Talousarvioesitys 2024
30. Työllisyys ja yrittäjyys
Selvitysosa:Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikalla tuetaan työvoiman osaamisen kehittämistä, yritysten kansainvälistymistä ja kasvua, alkavaa yritystoimintaa sekä torjutaan työttömyyttä ja työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmia. Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikalla kehitetään pk-yritysten pitkän aikavälin kilpailukykyä ja vaikutetaan myös toimintaympäristön muutoksiin, joita aiheuttavat digitalisaatio, globalisaatio, väestön ikääntyminen sekä energiapolitiikan ja ilmastonmuutoksen tuomat haasteet.
Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikalla on kiinteä yhteys elinkeino- ja innovaatiopolitiikkaan. Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikassa painotuksena on työttömyyden alentaminen, nopea työllistyminen ja kasvun vauhdittaminen vastaamalla yritysten työvoima- ja osaamistarpeisiin sekä luomalla edellytyksiä uudelle yritystoiminnalle. Yritysten kehittymistä, rakennemuutosten hallintaa ja työurien jatkumista tuetaan toteuttamalla yritysten tarpeiden mukaista työvoimakoulutusta. Maahanmuuttajien kotoutumista ja työllistymistä tuetaan työvoimakoulutuksena toteutettavalla kotoutumiskoulutuksella. Työnhakijoiden osaamista päivitetään helpottamaan yritysten osaavan työvoiman saatavuutta. Uusien yritysten syntymistä edistetään starttirahalla ja antamalla alkaville yrityksille kokonaisvaltaista tukea niiden elinkaaren alkuvaiheissa neuvonnan ja koulutuksen keinoin. TE-toimiston tehtävänä on yritys- ja työnantajalähtöinen työnvälitys, joka tukee nopeaa työllistymistä ja avoimien työpaikkojen mahdollisimman tehokasta täyttöä.
Pääministerin Orpon hallitus on asettanut tavoitteeksi nostaa työllisyyttä vähintään 100 000 työllisellä ja saavuttaa 80 prosentin työllisyysaste vuoteen 2031 mennessä. Tavoitteen saavuttamiseksi hallitus tekee mm. seuraavia uudistuksia hallituskauden aikana: Hyvinvointialueet, kunnat ja Kela tullaan velvoittamaan paikalliseen yhteistyöhön, jotta asiakas saa tarpeelliset palvelut, tuet ja niihin liittyvät velvoitteet mahdollisuuksien mukaan samasta lähipalvelupisteestä. Lisäksi työvoimaviranomaisen ja sekä palveluntuottajien että työnvälitysyritysten yhteistyötä pyritään tiivistämään mm. lisäämällä tehokkaan työnvälityksen tuottamiseksi tarpeellisten tietojen saatavuutta. Työvoimaviranomaisten resurssien tarkoituksen mukaisemman käytön edistämiseksi tullaan työvoimapalveluiden lakisääteistä palveluprosessia keventämään.
Venäjän aloittaman hyökkäyssodan vaikutukset voivat heijastua työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikkaan esimerkiksi ukrainalaisten työnhakijoiden palveluiden tarpeena, Venäjän vastaisista pakotteista kärsivien yritysten tuen tai toiminnan uudelleenkohdentamisen kautta sekä muiden yleiseen taloustilanteeseen heijastuvien vaikutusten kautta.
Työvoimapalvelujen piirissä henkilöitä keskimäärin (htv) vuoden aikana (sisältää kokonaan tai osin momentilta 32.30.51 rahoitettavat palvelut, laskentaperuste: talousarviovuodelle esitetyt määrärahat)
| 2022 toteutuma |
2023 arvio |
2024 arvio |
|
| Palkkatuettu työ1) | |||
| — Valtionhallinto | 432 | 250 | 250 |
| — Kunnat ja kuntayhtymät2) | 7 693 | 3 000 | 3 000 |
| — Yksityinen sektori | 14 505 | 9 000 | 9 000 |
| Starttiraha3) | 3 086 | 1 900 | 1 900 |
| Työvoimakoulutuksen hankinta3) | 11 068 | 9 000 | 9 000 |
| — Ammatillinen koulutus | 5 016 | 1 500 | 1 500 |
| — Kotoutumiskoulutus | 6 053 | 7 500 | 7 500 |
| Valmennukset | 2 866 | 1 800 | 1 800 |
| Yhteensä | 39 650 | 24 950 | 24 950 |
| Työkokeilut | 5 592 | 6 000 | 6 000 |
| Yhteensä | 45 242 | 30 950 | 39 950 |
1) 55 vuotta täyttäneiden työllistämistuen arvioidaan korvaavan osan palkkatuetusta työstä.
2) Kuntien ja kuntayhtymien palkkatuessa on mukana vuosien 2021—2022 luvuissa kuntien velvoitetyöllistäminen. Velvoitetyöllistämisen rahoitus on siirretty momentille 32.30.55.
3) Starttirahan ja työvoimakoulutuksen volyymeissa on mukana ainoastaan työ- ja elinkeinoministeriön työllisyysmäärärahoista rahoitettava starttiraha ja työvoimakoulutus.
Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti tulosalueelle seuraavat yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet vuodelle 2024:
Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet
| 2022 toteutuma |
2023 tavoite |
2024 tavoite |
|
| Työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaanto paranee | |||
| — Työttömyyden keskimääräinen kesto (vkoa) | 46,5 | 45 | 45 |
| —Työnantajayritysten määrä (lkm) | 78 000 | 87 000 | 87 000 |
| Työttömyysjaksot lyhenevät | |||
| — Virta yli 3 kk työttömyyteen (%) | 38 | < 38 | < 38 |
Alueiden kehittäminen on valtion, kuntien ja muiden toimijoiden vuorovaikutukseen perustuvaa laaja-alaista ja monitasoista toimintaa, joka perustuu alueiden erilaisiin vahvuuksiin ja tarpeisiin. Aluekehittämisessä eri toimijoiden tavoitteita ja toimenpiteitä tarkastellaan kokonaisuutena sekä valtakunnallisesta että alueiden näkökulmasta.
