Talousarvioesitys 2024
92. EU ja kansainväliset järjestöt
Valtioneuvosto voi päättää vakausmaksujen siirrosta yhteiseen kriisinratkaisurahastoon ja rahasto-osuuksien yhdistämisestä tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain (1196/2014) 2 § 1 momentissa tarkoitetun toisen sopimuspuolen rahasto-osuuden väliaikaista siirtoa koskevan pyynnön esittämisestä enintään 3 502 500 000 euron määrään saakka.
03. Rahoitusvakausviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 8 080 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuihin
2) kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien maksuosuuksien maksamiseen.
Selvitysosa:Rahoitusvakausvirasto on luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten elvytystä ja kriisinratkaisua koskevan EU-direktiivin johdosta Suomeen perustettu viranomainen. Virastolle on säädetty direktiivissä ja yhteistä kriisinratkaisumekanismia koskevassa asetuksessa tarkemmin määritellyt kriisinratkaisun ennakointiin liittyvät viranomaistehtävät ja valtuudet ongelmalaitosten toiminnan hallittuun uudelleenjärjestelyyn ja mahdolliseen alasajoon. Rahoitusvakausviraston toimivaltaan kuuluu myös talletussuojajärjestelmän ja huoltovarmuustilijärjestelmän ylläpito. Lisäksi virastolla on arvopaperikeskuksen ja keskusvastapuolten kriisitilanteiden hallintaan ja niihin varautumiseen liittyviä tehtäviä. Virasto edistää julkisen talouden kestävyyttä minimoimalla mahdollisten pankkikriisien kustannuksia sekä ylläpitämällä uskottavaa talletussuojaa ja kriisinratkaisumekanismia. Momentti on muutettu nettobudjetoiduksi. Talletussuojarahaston sijoitustoiminnasta aiheutuvat kulut katetaan rahaston varoista ja viraston toiminnasta aiheutuvat kulut katetaan toimialalta kerättävin veronluonteisin hallintomaksuin.
Vastaavat tulot on budjetoitu momentille 11.19.11.
Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet
| 2022 toteutuma |
2023 tavoite |
2024 tavoite |
|
| Henkilöstövoimavarojen hallinta ja kehittäminen | |||
| Sairauspoissaolot, pv/htv | 3,0 | 8,0 | 8,0 |
| Työtyytyväisyysindeksi (asteikko 1—5) | 4,3 | 4,0 | 4,0 |
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
| 2022 toteutuma |
2023 varsinainen talousarvio |
2024 esitys |
|
| Bruttomenot | 6 045 | 6 135 | 8 659 |
|---|---|---|---|
| Bruttotulot | - | - | 579 |
| Nettomenot | 6 045 | 6 135 | 8 080 |
| Siirtyvät erät | |||
| — siirtynyt edelliseltä vuodelta | 1 828 | ||
| — siirtynyt seuraavalle vuodelle | 6 042 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Huoltovarmuustilijärjestelmän ylläpito (BudjL) | 1 138 |
| Kriisinratkaisuhoitokyvyn kehittäminen | 384 |
| Talletussuojan maksatusjärjestelmän ylläpito ja kehitys | 266 |
| Tietoturvatason korotus | 29 |
| Valtorin laskutuksen muutos | 3 |
| Palkkausten tarkistukset | 125 |
| Yhteensä | 1 945 |
| 2024 talousarvio | 8 080 000 |
| 2023 II lisätalousarvio | 75 000 |
| 2023 I lisätalousarvio | 38 000 |
| 2023 talousarvio | 6 135 000 |
| 2022 tilinpäätös | 10 259 000 |
20. Euroopan unionin osallistuminen matkamenojen korvauksiin (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 1 400 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää EU:n jäsenvaltioiden valtuuskuntien matkakulujen korvaamisesta annetun päätöksen mukaisten matkustusmenojen sekä matkustusmenoihin liittyvien arvonlisäveromenojen maksamiseen.
