Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         01. Hallinto
              44. Alueellinen kuljetustuki
              52. Palkkaturva
         40. Yritysten erityisrahoitus
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2024

30. Työllisyys ja yrittäjyysPDF-versio

Selvitysosa:Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikalla tuetaan työvoiman osaamisen kehittämistä, yritysten kansainvälistymistä ja kasvua, alkavaa yritystoimintaa sekä torjutaan työttömyyttä ja työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmia. Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikalla kehitetään pk-yritysten pitkän aikavälin kilpailukykyä ja vaikutetaan myös toimintaympäristön muutoksiin, joita aiheuttavat digitalisaatio, globalisaatio, väestön ikääntyminen sekä energiapolitiikan ja ilmastonmuutoksen tuomat haasteet.

Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikalla on kiinteä yhteys elinkeino- ja innovaatiopolitiikkaan. Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikassa painotuksena on työttömyyden alentaminen, nopea työllistyminen ja kasvun vauhdittaminen vastaamalla yritysten työvoima- ja osaamistarpeisiin sekä luomalla edellytyksiä uudelle yritystoiminnalle. Yritysten kehittymistä, rakennemuutosten hallintaa ja työurien jatkumista tuetaan toteuttamalla yritysten tarpeiden mukaista työvoimakoulutusta. Maahanmuuttajien kotoutumista ja työllistymistä tuetaan työvoimakoulutuksena toteutettavalla kotoutumiskoulutuksella. Työnhakijoiden osaamista päivitetään helpottamaan yritysten osaavan työvoiman saatavuutta. Uusien yritysten syntymistä edistetään starttirahalla ja antamalla alkaville yrityksille kokonaisvaltaista tukea niiden elinkaaren alkuvaiheissa neuvonnan ja koulutuksen keinoin. TE-toimiston tehtävänä on yritys- ja työnantajalähtöinen työnvälitys, joka tukee nopeaa työllistymistä ja avoimien työpaikkojen mahdollisimman tehokasta täyttöä.

Pääministerin Orpon hallitus on asettanut tavoitteeksi nostaa työllisyyttä vähintään 100 000 työllisellä ja saavuttaa 80 prosentin työllisyysaste vuoteen 2031 mennessä. Tavoitteen saavuttamiseksi hallitus tekee mm. seuraavia uudistuksia hallituskauden aikana: Hyvinvointialueet, kunnat ja Kela tullaan velvoittamaan paikalliseen yhteistyöhön, jotta asiakas saa tarpeelliset palvelut, tuet ja niihin liittyvät velvoitteet mahdollisuuksien mukaan samasta lähipalvelupisteestä. Lisäksi työvoimaviranomaisen ja sekä palveluntuottajien että työnvälitysyritysten yhteistyötä pyritään tiivistämään mm. lisäämällä tehokkaan työnvälityksen tuottamiseksi tarpeellisten tietojen saatavuutta. Työvoimaviranomaisten resurssien tarkoituksen mukaisemman käytön edistämiseksi tullaan työvoimapalveluiden lakisääteistä palveluprosessia keventämään.

Venäjän aloittaman hyökkäyssodan vaikutukset voivat heijastua työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikkaan esimerkiksi ukrainalaisten työnhakijoiden palveluiden tarpeena, Venäjän vastaisista pakotteista kärsivien yritysten tuen tai toiminnan uudelleenkohdentamisen kautta sekä muiden yleiseen taloustilanteeseen heijastuvien vaikutusten kautta.

Työvoimapalvelujen piirissä henkilöitä keskimäärin (htv) vuoden aikana (sisältää kokonaan tai osin momentilta 32.30.51 rahoitettavat palvelut, laskentaperuste: talousarviovuodelle esitetyt määrärahat)

  2022
toteutuma
2023
arvio
2024
arvio
       
Palkkatuettu työ1)      
— Valtionhallinto 432 250 250
— Kunnat ja kuntayhtymät2) 7 693 3 000 3 000
— Yksityinen sektori 14 505 9 000 9 000
Starttiraha3) 3 086 1 900 1 900
Työvoimakoulutuksen hankinta3) 11 068 9 000 9 000
— Ammatillinen koulutus 5 016 1 500 1 500
— Kotoutumiskoulutus 6 053 7 500 7 500
Valmennukset 2 866 1 800 1 800
Yhteensä 39 650 24 950 24 950
Työkokeilut 5 592 6 000 6 000
Yhteensä 45 242 30 950 39 950

1) 55 vuotta täyttäneiden työllistämistuen arvioidaan korvaavan osan palkkatuetusta työstä.

2) Kuntien ja kuntayhtymien palkkatuessa on mukana vuosien 2021—2022 luvuissa kuntien velvoitetyöllistäminen. Velvoitetyöllistämisen rahoitus on siirretty momentille 32.30.55.

3) Starttirahan ja työvoimakoulutuksen volyymeissa on mukana ainoastaan työ- ja elinkeinoministeriön työllisyysmäärärahoista rahoitettava starttiraha ja työvoimakoulutus.

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti tulosalueelle seuraavat yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet vuodelle 2024:

Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet

  2022
toteutuma
2023
tavoite
2024
tavoite
       
Työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaanto paranee      
— Työttömyyden keskimääräinen kesto (vkoa) 46,5 45 45
—Työnantajayritysten määrä (lkm) 78 000 87 000 87 000
Työttömyysjaksot lyhenevät      
— Virta yli 3 kk työttömyyteen (%) 38 < 38 < 38
Alueiden kehittäminen ja rakennerahastopolitiikka

Alueiden kehittäminen on valtion, kuntien ja muiden toimijoiden vuorovaikutukseen perustuvaa laaja-alaista ja monitasoista toimintaa, joka perustuu alueiden erilaisiin vahvuuksiin ja tarpeisiin. Aluekehittämisessä eri toimijoiden tavoitteita ja toimenpiteitä tarkastellaan kokonaisuutena sekä valtakunnallisesta että alueiden näkökulmasta.