Alueiden kehittämisen tavoitteena on edistää alueiden kestävää kasvua ja kilpailukykyä, asukkaiden hyvinvointia ja elinympäristön laatua. Alueiden kehittämistoimintaa suuntaavat alueiden kehittämisestä ja Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan toimeenpanosta annetun lain lisäksi valtioneuvoston hallituskaudeksi määrittelemät alueiden kehittämisen painopisteet (aluekehittämispäätös) ja maakuntien liittojen valmistelemat maakuntaohjelmat. Näitä kansallisia tavoitteita tuetaan EU:n ohjelmakaudelle 2021—2027 laadittujen ohjelmien toteutuksella.
Ministeriöt huomioivat aluekehittämispäätöksen tavoitteet omassa ja hallinnonalansa toimissa. Maakuntien liitot huomioivat aluekehittämispäätöksen omassa strategia- ja ohjelmatyössään ja toteuttavat päätöstä yhdessä kaupunkien, kuntien sekä muiden aluekehittämiseen osallistuvien toimijoiden kanssa. Aluekehittämisen painotukset ja tavoitteet maakunnissa määritellään maakuntaohjelmassa. Pitkän aikavälin strategisiin linjauksiin perustuva maakuntaohjelma tarkentaa maakunnan aluekehittämiseen liittyviä tavoitteita ja niiden toimeenpanoa lähivuosina. Maakunnan alueella toimivien viranomaisten tulee ottaa toiminnassaan huomioon maakuntaohjelma ja edistää sen toteuttamista.
Valtakunnan tasolla aluekehittämisen kokonaisuudesta vastaavan työ- ja elinkeinoministeriön yhteydessä toimii valtioneuvoston asettama alueiden uudistumisen neuvottelukunta, joka yhteensovittaa ja linjaa alueiden kehittämisen strategista kokonaisuutta ja vaikuttavuutta. Neuvottelukunnan keskeisiä tehtäviä on seurata valtioneuvoston aluekehittämispäätöksen toteuttamista, edistää valtakunnallisten ja alueellisten toimijoiden yhteistyötä, ennakoida ja seurata aluekehitystä ja käsitellä alueiden kehittämiseen liittyviä keskeisiä uudistuksia.
Pääosa alueellisista kehittämistoimista kanavoituu ELY-keskusten kautta. Kullekin ELY-keskukselle sekä aluehallintovirastolle laaditaan hallituskaudeksi tulossopimus, jota tarkistetaan vuosittain. Tulossopimus perustuu aluehallintovirastoille ja ELY-keskuksille laaditussa yhteisessä strategia-asiakirjassa asetettuihin yleisiin tavoitteisiin ja päämääriin sekä alueen maakuntaohjelmiin.
Aluekehittämisen lähtökohtana ovat alueiden ja kaupunkien vahvuudet ja erityispiirteet. Kaupungit ovat kasvun vauhdittajia sekä olennainen osa aluekehittämistä ja niiden vahvuuksia tulee hyödyntää aluekehittämispolitiikan vahvistamiseksi. Monimuotoinen, vuorovaikutukseen ja kumppanuuteen perustuva kaupunkipolitiikka huomioi haasteiltaan ja kehitysedellytyksiltään eroavat kaupungit. Kaupunkikehittämistä toteutetaan sekä EU:n tasolla että kansallisesti. Sopimuksellisuus ja kumppanuus ovat alue- ja kaupunkikehittämisen keskeisiä elementtejä.
Suomen alue- ja rakennepolitiikan ohjelma "Uudistuva ja osaava Suomi 2021—2027" sisältää Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR), Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ja oikeudenmukaisen siirtymän rahaston (JTF) toimet. EAKR-toimien avulla kehitetään alueiden ja yritysten elinkeino- ja työelämälähtöisiä tutkimus- ja innovointivalmiuksia, digitalisaatiota, pk-yritysten kestävää kasvua ja kilpailukykyä, energiatehokkuutta, ilmastonmuutokseen sopeutumista, kiertotaloutta ja paikallisen saavutettavuuden lisäämistä. Ohjelman ESR-toimet tukevat työllisyyttä, osaamista, työelämän kehittämistä, osallisuutta ja yhdenvertaisuutta. JTF-toimien avulla tuetaan niitä alueita, joihin kohdistuu vakavia sosioekonomisia haasteita ilmastoneutraaliin talouteen siirtymisen vuoksi.
(33.) Turveyrittäjien avustaminen (siirtomääräraha 2 v)
Selvitysosa:Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.
| 2023 I lisätalousarvio | -10 000 000 |
| 2023 talousarvio | 30 585 000 |
| 2022 tilinpäätös | — |
35. Valtion korvaus kunnille TE -palvelu-uudistuksen muutoskulujen kattamiseen (kiinteä määräraha)
Momentille myönnetään 34 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää TE -palvelu-uudistuksen toimeenpanon muutoskulujen laskennallisin perustein määräytyvään kertaluonteiseen korvaamiseen kunnille.
Selvitysosa:TE-palvelut siirtyvät kuntien vastuulle 1.1.2025 lukien. Kunnille aiheutuu muutoskustannuksia henkilöstöstä, palveluista, toimitiloista ja tietojärjestelmämuutoksista. Kunnille korvataan TE-palvelujen siirrosta aiheutuvat laskennalliset muutoskustannukset.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Kuntien muutoskustannukset | 34 000 |
| Yhteensä | 34 000 |
| 2024 talousarvio | 34 000 000 |
40. Alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukeminen (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 9 832 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää valtionavustuslain (688/2001) mukaisesti:
1) Kutilan kanavan rakentamisesta aiheutuvien kustannusten maksamiseen.
Mikäli vuoden 2023 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2024.
Määrärahaa ja valtuutta saa käyttää alueiden kehittämisen ja Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan hankkeiden rahoittamisesta annetun lain (757/2021) mukaisesti:
2) alueiden kehittämistä, kestävää kasvua ja elinvoimaa edistäviin hankkeisiin sekä niihin sisältyviin investointeihin
3) kuntien ja kuntayhtymien toteuttamiin yritysten toimintaedellytyksiä tukeviin perusrakenteen investointihankkeisiin
4) useampaa kuin yhtä aluetta koskeviin tai valtakunnallisesti tärkeisiin alueiden kehittämistä koskeviin kehittämishankkeisiin sekä sopimusperusteiseen yhteistyöhön.
