Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         01. Ministeriö ja hallinto
              20. Erityismenot
              50. Avustukset
         30. Syyttäjät
         50. Vaalimenot
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2024

01. Ministeriö ja hallintoPDF-versio

Selvitysosa:Oikeusministeriön perustehtävänä on huolehtia oikeusvaltion ja demokratian toimivuudesta. Tässä tarkoituksessa ministeriö:

  • — Edistää demokratian ja perusoikeuksien toteutumista.
  • — Edistää oikeusturvan ja rikosvastuun toteutumista.
  • — Turvaa hallinnonalansa toimintaedellytykset.
  • — Valmistelee toimialansa lainsäädäntöä.
  • — Kehittää valtioneuvoston lainvalmistelua.

Oikeusministeriö toimii yhtenäisen valtioneuvoston osana. Oikeusministeriön visiona on avoin, aktiivinen ja turvallinen yhteiskunta, johon jokainen voi tuntea kuuluvansa ja jossa voi luottaa oikeuksiensa toteutumiseen. Oikeusministeriö asettaa toiminnalleen seuraavat alustavat tavoitteet vuodelle 2024.

1. Jokaisella on yhdenvertainen mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa

  • — Pidämme yllä luottamusta yhteiskunnallisiin rakenteisiin ja viranomaisten toimintaan.
  • — Huolehdimme demokratian kehittämisestä ja turvaamme vaalijärjestelmän toimivuuden.
  • — Tuemme avoimia ja monipuolisia osallistumismahdollisuuksia, hyviä väestösuhteita ja kansalaisyhteiskuntaa.
  • — Turvaamme yhdenvertaisuuden, perus- ja ihmisoikeuksien, kielellisten oikeuksien sekä vähemmistöjen oikeuksien toteutumisen.
  • — Toimimme avoimesti ja torjumme korruptiota.
  • — Tuemme oikeusvaltion kehittämistä, demokratiaa ja ihmisoikeuksia myös EU:ssa ja kansainvälisesti.
  • — Kehitämme digitaalisten palvelujen saatavuutta huolehtien tietoturvasta ja tietosuojasta.

2. Oikeusjärjestys turvaa toimintamahdollisuudet ja edistää vakautta

  • — Vahvistamme ennakoivalla ja ajantasaisella sääntelyllä luottamusta ihmisten, yritysten ja yhteisöjen välillä.
  • — Tunnistamme lainsäädännön lisäksi muiden ohjauskeinojen mahdollisuudet.
  • — Etsimme uusia ratkaisuja, joilla voi parantaa ihmisten, yritysten ja yhteisöjen mahdollisuuksia toimia.
  • — Varmistamme oikeusvaltion toimivuuden.
  • — Vaikutamme siihen, että myös EU-oikeus ja kansainväliset normit vahvistavat ennakoitavaa ja oikeusvarmaa toimintaympäristöä.

3. Laadukas lainvalmistelu on edellytys toimivalle yhteiskunnalle

  • — Kehitämme avoimuutta ja selkeää viestintää lainvalmistelussa.
  • — Osallistumme lainvalmistelukoulutuksen kehittämiseen ja toteuttamiseen valtioneuvostossa.
  • — Vahvistamme tietoperustaisuutta ja vaikutustenarviointia.
  • — Hyödynnämme teknologiaa ja vahvistamme ennakointiosaamista.
  • — Tuemme valtioneuvostoa erityisosaamisellamme julkisoikeudessa, EU-oikeudessa ja tietosuojalainsäädännössä.

4. Korkealaatuinen oikeusturva on kaikkien saatavilla

  • — Tuemme oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin ja hyvän hallinnon edellytyksiä.
  • — Kehitämme asiakasprosessien sujuvuutta ja asiointipalveluiden käytettävyyttä.
  • — Tehostamme viranomaisten välistä tiedonvaihtoa.
  • — Edistämme oikeusturvan saatavuutta digitalisaation avulla.
  • — Kehitämme vaihtoehtoisia keinoja ratkaista riita- ja rikosasioita.
  • — Vaikutamme oikeusturvan toteutumiseen myös rajat ylittävissä asioissa.