Alueiden kehittämisen tavoitteena on edistää alueiden kestävää kasvua ja kilpailukykyä, asukkaiden hyvinvointia ja elinympäristön laatua. Alueiden kehittämistoimintaa suuntaavat alueiden kehittämisestä ja Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan toimeenpanosta annetun lain lisäksi valtioneuvoston hallituskaudeksi määrittelemät alueiden kehittämisen painopisteet (aluekehittämispäätös) ja maakuntien liittojen valmistelemat maakuntaohjelmat. Näitä kansallisia tavoitteita tuetaan EU:n ohjelmakaudelle 2021—2027 laadittujen ohjelmien toteutuksella.

Ministeriöt huomioivat aluekehittämispäätöksen tavoitteet omassa ja hallinnonalansa toimissa. Maakuntien liitot huomioivat aluekehittämispäätöksen omassa strategia- ja ohjelmatyössään ja toteuttavat päätöstä yhdessä kaupunkien, kuntien sekä muiden aluekehittämiseen osallistuvien toimijoiden kanssa. Aluekehittämisen painotukset ja tavoitteet maakunnissa määritellään maakuntaohjelmassa. Pitkän aikavälin strategisiin linjauksiin perustuva maakuntaohjelma tarkentaa maakunnan aluekehittämiseen liittyviä tavoitteita ja niiden toimeenpanoa lähivuosina. Maakunnan alueella toimivien viranomaisten tulee ottaa toiminnassaan huomioon maakuntaohjelma ja edistää sen toteuttamista.

Valtakunnan tasolla aluekehittämisen kokonaisuudesta vastaavan työ- ja elinkeinoministeriön yhteydessä toimii valtioneuvoston asettama alueiden uudistumisen neuvottelukunta, joka yhteensovittaa ja linjaa alueiden kehittämisen strategista kokonaisuutta ja vaikuttavuutta. Neuvottelukunnan keskeisiä tehtäviä on seurata valtioneuvoston aluekehittämispäätöksen toteuttamista, edistää valtakunnallisten ja alueellisten toimijoiden yhteistyötä, ennakoida ja seurata aluekehitystä ja käsitellä alueiden kehittämiseen liittyviä keskeisiä uudistuksia.

Pääosa alueellisista kehittämistoimista kanavoituu ELY-keskusten kautta. Kullekin ELY-keskukselle sekä aluehallintovirastolle laaditaan hallituskaudeksi tulossopimus, jota tarkistetaan vuosittain. Tulossopimus perustuu aluehallintovirastoille ja ELY-keskuksille laaditussa yhteisessä strategia-asiakirjassa asetettuihin yleisiin tavoitteisiin ja päämääriin sekä alueen maakuntaohjelmiin.

Aluekehittämisen lähtökohtana ovat alueiden ja kaupunkien vahvuudet ja erityispiirteet. Kaupungit ovat kasvun vauhdittajia sekä olennainen osa aluekehittämistä ja niiden vahvuuksia tulee hyödyntää aluekehittämispolitiikan vahvistamiseksi. Monimuotoinen, vuorovaikutukseen ja kumppanuuteen perustuva kaupunkipolitiikka huomioi haasteiltaan ja kehitysedellytyksiltään eroavat kaupungit. Kaupunkikehittämistä toteutetaan sekä EU:n tasolla että kansallisesti. Sopimuksellisuus ja kumppanuus ovat alue- ja kaupunkikehittämisen keskeisiä elementtejä.

Suomen alue- ja rakennepolitiikan ohjelma "Uudistuva ja osaava Suomi 2021—2027" sisältää Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR), Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ja oikeudenmukaisen siirtymän rahaston (JTF) toimet. EAKR-toimien avulla kehitetään alueiden ja yritysten elinkeino- ja työelämälähtöisiä tutkimus- ja innovointivalmiuksia, digitalisaatiota, pk-yritysten kestävää kasvua ja kilpailukykyä, energiatehokkuutta, ilmastonmuutokseen sopeutumista, kiertotaloutta ja paikallisen saavutettavuuden lisäämistä. Ohjelman ESR-toimet tukevat työllisyyttä, osaamista, työelämän kehittämistä, osallisuutta ja yhdenvertaisuutta. JTF-toimien avulla tuetaan niitä alueita, joihin kohdistuu vakavia sosioekonomisia haasteita ilmastoneutraaliin talouteen siirtymisen vuoksi.

(33.) Turveyrittäjien avustaminen (siirtomääräraha 2 v)

Selvitysosa:Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.


2023 I lisätalousarvio -10 000 000
2023 talousarvio 30 585 000
2022 tilinpäätös

35. Valtion korvaus kunnille TE -palvelu-uudistuksen muutoskulujen kattamiseen (kiinteä määräraha)

Momentille myönnetään 34 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää TE -palvelu-uudistuksen toimeenpanon muutoskulujen laskennallisin perustein määräytyvään kertaluonteiseen korvaamiseen kunnille.

Selvitysosa:TE-palvelut siirtyvät kuntien vastuulle 1.1.2025 lukien. Kunnille aiheutuu muutoskustannuksia henkilöstöstä, palveluista, toimitiloista ja tietojärjestelmämuutoksista. Kunnille korvataan TE-palvelujen siirrosta aiheutuvat laskennalliset muutoskustannukset.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Kuntien muutoskustannukset 34 000
Yhteensä 34 000

2024 talousarvio 34 000 000

40. Alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukeminen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 9 832 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtionavustuslain (688/2001) mukaisesti:

1) Kutilan kanavan rakentamisesta aiheutuvien kustannusten maksamiseen.

Valtuus

Mikäli vuoden 2023 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2024.

