Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         01. Hallinto
              20. Siviilipalvelus
         30. Työllisyys ja yrittäjyys
         40. Yritysten erityisrahoitus
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2024

01. HallintoPDF-versio

Valtuus

Luottolaitosten varoista myönnettävien eräistä korkotukilainoista annetun lain (1015/1977) 4 §:n mukainen turvavarastointilainojen korkohyvityksen enimmäismäärä on 5 %. Uusia turvavarastolainoja saa hyväksyä vuonna 2024 enintään 8 400 000 euroa.

Turvavarastolain (970/1982) 7 §:n mukaisia varastoavustuksia saa myöntää vuonna 2024 enintään 34 000 euroa.

Selvitysosa:Työ- ja elinkeinoministeriö toteuttaa yhdessä hallinnonalan yksiköiden kanssa toimenpiteitä, joilla tuetaan talouskasvua, jonka tulee olla sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävää. Talouskasvun perustana on menestyvä yritystoiminta, joka innovoi, työllistää ja luo hyvinvointia Suomeen. Hallinnonalan toimijoiden tavoitteena on rakentaa toimintaympäristö, jolla luodaan toimintaedellytyksiä kilpailukyvyn ja talouden kasvun vahvistumiselle.

Suomen taloudellisen menestyksen ja suomalaisyritysten kasvuedellytysten kannalta on keskeistä huolehtia siitä, että yritysten säädösympäristö on toimiva ja kilpailukykyinen. Hallinnonalalla toteutetaan kokonaisvaltaisesti toimenpiteitä, joilla Suomi kehittyy houkuttelevaksi ja kilpailukykyiseksi maaksi tehdä työtä ja yrittää. Yritysten kasvuedellytyksiä vahvistetaan purkamalla niitä rajoittavaa tai hidastavaa sääntelyä. Talouden kilpailullisuutta kasvatetaan ja markkinaehtoisen liiketoiminnan harjoittamisen edellytyksiä parannetaan.

Yrityksiä kannustetaan uudistumaan ja kasvattamaan puhdasta siirtymää tukevaa kansainvälistä liiketoimintaa uuden osaamisen, teknologian ja monialaisen yhteistyön avulla sekä hyödyntäen uusia arvonluonnin lähteitä ja digitalisaatiota. Yritysten, korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja muiden TKI-toimijoiden yhteistyötä vahvistetaan kansainvälisesti kilpailukykyisten ekosysteemien kasvattamiseksi strategisesti merkittävillä kasvualoilla. Oleellista on kyetä tekemään kansallisia valintoja teemoista ja aiheista, joihin kansallisia innovaatio-, teollisuus- ja elinkeinopolitiikan voimavaroja strategisesti kohdennetaan. Suomalaisten yritysten menestymistä globaaleilla markkinoilla tuetaan auttamalla yrityksiä tunnistamaan kansainvälisiä liiketoimintamahdollisuuksia, pääsemään osaksi globaaleja arvoverkostoja ja ekosysteemejä sekä rakentamaan kansainvälisiä kumppanuuksia.

Innovaatiot ja toimiva aineettoman omaisuuden suojajärjestelmä ovat keskeisiä suomalaisyritysten kasvun ja kansainvälisen kilpailukyvyn kannalta. Toimiva ja kilpailukykyinen aineettomien oikeuksien järjestelmä varmistaa yritysten innovaatioiden ja muun aineettoman omaisuuden suojan ja hyödyntämisen sekä oikeuksien tehokkaan täytäntöönpanon Suomessa ja kansainvälisesti.

Toimivat työmarkkinat ja ajanmukainen — työnantajien, työntekijöiden ja yritysten tarpeet huomioon ottava — työlainsäädäntö, osaava työvoima sekä hyvä työelämän laatu ovat yritysten kilpailuetuja. Yritysten tasapuolisista kilpailuedellytyksistä huolehditaan mm. työlainsäädännön keinoin. Paikallisen sopimisen edellytyksiä parantamalla sekä yritysten toimintaedellytyksiä ja kasvuhalukkuutta edistämällä helpotetaan tavoitetta nostaa työllisyysastetta. Työnantajien hallinnollista taakkaa pyritään keventämään lupa- ja ilmoitusmenettelyjä karsimalla.

Kansallisen huoltovarmuuden strateginen tavoite on turvata kriittisten infrastruktuurien, tuotannon ja palveluiden toimivuus siten, että ne kykenevät täyttämään väestön, talouselämän ja maanpuolustuksen välttämättömimmät perustarpeet kaikissa olosuhteissa.

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti tulosalueelle seuraavat tavoitteet vuodelle 2024:

Henkilötyövuodet ja kokonaistyötyytyväisyys

  Henkilötyövuodet Kokonaistyötyytyväisyys (1—5)
  2022
toteutuma
2023
arvio
2024
arvio
2022
toteutuma
2023
tavoite
2024
tavoite
             
Työ- ja elinkeinoministeriö 449 430 435 3,7 > 3,65 > 3,65
ELY-keskukset 3 295 3 300 3 200 3,8 > 3,6 > 3,7
Työ- ja elinkeinotoimistot 4 532 4 500 4 500 3,5 > 3,5 > 3,5
Geologian tutkimuskeskus 440 438 445 3,84 3,8 3,8
Business Finland 685 695 695 3,7 >3,7 >3,8
Kilpailu- ja kuluttajavirasto 223 230 230 4,05 3,8 3,8
Patentti- ja rekisterihallitus 420 437 436 4,0 3,9 4,0
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto 263 281 278 3,8 3,8 3,9
Energiavirasto 102 100 122 4,01 > 3,9 > 4,0
Yhteensä 10 409 10 411 10 341 > 3,8 > 3,7 > 3,8

01. Työ- ja elinkeinoministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 38 019 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) kuluttajatiedon julkistamispalkintoa varten

2) EU:n sisäasioiden rahastoon kuuluvasta Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastosta (AMIF) rahoitettavista hankkeista aiheutuvien siirtomenojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Määrärahasta on varattu

1) 50 000 euroa energiainfrastruktuuri-investointeihin (RRF pilari1)

2) 50 000 euroa investointeihin uuteen energiateknologiaan (RRF pilari1)

3) 165 000 euroa vähähiilisen vedyn sekä hiilidioksidin talteenottoon ja hyödyntämiseen (RRF pilari1)

4) 70 000 euroa maahanmuuton digitaaliseen infrastruktuuriin (RRF pilari3)

5) 750 000 euroa jatkuvan oppimisen uudistukseen (RRF pilari3)

6) 40 000 euroa lupamenettelyjen ja viranomaisuudistusten voimavaroihin (REPowerEU)

osana elpymis- ja palautumissuunnitelmaa.

REPowerEU:hun liittyvää määrärahaa saa käyttää sen jälkeen, kun EU:n neuvosto on hyväksynyt REPowerEU-luvun osana Suomen kansallisen elpymis- ja palautumissuunnitelman päivitystä.

Selvitysosa:Työ- ja elinkeinoministeriö vastaa Suomen yrittäjyyden ja innovaatiotoiminnan toimintaympäristöstä, työmarkkinoiden toimivuudesta ja työntekijöiden työllistymiskyvystä sekä alueiden kehittymisestä. Ministeriö johtaa ja ohjaa kasvu- sekä elinkeino- ja innovaatiopolitiikkaa, työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikkaa, kuluttaja- ja kilpailupolitiikkaa, alue-, energia- ja ilmastopolitiikkaa sekä työelämän kehittämistä, työperäistä maahanmuuttoa ja maahanmuuttajien kotouttamista.

Momentin määrärahasta 1 125 000 euroa on EU:n elpymisvälineen kautta rahoitettavia kokonaisuuksia.

Määrärahasta käytetään arviolta 1 500 000 euroa tutkimus- ja kehittämistoimintaan.