5. Rikollisuus ja turvattomuuden tunne vähenevät

  • — Vahvistamme rikollisuuden ehkäisyä yhteistyötahojen kanssa.
  • — Edistämme rikosvastuun oikeudenmukaista ja ennustettavaa toteutumista.
  • — Vahvistamme rikosasioiden käsittelyketjun toimivuutta.
  • — Ehkäisemme yhteiskunnan polarisoitumista ja edistämme hyviä väestösuhteita.
  • — Teemme kansainvälistä yhteistyötä rajat ylittävän rikollisuuden torjumiseksi.
  • — Selkeytämme seuraamusjärjestelmää, kiristämme rangaistuksia sekä kehitämme seuraamusten sisältöä uusintarikollisuuden ehkäisemiseksi ja yhteiskuntaan integroitumisen edistämiseksi.

6. Suunnitelmallinen uudistuminen pohjaa ennakointiin

  • — Teemme työtä hyvinvoivan ja ammattitaitoisen työyhteisön eteen.
  • — Mahdollistamme laadukkaan ja tehokkaan toiminnan valmentavalla johtamisella, toimivalla organisaatiorakenteella ja kehittämällä toimitilaverkostoa.
  • — Parannamme palveluja ja tuottavuutta hyödyntämällä digitalisaatiota.
  • — Turvaamme taloudellisen liikkumavaran sekä huolehdimme hallinnonalan toimintaedellytyksistä ja resurssien oikeasuhtaisuudesta.
  • — Valmistelumme ja päätöksentekomme lähtökohtana on tietoperustaisuus.
  • — Vahvistamme ennakointiosaamista.
  • — Tunnistamme ja edistämme työssämme kestävää kehitystä.

01. Oikeusministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 25 441 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) oikeusministeriön hyväksymien tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoittamiseen

2) ministeriön yhteydessä toimivista lautakunnista ja muista vastaavista toimielimistä aiheutuvien menojen maksamiseen.

Selvitysosa:

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2022
toteutuma
2023
varsinainen
talousarvio
2024
esitys
       
Bruttomenot 24 251 24 549 26 541
Bruttotulot 1 127 1 100 1 100
Nettomenot 23 124 23 449 25 441
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 5 743    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 8 266    

Määrärahan käytöstä arvioidaan kulutusmenojen osuudeksi 25 341 000 euroa ja siirtomenojen osuudeksi 100 000 euroa.

Määrärahasta käytetään arviolta 270 000 euroa tutkimus- ja kehittämistoimintaan.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Harmaan talouden torjunta (HO 2019) -36
Henkilöstövoimavarasiirto (siirto momentilta 25.10.03) 29
Kriminaalipolitiikka - rangaistusten kiristäminen (HO 2023) 1 000
Ministereiden, heidän valtiosihteereidensä ja erityisavustajiensa sihteereiden palkkamenot (siirto momentille 23.01.02) (HO 2023) -199
Oikeudenhoidon resurssien varmistaminen (valtioneuvoston selonteko oikeudenhoidosta 2022) 100
Poliittisen esikunnan kasvusta aiheutuvat lisämenot -413
Talousosaaminen (siirto momentilta 25.15.01) 108
Ulkopuolisten hankerahoitusten omarahoitusosuus (siirto momentilta 25.01.21) 100
Ulosottokaaren vapaakuukausisäännösten muuttaminen (siirto momentilta 25.20.01) 244
Vaalitutkimus eduskuntavaalien yhteydessä -200
Yhdenvertaisuuslain osittaisuudistus 37
YJA-ylläpitokustannukset (siirto momentilta 23.01.01) 20
Palkkausten tarkistukset 1 202
Yhteensä 1 992

2024 talousarvio 25 441 000
2023 II lisätalousarvio 763 000
2023 I lisätalousarvio 108 000
2023 talousarvio 23 449 000
2022 tilinpäätös 25 647 000

03. Oikeusministeriön yhteydessä toimivien viranomaisten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 18 239 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) kuluttajariitalautakunnan, lapsiasiavaltuutetun toimiston, Onnettomuustutkintakeskuksen, tasa-arvovaltuutetun toimiston, tiedusteluvalvontavaltuutetun toiminnon, tietosuojavaltuutetun toimiston, vanhusasiavaltuutetun toiminnon, yhdenvertaisuusvaltuutetun toimiston sekä Yhdistyneiden kansakuntien yhteydessä toimivan Euroopan kriminaalipolitiikan instituutin toimintamenojen maksamiseen

2) Euroopan kriminaalipolitiikan instituutin jakamien apurahojen maksamiseen

3) Oikeushallinnon erityisviranomaiset -viraston perustamisen valmistelumenoihin.