Lisäksi määrärahaa ja valtuutta saa käyttää:
5) kohtien 1)—4) kulutusmenojen maksamiseen
6) enintään viittä henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen ja henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien tila- ja muiden kustannusten maksamiseen
7) ennakoiden maksamiseen, jos se on hankkeiden toteuttamisen kannalta perusteltua.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Ulkorajamaakuntien kehittämisen rahoituksella tuetaan itäisen rajaseudun elinvoiman vahvistamista, kestävää kasvua ja vetovoiman lisäämistä.
Lisäksi määrärahaa käytetään Kutilan kanavan rakentamisesta aiheutuviin kustannuksiin.
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Kutilan kanava | 5 000 000 |
| Ulkorajamaakuntien kehittäminen | 4 832 000 |
| Yhteensä | 9 832 000 |
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
| 2024 | 2025 | 2026 | 2027 | Yhteensä vuodesta 2024 lähtien |
|
| Ennen vuotta 2024 tehdyt sitoumukset | 9 832 | 9 832 | 5 221 | 3 221 | 28 106 |
Määrärahan käytöstä arvioidaan kulutusmenojen osuudeksi 1 000 000 euroa ja siirtomenojen osuudeksi 8 832 000 euroa.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Kutilan kanavan rakentaminen | 4 500 |
| Maksatusarvion tarkistus, ulkorajamaakuntien kehittäminen | 3 222 |
| Maksatusten tarkistukset | 1 610 |
| Matkailun tukeminen | -1 000 |
| Määräaikaiset hankkeet | -6 200 |
| Talent Hub -toiminta (HO 2023) | -1 000 |
| Yhteensä | 1 132 |
| 2024 talousarvio | 9 832 000 |
| 2023 II lisätalousarvio | 3 221 000 |
| 2023 I lisätalousarvio | — |
| 2023 talousarvio | 8 700 000 |
| 2022 tilinpäätös | 38 420 000 |
41. Valtionavustus Työkanava Oy:n toimintaan (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 5 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää Työkanava Oy -nimisestä osakeyhtiöstä annetun lain (242/2022) mukaisesti maksettavaan yleisavustukseen osatyökykyisten työllistymistä edistävälle osakeyhtiölle.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena ja se voidaan maksaa ennakkona.
Selvitysosa:Erityistehtäväyhtiö Työkanava Oy:n tavoitteena on parantaa osatyökykyisten työllistymistä ja tukea työstä—työhön siirtymiä edelleen avoimille työmarkkinoille tarjoamalla sen palveluksessa oleville työntekijöille riittävän pitkäkestoista työtä. Yhtiö pyrkii toimimaan tuloksellisesti, mutta yhtiön toiminnan tavoitteena ei ole tuottaa omistajilleen osinkoa eikä liikevoittoa.
Yhtiön liiketoiminnan tulee olla sellaista, ettei se vähäistä enempää vääristä kilpailua avoimilla markkinoilla toimivien yhteisöjen, kuten yritysten ja järjestöjen vastaavaa palvelujen tarjontaa. Yhtiön tuottamien palveluiden hinnoittelu on markkinaehtoista.
Määrärahaa kohdennetaan yhtiölle kompensoimaan osatyökykyisten alentunutta työkykyä, osaamista ja tuottavuutta.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Avustuksen puolittaminen (HO 2023) | -5 000 |
| Yhteensä | -5 000 |
| 2024 talousarvio | 5 000 000 |
| 2023 talousarvio | 10 000 000 |
| 2022 tilinpäätös | 10 000 000 |
42. Yritysten kehittämishankkeiden tukeminen (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 10 200 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi annetun lain (9/2014) ja valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi vuosina 2021—2028 annetun lain (758/2021) mukaisten avustusten maksamiseen yritysten kehittämis- ja investointihankkeisiin sekä voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen pk-yritysten toimintaympäristöä parantaviin hankkeisiin.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Momentin määrärahasta on varattu 1 400 000 euroa kasvun kiihdyttämisohjelman toimeenpanoon (RRF pilari3) osana elpymis- ja palautumissuunnitelmaa.
Selvitysosa:
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
| 2024 | 2025 | 2026 | Yhteensä vuodesta 2024 lähtien |
|
| Ennen vuotta 2024 tehdyt sitoumukset | 10 200 | 4 300 | 1 000 | 15 500 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Kasvun kiihdyttämisohjelma (RRF pilari3) | -1 630 |
| Maksatusten tarkistukset | -12 200 |
| Myöntämisvaltuuden lakkauttaminen (HO 2023) | -1 000 |
| Yhteensä | -14 830 |
Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.
| 2024 talousarvio | 10 200 000 |
| 2023 talousarvio | 25 030 000 |
| 2022 tilinpäätös | 15 037 913 |
44. Alueellinen kuljetustuki (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 6 300 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää valtionavustuslain (688/2001) nojalla alueellisesta kuljetustuesta vuosina 2023—2025 annetun valtioneuvoston asetuksen (1015/2022) mukaisen kuljetustuen maksamiseen tukeen oikeutetuilla alueilla toimiville pk-yrityksille niiden valmistamien tuotteiden pitkistä kuljetusmatkoista aiheutuvien kuljetuskustannusten alentamiseksi.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Kuljetustukea maksetaan harvaan asutuilla alueilla, eli Itä- ja Pohjois-Suomen NUTS 2 -alueella, sekä Saarijärven—Viitasaaren seutukunnan sekä Imatran, Ruokolahden, Rautjärven ja Parikkalan kuntien alueella toimivien pienten ja keskisuurten yritysten pitkän matkan tavarankuljetuksista. Kuljetustukijärjestelmän tavoitteena on alentaa syrjäisten ja harvaan asuttujen alueiden yritystoiminnalle pitkistä kuljetusmatkoista aiheutuvia lisäkustannuksia ja siten parantaa yritysten kilpailukykyä ja lisätä yritystoimintaa näillä alueilla.