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2022
toteutuma
2023
varsinainen
talousarvio

2024
esitys
       
Bruttomenot 51 294 45 330 48 494
Bruttotulot 11 052 8 500 10 475
Nettomenot 40 242 36 830 38 019
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 10 438    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 9 632    

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Arkiston järjestämishanke (siirto momentilta 23.01.01) 158
Avainalojen vauhdittaminen (RRF pilari3) -50
Energiainfrastruktuuri-investoinnit (RRF pilari1) -250
Energiamarkkinariitalautakunnan perustaminen 215
Investoinnit uuteen energiateknologiaan (RRF pilari1) -250
Jatkuvan oppimisen uudistus (RRF pilari3) -1 335
Kotoutumispalvelujen uudistus (siirto momentilta 32.50.03) 80
Lääkekehityskeskuksen valmistelu -40
Ministereiden, heidän valtiosihteereidensä ja erityisavustajiensa sihteereiden palkkamenot (siirto momentille 23.01.02) (HO 2023) -426
NATO resilienssikoordinaation tarpeet 80
Palkkaluokkien yhtenäistäminen (siirto momentille 24.01.01) -32
Poliittinen esikunta -191
Suomen jäsenyys IAEA:n hallintoneuvostossa 2021-2024 (siirto momentilta 24.01.01) 38
Sähkölinjojen lunastusasioiden nopeutus (HO 2023) 350
Teollisuuden prosessien suora sähköistäminen ja vähähiilistäminen (RRF pilari1) -20
Tukiviranomaisroolin vaatimat hallintokulut (REPowerEU T&K) 40
Tutkimus- ja innovaationeuvoston (TIN) asiantuntijan palkkausmenot (1 htv) 100
VN yhteisen verkkojulkaisualustan (YJA) erillissivustojen ylläpitokulut (siirto momentilta 23.01.01) 10
Vähähiilinen vety sekä hiilidioksidin talteenotto ja hyödyntäminen (RRF pilari1) -291
Palkkausten tarkistukset 1 661
Säästöpäätös 342
Tasomuutos 1 000
Yhteensä 1 189

Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.


2024 talousarvio 38 019 000
2023 II lisätalousarvio 2 417 000
2023 talousarvio 36 830 000
2022 tilinpäätös 39 436 000

02. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 220 048 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) euroneuvontakeskuksista aiheutuvien menojen maksamiseen

2) porotilalain, luontaiselinkeinolain, kolttalain ja maatilalakia edeltävän lainsäädännön mukaisesti valtion hallinnassa olevien kiinteistöjen hoitomenojen maksamiseen

3) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen

4) yritysten kehittämispalvelujen kehittämisestä, edistämisestä ja ylläpidosta aiheutuviin menoihin.

Määrärahasta on varattu

1) 350 000 euroa jatkuvan oppimisen uudistukseen (RRF pilari3)

2) 2 750 000 euroa lupamenettelyjen ja viranomaisuudistusten voimavaroihin (REPowerEU)

osana elpymis- ja palautumissuunnitelmaa.

REPowerEU:hun liittyvää määrärahaa saa käyttää sen jälkeen, kun EU:n neuvosto on hyväksynyt REPowerEU-luvun osana Suomen kansallisen elpymis- ja palautumissuunnitelman päivitystä.

Selvitysosa:Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskukset) edistävät alueellista kehittymistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset edistävät yrittäjyyttä, työmarkkinoiden toimintaa, osaamista ja kulttuuria, maaseudun elinvoimaisuutta, joukkoliikennettä ja sen kehittämistä sekä liikennejärjestelmän toimivuutta ja liikenteen turvallisuutta, hyvää ympäristöä sekä luonnon ja luonnonvarojen kestävää käyttöä alueilla sekä työvoiman maahanmuuttoa alueilla. ELY-keskuksia on 15 ja ne toimivat kiinteässä yhteistyössä maakunnan liittojen ja kuntien kanssa. Paikallishallinnon viranomaisista ELY-keskusten ohjaukseen kuuluvat työ- ja elinkeinotoimistot (TE-toimistot). Lisäksi ELY-keskuksilla ja TE-toimistoilla on valtakunnallinen kehittämis- ja hallintopalveluja tuottava virasto (KEHA-keskus).

Momentin määrärahasta 3 100 000 euroa on EU:n elpymisvälineen toimeenpanon rahoitusta jatkuvan oppimisen uudistukseen ja lupamenettelyjen voimavaroihin.

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen ohjaavat ministeriöt (sisäministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö ja ympäristöministeriö) asettavat alustavasti elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2024:

Toiminnallinen tuloksellisuus

  2022
toteutuma
2023
tavoite
2024
tavoite
       
Asiakaspalvelutyytyväisyys (1—5) 4,3 > 4,0 > 4,2
ELY-keskusten sidosryhmien kokonaistyytyväisyys (1—5) - > 4,0 -

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2022
toteutuma
2023
varsinainen
talousarvio
2024
esitys
       
Bruttomenot 234 920 240 985 251 048
Bruttotulot 36 353 31 000 31 000
Nettomenot 198 567 209 985 220 048
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 34 319    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 36 932    

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

  2022
toteutuma
2023
varsinainen
talousarvio
2024
esitys
       
Julkisoikeudelliset suoritteet      
Maksullisen toiminnan tuotot      
— suoritteiden myyntituotot 9 197 8 700 9 000
— muut tuotot -16 - -
Tuotot yhteensä 9 181 8 700 9 000
       
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset      
— erilliskustannukset 7 552 6 400 6 500
— osuus yhteiskustannuksista 2 935 2 300 2 500
Kustannukset yhteensä 10 487 8 700 9 000
       
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) -1 306 - -
Kustannusvastaavuus, % 88 100 100

Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

  2022
toteutuma
2023
varsinainen
talousarvio
2024
esitys
       
Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot      
— muilta valtion virastoilta saatava rahoitus 4 275 8 000 7 000
— EU:lta saatava rahoitus 1 896 - -
— muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus 27 - -
— yhteisrahoitteisen toiminnan muut tuotot 1 978 3 000 3 000
Tuotot yhteensä 8 176 11 000 10 000
       
Hankkeiden kokonaiskustannukset 9 412 12 000 11 000
       
Omarahoitusosuus (tuotot - kustannukset) -1 236 -1 000 -1 000
Omarahoitusosuus, % 13 8 9

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten kautta ohjautuu rahoitusta seuraavilta talousarvion momenteilta: 30.10.51, 30.40.20, 21, 22, 31, 40, 51 ja 62, 31.10.31, 31.20.20 ja 55, 32.01.03, 20 ja 51, 32.20.41, 32.30.42, 51, 52 ja 64, 32.50.30, 33.20.31, 50 ja 52, 35.01.65, 35.10.20, 21, 22, 61 ja 63 sekä 35.20.64.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Jatkuvan oppimisen uudistus (RRF pilari3) -840
Juomavesidirektiivin toimeenpano (siirto momentille 30.01.01) -85
Jätelain rekisterisääntelyn muutokset ja SUP-direktiivin toimeenpano (siirto momentille 35.01.01) -135
Kasvun kiihdyttämisohjelma (RRF pilari3) -70
Kotoutumislain kokonaisuudistuksen valmistelutehtävät (siirto momentilta 32.50.03) 150
Metsitystukeen liittyvät tehtävät (siirto momentille 30.40.22) -315
Oikeudellisen tuen tehtävät (siirto momentilta 32.01.03) 195
Palkkatukiuudistuksen toimeenpano (siirto momentilta 32.01.03) 300
Rahoituskauden vaihtumisen lisäresurssit (CAP27) -700
Ruotsinkielinen kotoutumiskoulutus (HO 2023) 500
Saaristomeri (kertaluonteisen lisäyksen poisto) -150
TE-palvelu -uudistuksen muutoskustannukset (siirto momentilta 32.01.03) 400
Tietoturvatason korotus 530
Valkoposkihanhia koskevien poikkeuslupien käsittely (3 htv) 225
Valtakunnallinen Helpline (siirto momentille 32.01.03) -61
Valtorin laskutuksen muutos -270
Voimavarat lupamenettelyihin (REPowerEU luvitus) 2 750
Work in Finland -ohjelman jatko 600
Väliinputoajat työmarkkinoilla -150
Ympäristösopimusten sopimuskäsittely 400
Öljylämmityksestä luopuminen -3 200
Palkkausten tarkistukset 9 989
Yhteensä 10 063

Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.


2024 talousarvio 220 048 000
2023 II lisätalousarvio 7 493 000
2023 I lisätalousarvio 200 000
2023 talousarvio 209 985 000
2022 tilinpäätös 201 180 000

03. Työ- ja elinkeinotoimistojen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 287 447 000 euroa.

Selvitysosa:Työ- ja elinkeinotoimiston (TE-toimisto) tehtävänä on yritys- ja työnantajalähtöinen työnvälitys, joka tukee nopeaa työllistymistä ja avoimien työpaikkojen mahdollisimman tehokasta täyttöä. TE-toimistot toimivat ELY-keskusten alaisina paikallishallinnon viranomaisena.

Työ- ja elinkeinoministeriö päättää, kuinka suuri osa työ- ja elinkeinotoimistojen toimintamenoihin tarkoitetuista määrärahoista käytetään työllistymistä edistävään monialaiseen yhteispalveluun.