Nettobudjetoinnissa ei oteta tuloina huomioon sähköisen viestinnän palveluista annetun lain (917/2014) 305 §:ssä säädetyistä valvontatehtävistä perittävistä maksuista kertyviä tuloja.

Selvitysosa:Kuluttajariitalautakunta on kuluttajien ja yritysten välisissä oikeudellisissa riidoissa ratkaisusuosituksia antava asiantuntijaelin (L kuluttajariitalautakunnasta 8/2007). Kuluttajariitalautakunta ennaltaehkäisee, sovittelee ja ratkaisee sen toimivaltaan kuuluvia riita-asioita. Lautakunta ohjaa osapuolia sovintoon sekä antaa kirjallisia ratkaisusuosituksia kuluttajien ja elinkeinonharjoittajien välisiin sekä asuntoa koskeviin yksityisten välisiin oikeudellisiin erimielisyyksiin. Selvitys kuluttajariitalautakunnan toiminnan kehittämistarpeista käsittelyaikojen lyhentämiseksi ja kuluttajan oikeustuvan parantamiseksi valmistuu keväällä 2024.

Lapsiasiavaltuutetun tehtävänä on arvioida ja edistää lapsen edun ja oikeuksien toteutumista yleisellä hallinnon, yhteiskuntapolitiikan ja lainsäädännön tasolla sekä edistää Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksen hyväksymän lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen (SopS 59—60/1991) toteutumista. Lapsiasiavaltuutettu raportoi YK:n lapsen oikeuksien komitealle, valtioneuvostolle ja eduskunnalle. Lapsiasiavaltuutettu tekee aloitteita ja selvityspyyntöjä havaitsemistaan puutteista. Lasten aseman ja oikeuksien sekä niitä koskevan viranomaisten yhteistyön edistämistä varten lapsiasiavaltuutetun apuna toimii lapsiasianeuvottelukunta.

Onnettomuustutkintakeskuksen tehtävänä on turvallisuustutkintalain (525/2011) mukaan kehittää ja ylläpitää onnettomuuksien tutkintavalmiutta, selvittää tehokkaasti ja luotettavasti onnettomuuksien syitä ja antaa niiden perusteella turvallisuussuosituksia sekä seurata turvallisuussuositusten toteutumista.

Tasa-arvovaltuutettu valvoo naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain (609/1986) noudattamista ja edistää aloitteiden, neuvojen ja ohjeiden avulla lain tarkoituksen toteutumista. Tasa-arvovaltuutettu antaa tietoja tasa-arvolaista ja sen soveltamisesta sekä seuraa naisten ja miesten tasa-arvon toteutumista yhteiskuntaelämän eri aloilla. Tasa-arvovaltuutettu antaa ohjeita ja neuvontaa sukupuolen, sukupuoli-identiteetin tai sukupuolen ilmaisun perusteella syrjintää epäilevälle, selvittää syrjintäkieltojen rikkomistapauksia ja pyrkii lisäämään tietoisuutta tasa-arvolakiin liittyvistä oikeuksista ja velvollisuuksista. Tasa-arvovaltuutettu toimii niin, että yhteiskunnassa, työpaikoilla ja oppilaitoksissa edistetään sukupuolten tasa-arvoa tasa-arvolaissa tarkoitetulla tavalla.

Tiedusteluvalvontavaltuutetun tehtävänä on valvoa tiedustelumenetelmien käytön lainmukaisuutta sekä perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista tiedustelutoiminnassa siten kuin laissa tiedustelutoiminnan valvonnasta (121/2019) säädetään.

Tietosuojavaltuutetulla on yleistoimivalta henkilötietojen suojaa koskevissa asioissa. Tietosuojavaltuutetun valvontatehtävistä säädetään erityisesti EU:n yleisessä tietosuoja-asetuksessa (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus EU 2016/679) sekä sitä täydentävässä tietosuojalaissa (1050/2018). Tietosuojavaltuutetun toimisto ylläpitää ja edistää perusoikeutta yksityisyyteen ja luottamusta yhteiskunnan palveluihin sekä osallistuu tietoyhteiskunnan kehittämiseen Suomessa ja EU:ssa.

