Talousarvioesitys 2024
40. Luonnonvaratalous
Selvitysosa:
Luonnonvarataloudella tarkoitetaan metsiin, kaloihin, riistaan ja veteen pohjautuvien luonnonvarojen kestävää ja vastuullista hyödyntämistä. Yhteiskunnan toiminta ja huoltovarmuus edellyttävät toimivaa vesihuoltoa ja kotimaisiin luonnonvaroihin perustuvaa energian ja ravinnon tuotantoa.
Maailmanlaajuiset muutostekijät — ilmastonmuutos, teknologian nopea kehitys, kilpailu ehtyvistä luonnonvaroista, arvojen ja asenteiden muutos sekä turvallisuuspoliittisen tilanteen järkkyminen — muuttavat luonnonvarasektorin toimintaympäristöä. Niiden seurauksiin on varauduttava, mutta ne tarjoavat myös uusia mahdollisuuksia. Luonnonvaratehtäviin kuuluvat huoltovarmuuden ja yhteiskunnan turvallisuuden kannalta keskeiset vesihuollon ja patoturvallisuuden varmistamisen tehtävät, joista huolehtiminen on muuttuvassa turvallisuustilanteessa entistäkin tärkeämpää.
Ilmaston lämpeneminen ja muutokset sää- ja vesioloissa vaikuttavat suoraan luonnonvaratalouden toimintaedellytyksiin riskejä muuttaen, mutta tarjoavat onnistuneella sopeutumisella myös uusia mahdollisuuksia. Nopea teknologinen kehitys avaa luonnonvaratalouteen uusia ulottuvuuksia arvoverkon eri osissa, erityisesti siirryttäessä tuottaja- ja biomassalähtöisestä toiminnasta kohti kuluttaja- ja palvelulähtöistä luonnonvarataloutta. Luonnonvaratiedon määrä ja tarkkuus tulevat kasvamaan merkittävästi ja tiedon hyödyntämisessä on suuria mahdollisuuksia luonnonvarasektorin laajenemiselle ja kansainvälistymiselle. Globaali kilpailu niukkenevista luonnonvaroista ja kestävästi tuotettujen raaka-aineiden kysynnän kasvu ovat iso mahdollisuus luonnonvarataloudelle. Suomella on runsaiden ja kestävästi hoidettujen luonnonvarojen sekä korkeatasoisen osaamisen ansiosta hyvät edellytykset vastata kasvavaan kysyntään.
Ristiriitaiset tavoitteet voivat heikentää luonnonvarojen hyödynnettävyyttä ja liiketoimintamahdollisuuksien toteutumista. Suomen luonnonvarojen tila sekä luonnonvaratalouden toimintatavat tunnetaan huonosti rajojemme ulkopuolella, mikä voi johtaa Suomen luonnonvaratalouden kehittämisen kannalta haitallisiin ja ristiriitaisiin päätöksiin kansainvälisiä sopimuksia tai EU-lainsäädäntöä valmisteltaessa.
Luonnonvaratalouden toimialaan kuuluvat metsätalous, kalatalous ja riistatalous sekä vesitalous ja yleiset luonnonvara-asiat. Pääosa näiden tehtävien hoitamiseen tarvittavista määrärahoista on budjetoitu tähän lukuun. Lisäksi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksissa luonnonvaratalouden tehtävissä ja Suomen ympäristökeskuksessa vesitaloustehtävissä työskentelee vakinaista henkilöstöä n. 200 henkilötyövuoden verran. Näistä aiheutuvat palkkaus- ja yleishallintomenot on otettu huomioon työ- ja elinkeinoministeriön pääluokan momentilla 32.01.02 sekä ympäristöministeriön momentilla 35.01.04. Luonnonvaratalouden tehtäviin kuuluu myös sisäministeriön hallinnonalalla Rajavartiolaitoksen suorittama riista- ja kalatalouden valvonta.
Maa- ja metsätalousministeriö asettaa vuoden 2024 talousarvioesityksen valmisteluun liittyen alustavasti luonnonvaratalouden politiikkasektorille seuraavat pääluokkaperusteluissa esitettyjä yhteiskunnallisia vaikuttavuustavoitteita tukevat tavoitteet ja tunnusluvut.
Kestävä luonnonvaratalous turvaa huoltovarmuutta, korvaa uusiutumattomien raaka-aineiden ja energian käyttöä sekä edistää hyvinvointia luonnosta ja luonnolle:
- — vahvistetaan vesihuollon, biomassojen tuotannon ja kalatalouden omavaraisuutta ja huoltovarmuutta
- — luonnonvaratalouden kilpailukykyinen toimintaympäristö luo uutta yritystoimintaa sekä kasvattaa jalostusastetta ja vientiä
- — luonnon tarjoamat ekosysteemipalvelut lisäävät ihmisten hyvinvointia ja luovat pohjaa uusille ansaintamahdollisuuksille
- — uusiutuvien luonnonvarojen elinvoimaisuus, luonnon monimuotoisuus ja elinympäristöjen tila paranevat, mikä luo pohjan niiden kestävälle hyödyntämiselle
- — turvataan ja edistetään luonnon kantokykyä ja vahvistetaan riskien hallintaa
- — hillitään ilmastonmuutosta etenemällä kohti hiilineutraalisuutta, materiaalitehokkuutta ja kiertotaloutta
- — ehkäistään luontokatoa, sopeudutaan ilmastonmuutokseen ja varaudutaan niistä aiheutuviin riskeihin.
Luotettavat ja laajakäyttöiset paikka-, kiinteistö- ja huoneistotiedot mahdollistavat uutta liiketoimintaa ja turvaavat omistusta:
- — ruokaan ja uusiutuviin luonnonvaroihin liittyvät paikkatiedot mahdollistavat tehokkaita prosesseja ja palveluita sekä uutta liiketoimintaa.