Määrärahaa ja valtuutta saa käyttää alueiden kehittämisen ja Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan hankkeiden rahoittamisesta annetun lain (757/2021) mukaisesti:

2) alueiden kehittämistä, kestävää kasvua ja elinvoimaa edistäviin hankkeisiin sekä niihin sisältyviin investointeihin

3) kuntien ja kuntayhtymien toteuttamiin yritysten toimintaedellytyksiä tukeviin perusrakenteen investointihankkeisiin

4) useampaa kuin yhtä aluetta koskeviin tai valtakunnallisesti tärkeisiin alueiden kehittämistä koskeviin kehittämishankkeisiin sekä sopimusperusteiseen yhteistyöhön.

Lisäksi määrärahaa ja valtuutta saa käyttää:

5) kohtien 1)—4) kulutusmenojen maksamiseen

6) enintään viittä henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen ja henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien tila- ja muiden kustannusten maksamiseen

7) ennakoiden maksamiseen, jos se on hankkeiden toteuttamisen kannalta perusteltua.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Ulkorajamaakuntien kehittämisen rahoituksella tuetaan itäisen rajaseudun elinvoiman vahvistamista, kestävää kasvua ja vetovoiman lisäämistä.

Lisäksi määrärahaa käytetään Kutilan kanavan rakentamisesta aiheutuviin kustannuksiin.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Kutilan kanava 5 000 000
Ulkorajamaakuntien kehittäminen 4 832 000
Yhteensä 9 832 000

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

  2024 2025 2026 2027 Yhteensä
vuodesta
2024 lähtien
           
Ennen vuotta 2024 tehdyt sitoumukset 9 832 9 832 5 221 3 221 28 106

Määrärahan käytöstä arvioidaan kulutusmenojen osuudeksi 1 000 000 euroa ja siirtomenojen osuudeksi 8 832 000 euroa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Kutilan kanavan rakentaminen 4 500
Maksatusarvion tarkistus, ulkorajamaakuntien kehittäminen 3 222
Maksatusten tarkistukset 1 610
Matkailun tukeminen -1 000
Määräaikaiset hankkeet -6 200
Talent Hub -toiminta (HO 2023) -1 000
Yhteensä 1 132

2024 talousarvio 9 832 000
2023 II lisätalousarvio 3 221 000
2023 I lisätalousarvio
2023 talousarvio 8 700 000
2022 tilinpäätös 38 420 000

41. Valtionavustus Työkanava Oy:n toimintaan (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 5 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Työkanava Oy -nimisestä osakeyhtiöstä annetun lain (242/2022) mukaisesti maksettavaan yleisavustukseen osatyökykyisten työllistymistä edistävälle osakeyhtiölle.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena ja se voidaan maksaa ennakkona.

Selvitysosa:Erityistehtäväyhtiö Työkanava Oy:n tavoitteena on parantaa osatyökykyisten työllistymistä ja tukea työstä—työhön siirtymiä edelleen avoimille työmarkkinoille tarjoamalla sen palveluksessa oleville työntekijöille riittävän pitkäkestoista työtä. Yhtiö pyrkii toimimaan tuloksellisesti, mutta yhtiön toiminnan tavoitteena ei ole tuottaa omistajilleen osinkoa eikä liikevoittoa.

Yhtiön liiketoiminnan tulee olla sellaista, ettei se vähäistä enempää vääristä kilpailua avoimilla markkinoilla toimivien yhteisöjen, kuten yritysten ja järjestöjen vastaavaa palvelujen tarjontaa. Yhtiön tuottamien palveluiden hinnoittelu on markkinaehtoista.

Määrärahaa kohdennetaan yhtiölle kompensoimaan osatyökykyisten alentunutta työkykyä, osaamista ja tuottavuutta.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Avustuksen puolittaminen (HO 2023) -5 000
Yhteensä -5 000

2024 talousarvio 5 000 000
2023 talousarvio 10 000 000
2022 tilinpäätös 10 000 000

42. Yritysten kehittämishankkeiden tukeminen (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 10 200 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi annetun lain (9/2014) ja valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi vuosina 2021—2028 annetun lain (758/2021) mukaisten avustusten maksamiseen yritysten kehittämis- ja investointihankkeisiin sekä voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen pk-yritysten toimintaympäristöä parantaviin hankkeisiin.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Momentin määrärahasta on varattu 1 400 000 euroa kasvun kiihdyttämisohjelman toimeenpanoon (RRF pilari3) osana elpymis- ja palautumissuunnitelmaa.

Selvitysosa:

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

  2024 2025 2026 Yhteensä
vuodesta
2024 lähtien
         
Ennen vuotta 2024 tehdyt sitoumukset 10 200 4 300 1 000 15 500

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Kasvun kiihdyttämisohjelma (RRF pilari3) -1 630
Maksatusten tarkistukset -12 200
Myöntämisvaltuuden lakkauttaminen (HO 2023) -1 000
Yhteensä -14 830

Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.


2024 talousarvio 10 200 000
2023 talousarvio 25 030 000
2022 tilinpäätös 15 037 913

44. Alueellinen kuljetustuki (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 6 300 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtionavustuslain (688/2001) nojalla alueellisesta kuljetustuesta vuosina 2023—2025 annetun valtioneuvoston asetuksen (1015/2022) mukaisen kuljetustuen maksamiseen tukeen oikeutetuilla alueilla toimiville pk-yrityksille niiden valmistamien tuotteiden pitkistä kuljetusmatkoista aiheutuvien kuljetuskustannusten alentamiseksi.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Kuljetustukea maksetaan harvaan asutuilla alueilla, eli Itä- ja Pohjois-Suomen NUTS 2 -alueella, sekä Saarijärven—Viitasaaren seutukunnan sekä Imatran, Ruokolahden, Rautjärven ja Parikkalan kuntien alueella toimivien pienten ja keskisuurten yritysten pitkän matkan tavarankuljetuksista. Kuljetustukijärjestelmän tavoitteena on alentaa syrjäisten ja harvaan asuttujen alueiden yritystoiminnalle pitkistä kuljetusmatkoista aiheutuvia lisäkustannuksia ja siten parantaa yritysten kilpailukykyä ja lisätä yritystoimintaa näillä alueilla.

