Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         01. Hallinto
         10. Verotus ja tulli
         20. Palvelut valtioyhteisölle
         50. Eläkkeet ja korvaukset
         90. Kuntien tukeminen
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2024

89. Hyvinvointialueiden ja HUS-yhtymän rahoitusPDF-versio

Selvitysosa:Hyvinvointialueiden yleiskatteinen valtionrahoitus on yhteensä n. 24,7 mrd. euroa ja mahdolliseen lisärahoitustarpeeseen on varattu 1 milj. euron arviomääräraha. Valtionavustuksia tai korvauksia sisältyy momentille 28.70.05 sekä pääluokkiin 25, 26, 32, 33 ja 35.

Keskeiset uudistukset

Hallitusohjelman mukaisesti perusterveydenhuollossa 14 vrk:n hoitotakuu pidetään voimassa ja lastensuojelun jälkihuollon ikärajaa lasketaan 25:stä 23:een vuoteen. Mielenterveyslakia muutetaan tahdosta riippumattomassa psykiatrisessa hoidossa olevien potilaiden oikeusturvan varmistamiseksi.

Sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnalliset ja vaikuttavuustavoitteet

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain (612/2021) 22 §:ssä säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisista tavoitteista, jotka valtioneuvosto vahvistaa joka neljäs vuosi. Vuosille 2023—2026 vahvistettujen tavoitteiden mukaan mm.

  • — Palvelut on järjestetty yhdenvertaisesti ja laissa säädetyt oikeudet turvaten.
  • — Erityisesti perustason palvelujen toimintavarmuus vahvistuu ja integraatio lisääntyy.
  • — Osaavan henkilöstön saanti turvataan sekä vahvistetaan sosiaali- ja terveysalan veto- ja pitovoimatekijöitä.
  • — Toiminta on taloudellisesti kestävää.
  • — Kustannusten kasvua hidastetaan suhteessa palvelutarpeen kasvuun ja painotusta siirretään ennaltaehkäisevään työhön.
  • — Kansallisessa ja alueellisessa ohjauksessa painottuu vaikuttavuusperusteisuus.

Sosiaali- ja terveydenhuollon tavoitteita käsitellään lisäksi pääluokassa 33.

Pelastustoimen tavoitteet

Pelastustoimen järjestämisestä annetun lain (613/2021) 8 §:ssä säädetään valtakunnallisista tavoitteista pelastustoimen järjestämiselle, jotka valtioneuvosto vahvistaa joka neljäs vuosi. Vuosille 2023—2026 vahvistettujen tavoitteiden mukaan mm.

  • — Pelastustoimen palvelutaso toteutuu yhdenvertaisesti ja laadukkaasti sekä valtakunnallisesti että alueellisesti.
  • — Pelastustoimen henkilöstöresurssit ovat riittävät ja henkilöstö on osaavaa ja hyvinvoivaa.
  • — Pelastustoimen onnettomuuksien ehkäisy on järjestetty riskiperusteisesti, yhdenmukaisesti ja vaikuttavasti.
  • — Pelastustoimella on välitön kyky toimia suunnitellusti kaikissa turvallisuustilanteissa, ja se säilyy turvallisuuden lähipalveluna.
  • — Pelastustoimen alueellinen ja valtakunnallinen valmius sekä varautuminen mahdollistavat väestön suojaamisen kaikissa olosuhteissa.

Sisäministeriön vaikuttavuustavoitteita kuvataan tarkemmin pääluokassa 26.

31. Hyvinvointialueiden ja HUS-yhtymän sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen rahoitus (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 24 654 314 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain (617/2021) mukaisen valtion rahoituksen maksamiseen.

Selvitysosa:Hyvinvointialueille myönnetään valtion rahoitusta hyvinvointialueen asukasmäärän, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tarvetta kuvaavien tekijöiden, asukastiheyden, vieraskielisyyden, kaksikielisyyden, saaristoisuuden, saamenkielisyyden, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimien ja yliopistollisen sairaalan sekä pelastustoimen riskitekijöiden perusteella.

Valtion rahoituksen määräytymistekijöiden osuudet1)

Määräytymistekijä % 1 000 euroa
     
Sosiaali- ja terveydenhuolto yhteensä, josta 97,890 23 696 735
Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarve 79,508 19 247 069
Asukasmäärä 12,912 3 125 798
Asukastiheys 1,443 349 277
Vieraskielisyys 1,924 465 703
Kaksikielisyys 0,481 116 426
Saamenkielisyys 0,013 3 027
Saaristoisuus 0,109 26 312
Yliopistosairaalalisä 0,538 130 272
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen 0,962 232 851
Pelastustoimi yhteensä, josta 2,110 510 842
Asukasmäärä 1,372 332 047
Asukastiheys 0,106 25 542
Riskitekijät 0,633 153 253

1) Taulukossa esitetään laskennallisen rahoituksen jakautuminen määräytymistekijöittäin. Esitetyistä luvuista ei ole vähennetty siirtymätasausta.