Kuljetustukea maksetaan matkan pituuden mukaan määräytyvänä prosenttiosuutena (9—20 %) hyväksytyistä kustannuksista.
Kuljetustukea maksetaan noin 250 pienelle ja keskisuurelle yritykselle.
| 2024 talousarvio | 6 300 000 |
| 2023 talousarvio | 6 300 000 |
| 2022 tilinpäätös | 6 000 000 |
51. Julkiset työvoima- ja yrityspalvelut (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 183 971 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain (916/2012) mukaisesti:
1) asiantuntija-arviointien, kokeilujen, valmennusten, työvoimakoulutuksen, työnvälityspalvelun, ammatinvalinta- ja uraohjauksen ja yritystoiminnan kehittämispalvelujen hankintaan, työllisyyspoliittisiin avustuksiin, joilla rahoitettava toiminta päättyy viimeistään 30.9.2024 sekä työhön ja palveluihin hakeutuville ja palveluihin ja asiantuntija-arviointeihin osallistuville maksettaviin kustannusten korvauksiin ja työolosuhteiden järjestelytuen maksamiseen
2) valtion virastolle tai laitokselle työttömän työnhakijan palkkaamisesta 30.9.2024 mennessä aiheutuviin palkkauskustannuksiin enintään 250 henkilötyövuotta vastaavalta osalta
3) palkkatuen maksamiseen
4) starttirahan maksamiseen muille kuin työttömänä yritystoiminnan aloittaneille
5) vakuutusturvan kustannuksiin.
Lisäksi määrärahaa saa käyttää:
6) työllisyyden edistämisen kuntakokeilusta (1269/2020) annetun lain mukaisesti työllisyyden edistämisen kuntakokeiluihin osallistuvien kuntien tekemien palkkatuki-, starttiraha- ja korvauspäätösten maksamiseen siten kuin julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta (916/2012) annetussa laissa on säädetty kyseisten palveluiden rahoituksesta
7) ennen työllisyyslain (275/1987) voimaantuloa palkattujen ja edelleen samassa työsuhteessa olevien vajaakuntoisten henkilöiden palkkaamisesta aiheutuviin menoihin.
Määrärahaa saa käyttää myös kohdissa 1), 2) ja 5) mainittujen kulutusmenojen maksamiseen.
Siirtomenoista palkkatuki, starttiraha ja työllisyyspoliittinen avustus budjetoidaan maksuperusteisena, Valtiokonttorin tapaturmavakuutusmaksut maksatuspäätösperusteisena ja muut siirtomenot suoriteperusteisena.
Selvitysosa:
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Asiantuntija-arvioinnit | 2 000 000 |
| Kokeilut ja valmennukset (490 000 otp) | 15 000 000 |
| Työvoimakoulutuksen hankinta | |
| — Ammatillinen koulutus (1,01 milj. otp) | 19 700 000 |
| — Kotoutumiskoulutus (1,3 milj. otp) | 68 398 000 |
| Yhteensä | 88 098 000 |
| Starttiraha (2 600 htv) | 18 000 000 |
| Palkkatuettu työ | |
| — Valtionhallinto (enintään 250 htv) | 5 500 000 |
| — Kunnat ja kuntayhtymät (2 200 htv) | 12 100 000 |
| — Yksityinen sektori (7 500 htv) | 38 000 000 |
| Yhteensä | 55 600 000 |
| Työllisyyspoliittinen avustus | 2 000 000 |
| Korvaukset | 900 000 |
| Vakuutusturva | 950 000 |
| Työnvälitys-, tieto- ja neuvontapalvelut | 1 000 000 |
| Ammatinvalinta- ja uraohjaus | 423 000 |
| Kaikki yhteensä | 183 971 000 |
Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet
| 2022 toteutuma |
2023 arvio |
2024 tavoite |
|
| — 3 kk ammatillisen työvoimakoulutuksen jälkeen työttömäksi jääneiden osuus (%) | 38 | < 39 | < 39 |
| — 3 kk palkkatuetun työn jälkeen työttömäksi jääneiden osuus (%) | 46 | < 45 | < 45 |
| — 3 kk kotoutumiskoulutuksen jälkeen työttömäksi jääneiden osuus (%) | 26 | < 26 | < 26 |
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
| 2024 | 2025 | 2026 | Yhteensä vuodesta 2024 lähtien |
|
| Ennen vuotta 2024 tehdyt sitoumukset | 55 000 | 9 500 | 500 | 65 000 |
Määrärahan käytöstä arvioidaan kulutusmenojen osuudeksi 5 000 000 euroa ja siirtomenojen osuudeksi 178 971 000 euroa.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Hoitajamitoituksesta aiheutuvien kustannusten kattaminen, siirron palautus | 20 530 |
| Korkeakoulututkintoon johtava työvoimakoulutus | 270 |
| Kotoutumiskoulutuksen lisääntyminen | 2 294 |
| Pakolaiskiintiön lasku 850 henkilöstä 500 henkilöön (HO 2023) | -457 |
| Palveluprosessin muutos työttömien opiskeluun liittyvän sääntelyn johdosta (siirto momentilta 32.01.03) | 2 000 |
| Ruotsinkielinen kotoutumiskoulutus (HO 2023) | 500 |
| TE-digi -hanke (siirto momentilta 32.01.10) | 10 000 |
| Tilapäistä suojelua saavien määrän muutos | -4 688 |
| Toimet 55 vuotta täyttäneiden työllistymiseen | 2 500 |
| Toimet työurien pidentämiseksi (siirto momentille 32.30.55) | -10 800 |
| Turvapaikanhakijoiden määrän muutos | -2 282 |
| Työllisyysmäärärahat (HO 2023) | -41 000 |
| Yritystoiminnan kehittämispalvelut (HO 2023) | -13 000 |
| Uudelleenkohdennus | -4 500 |
| Tasomuutos | 1 692 |
| Yhteensä | -36 941 |
| 2024 talousarvio | 183 971 000 |
| 2023 II lisätalousarvio | -1 105 000 |
| 2023 I lisätalousarvio | -2 137 000 |
| 2023 talousarvio | 220 912 000 |
| 2022 tilinpäätös | 281 235 000 |
52. Palkkaturva (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 33 460 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) palkkaturvalain (866/1998) ja merimiesten palkkaturvalain (1108/2000) mukaisten menojen maksamiseen
2) takaisinperittyjen saatavien palautusten ja niistä kertyvien korkojen maksamiseen
3) palkkaturvamenettelyyn liittyviin viranomaismaksuihin, oikeudenkäyntikuluihin ja konkurssikustannusten maksamiseen sekä työnantajien tilitoimistoille maksettaviin kustannuksiin, kun palkkaturvaviranomainen on pyytänyt työnantajan tilitoimistolta selvitystä palkkasaatavista
4) kulutusmenojen maksamiseen.