Kuljetustukea maksetaan matkan pituuden mukaan määräytyvänä prosenttiosuutena (9—20 %) hyväksytyistä kustannuksista.

Kuljetustukea maksetaan noin 250 pienelle ja keskisuurelle yritykselle.


2024 talousarvio 6 300 000
2023 talousarvio 6 300 000
2022 tilinpäätös 6 000 000

51. Julkiset työvoima- ja yrityspalvelut (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 183 971 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain (916/2012) mukaisesti:

1) asiantuntija-arviointien, kokeilujen, valmennusten, työvoimakoulutuksen, työnvälityspalvelun, ammatinvalinta- ja uraohjauksen ja yritystoiminnan kehittämispalvelujen hankintaan, työllisyyspoliittisiin avustuksiin, joilla rahoitettava toiminta päättyy viimeistään 30.9.2024 sekä työhön ja palveluihin hakeutuville ja palveluihin ja asiantuntija-arviointeihin osallistuville maksettaviin kustannusten korvauksiin ja työolosuhteiden järjestelytuen maksamiseen

2) valtion virastolle tai laitokselle työttömän työnhakijan palkkaamisesta 30.9.2024 mennessä aiheutuviin palkkauskustannuksiin enintään 250 henkilötyövuotta vastaavalta osalta

3) palkkatuen maksamiseen

4) starttirahan maksamiseen muille kuin työttömänä yritystoiminnan aloittaneille

5) vakuutusturvan kustannuksiin.

Lisäksi määrärahaa saa käyttää:

6) työllisyyden edistämisen kuntakokeilusta (1269/2020) annetun lain mukaisesti työllisyyden edistämisen kuntakokeiluihin osallistuvien kuntien tekemien palkkatuki-, starttiraha- ja korvauspäätösten maksamiseen siten kuin julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta (916/2012) annetussa laissa on säädetty kyseisten palveluiden rahoituksesta

7) ennen työllisyyslain (275/1987) voimaantuloa palkattujen ja edelleen samassa työsuhteessa olevien vajaakuntoisten henkilöiden palkkaamisesta aiheutuviin menoihin.

Määrärahaa saa käyttää myös kohdissa 1), 2) ja 5) mainittujen kulutusmenojen maksamiseen.

Siirtomenoista palkkatuki, starttiraha ja työllisyyspoliittinen avustus budjetoidaan maksuperusteisena, Valtiokonttorin tapaturmavakuutusmaksut maksatuspäätösperusteisena ja muut siirtomenot suoriteperusteisena.

Selvitysosa:

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Asiantuntija-arvioinnit 2 000 000
Kokeilut ja valmennukset (490 000 otp) 15 000 000
   
Työvoimakoulutuksen hankinta  
— Ammatillinen koulutus (1,01 milj. otp) 19 700 000
— Kotoutumiskoulutus (1,3 milj. otp) 68 398 000
Yhteensä 88 098 000
   
Starttiraha (2 600 htv) 18 000 000
   
Palkkatuettu työ  
— Valtionhallinto (enintään 250 htv) 5 500 000
— Kunnat ja kuntayhtymät (2 200 htv) 12 100 000
— Yksityinen sektori (7 500 htv) 38 000 000
Yhteensä 55 600 000
   
Työllisyyspoliittinen avustus 2 000 000
Korvaukset 900 000
Vakuutusturva 950 000
Työnvälitys-, tieto- ja neuvontapalvelut 1 000 000
Ammatinvalinta- ja uraohjaus 423 000
   
Kaikki yhteensä 183 971 000

Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet

  2022
toteutuma
2023
arvio
2024
tavoite
       
— 3 kk ammatillisen työvoimakoulutuksen jälkeen työttömäksi jääneiden osuus (%) 38 < 39 < 39
— 3 kk palkkatuetun työn jälkeen työttömäksi jääneiden osuus (%) 46 < 45 < 45
— 3 kk kotoutumiskoulutuksen jälkeen työttömäksi jääneiden osuus (%) 26 < 26 < 26

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

  2024 2025 2026 Yhteensä
vuodesta
2024 lähtien
         
Ennen vuotta 2024 tehdyt sitoumukset 55 000 9 500 500 65 000

Määrärahan käytöstä arvioidaan kulutusmenojen osuudeksi 5 000 000 euroa ja siirtomenojen osuudeksi 178 971 000 euroa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Hoitajamitoituksesta aiheutuvien kustannusten kattaminen, siirron palautus 20 530
Korkeakoulututkintoon johtava työvoimakoulutus 270
Kotoutumiskoulutuksen lisääntyminen 2 294
Pakolaiskiintiön lasku 850 henkilöstä 500 henkilöön (HO 2023) -457
Palveluprosessin muutos työttömien opiskeluun liittyvän sääntelyn johdosta (siirto momentilta 32.01.03) 2 000
Ruotsinkielinen kotoutumiskoulutus (HO 2023) 500
TE-digi -hanke (siirto momentilta 32.01.10) 10 000
Tilapäistä suojelua saavien määrän muutos -4 688
Toimet 55 vuotta täyttäneiden työllistymiseen 2 500
Toimet työurien pidentämiseksi (siirto momentille 32.30.55) -10 800
Turvapaikanhakijoiden määrän muutos -2 282
Työllisyysmäärärahat (HO 2023) -41 000
Yritystoiminnan kehittämispalvelut (HO 2023) -13 000
Uudelleenkohdennus -4 500
Tasomuutos 1 692
Yhteensä -36 941