Selvitysosa:Euroopan unioni maksaa neuvoston ja sen työryhmien kokouksiin osallistumisesta aiheutuvien matkamenojen korvauksen ennakkoon jäsenmaille. Jäsenvaltio saa vuotuisen kokonaismäärärahan, joka on kullekin jäsenvaltiolle vahvistettu prosentuaalinen osuus EU:n talousarvion yleiset kokouskulut -alamomentin määrärahasta. Siltä osin kuin matkustamisesta aiheutuu menoja, joita EU ei hyväksy korvattavaksi, ne maksetaan toimintamenomäärärahoista. Jäsenvaltioiden on toimitettava vuosittain helmikuun loppuun mennessä neuvoston pääsihteerille tilitys jäsenvaltiolle osoitetun määrärahan käytöstä.
Vastaavat tulot on budjetoitu momentille 12.28.93.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Tarkentunut arvio | 400 |
| Yhteensä | 400 |
Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.
| 2024 talousarvio | 1 400 000 |
| 2023 talousarvio | 1 000 000 |
| 2022 tilinpäätös | 1 800 000 |
40. Isäntämaakorvaus Pohjoismaiden Investointipankille (kiinteä määräraha)
Momentille myönnetään 13 800 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää sen taloudellisen hyödyn korvaamiseksi, minkä Suomen Pohjoismaiden Investointipankin isäntämaana katsotaan saavan.
Selvitysosa:Suomen katsotaan hyötyvän Pohjoismaiden Investointipankin sijainnista Helsingissä. Määrärahan mitoitus perustuu toteutumien perusteella laadittuun arvioon pankin henkilökunnan palkoista pidätettyjen verojen kokonaismäärästä. Määrärahan tarkoituksena on vahvistaa pankin asemaa erityisesti kansainvälisillä markkinoilla. Sitä ei ole tarkoitettu käytettäväksi lisäetujen antamiseksi pankin henkilökunnalle. Järjestelystä sovittiin aikanaan 10.11.1997 Helsingissä pidetyssä Pohjoismaiden valtiovarainministereiden kokouksessa. Isäntämaakorvauksesta on nimenomainen säännös (artikla VIII) Suomen valtion ja pankin välisessä isäntämaasopimuksessa. Koska Pohjoismaiden ympäristörahoitusyhtiön ja Pohjoismaiden kehitysrahaston työntekijät ovat muodollisesti Pohjoismaiden investointipankin palkkaamia, sisältyy isäntämaakorvaukseen myös edellä mainittujen instituutioiden työntekijöiden maksamat palkkaverot.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Arvio toteutumien perusteella | 544 |
| Yhteensä | 544 |
| 2024 talousarvio | 13 800 000 |
| 2023 talousarvio | 13 256 000 |
| 2022 tilinpäätös | 13 236 152 |
66. Ukrainan makrotaloudellisen rahoitusavun korkomenot (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 10 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää Euroopan unionin Ukrainan makrotaloudellinen rahoitusapu plus -välineen koroista aiheutuvien menojen maksamiseen Euroopan komissiolle.
Selvitysosa:Euroopan unionin päätti joulukuussa 2022 makrotaloudellinen rahoitusapu plus -välineen perustamisesta rahoitusavun antamiseksi Ukrainalle. Välineestä Ukrainalle annetaan vuoden 2023 aikana enintään 18 mrd. euroa rahoitusapua lainoina. Eduskunnan suuren valiokunnan hyväksymän järjestelyn mukaisesti jäsenvaltiot sitoutuivat komission kanssa tehtävillä sopimuksilla kattamaan välineen koroista aiheutuvat menot BKTL-avaimeen perusteella määräytyvillä jäsenvaltioiden suhteellisilla maksuosuuksilla.
| 2024 talousarvio | 10 000 000 |
67. Kansainvälisille rahoituslaitoksille annettujen sitoumusten lunastaminen (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 10 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) kansainvälisille rahoituslaitoksille jäsenyyden perusteella vuosina 1982—1986 annettujen sitoumusten lunastamiseen sekä lunastamisesta aiheutuvien kustannusten maksamiseen
2) vuoden 1986 jälkeen annettujen sitoumusten lunastamisen yhteydessä aiheutuvien valuuttakurssitappioiden ja lunastamiskustannusten maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.