Tunnusluvut
| 2021 toteutuma |
2022 arvio |
2023 arvio |
2024 tavoite |
|
| Metsätalouden arvonlisäys, milj. euroa | 4 266 | nousee | nousee | nousee |
| Yksityismetsien puuntuotannon sijoitustuotto, % (ilman kantohintojen vuotuista muutosta) | 5,0 | 5,0 | ennallaan | ennallaan |
| Runkopuun hakkuukertymä, milj. m3 | 76,3 | 74,7 | ennallaan | ennallaan |
| Metso-toimenpiteet yksityismetsissä, ha | 51 486 | 59 785 | 66 300 | 70 200 |
| Kaupallisen kalastuksen tuotannon arvo, milj. euroa | 43,4 | 44,5 | nousee | nousee |
| Vesiviljelyn tuotannon arvo, milj. euroa | 97,9 | 102,0 | nousee | nousee |
| Kalanjalostuksen ja kalakaupan liikevaihto, milj. euroa | 653,4 | 640,0 | nousee | nousee |
| Vapaa-ajankalastuksen saaliin arvo, milj. euroa | 79,61) | nousee | nousee | nousee |
| Vapaa-ajankalastajien kalastuspäivien lukumäärä, milj. kpl | 18,21) | nousee | ennallaan | ennallaan |
| Asukkaiden määrä merkittävillä tulvariskialueilla | 5 800 | 5 731 | 5 700 | laskee |
| Vesihuoltopalvelujen järjestämisen rakennemuutos, vesihuoltolaitosten määrä, kpl | 1 231 | 1 155 | 1 131 | laskee |
| Riistasaaliin arvo, milj. euroa | 77 | laskee | laskee | ennallaan |
| Pienriistan metsästyspäivien lukumäärä, milj. kpl | 3,4 | ennallaan | ennallaan | ennallaan |
| Suurpetojen aiheuttamat vahingot, milj. euroa | 9,9 | 10,5 | nousee | ennallaan |
1) Luku on vuodelta 2020. Tilasto kootaan joka toinen vuosi ja vuoden 2022 lukua ei ole vielä saatavilla.
20. Kalakannan hoitovelvoitteet (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 3 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) vesilain (587/2011) 3 luvun 14 ja 22 §:n sekä ympäristönsuojelulain (527/2014) nojalla annettujen sekä muiden vastaavien lupapäätösten lupaehtojen edellyttämien kalakannan hoitotoimenpiteiden toteuttamisesta aiheutuvien menojen sekä näihin liittyvien siirtomenojen maksamiseen
2) enintään kolmea henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen
3) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen, silloin kun ne liittyvät suoraan kohdan 1) mukaisiin kalakannan hoitotoimenpiteisiin.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksuperusteisena.
Selvitysosa:Määrärahaa käytetään vesistön rakentamisen, säännöstelyn, perkausten, jäteveden päästöjen ym. luvanvaraisen toiminnan kalakannoille aiheuttamien vahinkojen kompensoimisen ja estämisen sekä kalataloudellisen tarkkailun menoihin.
Vuonna 2024 kertyväksi arvioidut vesioikeudelliset kalatalousmaksut on merkitty tuloina momentille 12.30.40.
Määrärahan käytöstä arvioidaan kulutusmenojen osuudeksi noin 2 800 000 euroa ja siirtomenojen osuudeksi noin 200 000 euroa.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Kalatalousmaksujen indeksitarkastuksen vaikutus | 200 |
| Yhteensä | 200 |
| 2024 talousarvio | 3 000 000 |
| 2023 talousarvio | 2 800 000 |
| 2022 tilinpäätös | 3 100 000 |
21. Vesivarojen käytön ja hoidon menot (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 14 189 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) vesivarojen käytön ja hoidon kulutus- ja sijoitusmenoihin, jotka liittyvät tulvariskien hallintaan, patoturvallisuuteen, vesistöjen säännöstelyyn, vesistön käytön ja hoidon, vesihuollon, maa- ja metsätalouden vesienhallinnan ja muun vesitalouden kehittämiseen, havaintotiedon hankintaan ja vesitietopalveluun, vaikutusten arviointiin, varautumiseen ja riskienhallintaan sekä valtion velvoitteisiin lain, lupapäätösten ja sopimusten perusteella, valtioiden välisiin sopimuksiin perustuvaan rajavesistöyhteistyöhön sekä Suomen vesialan kansainvälisen strategian toteuttamiseen maa- ja metsätalousministeriön toimialalla
2) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden kansallisena omarahoitusosuutena
3) enintään 95 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen sekä vesialan kansallisten järjestöjen jäsenmaksujen maksamiseen
4) vesialan liiketoimintaa edistävien valtioiden välisten yhteistyösopimusten toteuttamiseen.
Momentille nettoutetaan yhteistyöosapuolten rahoitusosuudet hankkeista, selvityksistä tai muista toimenpiteistä, joiden toteuttaminen on elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten vastuulla sopimusten tai vesilainsäädännön mukaisten päätösten perusteella. Momentille nettoutetaan myös työnantajalle maksettavat sairaus- ja äitiyspäivärahat.
Selvitysosa:Palkkauksiin käytettävää määrärahaa on tarkoitus käyttää 87 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen työ- ja elinkeinoministeriön ja ympäristöministeriön hallinnonaloilla ja kahdeksaa henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla. Momentilta rahoitetaan myös sellaisia valtion vesistörakenteiden ylläpito- ja perusparannusmenoja, jotka on tarkoitus luovuttaa paikallisille hyödynsaajille.