2024 talousarvio 183 971 000
2023 II lisätalousarvio -1 105 000
2023 I lisätalousarvio -2 137 000
2023 talousarvio 220 912 000
2022 tilinpäätös 281 235 000

52. Palkkaturva (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 33 460 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) palkkaturvalain (866/1998) ja merimiesten palkkaturvalain (1108/2000) mukaisten menojen maksamiseen

2) takaisinperittyjen saatavien palautusten ja niistä kertyvien korkojen maksamiseen

3) palkkaturvamenettelyyn liittyviin viranomaismaksuihin, oikeudenkäyntikuluihin ja konkurssikustannusten maksamiseen sekä työnantajien tilitoimistoille maksettaviin kustannuksiin, kun palkkaturvaviranomainen on pyytänyt työnantajan tilitoimistolta selvitystä palkkasaatavista

4) kulutusmenojen maksamiseen.

Selvitysosa:Palkkaturvajärjestelmä turvaa työntekijän työsuhteesta johtuvien saatavien maksamisen työnantajan konkurssin ja muiden maksukyvyttömyystilanteiden varalta. Palkkaturvana voidaan maksaa sellaiset työsuhteesta johtuvat saatavat, jotka työnantaja olisi ollut velvollinen maksamaan työntekijälle.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Palkkaturva 33 270 000
Takaisinperittyjen saatavien palautukset ja korot 60 000
Viranomaismaksut, oikeudenkäyntikulut ja konkurssikustannukset 130 000
Yhteensä 33 460 000

Palkkaturvamenoja vastaavat tulot 33 270 000 euroa on merkitty momentille 12.32.31.

Palkkaturvapalautusten arvioidut 1 000 000 euron korot on budjetoitu momentille 12.32.99.

Palkkaturvan tunnuslukuja

  2022
toteutuma
2023
arvio
2024
arvio
       
Palkkaturvaa peritty takaisin työnantajilta (1 000 euroa) 6 636 7 500 8 000
Palkkaturvaa saaneet työntekijät (lkm) 5 015 7 000 6 500
Palkkaturvapäätöksen saaneet työnantajat (lkm) 1 707 2 000 2 000
Hakemusten keskimääräinen käsittelyaika (pv) 107 120 120
Hakemuksista käsitelty alle 2 kuukaudessa (%) 38,7 35 35

Määrärahan käytöstä arvioidaan siirtomenojen osuudeksi 33 380 000 euroa ja kulutusmenojen osuudeksi 80 000 euroa.

Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.


2024 talousarvio 33 460 000
2023 talousarvio 33 460 000
2022 tilinpäätös 25 928 282

55. Toimet työurien pidentämiseksi (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 61 700 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain (916/2012) mukaisesti:

1) muutosturvakoulutuksen hankintaan

2) lain 7 a luvussa tarkoitetun tuen maksamiseen

3) lain 11 luvun 1 §:ssä tarkoitetun tuen maksamiseen.

Siirtomenoista muutosturvakoulutus budjetoidaan suoriteperusteisena, 55 vuotta täyttäneiden työllistämistuki sekä kuntien velvoitetyöllistäminen budjetoidaan maksuperusteisena.

Selvitysosa:Määräraha on tarkoitettu julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetussa laissa säädettyjen 55 vuotta täyttäneiden työllisyyden edistämiseen tarkoitettuihin toimiin, joita ovat kohderyhmälle tarkoitettu muutosturvakoulutus, 55 vuotta täyttäneiden työllistämistuki sekä kuntien velvoitetyöllistäminen. ELY-keskukset ja TE-toimistot hankkivat muutosturvakoulutuksia ja Työllisyysrahasto maksaa koulutukset toteutuneiden kustannusten mukaan. 55 vuotta täyttäneiden työllistämistuki ja kuntien velvoitetyöllistäminen muistuttavat palkkatuettua työtä, mutta toisin kuin palkkatuen kohdalla, on työnantajalla oikeus saada edellä mainitut tuet laissa säädettyjen edellytysten täyttyessä.

Muutosturvakoulutusmenoja vastaavat tulot on budjetoitu momentille 12.32.99.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Muutosturvakoulutus 22 000 000
55 vuotta täyttäneiden työllistämistuki 20 000 000
Kuntien velvoitetyöllistäminen 19 700 000
Yhteensä 61 700 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Työssäoloehdon pidentäminen 12 kuukauteen (HO 2023) 3 200
Työurien pidentäminen (siirto momentilta 32.30.51) 10 800
Työurien pidentäminen (siirto momentilta 33.20.50) 12 000
Työurien pidentäminen (siirto momentilta 33.20.52) 13 700
Yhteensä 39 700

2024 talousarvio 61 700 000
2023 II lisätalousarvio
2023 I lisätalousarvio 9 125 000
2023 talousarvio 22 000 000

64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n alue- ja rakennepolitiikan ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 643 967 000 euroa.

Valtuus

Vuonna 2024 saa uusia myöntämispäätöksiä tehdä yhteensä 379 462 000 eurolla.

Mikäli vuoden 2023 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2024.