Vanhusasiavaltuutettu edistää ikääntyneiden oikeuksien toteutumista. Vanhusasiavaltuutettu seuraa ja arvioi ikääntyneiden asemaa ja oikeuksien toteutumista sekä seuraa lainsäädäntöä ja päätöksentekoa ja arvioi niiden vaikutuksia ikääntyneisiin. Vanhusasiavaltuutettu tekee aloitteita ja lausuntoja sekä osallistuu yhteiskunnalliseen keskusteluun. Lisäksi vanhusasiavaltuutettu laatii ja teettää selvityksiä ja julkaisee raportteja, edistää tiedotusta ja välittää ikääntyneitä koskevaa tietoa sekä edistää yhteistyötä ikääntyneiden asioita käsittelevien sekä ikääntyneitä edustavien toimijoiden välillä. Vanhusasiavaltuutettu raportoi toiminnastaan säännöllisesti valtioneuvostolle ja eduskunnalle.

Yhdenvertaisuusvaltuutetun tehtävänä on valvoa yhdenvertaisuuslain (1325/2014) noudattamista sen mukaan kuin sanotussa laissa säädetään sekä muutoinkin edistää yhdenvertaisuuden toteutumista ja ehkäistä syrjintää. Lisäksi valtuutettu toimii kansallisena ihmiskaupparaportoijana ja naisiin kohdistuvan väkivallan raportoijana sekä valvoo ulkomaalaisten maasta poistamista. Yhdenvertaisuusasioiden neuvottelukunta toimii yhdenvertaisuusvaltuutetun johdolla ja edistää viranomaisten, kansalaisjärjestöjen ja muiden toimijoiden yhteistyötä syrjintään puuttumisessa ja yhdenvertaisuuden edistämisessä.

Yhdistyneiden kansakuntien yhteydessä toimiva Euroopan kriminaalipolitiikan instituutti tuottaa kansainvälisiä asiantuntijapalveluja kriminaalipolitiikan alalla. Laitoksen toimintaa ohjaavat keskeisesti YK:n kriminaalipoliittinen ohjelma ja siihen liittyvät linjapäätökset.

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2022
toteutuma
2023
varsinainen
talousarvio
2024
esitys
       
Bruttomenot 12 616 13 618 18 639
Bruttotulot 729 400 400
Nettomenot 11 887 13 218 18 239
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 2 131    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 2 490    

Määrärahasta käytetään arviolta 560 000 euroa tutkimus- ja kehittämistoimintaan (kriminaalipolitiikan instituutin määräraha).

Määrärahan arvioitu käyttö (1 000 euroa)

   
Kuluttajariitalautakunta 3 200
Lapsiasiavaltuutetun toiminta 765
Onnettomuustutkintakeskus 1 850
Tasa-arvovaltuutetun toiminta 1 120
Tiedusteluvalvontavaltuutetun toiminta 480
Tietosuojavaltuutetun toiminta 4 900
Vanhusasiavaltuutetun toiminta 505
Yhdenvertaisuusvaltuutetun toiminta 2 720
Kriminaalipolitiikan instituutti 570
Palvelukeskusten maksut ja muut yhteiset menot 2 129
Yhteensä 18 239

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Budjetointikäytännön muutos (siirto momentilta 25.01.20) 70
Hallinnonalan virastojen hallinnollisten asioiden asiankäsittelyjärjestelmän uudistaminen (siirto momentilta 25.01.21) 2
Kuluttajariitalautakunnan toimintamenot (siirto momentilta 25.15.01) 2 596
Oikeudenhoidon resurssien varmistaminen (valtioneuvoston selonteko oikeudenhoidosta 2022) 900
Palvelukeskusmaksut (siirto momentilta 25.15.01) 410
Tietosuojalain ja rikosasioiden tietosuojalain toimeenpano (BudjL) 85
Valtorin laskutuksen muutos -5
Valtorin tuotteistettujen palvelujen tietoturva 17
Verkon välityspalvelujen valvonnan toimeenpano (BudjL) 85
Yhdenvertaisuuslain osittaisuudistus 187
Palkkausten tarkistukset 674
Yhteensä 5 021