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Tulvariskien hallinta, patoturvallisuus ja vesistöjen säännöstely | 3 300 000 |
| Vesitalouden kehittäminen, suunnittelu ja seuranta | 3 389 000 |
| Valtion vesistörakenteiden peruskorjaukset ja muut vesistötoimenpiteet | 5 000 000 |
| Valtion vesitalousluvista aiheutuvat velvoitteet | 2 200 000 |
| Valtiosopimuksiin perustuva rajavesistöyhteistyö, rahoitusosuudet ja jäsenmaksut | 300 000 |
| Yhteensä | 14 189 000 |
Määrärahan käytöstä arvioidaan kulutusmenojen osuudeksi noin 9 389 000 euroa ja sijoitusmenojen osuudeksi noin 4 800 000 euroa.
Määrärahasta käytetään arviolta 3 000 000 euroa tutkimus- ja kehittämistoimintaan.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Juomavesidirektiivin kansallisen täytäntöönpanon tietotyökalujen kehittäminen, kertaluonteisen lisäyksen poisto | -2 000 |
| Juomavesidirektiivin kansallisen täytäntöönpanon tietotyökalujen käyttö ja ylläpito | 100 |
| Palkkausten tarkistukset | 242 |
| Yhteensä | -1 658 |
| 2024 talousarvio | 14 189 000 |
| 2023 II lisätalousarvio | 149 000 |
| 2023 talousarvio | 15 847 000 |
| 2022 tilinpäätös | 14 511 000 |
22. Luonnonvara- ja biotalouden edistäminen (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 4 204 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) uusiutuvien luonnonvarojen kestävää käyttöä, biotaloutta, ympäristön hoitoa, luonnon monimuotoisuutta, ilmastonmuutoksen hillintää ja siihen sopeutumista koskeviin kehittämis-, kokeilu-, investointi- ja vienninedistämishankkeisiin ja viestintään sekä näihin liittyvien valtionavustusten maksamiseen
2) uusiutuvien luonnonvarojen kestävään käyttöön liittyvien tietojärjestelmien ylläpitoon ja kehittämiseen
3) eräiden Suomen tekemien kalastusta koskevien sopimusten valvonnasta aiheutuvien menojen maksamiseen
4) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen
5) enintään 20 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Määrärahaa käytetään uusiutuvien luonnonvarojen kestävää käyttöä ja biotaloutta edistäviin kokeilu-, kehittämis-, investointi- ja vienninedistämishankkeisiin. Tavoitteena on parantaa luonnonvarojen kestävään käyttöön perustuvan kilpailukykyisen liiketoiminnan edellytyksiä. Määrärahalla toteutetaan kansallista metsästrategiaa, Suomen biotalousstrategiaa sekä ilmastolakia maa- ja metsätalousministeriön vastuulla olevien maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman sekä kansallisen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelman osalta.
Lisäksi määrärahaa kohdennetaan uusiutuvien luonnonvarojen käyttöön ja suojeluun liittyvien tietojärjestelmien ja -varantojen yhteiskäyttöisyyden parantamiseen ja sähköisen asioinnin kehittämiseen, luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen, haitallisista vieraslajeista aiheutuvien riskien torjumiseen, geenivarojen suojeluun ja kestävään käyttöön sekä luonnon virkistys- ja matkailukäytön edistämiseen. Määrärahalla voidaan myös toteuttaa selvityksiä, joiden avulla pyritään parantamaan luonnonvarojen tilaa ja käyttöä sekä sopeutumista ilmastonmuutokseen.
Tenojoen kalastusluvista vuonna 2024 kertyväksi arvioitu tulo on merkitty momentille 12.30.41. Kalastuslupatuloista vesialueiden omistajille palautettava osuus on huomioitu momentilla 30.40.40.
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Elinvoimainen Suomi: Luonnon monimuotoisuutta vahvistavat toimet | 44 000 |
| Ilmastolain toimeenpano | 800 000 |
| Metsäbiotalouden tiedepaneeli | 400 000 |
| Kansallisen metsästrategian toimeenpano ja muut kehittämishankkeet | 1 340 000 |
| Suomen biotalousstrategian toimeenpano | 670 000 |
| Tietojärjestelmien kehittäminen ja ylläpito | 760 000 |
| Kalastusta koskevien sopimusten valvonta | 190 000 |
| Yhteensä | 4 204 000 |
Määrärahan käytöstä arvioidaan kulutusmenojen osuudeksi noin 2 450 000 euroa ja siirtomenojen osuudeksi noin 1 754 000 euroa.
