Talousarvioesitys 2024
40. Yritysten erityisrahoitus
Selvitysosa:Kansainvälisesti kilpailukykyisen toimintaympäristön rakentamista tuetaan pääomamarkkinoita kehittämällä, erityisesti kasvuhakuisten yritysten rahoituksen saatavuutta parantamalla, uusien investointien ja osaamisen houkuttelulla sekä toimintakykyisen vienninrahoitusjärjestelmän ylläpitämisellä.
Tehokkaasti toimiva yritysrahoitusmarkkina on edellytys sille, että Suomeen saadaan lisää aloittavia yrityksiä sekä kasvavia ja kansainvälistyviä yrityksiä ja että vientiyrityksillä on rahoituksen puolesta tasaveroiset kilpailuedellytykset. Ministeriö edistää kasvurahoitusta, yritysten rahoitusaseman ja oman pääoman vahvistamista, puhtaan siirtymän rahoitusta sekä InvestEU- ja muun EU-rahoituksen hyödyntämistä yritysten elinkaaren jokaisessa vaiheessa. Julkisella yritysrahoituksella on tärkeä tehtävä rahoitusmarkkinoiden toiminnassa olevien puutteiden korjaamisessa. Tavoitteena on täydentää yksityistä rahoitusta sekä katalysoida yksityistä rahoitusta eri toimenpitein sekä turvata julkisen vienninrahoitusjärjestelmän toimintaedellytykset. Julkista yritysrahoitusta ja valtion riskinjakoa tarvitaan erityisesti aloittavissa yrityksissä, innovatiivisissa kasvuyrityksissä sekä viennin rahoituksessa. Viennin rahoituksessa tavoitteena on varmistaa suomalaisille yrityksille tasavertaiset toimintaedellytykset suhteessa keskeisiin kilpailijamaihin.
Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti tulosalueelle seuraavat yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet vuodelle 2024:
Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet
| 2022 toteutuma |
2023 arvio |
2024 arvio |
|
| Suomi on kansainvälisesti kilpailukykyinen toimintaympäristö elinkeinotoiminnalle | |||
| — Alkaviin yrityksiin tehtyjen yksityisten riskisijoitusten määrä (milj. euroa) | 1 790 | 1 250 | 1 350 |
| — Venture-sijoitukset/BKT (%) | 0,39 | > 0,35 | > 0,40 |
42. Valtiontuki sähköhuollon varmistamiseksi (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 900 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää valtionavustuslain (688/2001) perusteella Enontekiön alueelle sähköverkon korvausinvestointiin myönnetyn avustuksen maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Määrärahaa käytetään Enontekiön kunnan alueella tehtäviin sähköverkon korvausinvestointeihin v. 2021 myönnetystä 7 000 000 euron avustuksesta aiheutuvien menojen maksamiseen.
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
| 2024 | 2025 | 2026 | 2027— | Yhteensä vuodesta 2024 lähtien |
|
| Ennen vuotta 2024 tehdyt sitoumukset | 900 | 800 | 1 100 | 2 420 | 5 220 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Maksatusten tarkistukset | -300 |
| Yhteensä | -300 |
| 2024 talousarvio | 900 000 |
| 2023 talousarvio | 1 200 000 |
| 2022 tilinpäätös | 625 650 |
46. Yöjunarungon vaunukaluston hankinta (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 2 090 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää liikenne- ja viestintäministeriön ja VR-Yhtymä Oy:n välisen yöjunarungon vaunukaluston hankintaa koskevasta sopimuksesta aiheutuvien menojen maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Määrärahaa käytetään v. 2022 lisätalousarviossa myönnetystä 40 000 000 euron valtuudesta yöjunarungon vaunukaluston hankinnasta aiheutuvien menojen maksamiseen. Hankinta perustuu liikenne- ja viestintäministeriön ja VR-Yhtymä Oy:n väliseen sopimukseen, jonka perusteella VR-Yhtymä Oy hankkii uuden yöjunarungon vaunukaluston yöjunaliikenteen palvelutason parantamiseksi. Kyseessä on yhdeksän makuuvaunun ja kahdeksan autovaunun kokonaisuus.
Määrärahan käyttäjä on liikenne- ja viestintäministeriö.
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
| 2024 | 2025 | 2026— | Yhteensä vuodesta 2024 lähtien |
|
| Ennen vuotta 2024 tehdyt sitoumukset | 2 090 | 3 394 | 22 524 | 28 008 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Yöjunarungon vaunukalusto | 1 600 |
| Yhteensä | 1 600 |
| 2024 talousarvio | 2 090 000 |
| 2023 talousarvio | 490 000 |
47. Finnvera Oyj:n tappiokorvaukset (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 65 436 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää valtion erityisrahoitusyhtiön luotto-, takaus- ja pääomasijoitustoiminnasta annetun lain (445/1998) 8 §:n 1 momentin 1—3 kohtien nojalla annettujen valtioneuvoston sitoumusten mukaisesti:
1) Finnvera Oyj:n luotto- ja takaustoiminnasta syntyneiden tappioiden osittaiseen korvaamiseen
2) Finnvera Oyj:lle maksettavaan korkotukeen.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Valtio korvaa antamansa sitoumuksen perusteella Finnvera Oyj:lle 50 % tai 80 % luotto- ja takaustappioiden kokonaismäärästä. Luottotappiokorvaukset mahdollistavat sen, että Finnvera Oyj voi myöntää lainoja ja takauksia silloinkin, kun yrityksen vakuudet ovat riittämättömät.