2024 talousarvio 18 239 000
2023 II lisätalousarvio 339 000
2023 talousarvio 13 218 000
2022 tilinpäätös 12 246 000

05. Oikeusrekisterikeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 10 110 000 euroa.

Nettobudjetoinnissa otetaan tuloina huomioon Oikeusrekisterikeskuksen oman työn kustannuksista muodostuvat ICT-palvelumaksut ja rekisterinpitoviranomaisena tehtyjen tietoluovutuspäätösten nojalla annettujen massapoimintatietojen kustannusten perusteella saadut tulot.

Selvitysosa:Oikeusrekisterikeskus toimii oikeusministeriön hallinnonalan tietojärjestelmien ja rekisterien rekisterinpitäjänä sekä välittää hallinnonalan viranomaisten ilmoittamia tietoja muille viranomaisille. Käytetyimpiä rekisterejä ovat rikosrekisteri, sakkorekisteri, konkurssi- ja yrityssaneerausrekisteri sekä velkajärjestelyrekisteri. Oikeusrekisterikeskus huolehtii sakkoihin, menettämisseuraamuksiin, maksuihin ja saataviin liittyvistä täytäntöönpanotehtävistä ja käyttää valtion puhevaltaa näissä tehtävissä. Lisäksi Oikeusrekisterikeskus huolehtii hallinnonalan tietojärjestelmien ylläpidosta ja kehittämisestä yhteistyössä hallinnonalan virastojen kanssa siten kuin palvelusopimuksissa on sovittu. Oikeusrekisterikeskus toimii myös hallinnonalan IT-hankintojen hankintayksikkönä ja on oma kirjanpitoyksikkönsä.

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2022
toteutuma
2023
varsinainen
talousarvio
2024
esitys
       
Bruttomenot 15 529 21 126 23 826
Bruttotulot 8 573 10 947 13 716
Nettomenot 6 956 10 179 10 110
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 1 612    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 4 849    

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Hallinnonalan virastojen hallinnollisten asioiden asiankäsittelyjärjestelmän uudistaminen (siirto momentilta 25.01.21) 2
Interoperability-hanke -50
Laki sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnasta 110
Liiketoimintakieltojen välittäminen kaupparekisterien yhteenliittymään -120
Oikeudenhoidon resurssien varmistaminen (valtioneuvoston selonteko oikeudenhoidosta 2022) 400
Sakkorangaistusten ja seuraamusmaksujen täytäntöönpanojärjestelmän uudistamishanke (v. 2023 rahoitus) (siirto momentille 28.70.20) -1 700
Sakkorangaistusten ja seuraamusmaksujen täytäntöönpanojärjestelmän uudistamishanke (v. 2024 rahoitus) (siirto momentilta 28.70.20) 1 438
Sakon muuntorangaistuksen uudistamisesta aiheutuneet muutostarpeet tietojärjestelmiin (siirto vuosilta 2020-2021) -300
Sormenjälkitunnisteiden vaihtaminen kolmansien maiden rikosrekisterien välillä (eCRIS-TCN) -146
Valtorin laskutuksen muutos -2
Valtorin tuotteistettujen palvelujen tietoturva 8
Palkkausten tarkistukset 291
Yhteensä -69

2024 talousarvio 10 110 000
2023 II lisätalousarvio 263 000
2023 talousarvio 10 179 000
2022 tilinpäätös 10 193 000

20. Erityismenot (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 13 943 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) turvallisuustutkintalaista (525/2011), Euroopan unionin lainsäädännön ja Suomea velvoittavien kansainvälisten sopimusten mukaisista turvallisuustutkinnoista ja alustavista tutkinnoista, niihin liittyvästä viestinnästä sekä tutkintavalmiuden ylläpidosta aiheutuviin menoihin

2) konkurssiasiamiehen vähävaraisessa konkurssipesässä ottamaan kuluvastuuseen liittyen ulkomaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa antamasta sitoumuksesta mahdollisesti johtuvan korvausvastuun toteuttamiseen