Selvitysosa:Palkkaturvajärjestelmä turvaa työntekijän työsuhteesta johtuvien saatavien maksamisen työnantajan konkurssin ja muiden maksukyvyttömyystilanteiden varalta. Palkkaturvana voidaan maksaa sellaiset työsuhteesta johtuvat saatavat, jotka työnantaja olisi ollut velvollinen maksamaan työntekijälle.
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Palkkaturva | 33 270 000 |
| Takaisinperittyjen saatavien palautukset ja korot | 60 000 |
| Viranomaismaksut, oikeudenkäyntikulut ja konkurssikustannukset | 130 000 |
| Yhteensä | 33 460 000 |
Palkkaturvamenoja vastaavat tulot 33 270 000 euroa on merkitty momentille 12.32.31.
Palkkaturvapalautusten arvioidut 1 000 000 euron korot on budjetoitu momentille 12.32.99.
Palkkaturvan tunnuslukuja
| 2022 toteutuma |
2023 arvio |
2024 arvio |
|
| Palkkaturvaa peritty takaisin työnantajilta (1 000 euroa) | 6 636 | 7 500 | 8 000 |
| Palkkaturvaa saaneet työntekijät (lkm) | 5 015 | 7 000 | 6 500 |
| Palkkaturvapäätöksen saaneet työnantajat (lkm) | 1 707 | 2 000 | 2 000 |
| Hakemusten keskimääräinen käsittelyaika (pv) | 107 | 120 | 120 |
| Hakemuksista käsitelty alle 2 kuukaudessa (%) | 38,7 | 35 | 35 |
Määrärahan käytöstä arvioidaan siirtomenojen osuudeksi 33 380 000 euroa ja kulutusmenojen osuudeksi 80 000 euroa.
Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.
| 2024 talousarvio | 33 460 000 |
| 2023 talousarvio | 33 460 000 |
| 2022 tilinpäätös | 25 928 282 |
55. Toimet työurien pidentämiseksi (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 61 700 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain (916/2012) mukaisesti:
1) muutosturvakoulutuksen hankintaan
2) lain 7 a luvussa tarkoitetun tuen maksamiseen
3) lain 11 luvun 1 §:ssä tarkoitetun tuen maksamiseen.
Siirtomenoista muutosturvakoulutus budjetoidaan suoriteperusteisena, 55 vuotta täyttäneiden työllistämistuki sekä kuntien velvoitetyöllistäminen budjetoidaan maksuperusteisena.
Selvitysosa:Määräraha on tarkoitettu julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetussa laissa säädettyjen 55 vuotta täyttäneiden työllisyyden edistämiseen tarkoitettuihin toimiin, joita ovat kohderyhmälle tarkoitettu muutosturvakoulutus, 55 vuotta täyttäneiden työllistämistuki sekä kuntien velvoitetyöllistäminen. ELY-keskukset ja TE-toimistot hankkivat muutosturvakoulutuksia ja Työllisyysrahasto maksaa koulutukset toteutuneiden kustannusten mukaan. 55 vuotta täyttäneiden työllistämistuki ja kuntien velvoitetyöllistäminen muistuttavat palkkatuettua työtä, mutta toisin kuin palkkatuen kohdalla, on työnantajalla oikeus saada edellä mainitut tuet laissa säädettyjen edellytysten täyttyessä.
Muutosturvakoulutusmenoja vastaavat tulot on budjetoitu momentille 12.32.99.
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Muutosturvakoulutus | 22 000 000 |
| 55 vuotta täyttäneiden työllistämistuki | 20 000 000 |
| Kuntien velvoitetyöllistäminen | 19 700 000 |
| Yhteensä | 61 700 000 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Työssäoloehdon pidentäminen 12 kuukauteen (HO 2023) | 3 200 |
| Työurien pidentäminen (siirto momentilta 32.30.51) | 10 800 |
| Työurien pidentäminen (siirto momentilta 33.20.50) | 12 000 |
| Työurien pidentäminen (siirto momentilta 33.20.52) | 13 700 |
| Yhteensä | 39 700 |
| 2024 talousarvio | 61 700 000 |
| 2023 II lisätalousarvio | — |
| 2023 I lisätalousarvio | 9 125 000 |
| 2023 talousarvio | 22 000 000 |
64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n alue- ja rakennepolitiikan ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 643 967 000 euroa.
Vuonna 2024 saa uusia myöntämispäätöksiä tehdä yhteensä 379 462 000 eurolla.
Mikäli vuoden 2023 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2024.