Määräytymistekijöiden osuudet muuttuvat vuosittain määräytymistekijöiden ja hyvinvointialueiden tehtävämuutosten perusteella kohdistuvan rahoituksen muutosten mukaisesti.

Kullekin hyvinvointialueelle myönnetään valtion rahoituksena euromäärä, joka saadaan laskettaessa yhteen hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain 13 §:ssä tarkoitetut sosiaali- ja terveydenhuollon laskennalliset kustannukset ja 21 §:ssä tarkoitetut pelastustoimen laskennalliset kustannukset. Lisäksi alueet saavat siirtymätasausta tai alueiden rahoituksesta vähennetään siirtymätasauksen mukainen erä lain 35 §:n mukaisesti.

Määräraha hyvinvointialueittain1)

Hyvinvointialue 1 000 euroa euroa/asukas
     
Helsinki 2 697 248 4 062
Vantaa+Kerava 1 062 147 3 787
Länsi-Uusimaa 1 771 075 3 642
Itä-Uusimaa 389 584 3 936
Keski-Uusimaa 799 207 3 933
Varsinais-Suomi 2 075 244 4 274
Satakunta 996 066 4 686
Kanta-Häme 738 215 4 354
Pirkanmaa 2 279 686 4 280
Päijät-Häme 894 175 4 372
Kymenlaakso 829 745 5 203
Etelä-Karjala 568 994 4 539
Etelä-Savo 709 920 5 442
Pohjois-Savo 1 206 284 4 870
Pohjois-Karjala 773 040 4 756
Keski-Suomi 1 194 429 4 384
Etelä-Pohjanmaa 912 775 4 785
Pohjanmaa 789 710 4 479
Keski-Pohjanmaa 312 253 4 605
Pohjois-Pohjanmaa 1 812 322 4 351
Kainuu 373 977 5 303
Lappi 917 511 5 219

1) Syksyllä 2023 tehtävä laskelmapäivitys vaikuttaa edelleen alueelliseen jakoon.

Määräraha tehtävittäin (1 000 euroa)1)

   
Sosiaali- ja terveydenhuolto 23 590 021
Pelastustoimi 513 585
Yhteensä 24 103 606

1) Taulukon luvuissa ei ole huomioitu vuoden 2023 rahoitusta korjaavaa kertakorvausta n. 550 milj. euroa.

Hyvinvointialueiden yleiskatteinen valtionrahoitus on yhteensä n. 24,7 mrd. euroa vuoden 2024 tasolla. Lisäksi hyvinvointialueet saavat asiakasmaksuja ja muita toimintatuloja sekä rahoitustuottoja.

Valtion hyvinvointialueille myöntämän sosiaali- ja terveydenhuollon laskennallisen rahoituksen tasoa korotetaan vuosittain koko maan tasolla huomioimalla ennakoitu palvelutarpeen kasvu, kustannustason nousu sekä tehtävämuutokset. Hyvinvointialueiden rahoituksen indeksikorotus on 2,53 % ja sen vaikutus hyvinvointialueiden rahoitukseen n. 618 milj. euroa. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarpeen kasvun kustannusarvio on n. 292 milj. euroa vuodelle 2024. Palvelutarpeen kasvuarviossa on huomioitu hyvinvointialueiden rahoituslain mukainen erillinen 0,2 prosenttiyksikön korotus johtuen mm. siirtymävaiheen kustannusten kasvusta. Palvelutarpeen kasvu (mukaan lukien 0,2 prosenttiyksikön korotus) huomioidaan vuosina 2023 ja 2024 täysimääräisesti. Vuodesta 2025 lähtien palvelutarpeen kasvusta huomioidaan 80 %.

Sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen tehtävien järjestämisvastuu on siirtynyt kunnilta hyvinvointialueille vuoden 2023 alussa. Kunnilta hyvinvointialueille siirtyvät kustannukset ja rahoitus tarkistetaan vuoden 2024 talousarviossa vastaamaan kuntien vuoden 2022 tilinpäätösten mukaisia hyvinvointialueille siirtyneitä kustannuksia ja tuloja. Siirtolaskelman tarkistamisesta johtuen kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta siirretään vuodesta 2024 alkaen hyvinvointialueiden rahoitukseen 159 790 000 euroa. Kuntien verotuloista tehtävän siirron tarkentumisesta johtuen hyvinvointialueiden rahoitukseen kohdistetaan 508 880 000 euroa.