Määrärahaa ja myöntämisvaltuutta saa käyttää:

1) EU:n ohjelmakauden 2021—2027 toimintapoliittisia tavoitteita ”Älykkäämpi Eurooppa”, ”Vihreämpi Eurooppa”, ”Yhteenliitetympi Eurooppa” ja ”Sosiaalisempi Eurooppa” sekä oikeudenmukaista siirtymää (JTF-rahasto) toteuttavan ohjelman EU:n ja valtion rahoitusosuuden sekä Interreg-ohjelmien valtion rahoitusosuuden maksamiseen

2) Suomen vuosien 2014—2020 rakennerahasto-ohjelman EU:n ja valtion rahoitusosuuden maksamiseen sekä Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen (EAY) ja Eurooppalaisen naapuruuden välineen rajayhteistyöosion (ENI CBC) valtion rahoitusosuuden maksamiseen

3) edellä mainittujen ohjelmien toteutukseen liittyvän teknisen tuen ja ohjelmien toteuttamisen kannalta välttämättömien kulutusmenojen maksamiseen sekä kansallisen vastinrahoituksen hallinnointiin ja hallinnollisten tarkastusten tekemiseen tarvittavan henkilöstön palkkaamiseen

4) enintään 250 henkilötyövuoden palkkaamiseen kausien 2014—2020 ja 2021—2027 ohjelmien toteuttamiseen

5) EU:n ja valtion rahoitusosuuksien maksamiseen InvestEU-ohjelmaan ja vähävaraisimmille suunnatun Eurooppalaisen avun rahaston ohjelmaan

6) Ohjelmakauden 2007—2013 neuvoston asetuksen 1083/2006 98—102 artiklan, EU:n ohjelmakauden 2014—2020 neuvoston asetuksen 1303/2013 139 artiklan mukaisten ennakkomaksujen maksamiseen, 143—147 artiklan mukaisten rahoitusoikaisuiden maksamiseen, EU:n ohjelmakauden 2021—2027 neuvoston asetuksen 1060/2021 103—104 artiklan mukaisten rahoitusoikaisuiden maksamiseen sekä muista hankkeisiin tehdyistä sitoumuksista aiheutuvien velvoitteiden maksamiseen

7) hankkeen toteuttamisen kannalta perusteltujen ennakoiden maksamiseen

8) Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen (EAY) ohjelmien 2014—2020 ja Interreg-ohjelmien 2021—2027 teknisen tuen toteuttamisesta aiheutuvien negatiivisten korkojen maksamiseen ulkomaisten hallintoviranomaisten osalta ja ohjelmiin liittyvän teknisen tuen maksamiseen kertaluonteisena eränä ohjelman hallintoviranomaisena toimivalle maakunnan liitolle ohjelmien maksatusten korvaamisen varmistamiseksi tuensaajille määräajan puitteissa sekä Suomen kansallisen vastinrahoituksen osuuteen kertaluonteisena eränä Euroopan laajuisille Interreg-ohjelmille

9) Interreg-ohjelmien 2021—2027 jäsenvaltion velvoitteista aiheutuviin maksuihin.

Momentin myöntämisvaltuudesta 15 209 000 euroa ja määrärahasta 21 486 000 euroa kohdistuu Suomen alue- ja rakennepolitiikan ohjelman "Uudistuva ja osaava Suomi 2021—2027" tekniseen tukeen.

Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.

Selvitysosa:Myöntämisvaltuudesta yhteensä 263 038 000 euroa on EU:n alue- ja rakennepolitiikan rahastojen rahoitusosuutta ja 116 424 000 euroa valtion rahoitusosuutta. Määrärahasta yhteensä 394 389 000 euroa on tarkoitus käyttää EU:n alue- ja rakennepolitiikan rahastojen rahoitusosuuden maksatuksiin ja 249 578 000 euroa valtion rahoitusosuuden maksatuksiin. Määrärahasta yhteensä 294 881 000 euroa on tarkoitus käyttää ohjelmakauden 2014—2020 maksatuksiin, josta 157 270 000 euroa EU:n rakennerahastojen rahoitusosuuden maksatuksiin ja 137 611 000 euroa valtion rahoitusosuuden maksatuksiin. Määrärahasta yhteensä 349 086 000 euroa on tarkoitus käyttää ohjelmakauden 2021—2027 maksatuksiin, josta 237 119 000 euroa EU:n alue- ja rakennepolitiikan rahastojen rahoitusosuuden maksatuksiin ja 111 967 000 euroa valtion rahoitusosuuden maksatuksiin.

Ohjelmakauden 2021—2027 Euroopan sosiaalirahaston, aluekehitysrahaston ja oikeudenmukaisen siirtymän rahaston toimet on koottu Suomen alue- ja rakennepolitiikan ohjelmaan "Uudistuva ja osaava Suomi 2021—2027". Ohjelman julkinen kokonaisrahoitus on noin 3,1 mrd. euroa, josta EU-rahoitusosuus on 61 % eli noin 1,9 mrd. euroa ja kansallinen julkinen vastinrahoitus noin 1,2 mrd. euroa. Kansallisesta rahoituksesta valtion osuus on 75 % ja kuntien ja muun julkisen rahoituksen osuus 25 %.

Euroopan sosiaalirahaston ja aluekehitysrahaston toimet on koottu Suomen rakennerahasto-ohjelmaan "Kestävää kasvua ja työtä 2014—2020". Vuosina 2021—2023 käytettäväksi tarkoitettu ns. REACT-EU-elpymisrahoitus mukaan lukien ohjelman julkinen kokonaisrahoitus on noin 2,8 mrd. euroa, josta EU-rahoitusosuus on noin 51 % eli noin 1,4 mrd. euroa ja kansallinen julkinen vastinrahoitus vastaavasti lähes 1,4 mrd. euroa. Kansallisesta rahoituksesta valtion osuus on 78 % ja kuntien ja muun julkisen rahoituksen osuus noin 22 %.

Ohjelmakauden 2014—2020 rakennerahasto-ohjelman rahoitus ja hankkeiden toteutus päättyy vuoden 2023 lopussa, mutta maksatuksia ajoittuu vielä vuodelle 2024.

Alue- ja rakennepolitiikan ohjelmien myöntämisvaltuudesta tehdään useampivuotiselle hankkeelle sidonta pääsääntöisesti vuosittain, jotta useita hankkeita voidaan rahoittaa yhtäaikaisesti ja näin varmistaa ohjelmavarojen täysimääräinen käyttö.