Määrärahaa ja myöntämisvaltuutta saa käyttää:
1) EU:n ohjelmakauden 2021—2027 toimintapoliittisia tavoitteita ”Älykkäämpi Eurooppa”, ”Vihreämpi Eurooppa”, ”Yhteenliitetympi Eurooppa” ja ”Sosiaalisempi Eurooppa” sekä oikeudenmukaista siirtymää (JTF-rahasto) toteuttavan ohjelman EU:n ja valtion rahoitusosuuden sekä Interreg-ohjelmien valtion rahoitusosuuden maksamiseen
2) Suomen vuosien 2014—2020 rakennerahasto-ohjelman EU:n ja valtion rahoitusosuuden maksamiseen sekä Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen (EAY) ja Eurooppalaisen naapuruuden välineen rajayhteistyöosion (ENI CBC) valtion rahoitusosuuden maksamiseen
3) edellä mainittujen ohjelmien toteutukseen liittyvän teknisen tuen ja ohjelmien toteuttamisen kannalta välttämättömien kulutusmenojen maksamiseen sekä kansallisen vastinrahoituksen hallinnointiin ja hallinnollisten tarkastusten tekemiseen tarvittavan henkilöstön palkkaamiseen
4) enintään 250 henkilötyövuoden palkkaamiseen kausien 2014—2020 ja 2021—2027 ohjelmien toteuttamiseen
5) EU:n ja valtion rahoitusosuuksien maksamiseen InvestEU-ohjelmaan ja vähävaraisimmille suunnatun Eurooppalaisen avun rahaston ohjelmaan
6) Ohjelmakauden 2007—2013 neuvoston asetuksen 1083/2006 98—102 artiklan, EU:n ohjelmakauden 2014—2020 neuvoston asetuksen 1303/2013 139 artiklan mukaisten ennakkomaksujen maksamiseen, 143—147 artiklan mukaisten rahoitusoikaisuiden maksamiseen, EU:n ohjelmakauden 2021—2027 neuvoston asetuksen 1060/2021 103—104 artiklan mukaisten rahoitusoikaisuiden maksamiseen sekä muista hankkeisiin tehdyistä sitoumuksista aiheutuvien velvoitteiden maksamiseen
7) hankkeen toteuttamisen kannalta perusteltujen ennakoiden maksamiseen
8) Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen (EAY) ohjelmien 2014—2020 ja Interreg-ohjelmien 2021—2027 teknisen tuen toteuttamisesta aiheutuvien negatiivisten korkojen maksamiseen ulkomaisten hallintoviranomaisten osalta ja ohjelmiin liittyvän teknisen tuen maksamiseen kertaluonteisena eränä ohjelman hallintoviranomaisena toimivalle maakunnan liitolle ohjelmien maksatusten korvaamisen varmistamiseksi tuensaajille määräajan puitteissa sekä Suomen kansallisen vastinrahoituksen osuuteen kertaluonteisena eränä Euroopan laajuisille Interreg-ohjelmille
9) Interreg-ohjelmien 2021—2027 jäsenvaltion velvoitteista aiheutuviin maksuihin.
Momentin myöntämisvaltuudesta 15 209 000 euroa ja määrärahasta 21 486 000 euroa kohdistuu Suomen alue- ja rakennepolitiikan ohjelman "Uudistuva ja osaava Suomi 2021—2027" tekniseen tukeen.
Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.
Selvitysosa:Myöntämisvaltuudesta yhteensä 263 038 000 euroa on EU:n alue- ja rakennepolitiikan rahastojen rahoitusosuutta ja 116 424 000 euroa valtion rahoitusosuutta. Määrärahasta yhteensä 394 389 000 euroa on tarkoitus käyttää EU:n alue- ja rakennepolitiikan rahastojen rahoitusosuuden maksatuksiin ja 249 578 000 euroa valtion rahoitusosuuden maksatuksiin. Määrärahasta yhteensä 294 881 000 euroa on tarkoitus käyttää ohjelmakauden 2014—2020 maksatuksiin, josta 157 270 000 euroa EU:n rakennerahastojen rahoitusosuuden maksatuksiin ja 137 611 000 euroa valtion rahoitusosuuden maksatuksiin. Määrärahasta yhteensä 349 086 000 euroa on tarkoitus käyttää ohjelmakauden 2021—2027 maksatuksiin, josta 237 119 000 euroa EU:n alue- ja rakennepolitiikan rahastojen rahoitusosuuden maksatuksiin ja 111 967 000 euroa valtion rahoitusosuuden maksatuksiin.
Ohjelmakauden 2021—2027 Euroopan sosiaalirahaston, aluekehitysrahaston ja oikeudenmukaisen siirtymän rahaston toimet on koottu Suomen alue- ja rakennepolitiikan ohjelmaan "Uudistuva ja osaava Suomi 2021—2027". Ohjelman julkinen kokonaisrahoitus on noin 3,1 mrd. euroa, josta EU-rahoitusosuus on 61 % eli noin 1,9 mrd. euroa ja kansallinen julkinen vastinrahoitus noin 1,2 mrd. euroa. Kansallisesta rahoituksesta valtion osuus on 75 % ja kuntien ja muun julkisen rahoituksen osuus 25 %.
Euroopan sosiaalirahaston ja aluekehitysrahaston toimet on koottu Suomen rakennerahasto-ohjelmaan "Kestävää kasvua ja työtä 2014—2020". Vuosina 2021—2023 käytettäväksi tarkoitettu ns. REACT-EU-elpymisrahoitus mukaan lukien ohjelman julkinen kokonaisrahoitus on noin 2,8 mrd. euroa, josta EU-rahoitusosuus on noin 51 % eli noin 1,4 mrd. euroa ja kansallinen julkinen vastinrahoitus vastaavasti lähes 1,4 mrd. euroa. Kansallisesta rahoituksesta valtion osuus on 78 % ja kuntien ja muun julkisen rahoituksen osuus noin 22 %.
Ohjelmakauden 2014—2020 rakennerahasto-ohjelman rahoitus ja hankkeiden toteutus päättyy vuoden 2023 lopussa, mutta maksatuksia ajoittuu vielä vuodelle 2024.
Alue- ja rakennepolitiikan ohjelmien myöntämisvaltuudesta tehdään useampivuotiselle hankkeelle sidonta pääsääntöisesti vuosittain, jotta useita hankkeita voidaan rahoittaa yhtäaikaisesti ja näin varmistaa ohjelmavarojen täysimääräinen käyttö.
Rahoituksen käytössä sovelletaan kunkin hallinnonalan rahoittamassa toiminnassa sovellettavia kansallisia ja EU:n säännöksiä ja rahoitus kohdennetaan kullakin hallinnonalalla mainittujen säännösten ja rakennerahasto-ohjelmien puitteissa asianomaisen ministeriön määrittelemällä tavalla. Maksettavien kustannusten tukikelpoisuuden tulee lisäksi olla kansallisten ja Euroopan unionin säännösten mukaisesti etukäteen tarkastettu, lukuun ottamatta ennakoita ja ohjelmakauden 2021—2027 teknistä tukea.