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti työ- ja elinkeinotoimistoille seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2024:

Toiminnallinen tuloksellisuus

  2022
toteutuma
2023
tavoite
2024
tavoite
       
Työnantaja-asiakkaiden kokonaistyytyväisyys (1—5) 4,1 > 4,0 > 4,0
Työnhakija-asiakkaiden kokonaistyytyväisyys (1—5) 4,2 > 4,0 > 4,0

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2022
toteutuma
2023
varsinainen
talousarvio

2024
esitys
       
Bruttomenot 261 382 279 169 287 847
Bruttotulot 793 400 400
Nettomenot 260 589 278 769 287 447
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 39 444    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 49 480    

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Kv. rekrytointi (siirto momentilta 32.01.05) 600
Oikeudellisen tuen tehtävät (siirto momentille 32.01.02) -195
Palkkatukiuudistuksen toimeenpano (siirto momentille 32.01.02) -300
Palveluprosessin muutos työttömien opiskeluun liittyvän sääntelyn johdosta (siirto momentille 32.30.51) -2 000
TEPA-hankkeen muutoskustannukset 3 787
TE-palvelu -uudistuksen muutoskustannukset (siirto momentille 32.01.02) -400
Työkykyohjelman ja IPS mallin laajentaminen (RRF pilari3) -500
Ukrainalaisten työnhakijoiden palvelut -4 800
Uudelleenkohdennus, digitalisaation kehittäminen (siirto momentilta 32.01.10) 1 000
Valtakunnallinen Helpline (siirto momentilta 32.01.02) 61
Work in Finland -rakenteen perustaminen -725
Palkkausten tarkistukset 12 150
Yhteensä 8 678

2024 talousarvio 287 447 000
2023 II lisätalousarvio 7 298 000
2023 I lisätalousarvio 4 359 000
2023 talousarvio 278 769 000
2022 tilinpäätös 270 625 000

04. Geologian tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 32 968 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) tutkimustoimintaan liittyvien kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksujen maksamiseen

2) tutkimustoimintaan liittyvien rahoitusosuuksien ja yhteistyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen

3) EU:n rakennerahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen

4) yhteisprofessuureista aiheutuvien menojen ja rahoitusosuuksien maksamiseen.

Selvitysosa:Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) tehtävänä on tuottaa, koota ja hyödyntää geotieteellistä tietoa, joka edistää maankamaran luonnonvarojen kestävää käyttöä. Tutkimuskeskusta kehitetään geotiedon tuottajana, kokoajana ja hyödyntämisen edistäjänä sekä eurooppalaisena geotieteellisen tutkimuksen huippuosaajana.

GTK tuottaa tieteellisiä tuloksia ja innovaatioita vauhdittamaan siirtymää kestävään, hiilineutraaliin maailmaan sekä syventää tutkimuslaitosten, yritysten ja korkeakoulujen yhteistyötä elinkeinoelämän toimintaedellytysten parantamiseen.

Määrärahasta käytetään arviolta 6 000 000 euroa tutkimus- ja kehittämistoimintaan.

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti Geologian tutkimuskeskukselle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2024:

Toiminnallinen tuloksellisuus

  2022
toteutuma
2023
tavoite
2024
tavoite
       
Tulosalueen osuus ydintoiminnasta (%)      
— asiakasratkaisut 17,3 20 20
— tiede ja innovaatiot 30,3 35 35
— geotieto 28,0 25 25
— muu ydintoiminta 30,1 20 20
Yhteisrahoitteinen toiminta      
— osuus ydintoiminnan htv-kertymästä (%) 23,2 25 27

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2022
toteutuma
2023
varsinainen
talousarvio

2024
esitys
       
Bruttomenot 50 435 47 141 50 468
Bruttotulot 15 730 15 500 17 500
Nettomenot 34 705 31 641 32 968
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 9 721    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 8 789    

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

  2022
toteutuma
2023
varsinainen
talousarvio

2024
esitys
       
Maksullisen toiminnan tuotot      
— suoritteiden myyntituotot 9 456 8 000 10 000
— muut tuotot 9 - -
Tuotot yhteensä 9 465 8 000 10 000
       
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset      
— erilliskustannukset 4 641 3 800 5 000
— osuus yhteiskustannuksista 4 291 3 640 4 259
Kustannukset yhteensä 8 932 7 440 9 259
       
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) 533 560 741
Kustannusvastaavuus, % 106 108 108

Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

  2022
toteutuma
2023
varsinainen
talousarvio

2024
esitys
       
Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot      
— muilta valtion virastoilta saatava rahoitus 3 668 2 800 2 000
— EU:lta saatava rahoitus 1 022 1 000 2 500
— muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus 1 087 1 700 1 000
Tuotot yhteensä 5 777 5 500 5 500
       
Hankkeiden kokonaiskustannukset 11 279 11 000 11 000
       
Omarahoitusosuus (tuotot - kustannukset) -5 502 -5 500 -5 500
Omarahoitusosuus, % 49 50 50

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tietoturvatason korotus 107
Palkkausten tarkistukset 1 220
Yhteensä 1 327

2024 talousarvio 32 968 000
2023 II lisätalousarvio 759 000
2023 talousarvio 31 641 000
2022 tilinpäätös 33 773 000

05. Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandin toimintamenot (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 99 326 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää enintään 1 000 000 euroa Business Finland -yhtiön toiminnasta aiheutuvien sanktioluonteisten menojen, vahingonkorvausten, oikeudenkäyntikulujen, viivästyskorkojen, kurssitappioiden ja muiden näihin rinnastettavien menojen maksamiseen.

Määrärahasta voidaan suorittaa myös ennakkomaksuja Business Finland -yhtiölle siltä Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandille ostettavien palvelujen osalta.

Määrärahasta on varattu

1) 335 000 euroa vähähiilisen vedyn sekä hiilidioksidin talteenottoon ja hyödyntämiseen (RRF pilari1)

2) 300 000 euroa keskeisten materiaalien ja teollisuuden sivuvirtojen uudelleenkäyttöön ja kierrätykseen (RRF pilari1)

3) 50 000 euroa mikroelektroniikan arvoketjuun (RRF pilari2)

4) 50 000 euroa innovaatio-ja tutkimusinfrastruktuuriin (RRF pilari3)

5) 300 000 euroa veturihankkeisiin (RRF pilari3)

6) 50 000 euroa avainalojen vauhdittamiseen ja osaamisen vahvistamiseen (RRF pilari3)

7) 50 000 euroa innovatiivisiin kasvuyrityksiin (RRF pilari3)

osana elpymis- ja palautumissuunnitelmaa.

Selvitysosa:Business Finland -kokonaisuus muodostuu Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandista ja Business Finland -nimisestä osakeyhtiöstä.

Business Finland edistää elinkeinojen kestävää kehittymistä teknologian, innovaatioiden ja kasvurahoituksen keinoin. Tämä uudistaa elinkeinoja, kasvattaa jalostusarvoa ja tuottavuutta, lisää vientiä ja yritysten kansainvälistymistä, parantaa työelämän laatua sekä luo näin työllisyyttä ja hyvinvointia. Tulokset saavutetaan asiakkaiden tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnalla sekä kansainvälisen liiketoiminnan kehittämisellä, joihin Business Finland kannustaa rahoituksellaan, ohjelmatoiminnalla sekä kansainvälistymis- ja muilla neuvontapalveluilla hyödyntäen myös kansainvälisiä kumppanuuksia. Business Finland edistää toiminnallaan myös Suomeen suuntautuvia ulkomaisia investointeja ja pääomasijoituksia sekä Suomeen suuntautuvaa ulkomaista matkailua. Business Finland edistää kansainvälisten osaajien sijoittumista Suomeen ja asiantuntemuksen hyödyntämistä yritysten kasvussa, kansainvälistymisessä ja uudistumisessa sekä investointien kasvussa.

Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnassa asiakkaita ovat yritykset sekä tutkimus- ja julkiset organisaatiot. Kansainvälistymispalveluja Suomessa ja ulkomailla suunnataan erityisesti pk-yritysten kansainvälistymisvalmiuksien vahvistamiseen ja toimintaedellytysten kehittämiseen. Yhteistyö ulkoasiainhallinnon edustustojen kanssa vahvistaa Team Finland -verkoston palvelukykyä maailmalla.

Ulkomaisten investointien ja pääomien hankinnassa kohteena ovat erityisesti osaamisintensiiviset alat, korkean lisäarvon tuotanto sekä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatioinvestoinnit. Matkailun edistämisessä vahvistetaan ja kehitetään Suomen matkailumaakuvaa, matkailupalvelujen vientiä ja kysyntää yhdessä matkailualojen ja muiden toimijoiden kanssa sekä tuetaan matkailuyritysten kansainvälistymistä.