Rahoituksen käytössä sovelletaan kunkin hallinnonalan rahoittamassa toiminnassa sovellettavia kansallisia ja EU:n säännöksiä ja rahoitus kohdennetaan kullakin hallinnonalalla mainittujen säännösten ja rakennerahasto-ohjelmien puitteissa asianomaisen ministeriön määrittelemällä tavalla. Maksettavien kustannusten tukikelpoisuuden tulee lisäksi olla kansallisten ja Euroopan unionin säännösten mukaisesti etukäteen tarkastettu, lukuun ottamatta ennakoita ja ohjelmakauden 2021—2027 teknistä tukea.

Teknisen avun toimeenpanemisesta päätetään Euroopan yhteisöjen rakennerahastosäännöksissä ja kansallisissa rakennerahastosäännöksissä säädetyssä menettelyssä.

Euroopan komission hyväksymässä kumppanuussopimuksessa ohjelmakaudelle 2021—2027 määritellään Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR), Euroopan sosiaalirahasto plussan (ESR+), oikeudenmukaisen siirtymän rahaston (JTF) sekä Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) strateginen kohdentuminen ja ohjelmatyön organisointi.

Ohjelmakauden 2021—2027 alue- ja rakennepolitiikan rahoitus kohdentuu elinkeinoelämälähtöisen innovaatiotoiminnan edistämiseen, pk-yritysten kasvumahdollisuuksien parantamiseen, toiminnan uudistumiseen ja liiketoimintaympäristön kehittämiseen, työnhakijoiden, työttömien, työvoiman ulkopuolella olevien ja työmarkkinoille heikosti kiinnittyneiden ryhmien työllistymisen edistämiseen, työttömyyden pitkittymisen ehkäisemiseen, oppimismahdollisuuksien kehittämiseen, kaikkein heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien aseman parantamiseen sekä niiden alueiden tukemiseen, joihin kohdistuu vakavia sosioekonomisia haasteita ilmastoneutraaliin talouteen siirtymisen vuoksi.

Ohjelmakauden 2021—2027 Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen mukaisten Interreg-ohjelmien toimenpitein tuetaan raja-alueiden ja laajempien yhteistyöalueiden integroitumista, kokemusten vaihtoa, innovatiivisia toimintatapoja, verkostojen syntymistä ja vahvistumista. Ohjelmilla pyritään vaikuttamaan mm. raja-alueiden kilpailukykyyn ja taloudelliseen kehitykseen.

InvestEU-ohjelman tavoitteena on tukea Euroopan unionin politiikkatavoitteita rahoitus- ja investointitoimilla, joilla edistetään unionin kilpailukykyä, talouden kestävyyttä ja kasvua, sosiaalista sopeutumiskykyä ja osallistavuutta, pääomamarkkinoiden yhdentymistä sekä sisämarkkinoiden vahvistumista.

Suomen alue- ja rakennepolitiikan ohjelman "Uudistuva ja osaava Suomi 2021—2027" jakautuminen toimintalinjoittain (pl. InvestEU:n ja Interreg-ohjelmien osuudet)

  Osuus koko ohjelmakaudella (%)
   
TL 1. Innovatiivinen Suomi (EAKR) 29,4
TL 2. Hiilineutraali Suomi (EAKR) 14,2
TL 3. Saavutettavampi Suomi (ESR+) 3,6
TL 4. Työllistävä, osaava ja osallistava Suomi (ESR+) 29,7
TL 5. Sosiaalisten innovaatioiden Suomi (ESR+) 1,0
TL 6. Aineellista puutetta torjuva Suomi (ESR+) 1,1
TL 7. Oikeudenmukaisen siirtymän Suomi (JTF) 21,0
Yhteensä 100,0

Myöntämisvaltuuden käytöstä aiheutuvat menot (milj. euroa)

  2024 2025 2026 2027 Yhteensä
vuodesta 2024
lähtien
           
Ohjelmakausi 2014—2020          
Aikaisempien vuosien sitoumukset 120,470 - - - 120,470
Vuoden 2022 sitoumukset 110,410 - - - 110,410
Vuoden 2023 sitoumukset 64,001 - - - 64,001
Yhteensä 294,881 - - - 294,881
Ohjelmakausi 2021—2027          
Vuoden 2022 sitoumukset 18,363 7,659 2,957 4,367 33,346
Vuoden 2023 sitoumukset 254,831 405,341 294,900 236,764 1 191,836
Vuoden 2024 sitoumukset 75,892 131,312 89,644 82,614 379,462
Yhteensä 349,086 544,312 387,501 323,745 1 604,644
           
Kaikki yhteensä 643,967 544,312 387,501 323,745 1 899,525

Myöntämisvaltuuden ja määrärahan käyttö eri ohjelmaosioihin ja prioriteetteihin, EU:n ja valtion rahoitusosuudet (milj. euroa)

Ohjelma/osio/prioriteetti Ohjelmakauden
2021—2027
rahoituskehys
valtuutena

Myöntämisvaltuus
v. 2024
Määräraha
v. 2024
       
Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR)      
Tekninen tuki 50,305 7,732 10,923
Valtakunnalliset teemat 54,301 8,317 7,410
Aluerahoitus 1 122,324 165,127 147,121
Kaupunkirahoitus 110,723 18,473 16,459
Yhteensä 1 337,653 199,649 181,913
InvestEU 31,571 - 6,941
Yhteensä 1 369,224 199,649 188,854
       
Euroopan sosiaalirahasto plus (ESR+)      
Tekninen tuki 38,700 5,351 7,560
Valtakunnalliset teemat 184,030 26,115 23,358
Aluerahoitus 654,908 90,213 80,689
Aineellisen puutteen torjuminen 32,301 4,341 3,883
Yhteensä 909,939 126,020 115,490
       
Oikeudenmukaisen siirtymän rahasto (JTF)      
Tekninen tuki 25,587 2,126 3,003
Aluerahoitus 591,692 37,385 33,839
Yhteensä 617,279 39,511 36,842
       
Interreg-ohjelmat1) 51,000 7,000 7,900
Interreg-ulkorajaohjelmat1) 21,975 7,282 -
Yhteensä 72,975 14,282 7,900
       
Kaikki yhteensä 2 969,417 379,462 349,086

1) Koostuu valtion rahoitusosuudesta.