3) viranomaistoiminnasta lakien ja asetusten nojalla aiheutuvien oikeudenkäyntikulujen ja alaikäiselle asianosaiselle esitutkintaa varten edunvalvojan määräämisestä aiheutuneiden kulujen sekä edunvalvojan palkkioiden ja kulujen maksamiseen

4) valtion maksettavaksi vahingonkorvauslain (412/1974) nojalla määrättyjen korvausten maksamiseen

5) oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämisestä annetun lain (362/2009) nojalla aiheutuvien hyvitysten maksamiseen

6) oikeusapulain (257/2002) mukaisesti hoidettavien asioiden sekä talous- ja velkaneuvonnan asiakkaiden ja yleisen edunvalvonnan päämiehille hallintolain (434/2003) 26 §:n 3 momentin nojalla hankittavien tulkkaus- ja käännöspalvelujen maksamiseen

7) oikeusgeneettisestä isyystutkimuksesta annetun lain (378/2005) 19 §:n ja 20 §:n mukaisten korvausten sekä äitiyden vahvistamiseen liittyvien tuomioistuimen määräämästä tutkimuksesta aiheutuvien vastaavien kustannusten maksamiseen

8) siirtomenojen maksamiseen julkisen oikeusavun ja yleisen edunvalvonnan ostopalvelujen päämiehille arvonlisäveron määrää vastaavana hyvityksenä

9) oikeudenkäyntikulujen maksamiseen yhdenvertaisuuslain (1325/2014) ja tasa-arvolain (609/1986) mukaisissa asioissa, joissa yhdenvertaisuusvaltuutettu tai tasa-arvovaltuutettu toimii avustajana epäillyn syrjinnän uhriksi joutuneen henkilön oikeudenkäynnissä ja on sitoutunut korvaamaan mahdolliset oikeudenkäyntikulut, jos asia hävitään

10) rikoslain (356/2016) 10 luvun 11 §:n 2 momentin mukaisten korvausten maksamiseen

11) konkurssilain (120/2004) mukaisten julkisselvittäjien ja pesänhoitajien palkkioihin sekä julkisselvityksestä aiheutuvien muiden konkurssimenettelyn menojen maksamiseen.

Selvitysosa:Määrärahan käytöstä arvioidaan kulutusmenojen osuudeksi 13 343 000 euroa ja siirtomenojen osuudeksi 600 000 euroa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Budjettikäytännön muutos (siirto momentille 25.01.03) -70
Konkurssilain mukaisten julkisselvittäjien palkkiot ja muut julkisselvitysmenot (siirto momentilta 25.15.50) 2 000
Rikoslain 10 luvun 11 §:n 2 momentin mukaiset korvaukset -800
Tulkkaus- ja käännöskulujen kasvu 800
Yhteensä 1 930

2024 talousarvio 13 943 000
2023 II lisätalousarvio 3 000 000
2023 talousarvio 12 013 000
2022 tilinpäätös 12 198 300

21. Oikeusministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 735 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) ministeriön hallinnonalalla tuottavuutta edistävien investointien, tutkimusten, selvitysten sekä koulutus- ja muiden palvelujen hankintaan

2) hallinnonalan tietohallintohankkeisiin ja digitalisaation edistämiseen

3) momentin kahden vuoden käyttöaikana enintään 20 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän, myös virkaan nimitettyjen virkamiesten, palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin tuottavuustoimien edistämiseksi.

Momentille voidaan tulouttaa oikeusministeriön hallinnonalan toimintaan liittyvät EU:lta saatavat tulot sekä virastoille työnantajana maksetut tulot.

Määrärahasta on varattu 250 000 euroa väliaikaisiin lisävoimavaroihin tuomioistuinlaitokselle ympäristölupien käsittelyyn (RRF pilari1) osana elpymis- ja palautumissuunnitelmaa. Määrärahaa saa käyttää momentin kahden vuoden käyttöaikana enintään 20 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän, myös virkaan nimitettyjen virkamiesten, palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin.

Selvitysosa:Momentille on koottu määrärahat tuottavuutta edistävien hankkeiden rahoittamiseen.