Momentin määrärahasta 1 135 000 euroa on EU:n elpymisvälineen toimeenpanon rahoitusta. Rahoitus on kohdistettu EU:n elpymisvälineen eri osa-alueiden toimeenpanoon liittyviin markkinointi-, selvitys-, tuki- ja muihin hallinnollisiin resursseihin, joilla varmistetaan toimenpiteiden tehokas toimeenpano.

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti Business Finlandille seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2024:

Toiminnallinen tuloksellisuus

  2022
toteutuma
2023
tavoite
2024
tavoite
       
Business Finlandin asiakkaiden lukumäärä/yhteenlasketut toimintamenot (asiakasta / milj. euroa) 61 > 67 > 68
Business Finlandin asiakkaiden suositteluhalukkuus (-100—100) 67 > 62 > 62

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Innovaatiotoiminnan edistäminen, kansainvälistymispalvelut, hanke- ja ohjelmatoiminta sekä Suomeen suuntautuvien ulkomaisten investointien ja pääomasijoitusten edistäminen 85 491 000
Talent/Work in Finland -toiminta 2 900 000
RRF-toiminta 1 135 000
Suomeen suuntautuvan matkailun edistäminen 9 800 000
Yhteensä 99 326 000

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2022
toteutuma
2023
varsinainen
talousarvio

2024
esitys
       
Bruttomenot 110 008 102 547 99 526
Bruttotulot 241 200 200
Nettomenot 109 767 102 347 99 326
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 40 396    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 35 286    

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
BF Oy:n palkkausten tarkistukset 2 781
Innovaatio- ja tutkimusinfrastruktuurit (RRF pilari3) -250
Keskeisten materiaalien ja teollisuuden sivuvirtojen uudelleenkäyttö ja kierrätys (RRF pilari1) -300
Kv. rekrytointi (siirto momentille 32.01.03) -600
Maksatusten tarkistukset -2 250
Matkailualan kestävän ja digitaalisen kasvun tukeminen (RRF pilari3) -1 750
Mikroelektroniikan arvoketju (RRF pilari2) -50
T&K-rahoituslain tavoitetta tukeva lisärahoitus 1 500
Teollisuuden vähähiilisyys, kiertotalous, digitaalisuus ja teollinen palveluvienti (RRF pilari3) -20
Terveys- ja hyvinvointiosaaminen, teknologia (RRF pilari3) -400
Tuki luovien alojen ja tapahtuma-alan yrityksille pilottien toteuttamiseksi (RRF pilari3) -260
Tukiohjelma kiinteistö- ja rakentamisalalle ilmastonmuutoshaasteisiin (RRF pilari1) -1 300
Veturihankkeet (RRF pilari3) -200
Work in Finland -ohjelman jatko 400
Work in Finland-rakenteen perustaminen -1 000
Vähähiilinen vety sekä hiilidioksidin talteenotto ja hyödyntäminen (RRF pilari1) -275
Palkkausten tarkistukset 703
Tasomuutos 250
Yhteensä -3 021

Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.


2024 talousarvio 99 326 000
2023 II lisätalousarvio 2 151 000
2023 talousarvio 102 347 000
2022 tilinpäätös 112 446 000

06. Kilpailu- ja kuluttajaviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 20 309 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös kuluttajaneuvontaa koskevien tehtävien hoitamisesta Ahvenanmaalla annetussa asetuksessa (720/2014) määritellyistä tehtävistä aiheutuvien kulujen korvaamiseen Ahvenanmaan maakunnan hallitukselle.

Selvitysosa:Kilpailu- ja kuluttajavirasto luo edellytyksiä talouskasvulle edistämällä markkinoiden toimivuutta. Hyvin toimivat markkinat kiihdyttävät tuottavuutta ja innovointia muodostaen edellytyksen menestyvälle kotimaiselle yritystoiminnalle ja kuluttajien hyvinvoinnille. Kuluttajien luottamus toimintaympäristöön ja toimijoihin markkinoilla vahvistaa yksityistä kysyntää.

Virasto ehkäisee kotimarkkinoiden liiallista keskittymistä yrityskauppavalvonnalla ja puuttuu jälkikäteen kartelleihin ja muihin kuluttajille haitallisiin kilpailunrajoituksiin. Kuluttajavastuualueen ylijohtaja toimii kuluttaja-asiamiehenä. Kuluttajansuojalla edistetään kuluttajien tietoisia valintoja sekä torjutaan harhaanjohtavia ja sopimattomia menettelyjä. Virasto hoitaa myös kuluttajaneuvonnan tehtäviä ja vaikuttaa yleisesti kilpailun toimivuuteen ja kuluttajien aseman turvaamiseen.

Virasto tuottaa selvityksiä ja laskelmia eri sääntelyvaihtoehdoista ja vaihtoehtojen vaikutuksista markkinoiden toimivuuteen ja kuluttajiin. Tämä vaikutusarviointityö tukee valtionhallinnon yhteistä tavoitetta vahvistaa julkisen sektorin tietopohjaista päätöksentekoa.

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti Kilpailu- ja kuluttajavirastolle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2024:

Toiminnallinen tuloksellisuus

  2022
toteutuma
2023
tavoite
2024
tavoite
       
Kilpailu- ja kuluttajavirasto tuottaa yhteiskunnallista lisäarvoa kansantaloudelle ja kuluttajille      
— Sidosryhmien arvio (1—5) 4,2 > 3,9 > 4,0
Kilpailu- ja kuluttajaviraston henkilöstön asiantuntijuus on vahvaa      
— Sidosryhmien arvio (1—5) 4,1 > 3,9 > 4,0

Henkilötyövuosien arvioitu jakautuminen toimialoittain

  2022
toteutuma
2023
tavoite
2024
tavoite
       
Markkinoiden toimivuuden edistäminen 33,1 34,5 34,5
Kilpailuvalvonta 73,3 77,0 77,0
Kuluttaja-asiamiehen valvonta ja muu kuluttajansuoja 49,2 50,5 50,5
Kuluttajaneuvonta 49,9 50,0 50,0
Digi- ja hallintopalvelut 17,9 17,5 18,0
Yhteensä 223,4 229,5 230,0

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2022
toteutuma
2023
varsinainen
talousarvio

2024
esitys
       
Bruttomenot 19 359 19 700 20 709
Bruttotulot 446 400 400
Nettomenot 18 913 19 300 20 309
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 1 346    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 1 529    

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Harmaan talouden torjunta (HO 2019) -112
Verkon välityspalveluiden valvonta (BudjL) 228
Palkkausten tarkistukset 893
Yhteensä 1 009

2024 talousarvio 20 309 000
2023 II lisätalousarvio 546 000
2023 talousarvio 19 300 000
2022 tilinpäätös 19 096 000

07. Patentti- ja rekisterihallituksen toimintamenot (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 14 661 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuihin ja kansainväliseen toimintaan liittyviin projekteihin.

Momentille budjetoidaan hakemus-, ilmoitus- ja käsittelymenettelyistä johtuen tulot pääsääntöisesti maksuperusteisena.

Selvitysosa:Teollisoikeuksien ja yritys- ja yhteisötoiminnan asiantuntijaorganisaationa Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) edistää ja kehittää yrittäjyyttä, innovatiivisuutta ja yhteisöllistä toimintaa Suomessa ja kansainvälisesti.

Momentilta maksetaan 650 000 euroa säätiövalvonnan ja teollisoikeusasiamiesten valvonnan kustannuksia sekä 2 990 000 euroa tilintarkastusvalvonnan kustannuksia. Vastaavan suuruiset valvontamaksut tuloutuvat momentille 11.19.09.

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti Patentti- ja rekisterihallitukselle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2024:

Toiminnallinen tuloksellisuus

  2022
toteutuma
2023
tavoite
2024
tavoite
       
Asiakastyytyväisyys (1—5) 4,0 4,0 4,0
Sähköinen asiointi (%) 92,3 91 92

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

  2022
toteutuma
2023
varsinainen
talousarvio
2024
esitys
       
Omakustannusarvoon hinnoiteltavat julkisoikeudelliset suoritteet      
Maksullisen toiminnan tuotot      
— suoritteiden myyntituotot 49 393 49 220 53 641
— muut tuotot 760 885 646
Tuotot yhteensä 50 153 50 105 54 287
       
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset      
— erilliskustannukset 46 105 51 370 50 215
— osuus yhteiskustannuksista 12 508 13 682 14 229
Kustannukset yhteensä 58 613 65 052 64 444
       
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) -8 460 -14 947 -10 157
Kustannusvastaavuus, % 86 77 84

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2022
toteutuma
2023
varsinainen
talousarvio
2024
esitys
       
Bruttomenot 61 431 60 169 68 979
Bruttotulot 50 239 49 208 54 318
Nettomenot 11 192 10 961 14 661
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 13 728    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 12 772    

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Harmaan talouden torjunta (HO 2019) -800
Osakeyhtiölain muutokset (TA 2023) 200
Säätiörekisterin uudistaminen 800
Tietopalvelujärjestelmä Virren uudistaminen 1 500
Uudelleenkohdennus, digitalisaation kehittäminen (siirto momentilta 32.01.10) 2 000
Yhteensä 3 700

2024 talousarvio 14 661 000
2023 II lisätalousarvio -1 125 000
2023 talousarvio 10 961 000
2022 tilinpäätös 10 236 000

08. Turvallisuus- ja kemikaaliviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 23 534 000 euroa.

Nettobudjetoinnissa otetaan huomioon kemikaalituoterekisterin ja akkreditointipalvelujen maksut, Euroopan kemikaaliviraston komission asetuksen (EY) N:o 340/2008 perusteella maksamat palkkiot, erillisenä palveluna tehtävien kasvinsuojeluaineiden ja biosidien arviointien korvaukset sekä yhteishankkeista muilta osapuolilta saatava rahoitus.