Määrärahasta käytetään arviolta 1 500 000 euroa tutkimus- ja kehittämistoimintaan.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Luonnon monimuotoisuusasioiden erityisasiantuntijan virka (-1 htv) (siirto momentille 30.01.01) | -76 |
| Maankäyttösektorin ilmastokestävät toimenpiteet (RRF pilari1) | -3 000 |
| Maankäyttösektorin ilmastopolitiikka, metsitystukijärjestelmän rahoitus (siirto momentille 30.40.47) (HO 2019) | -960 |
| Metsitystukijärjestelmän hallinnointi ja hallinnoinnin kehittäminen (4,5 htv) (siirto momentilta 32.01.02) (HO 2019) | 315 |
| Metsitystukijärjestelmän lisärahoitustarve (siirto momentilta 30.40.47) (HO 2019) | 840 |
| Rahoituksen tason alentaminen (HO 2023) | -2 000 |
| Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelma | -6 000 |
| Säästöjen uudelleen kohdennus (siirto momentilta 30.40.44) | 220 |
| Tenojoen kalastuslupatulojen väheneminen | -1 |
| Tuhkalannoitus (siirto momentille 30.40.44) (HO 2019) | -100 |
| Yhteensä | -10 762 |
| 2024 talousarvio | 4 204 000 |
| 2023 talousarvio | 14 966 000 |
| 2022 tilinpäätös | 31 976 833 |
31. Vesi- ja kalataloushankkeiden tukeminen (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 7 086 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) vesistön ja vesiympäristön käyttöä ja tilaa, vesienhallintaa sekä vesitalouden varautumista ja riskienhallintaa parantavien tulvasuojelu- ja muiden hankkeiden avustamisesta ja valtion työnä toteutettavista hankkeista aiheutuvien menojen maksamiseen
2) vesiluonnonvarojen kestävää käyttöä edistävien kehittämis- ja investointihankkeiden avustamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen
3) enintään 15 henkilötyövuotta vastaavan hankkeista aiheutuvan henkilöstön palkkausmenojen ja muiden kulutusmenojen sekä sijoitusmenojen maksamiseen
4) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden kansallisena omarahoitusosuutena
5) kansallisten ja kansainvälisten vesitaloushankkeiden vapaaehtoisten rahoitusosuuksien maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Vesistön ja vesiympäristön käyttöä ja tilaa parantavina toimenpiteinä tukea myönnetään vesistötoimenpiteille tulvariskien hallintaan ja muiden erilaisten vesitaloudellisten riskien ja haittojen vähentämiseen sekä vesistöjen monipuolisen käytön ja hoidon edistämiseen ja vesienhallintaan. Erityisesti tukea suunnataan vesihuollon toimintavarmuuden ja kyberturvallisuuden parantamiseen. Vesiluonnonvarojen kestävää käyttöä edistävinä hankkeina tukea myönnetään vesitaloussektorin kokeilu-, investointi- ja vientitoimintaa sekä innovatiivisia julkisia hankintoja ja niihin liittyviä toimintamalleja edistäville hankkeille. Kalakantojen elinvoimaisuuden parantamiseksi määrärahaa käytetään kalan kulkua, kalakantojen luontaista lisääntymistä ja monimuotoisuuden ylläpitoa edistävien hankkeiden toteuttamiseen. Avustusten perusteet on määritelty valtioneuvoston asetuksella vesistön ja vesiympäristön käyttöä ja tilaa parantavien hankkeiden avustamisesta (714/2015).
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Vesitaloudelliset riskinhallinta-, kunnostus-, kehittämis- ja kokeiluhankkeet | 3 879 000 |
| Kalataloudelliset kunnostus-, kehittämis- ja kokeiluhankkeet | 3 207 000 |
| Yhteensä | 7 086 000 |
Määrärahan käytöstä arvioidaan siirtomenojen osuudeksi noin 5 927 000 euroa, kulutusmenojen osuudeksi noin 661 000 euroa ja sijoitusmenojen osuudeksi noin 498 000 euroa.
Määrärahasta käytetään arviolta 500 000 euroa tutkimus- ja kehittämistoimintaan.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Nousu-ohjelma | 2 000 |
| Palokin koskien patojen purun suunnittelu (Investointiohjelma) | 450 |
| Ruokolahti, Haapaveden tilan parantaminen, kertaluonteisen lisäyksen poisto | -100 |
| Vesihuollon toimintavarmuuden ja kyberturvallisuuden parantaminen (kyber), kertaluonteisen lisäyksen poisto | -2 500 |
| Vesiosaamisen kasvu- ja vientiohjelma (RRF pilari3) | -1 500 |
| Yhteensä | -1 650 |
| 2024 talousarvio | 7 086 000 |
| 2023 talousarvio | 8 736 000 |
| 2022 tilinpäätös | 11 136 000 |
40. Eräät luonnonvaratalouden korvaukset (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 1 541 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) Tenojoen kalastuslupatuloista vesialueen omistajille palautettavan osuuden maksamiseen
2) kalastuslain (379/2015) 60 §:n mukaisista saimaannorpan suojeluun liittyvistä kalastuksen rajoittamissopimuksista vesialueiden omistajille maksettaviin korvauksiin siten, että korvauksen suuruus on 2,5 euroa hehtaarilta
3) lupaviranomaisten ja tuomioistuinten vesi- ja kalastusasioista antamien päätösten ja lain tai valtioiden välisten sopimusten perusteella valtion maksettavaksi määrättyjen tai sovittujen korvausten, kustannusten ja päätösmaksujen sekä niitä koskevien korkojen ja viivästyskorkojen maksamiseen
4) metsätuhojen torjunnasta annetun lain (1087/2013) perusteella aiheutuvien korvausten ja muiden menojen maksamiseen
5) laajuudeltaan ja taloudelliselta merkitykseltään huomattavien metsätuhojen kartoituksesta ja tuhoalueita koskevien ilmakuvien tuottamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen
6) metsälaissa tarkoitetuista uhkasakkolain (1113/1990) mukaisista ja niihin verrattavista suorituksista aiheutuvien sellaisten menojen maksamiseen, jotka maksetaan etukäteen valtion varoista
7) Suomen ja Norjan välisen poroaitasopimuksen mukaisten korvausten maksamiseen sekä poroaitasopimukseen perustuvan poroesteaidan rakentamiseen liittyvien lunastustoimitusmenojen ja käyttöoikeuskorvausten maksamiseen erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain (603/1977) mukaisesti
8) kaupallisen kalastuksen vakuutustuesta annetun lain (998/2012) mukaisten avustusten maksamiseen
9) Tenojoen kalastussääntöä koskevan sopimuksen ja kalastussäännön eräiden määräysten aiheuttamien menetysten korvaamisesta annetussa laissa (501/1991) määrättävien korvausten ja kustannusten sekä niitä koskevien korkojen ja viivästyskorkojen maksamiseen
10) vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta annetun lain (1709/2015) 17 §:n perusteella aiheutuvien sellaisten menojen maksamiseen, jotka maksetaan etukäteen valtion varoista
11) kulutusmenojen maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Tenojoen kalastuslupatuloista palautetaan vuonna 2024 vesialueiden omistajille vuonna 2023 kertyneiden kalastuslupatulojen palautettava osuus. Tenojoen lohikantojen heikon tilan vuoksi kalastusta on jouduttu rajoittamaan kesästä 2021 lähtien ja kohdentamaan kalastusta muihin lajeihin kuin loheen. Lohikantojen heikon tilanteen on arvoitu jatkuvan, mikä pienentää lupakertymää. Yksityisille vesialueen omistajille vesialueomistuksen mukaisessa suhteessa palautettava osuus on noin 73 %, mikä on huomioitu momentin määrärahatasossa. Tenojoen kalastuslupamaksutuloista valtiolle kuuluva osuus on otettu huomioon momentin 30.40.22 määrärahassa. Tenojoen kalastusluvista vuonna 2024 kertyväksi arvioitu tulo on merkitty momentille 12.30.41.