Kestävää kasvua ja työtä 2014—2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman ydinindikaattorit

  Toteutuma
2014—2022
Tavoite
(2023)
     
Uudet yritykset 584 600
Uudet työpaikat 12 610 13 260
Uudet tki-työpaikat 1 091 945
Tutkimus- ja kehittämisinstituutioiden vetämiin hankkeisiin osallistuvat yritykset 24 876 19 000
Vähähiilisyyttä edistävien yritysten lukumäärä 2 619 1 900
Työttömät ja työelämän ulkopuolelta tulevat alle 30-vuotiaat osallistujat 44 647 42 000
Koulutustoimenpiteissä: perusasteen suorittaneet osallistujat 38 499 32 000
Osallisuutta vahvistavissa toimenpiteissä: pitkäaikaistyöttömät 18 216 15 500

Suomen alue- ja rakennepolitiikan ohjelman "Uudistuva ja osaava Suomi 2021—2027" ydinindikaattorit

  Tavoite
(2029)
   
Yritykset yhteistyössä tutkimuslaitosten kanssa 24 284
Uudet tuella aikaansaadut työpaikat 18 756
Tuote- tai prosessi-innovaatioita tekevät pk-yritykset 3 417
Yritykset, joissa on suurempi liikevaihto 5 307
Päästövähennyksiä edistävät uudet ratkaisut 550
Tuen piiriin kuuluvan kunnostetun maaperän pinta-ala (ha) 13 596
18—29-vuotiaat nuoret 1 210
Työttömät, mukaan lukien pitkäaikaistyöttömät 76 740
Työelämän ulkopuolella olevat 26 515
Työlliset, mukaan lukien itsenäiset ammatinharjoittajat 18 424

EU-tuen maksut on merkitty momentille 12.32.50 ja takaisinperinnästä aiheutuvat erät momentille 12.39.10. Maakuntien liittojen korkotuotot ja mahdolliset aikaisempina vuosina maakuntien liitoille maksettujen määrärahojen palautukset on merkitty momentille 12.32.99.

Määrärahan käytöstä arvioidaan kulutusmenojen osuudeksi 16 000 000 euroa ja siirtomenojen osuudeksi 627 967 000 euroa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Arvioitua hitaammat ohjelmien maksatukset 30 000
Maksatusten tarkistukset -1 610
Ohjelmakauden 2014-2020 maksatukset -8 956
Ohjelmakauden 2014-2020 maksatusarvioiden tarkistaminen pl. React EU -128 959
Ohjelmakauden 2014-2020 purkautuvien valtuuksien uudelleenbudjetoinnin maksatukset -5 000
Ohjelmakauden 2014-2020 React EU maksatukset 2 681
Ohjelmakauden 2021+ kehyksen maksatukset 13 906
Ohjelmakauden 2021-2027 maksatukset -24 629
Oikeudenmukaisen siirtymän rahasto 84 590
REACT-EU -92 834
Ulkorajamaakuntien kehittäminen (siirto momentille 32.30.40) -2 000
Uudistuva ja osaava Suomi 163 462
Yhteensä 30 651

Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.


2024 talousarvio 643 967 000
2023 II lisätalousarvio -30 000 000
2023 I lisätalousarvio
2023 talousarvio 613 316 000
2022 tilinpäätös 358 086 463

(87.) Pääomasijoitus Työkanava Oy:lle (siirtomääräraha 2 v)

Selvitysosa:Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.


2023 talousarvio 7 000 000
2022 tilinpäätös 10 000 000

95. Vaikuttavuusinvestointien tuotonmaksu (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 6 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää tulosperusteisten työllisyyden vaikuttavuusinvestointihankkeen tuoton maksamiseen.

Selvitysosa:Työ- ja elinkeinoministeriö on kilpailuttanut ja solminut yksityisen hankehallinnoijan kanssa sopimuksen tulosperusteisen työllisyyden vaikuttavuusinvestointirahaston perustamisesta. Pitkäaikaistyöttömyyden alentamista tavoitteleva hanke käynnistyi v. 2018.

Vaikuttavuusinvestointihankkeissa hankehallinnoija kerää rahastoihin sijoittajilta pääomia, jotka käytetään pitkäaikaistyöttömien työnhakijoiden palveluiden rahoittamiseen. Sijoittajat kantavat taloudellisen riskin hankkeen tuloksellisuudesta.

Työ- ja elinkeinoministeriö on sitoutunut maksamaan rahastoon sijoittaneille toimijoille tulokseen perustuvaa palkkiota. Tulospalkkio määrittyy toiminnan tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden perusteella. Pitkäaikaistyöttömyyden alentamiseen tähtäävässä hankkeessa toimijoille maksetaan enintään 10 000 euroa työllistynyttä kohden, yhteensä enintään 23 milj. euroa vuosina 2020—2024.

Vaikuttavuus

2022
toteutuma
2023
tavoite
2024
tavoite
       
Pitkäaikaistyöttömien työllisyys paranee      
Pitkäaikatyöttömien työllisyyshankkeeseen osallistuvien määrä (kumulatiivinen v. 2019—, hlöä) 3 180 4 900 6 500
— joista työllistyneitä 1 222 1 900 2 600

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Maksatusten tarkistukset -2 000
Yhteensä -2 000

2024 talousarvio 6 000 000
2023 II lisätalousarvio 1 500 000
2023 talousarvio 8 000 000
2022 tilinpäätös 4 223 423