Selvitysosa:Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) on yhteiskunnan ja elinkeinoelämän kannalta keskeisillä toimialoilla toimiva lupa- ja valvontaviranomainen. Tukesin tehtävänä on valvoa ja edistää palveluiden, teollisen toiminnan ja tuotteiden turvallisuutta ja luotettavuutta. Tukes edistää mineraalivarojen hallintaa ja toimii kansallisena akkreditointielimenä. Tavoitteena on toimijoiden vastuullisuuden ja riskienhallinnan parantaminen turvallisuuden edistämiseksi ja henkilö-, omaisuus- ja ympäristövahinkojen ehkäisemiseksi, kemikaalien terveys- ja ympäristöhaittojen vähentämiseksi sekä tasapuolisten kilpailuolosuhteiden varmistamiseksi. Toiminta kohdistuu riski- ja tietoperusteisesti markkinoilla oleviin tuotteisiin, kemikaaleihin, tuotantolaitoksiin, laitteistoihin, palveluihin sekä yritysten ja kuluttajien toimintatapoihin.

1.6.2023 voimaan tullut kaivoslaki sisältää lupamenettelystä erillisen varausjärjestelmän, joka mahdollistaa tietyn rajatun alueen varaamisen malminetsintäluvan valmistelua varten. Varaaja on velvollinen maksamaan varausmaksun, jonka suuruus määräytyy varausalueen koon mukaan ollen 1 euroa hehtaarilta. Varausmaksut tuloutuvat momentille 11.19.09, jonne arvioidaan kertyvän 1—2 milj. euroa.

Työ- ja elinkeinoministeriö, sisäministeriö pelastustoimen laitteiden valvonnan osalta sekä maa- ja metsätalousministeriö, ympäristöministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö kemikaalien tuotevalvonnan osalta asettavat alustavasti Turvallisuus- ja kemikaalivirastolle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2024:

Toiminnallinen tuloksellisuus

  2022
toteutuma
2023
tavoite
2024
tavoite
       
— Asiakas- ja sidosryhmätyytyväisyys (1—5) 4,0 > 4,0 > 4,0
— Yrityksen itsearvio tehdyistä turvallisuutta edistävistä muutoksista - > 71 > 71
(joka toinen vuosi toteutettava kysely)      

Osa maksullisen toiminnan tuloista on budjetoitu momentille 12.32.20.

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

  2022
toteutuma
2023
varsinainen
talousarvio
2024
esitys
       
Omakustannusarvoon hinnoiteltavat julkisoikeudelliset suoritteet      
Maksullisen toiminnan tuotot      
— suoritteiden myyntituotot 7 530 7 000 7 700
Tuotot yhteensä 7 350 7 000 7 700
— tästä toimintamenomomentille nettouttamattomat tuotot 3 300 3 744 3 500
       
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset      
— erilliskustannukset 4 818 3 900 4 000
— osuus yhteiskustannuksista 4 267 3 100 3 700
Kustannukset yhteensä 9 085 7 000 7 700
       
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) -1 555 - -
Kustannusvastaavuus, % 83 100 100

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2022
toteutuma
2023
varsinainen
talousarvio
2024
esitys
       
Bruttomenot 27 866 33 104 29 184
Bruttotulot 5 705 7 512 5 650
Nettomenot 22 161 22 760 23 534
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 6 223    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 6 927    

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Kaivoslain toimeenpanoon liittyvät tehtävät 160
Tietoturvatason korotus 80
Palkkausten tarkistukset 876
Säästöpäätös -342
Yhteensä 774

2024 talousarvio 23 534 000
2023 II lisätalousarvio 541 000
2023 talousarvio 22 760 000
2022 tilinpäätös 22 865 000

09. Energiaviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 10 460 000 euroa.

Määrärahasta on varattu 240 000 euroa lupamenettelyjen ja viranomaisuudistusten voimavaroihin (REPowerEU) osana elpymis- ja palautumissuunnitelmaa.

REPowerEU:hun liittyvää määrärahaa saa käyttää sen jälkeen, kun EU:n neuvosto on hyväksynyt REPowerEU-luvun osana Suomen kansallisen elpymis- ja palautumissuunnitelman päivitystä.

Selvitysosa:Energiavirasto hoitaa energia- ja ilmastopolitiikan toimeenpanotehtäviä, joita ovat energiamarkkinoiden sekä ilmastotavoitteiden politiikkatoimien toteutumisen valvontaan ja edistämiseen liittyvät virastolle lainsäädännössä asetetut tehtävät. Energiaviraston vastuulle kuuluvat energiamarkkinoiden eli sähkön ja maakaasun tukku- ja vähittäismarkkinoiden sekä sähkö- ja maakaasuverkkotoiminnan valvonta ja edistäminen. Ilmastotavoitteiden politiikkatoimien osalta viraston vastuulle kuuluvat päästökaupan, uusiutuvan energian tukijärjestelmien, biopolttoaineiden kestävyyskriteerien sekä energiatehokkuuden valvonta ja edistäminen. Energiavirastolle kuuluu myös muita energia- ja ilmastopolitiikan toimeenpanotehtäviä.

Momentin määrärahasta 240 000 euroa on EU:n elpymisvälineen toimeenpanon rahoitusta lupamenettelyjen voimavaroihin.

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti Energiavirastolle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2024:

Toiminnallinen tuloksellisuus

  2022
toteutuma
2023
tavoite
2024
tavoite
       
Viraston lupaprosessien sujuvoittaminen      
— Verkkolupien käsittelyaika (pv) 79 < 50 < 50
— Hankelupien käsittelyaika (pv) 29 < 40 < 40
— Päästölupien käsittelyaika (pv) 80 < 50 < 50
Energiamarkkinoiden valvonnan taloudellisuus      
— Sähkö- ja maakaasuvalvonnan toimintakulut/sähkön ja maakaasun kulutus (c/kWh) 0,0057 < 0,0050 < 0,0050
Ilmastotavoitteiden edistämisen taloudellisuus      
— Päästökaupan hallinnoinnin toimintakustannukset päästökaupan piiriin kuuluvaa laitosta kohden (euroa/laitos) 5 315 < 4 000 < 4 000
— Uusiutuvan energian hallinnoinnin toimintakustannukset uusiutuvalla energialla tuotettua energiaa kohden (c/kWh) - - < 0,0015

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2022
toteutuma
2023
varsinainen
talousarvio
2024
esitys
       
Bruttomenot 10 893 10 928 12 160
Bruttotulot 2 360 1 795 1 700
Nettomenot 8 533 9 133 10 460
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 1 349    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 1 475    

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Julkinen latausinfrastruktuuri ja kaasutankkausverkko (RRF pilari1) -100
Tietoturvatason korotus 25
Viraston kyberturvallisuutta edistävät toimenpiteet -125
Voimavarat lupamenettelyihin (REPowerEU luvitus) 240
Palkkausten tarkistukset 367
Tasomuutos 920
Yhteensä 1 327

Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.


2024 talousarvio 10 460 000
2023 II lisätalousarvio 224 000
2023 I lisätalousarvio 730 000
2023 talousarvio 9 133 000
2022 tilinpäätös 8 659 000

10. Digitalisaation kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 25 200 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) digitalisaatiota edistävien tietojärjestelmäuudistusten ja digitaalisten palveluiden kehittämiseen, käyttöönottoon ja kehittämisen aikaiseen ylläpitoon

2) digitalisaatiohankkeiden toimeenpanon tukemiseen ja arviointiin

3) enintään 50 henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen ja vakinaisen henkilöstön palkkausmenoihin.