Saimaannorpan suojeluun liittyvillä sopimuskorvauksilla korvataan vapaaehtoisista kalastuksen rajoittamissopimuksista aiheutuvia haittoja vesialueiden omistajille. Vuonna 2024 kalastuksen rajoitussopimuksia on voimassa noin 2 696 km2 alueella. Momentille 30.40.62 on varattu varoja saimaannorpan suojelusta aiheutuvien taloudellisten vahinkojen korvaamiseen Saimaan alueen kaupallisille kalastajille.
Määrärahan käytöstä arvioidaan siirtomenojen osuudeksi noin 1 291 000 euroa ja kulutusmenojen osuudeksi noin 250 000 euroa.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Tenojoen kalastuslupatulojen väheneminen | -91 |
| Yhteensä | -91 |
| 2024 talousarvio | 1 541 000 |
| 2023 II lisätalousarvio | 315 000 |
| 2023 talousarvio | 1 632 000 |
| 2022 tilinpäätös | 1 856 569 |
41. Hirvieläinten aiheuttamien vahinkojen korvaaminen (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 3 590 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta annetun lain (616/1993) 6 §:n mukaisiin menoihin
2) edellisiin vuosiin kohdistuvien korvausten ja EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen
3) enintään seitsemää henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta annetun lain 6 §:n mukaisia menoja ovat riistavahinkolain (105/2009) mukaisten hirvieläinten aiheuttamien vahinkojen ehkäisemisestä ja korvaamisesta aiheutuvat menot sekä riistavahinkorekisteristä ja muista hirvieläinten metsästyksen hallinnointiin liittyvistä tietojärjestelmistä aiheutuvat menot. Lisäksi varoja voidaan käyttää hirvieläinkantojen seurannasta, tutkimuksesta ja hoidosta aiheutuviin menoihin sekä muihin vastaaviin menoihin.
Hirvieläinten pyyntilupamaksuista vuonna 2024 kertyväksi arvioidut tulot on merkitty momentille 12.30.42.
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Vahinkojen korvaukset | 1 500 000 |
| Vahinkojen estämistoimenpiteet | 500 000 |
| Hirvieläinkantojen seuranta ja tutkimus | 700 000 |
| Riistavahinkorekisteri ja riistavahingot -palvelu | 400 000 |
| Hirvieläinkantojen hoito | 490 000 |
| Yhteensä | 3 590 000 |
Määrärahan käytöstä arvioidaan siirtomenojen osuudeksi noin 3 190 000 euroa ja kulutusmenojen osuudeksi noin 400 000 euroa.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Pyyntilupamaksutulojen aleneminen | -1 170 |
| Yhteensä | -1 170 |
| 2024 talousarvio | 3 590 000 |
| 2023 talousarvio | 4 760 000 |
| 2022 tilinpäätös | 4 760 000 |
42. Petoeläinten aiheuttamien vahinkojen korvaaminen (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 8 850 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) riistavahinkolaissa (105/2009) määriteltyjen suurpetojen aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta, ehkäisemisestä, valvonnasta ja riistavahinkolain toimeenpanosta aiheutuvien menojen maksamiseen
2) enintään viittä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen sekä EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Määräraha käytetään vuonna 2023 tapahtuneiden petovahinkojen korvaamiseen. Porovahinkokorvaukset maksetaan riistavahinkolain 9 §:n 2 momentin mukaan talousarvion rajoissa ja muut vahingot täysimääräisesti.
Vuonna 2022 petoeläinten aiheuttamien vahinkojen määrä oli yhteensä 10,6 milj. euroa, josta porovahinkojen osuus oli 10 milj. euroa ja kotieläinvahinkojen osuus 0,5 milj. euroa. Vuonna 2023 porovahinkojen määrän arvioidaan edelleen nousevan, mutta kotieläinvahinkojen arvioidaan pysyvän ennallaan. Kun porovahinkojen korvaamiseen on käytettävissä 7,5 milj. euroa, ei momentin määrärahataso mahdollista vahinkojen täysimääräistä korvaamista. EU:n asettama korvauskatto (C(2016) 1752 final) mahdollistaa porovahinkojen korvaamisen 10 milj. euroon saakka.