Lisäksi määrärahasta on varattu ympäristölupien käsittelyn väliaikaisiin lisävoimavaroihin, joilla edistetään puhdasta ja digitaalista siirtymää tukevia teollisuuden uudistuksia ja investointeja.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Finlex-palvelun uudistaminen (v. 2023 rahoitus) (siirto momentille 28.70.20) -1 763
Hallinnonalan digitalisaation edistäminen (siirto momentille 25.01.22) -800
Hallinnonalan keskitetyt IT-palvelut (siirto momentille 25.01.22) -8 945
Hallinnonalan virastojen hallinnollisten asioiden asiankäsittelyjärjestelmän uudistaminen (siirrot momenteille 25.01.03, 25.01.05, 25.10.01, 25.10.02, 25.10.03, 25.15.01, 25.20.01, 25.30.01 ja 25.40.01) -275
Hallinnonalan virastojen hallinnollisten asioiden asiankäsittelyjärjestelmän uudistaminen (v. 2023 rahoitus) (siirto momentille 28.70.20) -1 100
Oikeudenhoidon turvaaminen: ICT-järjestelmien ylläpitokehittäminen (siirto momentille 25.01.22) -5 000
Oikeushallinnon käyttövaltuushallinnan kehittämishanke (v. 2023 rahoitus) (siirto momentille 28.70.20) -825
Oikeushallinnon pilvi- ja sovelluspalvelujen kehittäminen (v. 2023 rahoitus) (siirto momentille 28.70.20) -1 368
Oikeushallinnon pilvi- ja sovelluspalvelujen kehittäminen (v. 2024 rahoitus) (siirto momentilta 28.70.20) 1 485
Oikeusministeriön hallinnonalan kyberturvallisuuden parantaminen: palautumiskyvykkyydet (kyber) (siirto momentille 25.01.22) -25
Tuottavuusrahan tason alentaminen (HO 2023) -1 000
Ulkopuolisten hankerahoitusten omarahoitusosuus (siirto momentille 25.01.01) -100
Vaalitietojärjestelmän (VAT) uusiminen (kyber) 400
Vaalitietojärjestelmän (VAT) uusiminen (kyber) (siirto momentille 25.01.22) -3 650
Väliaikaiset lisävoimavarat tuomioistuinlaitokselle ympäristölupien käsittelyyn (RRF pilari1) -250
Yhteensä -23 216

Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.


2024 talousarvio 1 735 000
2023 I lisätalousarvio
2023 talousarvio 24 951 000
2022 tilinpäätös 9 777 000

22. Oikeusministeriön hallinnonalan ICT-kehittäminen (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 20 120 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää hallinnonalan tietohallintomenoihin, -hankkeisiin ja digitalisaation edistämiseen.

Selvitysosa:

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Hallinnonalan digitalisaation edistäminen (siirto momentilta 25.01.21) 800
Hallinnonalan keskitetyt IT-palvelut (siirto momentilta 25.01.21) 8 945
Käyttö- ja kapasiteettipalvelu 1 700
Oikeudenhoidon turvaaminen: ICT-järjestelmien ylläpitokehittäminen (siirto momentilta 25.01.21) 5 000
Oikeusministeriön hallinnonalan kyberturvallisuuden parantaminen: palautumiskyvykkyydet (kyber) (siirto momentilta 25.01.21) 25
Vaalitietojärjestelmän (VAT) uusiminen (kyber) (siirto momentilta 25.01.21) 3 650
Yhteensä 20 120

2024 talousarvio 20 120 000

29. Oikeusministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 51 510 000 euroa.

Selvitysosa:

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Eduskuntavaalien arvonlisämenot -850
Presidentinvaalin ja europarlamenttivaalien arvonlisämenot 1 700
Yhteensä 850

Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.


2024 talousarvio 51 510 000
2023 talousarvio 50 660 000
2022 tilinpäätös 48 618 894

50. Avustukset (kiinteä määräraha)

Momentille myönnetään 14 905 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) avustuksiin saamelaisten kulttuuri-itsehallinnon ylläpitämiseen

2) avustuksiin rauhantyön järjestöille ja Ihmisoikeusliitto ry:lle

3) avustuksiin Pakolaisneuvonta ry:lle

4) avustuksiin rikollisuutta ehkäisevää työtä tekeville yhteisöille sekä rikollisuutta ehkäisevän työn arviointiin

5) avustuksiin Rikosuhripäivystyksen toimintaan ja muille rikosten uhrien tukipalveluja tuottaville yhteisöille