Selvitysosa:
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Tarkentunut arvio | -160 |
| Yhteensä | -160 |
| 2024 talousarvio | 10 000 |
| 2023 talousarvio | 170 000 |
| 2022 tilinpäätös | — |
68. Suomen osuus Kansainvälisen jälleenrakennus- ja kehityspankin sekä Kansainvälisen rahoitusyhtiön peruspääoman korottamisesta (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 6 200 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää Kansainvälisen rahoitusyhtiön (IFC) peruspääoman korottamisesta aiheutuvan vuoden 2024 Suomen maksuosuuden, suuruudeltaan 6 791 000 Yhdysvaltain dollaria, vasta-arvoltaan noin 6 200 000 euroa, maksamiseen.
Selvitysosa:Vuonna 2024 Suomen maksuerä Kansainvälisen rahoitusyhtiön (IFC) pääomankorotuksesta on 6 791 000 Yhdysvaltain dollaria. Momentin eurovasta-arvo on laskettu 24.4.2023 mukaisella Yhdysvaltain dollarin valuuttakurssilla EUR/USD = 1,1002. Maksu suoritetaan Yhdysvaltain dollareissa. Valuuttakurssien vaihtelut vaikuttavat toteutuvaan maksuun.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Arvio toteutumien perusteella | -8 400 |
| Yhteensä | -8 400 |
| 2024 talousarvio | 6 200 000 |
| 2023 talousarvio | 14 600 000 |
| 2022 tilinpäätös | 14 809 421 |
69. Maksut Euroopan unionille (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 2 286 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) Euroopan unionille suoritettavien arvonlisäveropohjaan, kierrättämättömään muovipakkausjätteen määrään ja bruttokansantuloon perustuvien Suomen maksuosuuksien maksamiseen
2) komission esittämiin mahdollisiin pyyntöihin asettaa väliaikaisesti käteisvaroja komission käyttöön Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä annetun neuvoston päätöksen (EU, Euratom) 2020/2053 9 artiklan nojalla tai neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 609/2014 14 artiklan nojalla.
Selvitysosa:EU:n talousarvion rahoittamiseen annettavista varoista ja jäsenvaltioiden maksuosuuksista säädetään EU:n omia varoja koskevassa neuvoston päätöksessä (EU/Euratom 2020/2053).
EU:n omat varat sisältävät:
1) sekalaisia tuloja ja perinteisiä omia varoja eli tulleja ja sokerin tuotantomaksuja
2) jäsenvaltioiden suoritettavat arvonlisäveropohjaan, kierrättämättömän muovipakkausjätteen määrään ja bruttokansantuloon perustuvat maksut (ALV-maksu, muovimaksu ja BKTL-maksu).
Suomen EU:n puolesta keräämät perinteiset omat varat eivät kantopalkkioita lukuun ottamatta sisälly Suomen valtion talousarvioon.
ALV-, muovi- ja BKTL-maksun tarkemmat laskentaperusteet sisältyvät seuraaviin asetuksiin:
1) N:o 1150/2000: neuvoston asetus (EY) EU:n omista varoista tehdyn päätöksen soveltamisesta
2) N:o 1553/1989: neuvoston asetus (EY) arvonlisäverosta kertyvien omien varojen kannon lopullisesta menettelystä siten kuin muutettuna asetuksella (EU, Euratom) 2021/769
3) N:o 2021/770: neuvoston asetus (EU, Euratom) kierrättämättömään muovipakkausjätteeseen perustuvien omien varojen laskennasta, kyseisten omien varojen käyttöön asettamisessa noudatettavista menetelmistä ja menettelyistä, käteisvarojen saamiseksi toteutettavista toimenpiteistä sekä bruttokansantuloon perustuvien omien varojen tietyistä näkökohdista
4) N:o 549/2013: neuvoston ja parlamentin asetus (EU) Euroopan kansantalouden tilinpito- ja aluetilinpitojärjestelmästä Euroopan unionissa.