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Suurpetojen aiheuttamien porovahinkojen korvaaminen | 7 500 000 |
| Suurpetojen aiheuttamien kotieläin-, viljelys- ja mehiläisvahinkojen korvaaminen | 600 000 |
| Vahinkojen ehkäiseminen ja valvonta | 750 000 |
| Yhteensä | 8 850 000 |
Määrärahan käytöstä arvioidaan siirtomenojen osuudeksi noin 8 600 000 euroa ja kulutusmenojen osuudeksi noin 250 000 euroa.
| 2024 talousarvio | 8 850 000 |
| 2023 II lisätalousarvio | 2 486 000 |
| 2023 talousarvio | 8 850 000 |
| 2022 tilinpäätös | 9 550 000 |
44. Tuki puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 38 377 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain (34/2015) ja metsätalouden määräaikaisen kannustejärjestelmälain (71/2023) nojalla myönnettävien tukien maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Vuonna 2024 saa tehdä kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain (34/2015) ja metsätalouden määräaikaisen kannustejärjestelmälain (71/2023) mukaisia tukipäätöksiä enintään 15 000 000 eurolla.
Selvitysosa:Vuoden 2024 alusta tulee voimaan metsätalouden määräaikaisen kannustejärjestelmälain mukainen Metka-tukijärjestelmä. Se korvaa kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain mukaisen Kemera-tukijärjestelmän. Uudella tukijärjestelmällä kannustetaan yksityisiä maanomistajia aktiivisiin ja oikea-aikaisiin toimiin, joilla lisätään metsien kasvua, edistetään metsätalouden vesiensuojelua, hillitään ilmastonmuutosta, edistetään metsien sopeutumista ilmastonmuutokseen sekä pidetään yllä metsätalouden tieverkkoa.
Metsätalouden määräaikaisessa kannustejärjestelmälaissa taimikon ja nuoren metsän hoidon tukea haetaan työn toteuttamisen jälkeen, jolloin ennakkosuunnitelmaa ei enää edellytetä eikä työlajeihin ole tarvetta käyttää myöntämisvaltuutta. Muutoksen johdosta valtuuden tarve vähenee merkittävästi. Jatkossa valtuuden käyttöä edellyttäviä työlajeja ovat terveyslannoitus, suometsän hoitosuunnitelma, suometsän vesiensuojelutoimenpiteiden ja piennarteiden tekeminen sekä metsätien tekeminen.
Määrärahalla toteutettavien töiden suora työllisyysvaikutus on n. 1 700 henkilötyövuotta.
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (milj. euroa)
| 2024 | 2025 | 2026 | 2027 | Yhteensä vuodesta 2024 lähtien | |
| Ennen vuotta 2024 tehdyt sitoumukset | 18,0 | 7,0 | 2,0 | 27,0 | |
| Vuoden 2024 sitoumukset | 4,0 | 6,0 | 3,0 | 2,0 | 15,0 |
| Menot yhteensä | 22,0 | 13,0 | 5,0 | 2,0 | 42,0 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| METSO-ohjelma (siirto momentilta 30.40.45) | 3 700 |
| Rahoituksen tason alentaminen (HO 2023) | -12 700 |
| Säästöjen uudelleenkohdennus (siirto momentille 30.40.22) | -220 |
| Tuhkalannoitus (siirto momentilta 30.40.22) (HO 2019) | 100 |
| Yhteensä | -9 120 |
| 2024 talousarvio | 38 377 000 |
| 2023 talousarvio | 47 497 000 |
| 2022 tilinpäätös | 36 899 699 |
45. Metsäluonnon hoidon edistäminen (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 11 027 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain (34/2015) ja metsätalouden määräaikaisen kannustejärjestelmälain (71/2023) nojalla tuen maksamiseen metsien biologisen monimuotoisuuden turvaamiseksi.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Määrärahalla toteutetaan Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelmaa (METSO) ja Helmi-elinympäristöohjelmaa.
Maa- ja metsätalousministeriö asettaa vuoden 2024 talousarvioesityksen valmisteluun liittyen metsäluonnon hoidon edistämiselle seuraavat alustavat toiminnalliset tulostavoitteet:
- — metsäluonnon monimuotoisuuden säilymistä turvataan ympäristötuella ja metsäluonnon elinympäristöjen hoitohankkeilla noin 2 600 hehtaarin alueella
- — vesienhoitoa turvataan suunnittelemalla monitavoitteisia vesiensuojeluhankkeita
- — ennallistetaan soita suojelualueiden ulkopuolella 1 200 hehtaarin alueella
- — palautetaan vesiä 13 suojelusuolle ympäröiviltä alueilta
- — perustetaan ja kunnostetaan suojelualueverkoston ulkopuolisia lintukosteikkoja 13 kpl.
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Ympäristötuki | 7 827 000 |
| Metsäluonnon hoitohankkeet | 1 500 000 |
| Helmi-elinympäristöohjelman toimenpiteet | 1 700 000 |
| Yhteensä | 11 027 000 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Helmi-elinympäristöohjelman toimeenpano, kertaluonteisen lisäyksen poisto | -1 700 |
| METSO- ja Helmi-ohjelmien jatkaminen | 3 000 |
| METSO-ohjelma (siirto momentille 30.40.44) | -3 700 |
| METSO-ohjelman toimeenpano | -4 073 |
| Yhteensä | -6 473 |
| 2024 talousarvio | 11 027 000 |
| 2023 talousarvio | 17 500 000 |
| 2022 tilinpäätös | 7 527 000 |
46. Valtionavustus Suomen metsäkeskukselle (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 43 025 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) Suomen metsäkeskuksesta annetun lain (418/2011) mukaisista tehtävistä aiheutuvien menojen maksamiseen
2) muuna julkisena rahoitusosuutena Suomen metsäkeskuksen valtionavustustoimintaan kuuluvissa EU-hankkeissa
3) Suomen metsäkeskukselle kuuluvien Eläke-Tapio -lisäeläkejärjestelmän vuosimaksuista aiheutuvien menojen maksamiseen.