Teknisen avun toimeenpanemisesta päätetään Euroopan yhteisöjen rakennerahastosäännöksissä ja kansallisissa rakennerahastosäännöksissä säädetyssä menettelyssä.
Euroopan komission hyväksymässä kumppanuussopimuksessa ohjelmakaudelle 2021—2027 määritellään Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR), Euroopan sosiaalirahasto plussan (ESR+), oikeudenmukaisen siirtymän rahaston (JTF) sekä Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) strateginen kohdentuminen ja ohjelmatyön organisointi.
Ohjelmakauden 2021—2027 alue- ja rakennepolitiikan rahoitus kohdentuu elinkeinoelämälähtöisen innovaatiotoiminnan edistämiseen, pk-yritysten kasvumahdollisuuksien parantamiseen, toiminnan uudistumiseen ja liiketoimintaympäristön kehittämiseen, työnhakijoiden, työttömien, työvoiman ulkopuolella olevien ja työmarkkinoille heikosti kiinnittyneiden ryhmien työllistymisen edistämiseen, työttömyyden pitkittymisen ehkäisemiseen, oppimismahdollisuuksien kehittämiseen, kaikkein heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien aseman parantamiseen sekä niiden alueiden tukemiseen, joihin kohdistuu vakavia sosioekonomisia haasteita ilmastoneutraaliin talouteen siirtymisen vuoksi.
Ohjelmakauden 2021—2027 Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen mukaisten Interreg-ohjelmien toimenpitein tuetaan raja-alueiden ja laajempien yhteistyöalueiden integroitumista, kokemusten vaihtoa, innovatiivisia toimintatapoja, verkostojen syntymistä ja vahvistumista. Ohjelmilla pyritään vaikuttamaan mm. raja-alueiden kilpailukykyyn ja taloudelliseen kehitykseen.
InvestEU-ohjelman tavoitteena on tukea Euroopan unionin politiikkatavoitteita rahoitus- ja investointitoimilla, joilla edistetään unionin kilpailukykyä, talouden kestävyyttä ja kasvua, sosiaalista sopeutumiskykyä ja osallistavuutta, pääomamarkkinoiden yhdentymistä sekä sisämarkkinoiden vahvistumista.
Suomen alue- ja rakennepolitiikan ohjelman "Uudistuva ja osaava Suomi 2021—2027" jakautuminen toimintalinjoittain (pl. InvestEU:n ja Interreg-ohjelmien osuudet)
| Osuus koko ohjelmakaudella (%) | |
| TL 1. Innovatiivinen Suomi (EAKR) | 29,4 |
| TL 2. Hiilineutraali Suomi (EAKR) | 14,2 |
| TL 3. Saavutettavampi Suomi (ESR+) | 3,6 |
| TL 4. Työllistävä, osaava ja osallistava Suomi (ESR+) | 29,7 |
| TL 5. Sosiaalisten innovaatioiden Suomi (ESR+) | 1,0 |
| TL 6. Aineellista puutetta torjuva Suomi (ESR+) | 1,1 |
| TL 7. Oikeudenmukaisen siirtymän Suomi (JTF) | 21,0 |
| Yhteensä | 100,0 |
Myöntämisvaltuuden käytöstä aiheutuvat menot (milj. euroa)
| 2024 | 2025 | 2026 | 2027 | Yhteensä vuodesta 2024 lähtien |
|
| Ohjelmakausi 2014—2020 | |||||
| Aikaisempien vuosien sitoumukset | 120,470 | - | - | - | 120,470 |
| Vuoden 2022 sitoumukset | 110,410 | - | - | - | 110,410 |
| Vuoden 2023 sitoumukset | 64,001 | - | - | - | 64,001 |
| Yhteensä | 294,881 | - | - | - | 294,881 |
| Ohjelmakausi 2021—2027 | |||||
| Vuoden 2022 sitoumukset | 18,363 | 7,659 | 2,957 | 4,367 | 33,346 |
| Vuoden 2023 sitoumukset | 254,831 | 405,341 | 294,900 | 236,764 | 1 191,836 |
| Vuoden 2024 sitoumukset | 75,892 | 131,312 | 89,644 | 82,614 | 379,462 |
| Yhteensä | 349,086 | 544,312 | 387,501 | 323,745 | 1 604,644 |
| Kaikki yhteensä | 643,967 | 544,312 | 387,501 | 323,745 | 1 899,525 |
Myöntämisvaltuuden ja määrärahan käyttö eri ohjelmaosioihin ja prioriteetteihin, EU:n ja valtion rahoitusosuudet (milj. euroa)
| Ohjelma/osio/prioriteetti | Ohjelmakauden 2021—2027 rahoituskehys valtuutena |
Myöntämisvaltuus v. 2024 |
Määräraha v. 2024 |
| Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) | |||
| Tekninen tuki | 50,305 | 7,732 | 10,923 |
| Valtakunnalliset teemat | 54,301 | 8,317 | 7,410 |
| Aluerahoitus | 1 122,324 | 165,127 | 147,121 |
| Kaupunkirahoitus | 110,723 | 18,473 | 16,459 |
| Yhteensä | 1 337,653 | 199,649 | 181,913 |
| InvestEU | 31,571 | - | 6,941 |
| Yhteensä | 1 369,224 | 199,649 | 188,854 |
| Euroopan sosiaalirahasto plus (ESR+) | |||
| Tekninen tuki | 38,700 | 5,351 | 7,560 |
| Valtakunnalliset teemat | 184,030 | 26,115 | 23,358 |
| Aluerahoitus | 654,908 | 90,213 | 80,689 |
| Aineellisen puutteen torjuminen | 32,301 | 4,341 | 3,883 |
| Yhteensä | 909,939 | 126,020 | 115,490 |
| Oikeudenmukaisen siirtymän rahasto (JTF) | |||
| Tekninen tuki | 25,587 | 2,126 | 3,003 |
| Aluerahoitus | 591,692 | 37,385 | 33,839 |
| Yhteensä | 617,279 | 39,511 | 36,842 |
| Interreg-ohjelmat1) | 51,000 | 7,000 | 7,900 |
| Interreg-ulkorajaohjelmat1) | 21,975 | 7,282 | - |
| Yhteensä | 72,975 | 14,282 | 7,900 |
| Kaikki yhteensä | 2 969,417 | 379,462 | 349,086 |
1) Koostuu valtion rahoitusosuudesta.