Finnvera Oyj:n arvioidaan tekevän 6 500 rahoituspäätöstä v. 2024. Rahoitusta saavien kasvavien yritysten osuus arvioidaan olevan 2 000. Finnvera Oyj:llä on noin 25 000 asiakasta, joista alle kymmenen henkilöä työllistävien yritysten osuus on noin 90 %.
Vaikuttavuus
| 2022 toteutuma |
2023 arvio |
2024 arvio |
|
| Luotto- ja takaustappiositoumusten piirissä olevien hankkeiden kokonaismäärä (mrd. euroa) | 2,6 | 2,2 | 2,2 |
| — josta Finnveran myöntämä rahoitus (mrd. euroa ja %) | 1,1 (44 %) | 1,0 (45 %) | 1,0 (45 %) |
| — josta pankkien ja muun rahoituksen osuus (mrd. euroa ja %) | 1,5 (56 %) | 1,2 (55 %) | 1,2 (55 %) |
| Aloittavien yritysten määrä (kpl) | 1 931 | 2 000 | 2 200 |
| Myötävaikutetut uudet työpaikat (kpl) | 6 001 | 6 000 | 6 500 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Korkotukien ja tappiokorvausten muutokset | 365 |
| Yhteensä | 365 |
| 2024 talousarvio | 65 436 000 |
| 2023 II lisätalousarvio | -20 000 000 |
| 2023 talousarvio | 65 071 000 |
| 2022 tilinpäätös | 36 534 458 |
48. Korko- ja muu tuki julkisesti tuetuille vienti- ja alusluotoille (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 142 700 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) julkisesti tuettujen vienti- ja alusluottojen korontasauksesta annetun lain (1137/1996) sekä julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain (1543/2011) mukaisen korkotuen maksamiseen
2) Valtiokonttorille korontasaussopimuksista ja -päätöksistä aiheutuvien korko- ja valuuttariskien suojaukseen tarvittavien toimenpiteiden ja kustannusten maksamiseen
3) Suomen Vientiluotto Oy:lle maksettavan hallinnointipalkkion ja alijäämäkorvauksen maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Määräraha mahdollistaa kansainvälisesti kilpailukykyisen julkisesti tuetun vienninrahoitusjärjestelmän olemassaolon, myötävaikuttaa vientiin perustuvaan suotuisaan työllisyys- ja talouskehitykseen sekä edesauttaa vienninrahoitukseen liittyvien korkoriskien hallintaa.
Korontasauksessa Suomen Vientiluotto Oy solmii korontasaussopimuksia luotto- tai rahoituslaitoksen kanssa tai tekee korontasauspäätöksiä. Korontasauksessa luotto- tai rahoituslaitos tai Suomen Vientiluotto Oy maksaa valtiolle korontasausluoton mukaista kiinteää korkoa ja valtio maksaa Suomen Vientiluotto Oy:lle tai luotto- tai rahoituslaitokselle kyseisen valuutan yleisesti käytettävää luoton korkojaksoa vastaavaa, yleensä kuuden kuukauden, viitekorkoa lisättynä työ- ja elinkeinoministeriön asetuksessa (1547/2011) säädettävällä lisällä.
Julkisesti tuettujen vienti- ja alusluottojen myöntämisen tavoitteena on edistää Suomen taloudellista kehitystä turvaamalla suomalaisille vientiä harjoittaville yhtiöille kansainvälisesti kilpailukykyinen viennin ja alustoimitusten rahoitusjärjestelmä, lisätä Suomen pääomatavaravientiä ja alustoimituksia sekä edistää viejien, kotimaisten telakoiden ja alihankkijoiden työllisyyttä.
Julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain (1543/2011) nojalla Suomen Vientiluotto Oy voi tehdä korontasausluottoja koskevia korontasaussopimuksia tai näitä vastaavia korontasauspäätöksiä enintään 33 mrd. euron pääoma-arvosta sekä myöntää OECD-ehtoisia kiinteä- ja vaihtuvakorkoisia luottoja enintään 33 mrd. euron pääoma-arvosta.
Toimintaa kuvaavia tunnuslukuja
| 2022 toteutuma |
2023 arvio |
2024 arvio |
|
| Uudet korontasaussitoumukset1) (milj. euroa) | 750 | 700 | 1 000 |
| Korontasaussitoumukset vuoden lopussa2) (milj. euroa) | 8 254 | 9 000 | 10 000 |
1) Sisältää Vientiluoton solmimat kiinteäkorkoiset luottosopimukset sekä pankkien solmimat korontasausluotot.
2) Sisältää Vientiluoton korontasaussopimukset ja -päätökset sekä luotto- ja korontasausvaraukset.