Selvitysosa:Suomen metsäkeskus on metsien kestävää hoitoa ja käyttöä sekä niiden monimuotoisuuden säilyttämistä koskevia tehtäviä hoitava koko maan kattava kehittämis- ja toimeenpano-organisaatio. Suomen metsäkeskuksen tehtävänä on metsiin perustuvien elinkeinojen edistäminen, metsiä koskevan lainsäädännön toimeenpano ja metsätietoihin liittyvien tehtävien hoitaminen. Maa- ja metsätalousministeriö ohjaa ja valvoo Suomen metsäkeskusta.
Suomen metsäkeskuksen toiminnan tärkein kohderyhmä ovat yksityismetsänomistajat, jotka omistavat 440 000 metsälöä (12,1 milj. hehtaaria, n. 60 % Suomen metsämaa-alasta). Suomen metsäkeskus valvoo metsätaloutta koskevien lakien noudattamista ja hoitaa muut sille säädetyt viranomaistehtävät, kuten vuosittain n. 130 000 metsänkäyttöilmoituksen ja n. 70 000 Kemera-hakemuksen ja toteutusilmoituksen käsittelyn. Metsäkeskus kerää alueellista metsävaratietoa n. 2,5 milj. hehtaaria sekä neuvoo ja kouluttaa n. 25 000—30 000 metsänomistajaa ja metsäalan toimijaa vuosittain.
Metsäkeskuksen toiminnan tuottavuutta parantavia toimenpiteitä ovat sähköisen asioinnin, metsätiedon hyödyntämisen sekä metsänomistajien ja metsäalan toimijoiden neuvontapalveluiden kehittäminen.
Pääluokka- ja lukuperusteluissa asetettujen yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden toteuttamiseksi maa- ja metsätalousministeriö asettaa vuoden 2024 talousarvioesityksen valmisteluun liittyen alustavasti Suomen metsäkeskuksen toiminnalle seuraavat tavoitteet:
Suomen metsäkeskuksen tulostavoitteet
| 2022 toteutuma |
2023 tulostavoite |
2024 tulostavoite |
|
| 1. Taloudellisuustavoitteet | |||
| Metsälain mukaisten ilmoitusten käsittelyn ja päätöksenteon kokonaiskustannukset ilmoitusta kohden, € | 7,3 | 10 | 7,5 |
| Rahoituslain mukaisten nuorenmetsänhoidon hakemusten käsittelyn kokonaiskustannukset hakemusta kohden, €1) | 64,8 | 65 | 55 |
| Rahoituslain taimikon varhaishoidon ja nuorenmetsänhoidon tarkastusten yksikkökustannukset €/kpl | 302 | 240 | 310 |
| Metsävaratiedon keruukustannukset €/ha | 2,9 | 4,0 | 3,0 |
| 2. Suoritetavoitteet | |||
| Metsävaratiedon keruutavoite, ha | 2 490 000 | 2 330 000 | 2 500 000 |
| Vuoden aikana Metsään.fi -palvelua käyttäneet metsänomistajat, kpl | 63 432 | 70 000 | 75 000 |
| Metsään.fi käyttäjämäärä, yritykset | 1 140 | 1 200 | 1 300 |
| Avoimen metsätiedon hyödyntäminen laajenee — ladattujen aineistopakettien määrä, GiB — rajapintakutsujen määrä rajapinnassa, kpl — karttapalvelujen katselukerrat, kpl |
58 853 129 028 363 154 443 |
30 000 60 670 000 158 000 |
68 000 154 000 000 170 000 |
| 3. Laatutavoitteet | |||
| Otantatarkastuksessa rahoituskelpoisuudeltaan hyvien nuoren metsän hoidon hankkeiden osuus suoritepinta-alasta vähintään, % | 75 | 78 | 75 |
| Päätös nuoren metsän hoitohankkeista, viikkoa vireille tulosta | 2,0 | 3,0 | 3,0 |
1) Hakemusten käsittelykustannukset vaihtelevat pitkälti hakemusmäärien perusteella.
Määrärahalla toteutettavan toiminnan kustannusten (milj. euroa) ja henkilötyövuosien (htv) arvioitu jakautuminen prosesseille
| 2022 toteutuma | 2023 arvio | 2024 arvio | ||||
| kustan- nukset |
htv | kustan- nukset |
htv | kustan- nukset |
htv | |
| Metsätieto- ja tarkastuspalvelut | 19,2 | 254 | 21,0 | 288 | 19,7 | 240 |
| Elinkeinopalvelut | 8,2 | 127 | 10,9 | 150 | 7,6 | 116 |
| Hallintopalvelut | 3,8 | 35 | 2,7 | 34 | 3,4 | 34 |
| Kehityspalvelut | 12,4 | 57 | 9,0 | 27 | 10,7 | 40 |
| Viestintä- ja asiakkuuspalvelut | 1,3 | 14 | 1,4 | 22 | 1,6 | 27 |
| Yhteensä | 44,9 | 487 | 45,0 | 521 | 43,0 | 457 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Helmi-elinympäristöohjelman toimeenpano, kertaluonteisen lisäyksen poisto | -500 |
| METSO-ohjelman toimeenpano, kertaluonteisen lisäyksen poisto | -780 |
| Yksityisteiden tiestön ja siltojen parantaminen, kertaluonteisen lisäyksen poisto | -2 500 |
| Palkkausten tarkistukset | 1 736 |
| Yhteensä | -2 044 |
Momentin nimike on muutettu.
| 2024 talousarvio | 43 025 000 |
| 2023 II lisätalousarvio | 930 000 |
| 2023 talousarvio | 45 069 000 |
| 2022 tilinpäätös | 43 835 000 |
47. Tuki joutoalueiden metsitykseen (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 3 490 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää metsityksen tukemisen määräaikaisen lain (1114/2020) nojalla myönnettävien tukien maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Mikäli vuoden 2023 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä tukipäätöksiä 30.6.2024 saakka.