Vuosi 2024 on EU:n seuraavan rahoituskehyskauden 2021—2027 kolmas varainhoitovuosi. Määrärahataso perustuu komission esitykseen Euroopan unionin monivuotisen rahoituskehyksen maksukaton tasosta vuodelle 2024.
Komissio voi esittää jäsenvaltiolle lisäpyyntöjä tarvittavien varojen asettamiseksi komission käyttöön tilanteessa, jossa unionin talousarvion budjetoidut määrärahat eivät ole riittävät unionin käteisvarojen tarpeen kattamiseksi.
Elpymisvälineen 750 mrd. euron lainaan liittyvien unionin velvoitteiden täyttämisen varmistamiseksi komissio voi neuvoston päätöksen 2020/2053 9 artiklan 4 ja 5 kohdan nojalla pyytää jäsenvaltioilta käyttöönsä väliaikaisesti käteisvaroja. Käteisvarojen suurin vuotuinen määrä on päätöksen 9 artiklan 6 kohdan nojalla rajoitettu jäsenvaltion BKTL-perusteiseen suhteelliseen osuuteen päätöksen 6 artiklassa tarkoitetusta 0,6 prosentin omien varojen enimmäismäärän poikkeuksellisesta kasvattamisesta.
Perinteisten, ALV- ja BKTL-perusteisten omien varojen käyttöön asettamisessa sovellettavista menetelmistä ja menettelystä sekä käteisvarojen saamiseksi toteutettavista toimenpiteistä annetun neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 609/2014 14 artiklassa on säännöksiä käteisvarojen käyttöön asettamisesta tietyissä tilanteissa.
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Arvonlisäveropohjaan perustuvat maksut | 335 000 000 |
| Kierrättämättömän muovipakkausjätteen määrään perustuvat maksut | 88 000 000 |
| Bruttokansantuloon perustuvat maksut | 1 863 000 000 |
| Yhteensä | 2 286 000 000 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Ajoitusmuutos | -300 000 |
| Arvion tarkennus | 81 964 |
| Euroopan naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välinen NDICI (siirto momentilta 24.30.66) | 6 036 |
| Yhteensä | -212 000 |
| 2024 talousarvio | 2 286 000 000 |
| 2023 II lisätalousarvio | -450 000 000 |
| 2023 I lisätalousarvio | -110 000 000 |
| 2023 talousarvio | 2 498 000 000 |
| 2022 tilinpäätös | 2 605 000 000 |
95. Valtion takaus- ja takuusuoritukset (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 12 080 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) Euroopan investointipankille sen yhteyteen perustetusta yleiseurooppalaisesta EU COVID-19 -takuurahastosta aiheutuvien tappioiden kattamiseksi annetusta valtiontakuusta aiheutuvien takuusuoritusten maksamiseksi
2) takuurahaston maksuvalmiuden turvaamisesta Euroopan investointipankille mahdollisesti aiheutuvien korkomenojen ja muiden rahastosta aiheutuvien menojen maksamiseksi.
Selvitysosa:Määrärahaa voidaan käyttää Euroopan investointipankille 25.6.2020 annetusta 371 158 331,96 euron valtiontakuusta aiheutuvien menojen maksamiseen. Euroopan investointipankki hoitaa takuurahastoa ja turvaa sen maksuvalmiuden, mistä aiheutuu takuun antajille korkomenoja ja muita kuluja.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Mahdollisesti aiheutuvat takuusuoritukset (arvio) | -16 550 |
| Yhteensä | -16 550 |
| 2024 talousarvio | 12 080 000 |
| 2023 talousarvio | 28 630 000 |
| 2022 tilinpäätös | 96 390 |