Määrärahasta on varattu

1) 600 000 euroa yritysten digitaloushankkeelle (RRF pilari2)

2) 1 500 000 euroa lupamenettelyjen ja viranomaisuudistusten voimavaroihin (REPowerEU)

osana elpymis- ja palautumissuunnitelmaa.

REPowerEU:hun liittyvää määrärahaa saa käyttää sen jälkeen, kun EU:n neuvosto on hyväksynyt REPowerEU-luvun osana Suomen kansallisen elpymis- ja palautumissuunnitelman päivitystä.

Selvitysosa:Määräraha on tarkoitettu digitalisaatiota edistävien tietojärjestelmäuudistusten ja digitaalisten palveluiden kehittämiseen. Määrärahalla rahoitetaan keskeisiä digitaalisuutta edistäviä uudistuksia, joita toteutetaan työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalla tai yhteistyössä muiden hallinnonalojen kanssa.

Momentin määrärahasta 2 100 000 euroa on EU:n elpymisvälineen toimeenpanon rahoitusta. Reaaliaikataloushankkeen tavoitteena on vauhdittaa datataloutta ja digitalisaatiokehitystä.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Reaaliaikataloushanke (RRF pilari2) 600 000
TE-digi -hanke 5 000 000
Luvat ja valvonta -palvelu sekä RED III (REPowerEU luvitus) 1 500 000
TE-palvelu-uudistus 9 900 000
Hallinnonalan digitalisaation kehittäminen 8 200 000
Yhteensä 25 200 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Luvat ja valvonta -hankkeen kehittäminen -1 500
Luvat ja valvonta -palvelun jatkokehittäminen ja käytön laajentaminen sekä RED III direktiivin muutosten ja puhtaan siirtymän edellytysten toteuttaminen (REPowerEU luvitus) 1 500
Pohjoismainen työvoimapalvelumalli (RRF pilari3) -7 000
Tehokkaan rahanpesun estämisen valvonnan ja täytäntöönpanon varmistaminen (RRF pilari2) -800
TE-palvelu-uudistuksen tietojärjestelmäkustannukset 9 900
Uudelleenkohdennus, digitalisaation kehittäminen (siirto momentille 32.01.03) -1 000
Uudelleenkohdennus, digitalisaation kehittäminen (siirto momentille 32.01.07) -2 000
Uudelleenkohdennus, TE-digi -hanke (siirto momentille 32.30.51) -10 000
Work in Finland -rakenteen perustaminen -1 000
Yritysten digitalous (RRF pilari2) -3 400
Yhteensä -15 300

Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.


2024 talousarvio 25 200 000
2023 II lisätalousarvio -1 000 000
2023 I lisätalousarvio 4 000 000
2023 talousarvio 40 500 000
2022 tilinpäätös 37 880 000

20. Siviilipalvelus (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 6 139 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää siviilipalveluslain (1446/2007) mukaisesti:

1) siviilipalveluksen toimeenpanosta aiheutuviin kustannuksiin lukuun ottamatta palkkauskustannuksia

2) Siviilipalveluskeskuksessa työpalvelusta suorittavien siviilipalvelusvelvollisten ylläpidosta ja etuuksista aiheutuvien kustannusten maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:ELY-keskusten ja TE-toimistojen kehittämis- ja hallintokeskuksen (KEHA-keskus) Siviilipalveluskeskus toimii siviilipalvelusta toimeenpanevana viranomaisena. Siviilipalveluskeskus määrää siviilipalvelusvelvolliset palvelukseen ja täydennyspalvelukseen, järjestää velvollisten koulutusjaksot sekä valvoo ja huolehtii, että siviilipalvelustoiminta järjestetään siviilipalveluslain ja -ohjeiden mukaisesti.

Siviilipalvelusaika on 347 vuorokautta, johon kuuluu 28 vuorokauden mittainen koulutusjakso ja loppuajan käsittävä työpalvelus, jonka suurin osa velvollisista suorittaa palveluspaikoissa ja arviolta noin 40 velvollista Siviilipalveluskeskuksessa.

Täydennyspalvelukseen on velvollinen osallistumaan siviilipalvelusvelvollinen, joka on suorittanut asevelvollisuuslain (1438/2007) tai naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetun lain (194/1995) mukaisen palveluksen ja jonka hakemus siviilipalvelukseen on hyväksytty mainitun palveluksen suorittamisen jälkeen. Siviilipalveluskeskus järjestää täydennyspalveluskoulutusta viiden vuorokauden mittaisena koulutuksena vuoden kuluessa täydennyspalvelukseen hakeutumisesta. Vuoden 2022 aikana täydennyspalvelushakemusten määrä moninkertaistui ja tämä on lisännyt koulutustarvetta merkittävästi.

Siviilipalveluksen tunnuslukuja

  2022
toteutuma
2023
arvio
2024
arvio
       
Siviilipalvelukseen hakeneet (hlöä) 2 417 2 200 2 200
Peruskoulutusjaksolla koulutetut (hlöä) 1 222 1 200 1 200
Siviilipalveluskeskuksesta täysin palvelleena kotiutuneet (hlöä) 27 40 40
Täydennyspalvelukseen hakeutuneet (hlöä) 3 815 1 200 1 000
— koulutetut (hlöt) 637 1 700 1 700

Määrärahan käytöstä arvioidaan siirtomenojen osuudeksi 4 300 000 euroa ja kulutusmenojen osuudeksi 1 839 000 euroa.


2024 talousarvio 6 139 000
2023 talousarvio 6 139 000
2022 tilinpäätös 5 022 041

29. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 62 072 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää momentilta 32.20.40 maksettaviin kulutusmenoihin liittyvien arvonlisävero-osuuksien maksamiseen.

Selvitysosa:

Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.


2024 talousarvio 62 072 000
2023 talousarvio 62 072 000
2022 tilinpäätös 60 150 710

40. Valtionavustus kestävää kasvupolitiikkaa edistäville toimijoille (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 2 953 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtionavustusten myöntämiseen valtionavustuslain (688/2001) mukaisesti:

1) yrityksille ja muille yhteisöille kestävän kasvun edistämiseen

2) valtioneuvoston asetuksen avustuksesta kestävää kasvupolitiikkaa ja yritysten kansainvälistymistä edistäville yhteisöille (104/2021) mukaisiin avustuksiin.

Määrärahaa saa käyttää myös valtionavustusten myöntämiseen Euroopan komission vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen (EU 1407/2013) mukaisesti.

Määrärahasta on varattu 160 000 euroa Viexpon vientihankkeiden edistämiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Avustusta voidaan käyttää yritystoiminnan ja yrittäjyyden edistämiseen, yritysten uudistumiseen ja kansainvälistymiseen tähtäävien palvelujen kehittämiseen ja tuottamiseen, standardointitoiminaan, julkisten hankintojen neuvontapalveluiden tuottamiseen, kestävän kuluttajakäyttäytymisen edistämiseen, pohjoismaisen ympäristömerkkijärjestelmän kansallisen tason tehtävien hoitamiseen ja suomalaisen muotoilun edistämiseen niin kotimaassa kuin maailmalla.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Avustusten tasomuutos (HO 2023) -2 000
Kuluttajajärjestön avustus (siirto momentilta 32.01.50) (HO 2023) 622
Pirkanmaan Yrityskummit toiminta -100
Viexpon vientihankkeiden edistäminen 10
Yhteensä -1 468

2024 talousarvio 2 953 000
2023 talousarvio 4 421 000
2022 tilinpäätös 7 027 000

41. Erityisavustus Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n tutkimusinfrastruktuuriin (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 17 100 000 euroa.

Valtuus

Vuonna 2024 saa uusia rahoituspäätöksiä tehdä enintään 11 000 000 eurolla.

Määrärahaa ja valtuutta saa käyttää:

1) kvanttitietokoneen hankinnan ja laitteen rakentamisen kustannuksiin

2) kvanttisalaustekniikoita hyödyntävän verkkoinfrastruktuurin rakentamiseen (EuroQCI)

3) VTT:n kyberturvallisuuden kehittämisinvestointeihin

4) Kvanttinova -pilotointiympäristön yhteiskäyttöisten laitteiden hankintaan ja käyttöönottoon

5) uuden kellon hankkimiseen Suomen ajan varmistamiseksi

6) puhtaan energian pilotti-infrastruktuuri Bioruukin rakentamiseen.

Määrärahasta ja valtuudesta on varattu 500 000 euroa lupamenettelyjen ja viranomaisuudistusten voimavaroihin (REPowerEU) osana elpymis- ja palautumissuunnitelmaa.

