan vahvistamiseen.
Kohdan 4) kompensaatio perustuu Metsähallituksen opetusmetsämallin mukaiseen vastikkeelliseen käyttöoikeussopimukseen Hämeen ammattikorkeakoulun kanssa momentin 29.20.30 perusteluihin viitaten.
Määrärahasta käytetään arviolta 115 milj. euroa tutkimus- ja kehittämistoimintaan.
Ammattikorkeakoulujen toiminnallisen tuloksellisuuden tunnuslukuja ja määrälliset tavoitteet
| 2018 toteutuma |
2020 toteutuma |
20221) toteutuma |
20242) tavoite |
|
| Ammattikorkeakoulututkinnot | 24 504 | 24 372 | 23 430 | 27 639 |
| Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot | 3 117 | 3 870 | 4 659 | 4 717 |
| Ammatillinen opettajankoulutus, valmistuneet | 1 461 | 1 620 | 1 704 | 1 550 |
| Julkaisut/opettajat ja T&K-henkilöstö | 1,57 | 1,82 | 1,95 | 2,00 |
| Tavoiteajassa suoritettujen ammattikorkeakoulututkintojen osuus, % 3) | 67,0 | 64,0 | 68,5 | 70,0 |
1) Julkaisuissa ja läpäisyssä arvio.
2) Tutkintotavoitteissa vuoden 2024 arvo on ministeriön ja ammattikorkeakoulujen välisissä sopimuksissa sovittu keskimääräinen tavoite vuosille 2021—2024. Muiden tietojen kohdalla kyse on arviosta.
3) Ammattikorkeakoulututkinnoissa tavoiteaika tarkoittaa ammattikorkeakoululain 30 §:ssä määriteltyä tavoiteaikaa.
Määrärahan arvioitu käyttö ja siihen vaikuttavat tekijät (euroa)
| Ammattikorkeakoulujen laskennallinen perusrahoitus | 914 616 000 |
| Arvonlisäverolain mukainen arvonlisäverojen osuus ammattikorkeakouluille aiheutuneista kustannuksista | 59 163 000 |
| Ammattikorkeakoululain mukainen ammattikorkeakoulujen harkinnanvarainen rahoitus (enintään) | 26 695 000 |
| Kompensaatio ammattikorkeakouluille opetusmetsien käyttöoikeuksien uudistamisen ja opetusmetsämallin mukaisesti | 350 000 |
| Yhteensä | 1 000 824 000 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| ALV-kompensaation tarkentuminen | 2 663 |
| Ammattikorkeakouluindeksi (2,3 %) | 20 555 |
| Avoimen korkeakoulutuksen tulojen kasvattaminen (HO 2023) | -1 100 |
| EU/ETA-valtioiden ulkopuolisten opiskelijoiden lukuvuosimaksujen vähimmäismäärän korottaminen (HO 2023) | -3 000 |
| Korkeakoulujen aloituspaikkamäärän lisääminen | 10 020 |
| SOTE-harjoittelukorvauksen siirto (HO 2023) | -12 000 |
| Vuoden 2022 ammattikorkeakouluindeksin tarkistus | 29 496 |
| Yhteensä | 46 634 |
| 2024 talousarvio | 1 000 824 000 |
| 2023 talousarvio | 954 190 000 |
| 2022 tilinpäätös | 921 196 000 |
56. Tiedepoliittisten tavoitteiden edistäminen (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 28 189 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) tiedepoliittisten tavoitteiden edistämiseen valtionavustuslain (688/2001) mukaisesti
2) kansainvälisen tieteellisen yhteistyön menoihin ja rahoitusosuuksiin
3) yksityisen arkistotoiminnan valtionavustuksiin ja kehittämismenoihin yksityisten arkistojen valtionavustuksia koskevan lain (1006/2006) mukaisesti
4) tiedekasvatukseen ja tiedekeskus Heurekan toimintaan
5) tutkimuksen infrastruktuurihankkeiden rahoittamiseen valtionavustuslain (688/2001) mukaisesti sekä valtion laitosten vastaavien hankkeiden menojen maksamiseen
6) tiedeyhteisön käytössä olevien valtion toimitilojen vuokriin
7) enintään kymmentä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin.
Selvitysosa:
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Yhteiskunnallista ja poliittista päätöksentekoa tukeva tutkimustoiminta | 2 839 000 |
| Yksityiset arkistot | 5 600 000 |
| Tieteellisten seurain valtuuskunta ja Suomen Tiedeakatemiat | 7 483 000 |
| Ulkomailla sijaitsevat tiedeinstituutit | 3 164 000 |
| Tiedekasvatus | 3 478 000 |
| Muut tiedepoliittisia tavoitteita tukevat hankkeet | 5 625 000 |
| Yhteensä | 28 189 000 |
Määrärahasta käytetään arviolta 20 milj. euroa tutkimus- ja kehittämistoimintaan.
Määrärahan käytöstä arvioidaan siirtomenojen osuudeksi 22 107 000 euroa ja kulutusmenojen osuudeksi 6 082 000 euroa.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Muu muutos | 9 |
| Valtionavustussäästö (HO 2023) | -2 220 |
| Veikkausvoittovaroin rahoitetun toiminnan siirto budjettirahoitteiseksi (siirto momentilta 29.40.53) | 24 800 |
| Yksityisarkistot (siirto momentilta 29.40.53) | 5 600 |
| Yhteensä | 28 189 |
| 2024 talousarvio | 28 189 000 |
66. Rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöille (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 27 349 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää Suomen maksuosuuksien maksamiseen Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskukselle (CERN), Euroopan eteläiselle observatoriolle (ESO), Euroopan molekyylibiologian laboratoriolle (EMBL), Euroopan molekyylibiologian konferenssille (EMBC), Euroopan Yliopistoinstituutille (EUI), eurooppalaiselle synkrotonisäteilykeskukselle (ESRF) ja Euroopan antiprotoni- ja ionitutkimuslaitokselle (FAIR) sekä vastaaville kansainvälisille tieteellisille järjestöille.
Selvitysosa:Jäsenmaksuosuudet määräytyvät pääsääntöisesti jäsenmaiden kansantuoteosuuksien perusteella järjestöjen tekemien päätösten mukaisesti.
Määräraha käytetään kokonaisuudessaan tutkimus- ja kehittämistoimintaan.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Kansainvälisten järjestöjen rahoitusosuuksien muutokset | 1 896 |
| Nykyisten valtiosopimuksiin perustuvien tutkimusinfrastruktuurien kasvavat jäsenmaksut | 4 000 |
| Yhteensä | 5 896 |
| 2024 talousarvio | 27 349 000 |
| 2023 II lisätalousarvio | 1 442 000 |
| 2023 talousarvio | 21 453 000 |
| 2022 tilinpäätös | 21 043 848 |