Kestävää kasvua ja työtä 2014—2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman ydinindikaattorit
| Toteutuma 2014—2022 |
Tavoite (2023) |
|
| Uudet yritykset | 584 | 600 |
| Uudet työpaikat | 12 610 | 13 260 |
| Uudet tki-työpaikat | 1 091 | 945 |
| Tutkimus- ja kehittämisinstituutioiden vetämiin hankkeisiin osallistuvat yritykset | 24 876 | 19 000 |
| Vähähiilisyyttä edistävien yritysten lukumäärä | 2 619 | 1 900 |
| Työttömät ja työelämän ulkopuolelta tulevat alle 30-vuotiaat osallistujat | 44 647 | 42 000 |
| Koulutustoimenpiteissä: perusasteen suorittaneet osallistujat | 38 499 | 32 000 |
| Osallisuutta vahvistavissa toimenpiteissä: pitkäaikaistyöttömät | 18 216 | 15 500 |
Suomen alue- ja rakennepolitiikan ohjelman "Uudistuva ja osaava Suomi 2021—2027" ydinindikaattorit
| Tavoite (2029) |
|
| Yritykset yhteistyössä tutkimuslaitosten kanssa | 24 284 |
| Uudet tuella aikaansaadut työpaikat | 18 756 |
| Tuote- tai prosessi-innovaatioita tekevät pk-yritykset | 3 417 |
| Yritykset, joissa on suurempi liikevaihto | 5 307 |
| Päästövähennyksiä edistävät uudet ratkaisut | 550 |
| Tuen piiriin kuuluvan kunnostetun maaperän pinta-ala (ha) | 13 596 |
| 18—29-vuotiaat nuoret | 1 210 |
| Työttömät, mukaan lukien pitkäaikaistyöttömät | 76 740 |
| Työelämän ulkopuolella olevat | 26 515 |
| Työlliset, mukaan lukien itsenäiset ammatinharjoittajat | 18 424 |
EU-tuen maksut on merkitty momentille 12.32.50 ja takaisinperinnästä aiheutuvat erät momentille 12.39.10. Maakuntien liittojen korkotuotot ja mahdolliset aikaisempina vuosina maakuntien liitoille maksettujen määrärahojen palautukset on merkitty momentille 12.32.99.
Määrärahan käytöstä arvioidaan kulutusmenojen osuudeksi 16 000 000 euroa ja siirtomenojen osuudeksi 627 967 000 euroa.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Arvioitua hitaammat ohjelmien maksatukset | 30 000 |
| Maksatusten tarkistukset | -1 610 |
| Ohjelmakauden 2014-2020 maksatukset | -8 956 |
| Ohjelmakauden 2014-2020 maksatusarvioiden tarkistaminen pl. React EU | -128 959 |
| Ohjelmakauden 2014-2020 purkautuvien valtuuksien uudelleenbudjetoinnin maksatukset | -5 000 |
| Ohjelmakauden 2014-2020 React EU maksatukset | 2 681 |
| Ohjelmakauden 2021+ kehyksen maksatukset | 13 906 |
| Ohjelmakauden 2021-2027 maksatukset | -24 629 |
| Oikeudenmukaisen siirtymän rahasto | 84 590 |
| REACT-EU | -92 834 |
| Ulkorajamaakuntien kehittäminen (siirto momentille 32.30.40) | -2 000 |
| Uudistuva ja osaava Suomi | 163 462 |
| Yhteensä | 30 651 |
Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.
| 2024 talousarvio | 643 967 000 |
| 2023 II lisätalousarvio | -30 000 000 |
| 2023 I lisätalousarvio | — |
| 2023 talousarvio | 613 316 000 |
| 2022 tilinpäätös | 358 086 463 |
(87.) Pääomasijoitus Työkanava Oy:lle (siirtomääräraha 2 v)
Selvitysosa:Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.
| 2023 talousarvio | 7 000 000 |
| 2022 tilinpäätös | 10 000 000 |
95. Vaikuttavuusinvestointien tuotonmaksu (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 6 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää tulosperusteisten työllisyyden vaikuttavuusinvestointihankkeen tuoton maksamiseen.
Selvitysosa:Työ- ja elinkeinoministeriö on kilpailuttanut ja solminut yksityisen hankehallinnoijan kanssa sopimuksen tulosperusteisen työllisyyden vaikuttavuusinvestointirahaston perustamisesta. Pitkäaikaistyöttömyyden alentamista tavoitteleva hanke käynnistyi v. 2018.
Vaikuttavuusinvestointihankkeissa hankehallinnoija kerää rahastoihin sijoittajilta pääomia, jotka käytetään pitkäaikaistyöttömien työnhakijoiden palveluiden rahoittamiseen. Sijoittajat kantavat taloudellisen riskin hankkeen tuloksellisuudesta.
Työ- ja elinkeinoministeriö on sitoutunut maksamaan rahastoon sijoittaneille toimijoille tulokseen perustuvaa palkkiota. Tulospalkkio määrittyy toiminnan tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden perusteella. Pitkäaikaistyöttömyyden alentamiseen tähtäävässä hankkeessa toimijoille maksetaan enintään 10 000 euroa työllistynyttä kohden, yhteensä enintään 23 milj. euroa vuosina 2020—2024.
Vaikuttavuus
| 2022 toteutuma |
2023 tavoite |
2024 tavoite |
|
| Pitkäaikaistyöttömien työllisyys paranee | |||
| Pitkäaikatyöttömien työllisyyshankkeeseen osallistuvien määrä (kumulatiivinen v. 2019—, hlöä) | 3 180 | 4 900 | 6 500 |
| — joista työllistyneitä | 1 222 | 1 900 | 2 600 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Maksatusten tarkistukset | -2 000 |
| Yhteensä | -2 000 |
| 2024 talousarvio | 6 000 000 |
| 2023 II lisätalousarvio | 1 500 000 |
| 2023 talousarvio | 8 000 000 |
| 2022 tilinpäätös | 4 223 423 |