Korontasaussitoumuksista valtiolle aiheutuvat menot (1 000 euroa)
| 2024 | 2025 | 2026 | 2027 | Yhteensä vuodesta 2024 lähtien |
|
| Vientiluottojen korkotuki | 128 700 | 100 400 | 84 900 | 81 500 | 395 500 |
| Suojausmenot | 14 000 | 9 900 | 7 800 | 7 400 | 39 100 |
| Menot yhteensä | 142 700 | 110 300 | 92 700 | 88 900 | 434 600 |
Korontasaustoiminnasta valtiolle kertyvät korkohyvitykset tuloutuvat momentille 12.32.99. Korontasaustoiminnan arvioidaan olevan 19,4 milj. euroa ylijäämäinen v. 2024 (24,2 milj. euroa v. 2022, 9,7 milj. euroa v. 2023).
Korontasaussitoumuksista valtiolle kertyvät tulot (1 000 euroa)
| 2024 | 2025 | 2026 | 2027 | Yhteensä vuodesta 2024 lähtien |
|
| Korkohyvitykset | 18 900 | 27 700 | 35 700 | 42 200 | 124 500 |
| Suojaustulot | 143 200 | 89 000 | 64 000 | 55 300 | 351 500 |
| Tulot yhteensä | 162 100 | 116 700 | 99 700 | 97 500 | 476 000 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Arviomäärärahan tarkistus | -1 900 |
| Korkotason muutokset | 52 100 |
| Vientiluottojen korkotuki ja suojausmenot | 43 800 |
| Vientiluottojen volyymin kasvu | 6 300 |
| Yhteensä | 100 300 |
| 2024 talousarvio | 142 700 000 |
| 2023 I lisätalousarvio | 36 200 000 |
| 2023 talousarvio | 42 400 000 |
| 2022 tilinpäätös | 77 825 340 |
60. Siirrot hallinnonalan rahastoihin (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 20 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää valtiontakuurahastosta annetun lain (444/1998) 4 §:n mukaisten valtion vastuiden maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Määrärahaa voidaan käyttää valtion vastuiden maksamiseen Valtiontakuurahastolle, mikäli erityisrahoitusyhtiö Finnvera Oyj:n taseessa olevan vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan rahaston varat tai Valtiontakuurahaston varat eivät riitä kattamaan Finnvera Oyj:n tappiollista erillistulosta.
| 2024 talousarvio | 20 000 |
| 2023 II lisätalousarvio | 13 134 000 |
| 2023 talousarvio | 20 000 |
| 2022 tilinpäätös | — |
82. Lainat Finnvera Oyj:n varainhankintaan (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 10 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain (443/1998) 8 b §:ssä tarkoitettujen luottomuotoiseen vienninrahoitukseen liittyvää varainhankintaa turvaavien lainojen maksamiseen.
Työ- ja elinkeinoministeriö voi myöntää valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain (443/1998) 8 b §:ssä tarkoitettuja vienninrahoitukseen liittyviä lainoja Finnvera Oyj:lle enintään 1 000 000 000 euroa.
Selvitysosa:Julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain (1543/2011) nojalla Suomen Vientiluotto Oy voi myöntää Finnvera Oyj:n varainhankintaan perustuvia vienti- ja alusluottoja. Valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain mukaan valtio voi taata Finnvera Oyj:n vienti- ja alusluottojen rahoitukseen liittyvää varainhankintaa. Jos rahoitusmarkkinoiden toiminta on sellaisessa tilanteessa, että Finnvera Oyj ei kykene hankkimaan markkinoilta varoja kohtuullisilla ehdoilla, voidaan yhtiölle myöntää valtion talousarviossa olevien määrärahojen puitteissa pääasiallisesti lyhytaikaista, enintään 12 kuukauden pituista lainaa käypää korkoa vastaan. Lainat on tarkoitus myöntää vakuutta vaatimatta.
Suomen Vientiluotto Oy:n myöntämien vienti- ja alusluottojen tavoitteena on varmistaa, että suomalaisilla viejillä on käytössään vastaavanlainen kansainvälisesti kilpailukykyinen viennin ja alustoimitusten rahoitusjärjestelmä kuin tärkeimpien kilpailijamaidemme viejillä. Tämän rahoitusjärjestelmän avulla parannetaan suomalaisten viejien mahdollisuuksia menestyä pääomatavaraviennin- ja alustoimitusten tarjouskilpailuissa ja samalla autetaan vientiyrityksiä, kotimaisia telakoita sekä niiden alihankkijoita työllistämään.
Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.
| 2024 talousarvio | 10 000 |
| 2023 talousarvio | 10 000 |
| 2022 tilinpäätös | — |
(89.) Pääomasijoitus Business Finland Venture Capital Oy:lle (siirtomääräraha 3 v)
Selvitysosa:Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.
| 2023 talousarvio | 110 000 000 |
| 2022 tilinpäätös | 49 400 000 |
(95.) Tuotonvaihtosopimus- ja suojausmenot (arviomääräraha)
Selvitysosa:Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.
| 2023 II lisätalousarvio | 5 000 |
| 2023 talousarvio | 73 000 |
| 2022 tilinpäätös | 2 043 344 |