6) avustuksiin Naisten linja ry:lle

7) avustuksiin Julkisen sanan neuvostolle

8) avustuksiin oikeusjärjestyksen ja demokratian kehittämistä ja tunnetuksi tekemistä tukevaan toimintaan

9) avustuksiin talousosaamisen edistämiseen

10) valtionhallinnon laitosten ja yliopistojen kanssa toteutettavista rikoksentorjuntahankkeista ja rikoksentorjuntahankkeiden arvioinneista aiheutuviin menoihin

11) demokratiapalkintoja ja rikoksentorjunnan arviointitutkimuksen palkintoja varten.

Käyttösuunnitelma (1 000 euroa)

   
Avustukset rikosten uhrien tukipalveluja tuottaville yhteisöille (enintään) 5 925
Avustukset saamelaisten kulttuuri-itsehallinnon ylläpitämiseen (enintään) 5 218
Muut avustukset ja avustushankkeiden vaikutuksen arviointi (enintään) 3 762
Yhteensä 14 905

Selvitysosa:

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista valtiolle aiheutuvat menot (1 000 euroa)

  2024 2025 2026 2027 2028 2029 lukien
             
Saamelaiskulttuurikeskuksen vuokrasopimusvaltuus            
Ennen vuotta 2024 tehdyt sitoumukset 1 481 1 481 1 481 1 481 1 481 1 481/vuosi
Vuoden 2024 sitoumukset - - - - - -
Menot yhteensä 1 481 1 481 1 481 1 481 1 481 1 481/vuosi

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Avustukset rikollisuutta ehkäisevään työhön 175
Ennaltaehkäisy ja kehittämistoimet (HO 2023) 1 000
Ihmisoikeusliitto ry -150
Määräaikaisten hankkeiden rahoituksen päättyminen -400
Rauhantyön järjestöjen avustusmäärärahojen leikkaus -175
Rauhantyön järjestöjen toiminta -350
Rikosuhripäivystyksen toiminta 100
Saamelaiskäräjien työterveyshuolto 25
Saamelaiskäräjälain uudistaminen 100
Saamen kielilain mukaiset avustukset -40
Talousosaaminen (siirto momentilta 25.15.01) 650
Palkkausten tarkistukset 127
Yhteensä 1 062

2024 talousarvio 14 905 000
2023 II lisätalousarvio -435 000
2023 I lisätalousarvio 1 025 000
2023 talousarvio 13 843 000
2022 tilinpäätös 13 795 778

51. Eräät valtion maksamat korvaukset (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 19 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) rikosvahinkolain (1204/2005) nojalla maksettaviin rikosvahinkokorvauksiin

2) syyttömästi vangitulle tai tuomitulle valtion varoista vapauden menetyksen johdosta maksettavasta korvauksesta annetun lain (422/1974) nojalla maksettaviin korvauksiin sekä niihin liittyvien vähäisten asiamiespalkkioiden maksamiseen.


2024 talousarvio 19 000 000
2023 talousarvio 19 000 000
2022 tilinpäätös 13 910 756

66. Kansainväliset jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 457 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää oikeusministeriön toimialaan liittyvien kansainvälisten jäsenmaksujen ja rahoitusosuuksien maksamiseen.

Selvitysosa:

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Euroopan patenttituomioistuin 200 000
Euroopan neuvoston toimielin: The European Commission for Democracy through Law (Venetsian komissio) 42 000
Euroopan neuvoston toimielin: Group of States against Corruption GRECO 14 000
Nordiska Samarbetsrådet för Kriminologi NSfK 94 000
European Union Crime Prevention Network EUCPN 2 000
Hague Conference on Privat International Law HCCH 65 000
International Institute for the Unification of Private Law UNIDROIT 21 000
The International Anti-Corruption Academy (IACA) 5 000
Association of the European Network on Victims' Rights (AENVR) 7 000
OECD International Network on Financial Education (INFE) 7 000
Yhteensä 457 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
OECD International Network on Financial Education INFE -jäsenmaksu (siirto momentilta 25.15.01) 7
Yhteensä 7

2024 talousarvio 457 000
2023 I lisätalousarvio 7 000
2023 talousarvio 450 000