REPowerEU:hun liittyviä valtuuksia ja määrärahaa saa käyttää sen jälkeen, kun EU:n neuvosto on hyväksynyt REPowerEU-luvun osana Suomen kansallisen elpymis- ja palautumissuunnitelman päivitystä.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Momentilta maksetaan myös ennen vuotta 2024 tehdyistä sitoumuksista aiheutuvia menoja.

Momentin määrärahasta 500 000 euroa on EU:n elpymisvälineen toimeenpanon rahoitusta puhtaan energian pilotti-infrastruktuuri Bioruukkiin.

Määrärahasta käytetään arviolta 17 000 000 euroa tutkimus- ja kehittämistoimintaan.

Määrärahan arvioitu käyttö (1 000 euroa)

   
Kvanttitietokone 10 500
Kvanttisalaustekniikoita hyödyntävän verkkoinfrastruktuurin rakentamiseen 250
Kvanttinova -pilotointiympäristön yhteiskäyttöisten laitteiden hankinta 5 000
Puhtaan energian pilotti-infrastruktuuri Bioruukkiin (REPowerEU T&K) 500
Kyberturvallisuuden kehittämisinvestoinnit 750
Uuden kellon hankinta Suomen ajan varmistamiseksi 100
Yhteensä 17 100

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

  2024 2025 2026 2027 Yhteensä
vuodesta 2024
lähtien
           
Ennen vuotta 2024 tehdyt sitoumukset 6 500 3 250 350 - 10 100
Vuoden 2024 sitoumukset 10 600 400 - - 11 000
Menot yhteensä 17 100 3 650 350 - 21 100

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Kvanttikoneen skaalaaminen 5 000
Kvanttinova-pilotointiympäristön yhteiskäyttöisten laitteiden hankinta 5 000
Kvanttisalausta hyödyntävä viestintäverkko -150
Kvanttitietokone (LTAIV 2020) -3 400
Kvanttitietokoneen maksatusten tarkentuminen 3 700
Maksatusten tarkastukset -600
Puhtaan energian pilotti-infrastruktuuri Bioruukkiin (REPowerEU T&K) 500
Uuden kellon hankinta Suomen ajan varmistamiseksi 100
Yhteensä 10 150

Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.


2024 talousarvio 17 100 000
2023 talousarvio 6 950 000
2022 tilinpäätös 6 000 000

49. Valtionavustus Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n toimintaan (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 107 777 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää yleisavustuksena yhtiölle Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy -nimisestä osakeyhtiöstä annetun lain (761/2014) mukaisena rahoituksena Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n strategiseen, muuhun kuin liiketaloudellisilla perusteilla tapahtuvaan toimintaan.

Määrärahasta on varattu 9 000 000 euroa lupamenettelyjen ja viranomaisuudistusten voimavaroihin (REPowerEU) osana elpymis- ja palautumissuunnitelmaa.

REPowerEU:hun liittyvää määrärahaa saa käyttää sen jälkeen, kun EU:n neuvosto on hyväksynyt REPowerEU-luvun osana Suomen kansallisen elpymis- ja palautumissuunnitelman päivitystä.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena ja se voidaan maksaa ennakkona.

Selvitysosa:Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n tehtävänä on riippumattomana tutkimuslaitoksena edistää tutkimuksen ja teknologian laaja-alaista hyödyntämistä elinkeinoelämässä ja yhteiskunnassa. Yhtiö harjoittaa soveltavaa tutkimusta ja teknologian kehittämistä sekä näihin liittyvää ennakointitoimintaa, toimii kansallisena metrologialaitoksena, ylläpitää ja kehittää kansallista metrologiajärjestelmää, mittanormaalijärjestelmää ja kalibrointipalvelua sekä harjoittaa metrologian strategista tutkimusta.

Määrärahaa kohdennetaan Suomen elinkeinorakennetta uudistavien alojen sekä kansainvälisesti merkittävien innovaatioekosysteemien kehittämiseen. VTT:n tavoitteena on ratkaista yhdessä asiakkaiden ja muiden tutkimuskumppanien kanssa aikamme suurimpia yhteiskunnallisia haasteita ja luoda siten kestävää kasvua, työpaikkoja ja hyvinvointia. Näitä haasteita ovat ilmastonmuutos, resurssien riittävyys, yhteiskunnan kokonaisturvallisuus, teollisuuden uudistuminen sekä terveellisen elämän ja hyvinvoinnin edellytykset.

Määrärahalla tuetaan VTT:n kyberturvallisuuden kehittämistä sekä puolustukseen ja turvallisuuteen liittyvää yhteistyötä ja vaikuttamista. Lisäksi sitä käytetään yhteisrahoitteisten EU-projektien kansallisena vastinrahoituksena.

Momentin määrärahasta 9 000 000 euroa on EU:n elpymisvälineen toimeenpanon rahoitusta REPowerEU-suunnitelman toteutukseen.

Määrärahasta käytetään arviolta 89 200 000 euroa tutkimus- ja kehittämistoimintaan.

Strategisesti erityisen tärkeässä tutkimuksessa valtion tuki on 100 %.

Vaikuttavuus

  2022
toteutuma
2023
tavoite/arvio
2024
tavoite
       
— VTT:n merkitys asiakkaiden innovaatiotoiminnassa (tuotteet, palvelut, prosessit, teknologiat) (%) 72 75 75
— VTT:n kanssa toteutettu hanke edisti asiakkaiden kytkeytymistä kansainvälisiin verkostoihin (%) 46 47 45

Toiminnallinen tuloksellisuus

  2022
toteutuma
2023
tavoite
2024
tavoite
       
— Tuottavuus (kokonaistuotot/htv, 1 000 euroa) 131 131 132
— Maksullisen toiminnan tuotot (milj. euroa) 71,2 75,7 82,9

Määrärahan arvioitu käyttö (1 000 euroa)

   
Yleisavustus perusrahoitukseen 79 852
Arvonlisäveromenot 18 600
REPowerEU-suunnitelman toteutus 9 000
Euroopan atomienergiayhteisön (Euratom) fuusiotutkimuksen koordinaatiotehtävä 250
Yleisavustus jäsenmaksuihin 75
Yhteensä 107 777

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Arvonlisäveromenojen lisäys 1 600
EuroQCI -37
EuroQCI-hankkeen vastinrahoitus (siirto momentille 29.40.20) -66
Kvanttinova -pilotointiympäristön yhteiskäyttöisten laitteiden käyttöönotto 300
REPowerEU-suunnitelman toteutus T&K (RRF pilari1) 9 000
Yhtiön kyberpuolustuskyvyn parantaminen -40
Yhteensä 10 757

Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.


2024 talousarvio 107 777 000
2023 talousarvio 97 020 000
2022 tilinpäätös 101 581 000

(50.) Valtionavustus kuluttajajärjestölle (kiinteä määräraha)

Selvitysosa:Momentti ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Kuluttajajärjestön avustus (siirto momentille 32.01.40) (HO 2023) -622
Kuluttajaliiton neuvonta -150
Momentin lakkautus (HO 2023) -700
Yhteensä -1 472

2023 talousarvio 1 472 000
2022 tilinpäätös 1 322 000

51. Valtion osuus merimiespalvelutoiminnasta (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 2 572 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) merimiespalvelulain (447/2007) nojalla merimiesten hyvinvoinnin edistämiseen tarkoitettujen palvelujen valtionosuuden maksamiseen

2) valtion varoista korvattavista merimiesten matkakustannuksista annetun lain (1068/2013) nojalla työnantajille maksettaviin merimiesten matkakustannuksiin

3) merimiespalveluihin, joiden rahoitus muodostuu merimiespalvelulain (447/2007) 6 §:ssä tarkoitetusta valtio-osuudesta ja lakkautettua lästimaksujärjestelmää vastaavasta maksuosuudesta.

Selvitysosa:Merimiespalvelutoimisto toimii työ- ja elinkeinoministeriön yhteydessä. Merimiespalvelutoimiston toimintaa rahoitetaan suomalaisilla aluksilla työskenteleviltä työntekijöiltä ja heidän työnantajiltaan perittävillä merimiesten palvelumaksuilla, joiden molempien suuruus on 1/1000 alukselta saaduista ja maksetuista tuloista. Valtion osuus merimiespalvelutoimiston rahoituksesta on 50 %. Valtion osuus merimiespalvelutoimiston rahoituksesta vastaa työnantajien ja työntekijöiden maksuosuutta. Tämän lisäksi valtion varoista katetaan erillinen maksuosuus, jonka määrä vastaa kumotusta laivalästimaksujärjestelmästä merimiespalvelutoimistolle maksettua osuutta (492 000 euroa).