Hyvinvointialueiden rahoitusta vuodelta 2023 korjataan erikseen vastaamaan kunnilta siirtyviä sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen nettokustannuksia. Korvauksesta 150 000 000 euroa on maksettu hyvinvointialueille v. 2023. Kertakorvauksen loppuosa on 550 703 000 euroa, jonka hyvinvointialueet kirjaavat vuoden 2023 tuloksi. Lisäksi määrärahan tasossa on huomioitu vuoden 2023 kustannuspohjan korjauksen vaikutus indeksikorotukseen sekä palvelujen kysynnän kasvuun.

Hyvinvointialueiden rahoitukseen vaikuttavina hallitusohjelman mukaisina tehtävämuutoksina on otettu huomioon hoivahenkilöstön vähimmäismitoituksen (0,7) voimaantulon siirto -89 000 000 euroa, hoitotakuun pysyttäminen 14 vuorokaudessa -5 000 000 euroa, lastensuojelun jälkihuollon ikärajan laskeminen 23 vuoteen -12 000 000 euroa ja tahdosta riippumattomassa psykiatrisessa hoidossa olevien potilaiden oikeusturvan varmistaminen 663 000 euroa. Lisäksi aiemmin tehtyihin säädösmuutoksiin perustuva rahoituslisäys on 109 885 000 euroa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Hoitotakuun toteutus 42 400
Hoivahenkilöstön vähimmäismitoituksen (0,7) rahoittaminen 41 100
Hoivahenkilöstön vähimmäismitoituksen (0,7) voimaantulon siirtäminen alkamaan 1.1.2028 (BudjL) (HO 2023) -89 000
Hyvinvointialueiden rahoituksen siirtymätasaus -103 972
Hyvinvointialueille vuonna 2023 siirtyneitä tuloja ja kustannuksia tasaava kertaerä 550 703
Kuntien peruspalvelujen valtionosuudesta tehtävän siirron tarkentuminen (siirto momentilta 28.90.30) 159 790
Kuntien verotuloista tehtävän siirron tarkentuminen 508 880
Lastensuojelun jälkihuollon ikärajan laskeminen (BudjL) (HO 2023) -12 000
Lastensuojelun vähimmäishenkilöstömitoitus 12 700
Mielenterveys- ja päihdelainsäädännön uudistaminen 1 750
Mielenterveyslain muuttaminen (tahdosta riippumattomassa psykiatrisessa hoidossa olevien potilaiden oikeusturva) (BudjL) (HO 2023) 663
Oppilas- ja opiskelijahuollon vahvistaminen (siirto momenteilta 29.10.20 ja 29.10.30) 12 200
Palvelujen kysynnän kasvu 283 625
Pidetään voimassa 1.9.2023 voimaan tuleva 14 vrk hoitotakuu (BudjL) (HO 2023) -5 000
Potilasasiavastaavista ja sosiaaliasiavastaavista annetun lain kertaluonteiset kustannukset 350
Potilasasiavastaavista ja sosiaaliasiavastaavista annetun lain pysyvät kustannukset 1 045
Sote-valvontalaki (hyvinvointialueiden tehtävien väheneminen) -1 660
Synnyttäneen äidin selvittämistä ja oikeusgeneettisiä vanhemmuustutkimuksia koskeva muutosehdotus (BudjL) 35
Vuoden 2023 kustannuspohjan korjauksen vaikutus indeksikorotukseen 23 827
Vuoden 2023 kustannuspohjan korjauksen vaikutus palvelujen kysynnän kasvuun 8 207
Vuoden 2024 indeksikorotus 593 837
Vuoden 2024 rahoituspohjan korjaus vuoden 2022 joulukuussa hyvinvointialueille maksetulla erällä 1 860 440
Yliopistosairaalalisän rahoitus 130 272
Yhteensä 4 020 192

2024 talousarvio 24 654 314 000
2023 II lisätalousarvio -12 720 000
2023 I lisätalousarvio 155 600 000
2023 talousarvio 20 634 122 000
2022 tilinpäätös 1 860 440 000

32. Hyvinvointialueiden lisärahoitus (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 1 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain (617/2021) 11 §:n mukaisen valtion rahoituksen maksamiseen.

Selvitysosa:Hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain 11 §:n mukaan 2—4 luvussa säädetyn lakisääteisen rahoituksen lisäksi hyvinvointialueilla on oikeus saada valtiolta rahoitusta se määrä, joka on tarpeen sosiaali- ja terveyspalvelujen ja pelastustoimen palvelujen turvaamiseksi, jos rahoituksen taso muutoin vaarantaisi perustuslain 19 §:n 3 momentissa tarkoitettujen riittävien sosiaali- ja terveyspalvelujen tai perustuslain 7, 15 ja 20 §:ssä tarkoitettuihin perusoikeuksiin liittyvien pelastustoimen palvelujen järjestämisen. Lisärahoitus myönnetään rahoituslain 26 §:n mukaisen menettelyn perusteella.


2024 talousarvio 1 000 000
2023 talousarvio 1 000 000