Toimiston tehtävänä on kerätä palvelumaksut sekä edistää merimiesten opinto- ja aikuiskasvatustoimintaa sekä merimiespalvelukeskusten perustamista kotimaahan ja ulkomaille, järjestää ja ohjata merimiesten liikunta- ja kulttuuritoimintaa sekä muuta virkistys- ja vapaa-ajantoimintaa, tarjota merimiehille kirjasto- ja tietopalveluja, parantaa merimiesten tiedotustoimintaa, yhteydenpitoa ja viestintäpalveluita sekä kehittää merimiespalvelutoimintaa siten, että merimiesten mahdollisuudet osallistua yhteiskuntaelämään paranevat.

Valtio korvaa suomalaisella aluksella työskentelevän työntekijän kotimatkoista varustamoille syntyneistä kustannuksista 50 %. Korvattavat kustannukset käsittävät välittömät matkakustannukset, työntekijän ylläpitokustannukset matkan aikana ja matkan järjestämisestä syntyneet kustannukset.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Valtion osuus merimiespalvelutoimiston menoista 1 072 000
Valtion osuus merimiesten matkakustannuksista 1 500 000
Yhteensä 2 572 000

2024 talousarvio 2 572 000
2023 talousarvio 2 572 000
2022 tilinpäätös 2 231 970

53. Matkustajien paluukuljetukset ja korvaukset (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 400 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää matkapalveluyhdistelmien tarjoajista annetun lain (921/2017) mukaisesti matkustajien paluukuljetusten ja korvausten maksamiseen matkapalveluyhdistelmien tarjoajien maksukyvyttömyystapauksissa.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Valtio korvaa matkustajien paluukuljetuksia ja maksaa korvauksia, mikäli matkapalveluyhdistelmien tarjoaja on maksukyvytön. Valtio voi maksaa paluukuljetusten kustannukset, mikäli se on matkustajien nopean paluukuljetuksen vuoksi välttämätöntä. Lisäksi valtio voi maksaa myös muita matkustajien saatavia, jos matkapalveluyhdistelmien tarjoajan asettama vakuus ei riitä kaikkien saatavien maksamiseen tai niiden maksaminen vakuuksista kestää kohtuuttoman kauan. Paluukuljetusten kustannukset ja matkustajille maksetut korvaukset korvataan valtiolle matkapalveluyhdistelmien tarjoajan valvonta- ja maksukyvyttömyyssuojamaksusta annetun lain (922/2017) mukaisesti asetetuista vakuuksista, niihin perustuvista kiinteistä maksuista sekä matkanjärjestäjiltä kerättävällä veroluontoisella maksulla, jonka suuruus on 0,024 % matkapalveluyhdistelmien myynnin liikevaihdosta. Maksuilla varaudutaan tilanteisiin, joissa valtio tulee korvausvelvolliseksi eikä valtion maksamia korvauksia saada perittyä takaisin vakuuksista. Lisäksi peritään vakuusmäärään perustuvaa kiinteää maksua. Maksut tuloutuvat momentille 11.19.09, jolle arvioidaan kertyvän 650 000 euroa v. 2024.


2024 talousarvio 400 000
2023 talousarvio 400 000
2022 tilinpäätös 400 000

66. Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 19 456 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksujen ja rahoitusosuuksien suorittamiseen

2) erityisohjelmien tukemisesta aiheutuvien menojen maksamiseen

3) kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen

4) kulutusmenojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Pohjoismainen ydinturvallisuusalan yhteistyö 360 000
Kansainvälisen Atomienergiajärjestön (IAEA) jäsenmaksu 1 220 000
OECD:n energia-alan järjestöjen toimintaan liittyvät maksut ja rahoitusosuudet 753 000
Suomen osuus Kansainvälisen Atomienergiajärjestön (IAEA) teknisen avun ja yhteistyön rahastoon 434 000
Euroopan energiaperuskirjan sihteeristökulut 44 000
Kansainvälisen Atomienergiajärjestön (IAEA) IPPAS tarkastus 130 000
Euroopan avaruusjärjestön (ESA) jäsenmaksu ja osuudet eläkemaksuista 4 391 000
Suomen maksuosuus ESA:n tiedeohjelmasta 8 603 000
Guianan avaruuskeskuksen maksut 900 000
Kansainvälisen työjärjestön (ILO) jäsenmaksu 1 700 000
Kansainvälisen uusiutuvan energian järjestön (IRENA) jäsenmaksu 110 000
Muut kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja OECD:n maksuosuudet 811 000
Yhteensä 19 456 000

Määrärahasta käytetään arviolta 9 500 000 euroa tutkimus- ja kehittämistoimintaan.

Määrärahan käytöstä arvioidaan kulutusmenojen osuudeksi 19 251 000 euroa ja siirtomenojen osuudeksi 205 000 euroa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Euroopan avaruusjärjestön maksut (siirto momentilta 32.20.40) 866
Yhteensä 866

2024 talousarvio 19 456 000
2023 talousarvio 18 590 000
2022 tilinpäätös 17 714 000

95. Eräät oikeudenkäyntikulut ja korvaukset (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 50 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) ryhmäkannelain (444/2007) mukaisesta ryhmäkanteesta aiheutuneiden oikeudenkäyntikulujen maksamiseen, Kilpailu- ja kuluttajavirastosta annetun lain (661/2012) mukaisesta kuluttaja-asiamiehen avustustoiminnosta tai kuluttajansuojaviranomaisten eräistä toimivaltuuksista annetun lain (566/2020) mukaisista oikeusprosesseista aiheutuneiden oikeudenkäyntikulujen maksamiseen

2) kilpailulaissa (948/2011) tarkoitetuissa oikeusprosesseissa Kilpailu- ja kuluttajaviraston vastapuolelle maksettavaksi määrättyjen oikeudenkäyntikulujen maksamiseen

3) sähkö- ja maakaasumarkkinoiden valvonnasta annetussa laissa (590/2013), sähkömarkkinalaissa (588/2013) ja maakaasumarkkinalaissa (587/2017) tarkoitetuissa oikeusprosesseissa Energiaviraston vastapuolelle maksettavaksi määrättyjen oikeudenkäyntikulujen maksamiseen

4) säätiölaissa (487/2015) tarkoitetussa säätiövalvonnan oikeusprosessissa Patentti- ja rekisterihallituksen vastapuolelle maksettavaksi määrättyjen oikeudenkäyntikulujen maksamiseen

5) eräiden tuotteiden markkinavalvonnasta annetussa laissa (1137/2016), maankäyttö- ja rakennuslaissa (132/1999), eräiden rakennustuotteiden hyväksynnästä annetussa laissa (954/2012), pelastustoimen laitteista annetussa laissa (10/2007), vaarallisten aineiden kuljetuksesta annetussa laissa (719/1994), vaarallisten aineiden käytön rajoittamisesta sähkö- ja elektroniikkalaitteissa annetussa laissa (387/2013), tuotteiden ekologiselle suunnittelulle ja energiamerkinnälle asetettavista vaatimuksista annetussa laissa (1005/2008), jätelaissa (646/2011), jalometallituotteista annetussa laissa (1029/2000), kuluttajaturvallisuuslaissa (920/2011), lelujen turvallisuudesta annetussa laissa (1154/2011), kemikaalilaissa (599/2013), kasvinsuojeluaineista annetussa laissa (1563/2011), kosmeettisista valmisteista annetussa laissa (492/2013), ympäristönsuojelulaissa (527/2014), vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetun laissa (390/2005), kaivoslaissa (621/2011), painelaitelaissa (1144/2016), hissiturvallisuuslaissa (1134/2016), sähköturvallisuuslaissa (1135/2016), vaatimustenmukaisuuden arviointipalvelujen pätevyyden toteamisesta annetussa laissa (920/2005), konttilaissa (762/1998) sekä mittauslaitelaissa (707/2011) tarkoitetuissa oikeusprosesseissa Turvallisuus- ja kemikaaliviraston vastapuolelle maksettavaksi määrättyjen oikeudenkäyntikulujen maksamiseen.

Selvitysosa:Momentilta maksetaan ryhmäkanneprosessista valtiolle aiheutuvia oikeudenkäyntikuluja, joita syntyy jos kuluttaja-asiamies häviää ajamansa kanteen. Lisäksi momentilta voidaan maksaa Kilpailu- ja kuluttajaviraston, Energiaviraston, Patentti- ja rekisterihallituksen sekä Turvallisuus- ja kemikaaliviraston valvontatehtävien hoitamisesta aiheutuvia oikeudenkäyntikuluja, jotka on määrätty maksettavaksi vastapuolelle silloin, kun valvontaviranomainen on hävinnyt asian.


2024 talousarvio 50 000
2023 talousarvio 50 000
2022 tilinpäätös 37 119