Selvitysosa:Metsityksen tukemisen määräaikainen laki on voimassa vuoden 2023 loppuun saakka. Lain siirtymäsäännösten mukaan lain voimassaolon päättyessä vireillä olevat hakemukset käsitellään 30.6.2024 mennessä.
Metsityksen tukemisella lisätään metsäpinta-alaa ja hiilinieluja luonnon monimuotoisuutta heikentämättä. Tukea myönnetään maataloustuotannon ulkopuolelle jääneiden peltojen ja muiden avointen alueiden sekä käytöstä poisjääneiden turvetuotantoalueiden metsittämiseen. Metsitystuki muodostuu perustamistoimenpiteiden korvauksesta sekä kahdessa erässä maksettavasta hoitopalkkiosta. Metsitystukea voidaan myöntää ainoastaan yksityiselle maanomistajalle.
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (milj. euroa)
| 2024 | 2025 | 2026 | 2027 | 2028— | Yhteensä vuodesta 2024 lähtien | |
| Ennen vuotta 2024 tehdyt sitoumukset | 2,50 | 1,50 | 0,50 | 1,80 | 1,80 | 8,10 |
| Vuoden 2024 sitoumukset1) | 1,00 | 0,50 | 0,20 | 0,35 | 0,35 | 2,4 |
| Menot yhteensä2) | 3,50 | 2,00 | 0,70 | 2,15 | 2,15 | 10,50 |
1) 1.1.—30.6.2024 ajanjaksolla tehtävät sitoumukset 31.12.2023 mennessä tulleista hakemuksista.
2) Osa menoista rahoitetaan momentin siirtyvällä erällä.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Joutoalueiden metsitystukijärjestelmästä luopuminen (HO 2023) | -4 300 |
| Maankäyttösektorin ilmastopolitiikka, metsitystukijärjestelmän rahoitus (siirto momentilta 30.40.22) (HO 2019) | 960 |
| Metsitystukijärjestelmän lisärahoitus (siirto momentille 30.40.22) (HO 2019) | -840 |
| Metsitystukijärjestelmän lisärahoitus (turvepaketin osuus) | -640 |
| Tukimaksatusten määrärahan tarvearvion muutos, kertaluonteisen vähennyksen poisto | 2 910 |
| Yhteensä | -1 910 |
| 2024 talousarvio | 3 490 000 |
| 2023 talousarvio | 5 400 000 |
| 2022 tilinpäätös | 6 060 000 |
50. Riistatalouden edistäminen (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 13 908 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta annetun lain (616/1993) 3 §:ssä tarkoitettujen menojen maksamiseen
2) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen
3) enintään seitsemää henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta annetun lain 3 §:n nojalla valtion talousarvioon otetaan vuosittain määräraha, joka vastaa vähintään sitä määrää, minkä kolmen edellisen vuoden metsästäjämäärien perusteella (307 778) arvioidaan samana vuonna kertyvän riistanhoitomaksuina. Riistanhoitomaksun suuruus on 43 euroa ja alle 18-vuotiaalta 10 euroa. Alle 18-vuotiaita metsästäjiä arvioidaan olevan 9 889. Vuonna 2024 kertyväksi arvioidut riistanhoitomaksutulot on merkitty momentille 12.30.45.
Suomen riistakeskus on itsenäinen julkisoikeudellinen laitos, jonka toimialueena on koko maa lukuun ottamatta Ahvenanmaan maakuntaa. Suomen riistakeskuksen tehtävänä on edistää kestävää riistataloutta, tukea riistanhoitoyhdistysten toimintaa, huolehtia riistapolitiikan toimeenpanosta ja hoitaa sille säädetyt julkiset hallintotehtävät. Suomen riistakeskusta ohjaa ja valvoo maa- ja metsätalousministeriö.
Suomen riistakeskus tukee pääluokka- ja lukuperusteluissa asetettuja yhteiskunnallisia vaikuttavuustavoitteita seuraavasti:
- — vastaa riistaeläinlajeja ja niiden elinympäristöjä koskevien hoitosuunnitelmien ja niiden päivitysten osallistavasta valmistelusta ja ottaa toiminnassaan, ml. julkiset hallintotehtävät, huomioon vahvistettujen hoitosuunnitelmien linjaukset sekä kansallisen vieraslajistrategian toimenpiteet
- — huolehtii kattavasta sidosryhmien kuulemisesta ja osallistamisesta alueellisissa riistaneuvostoissa ja valtakunnallisessa riistaneuvostossa, kehittää ja tukee suurpetoyhdyshenkilöverkoston toimintaa yhteistyössä Luonnonvarakeskuksen ja riistanhoitoyhdistysten kanssa sekä edistää vapaaehtoisuuteen perustuvien muiden riistakantaseurantojen toteuttamista ja havaintojen ja terveysnäytteiden toimittamista tutkimuslaitoksille ja kehittää yhteistyössä julkisen riistakonsernin toimijoiden kanssa saalistilastointia sekä muita riistatietovarantoja riistahallinnon suunnittelutoiminnan perustaksi
- — huolehtii, että riistaeläinten aiheuttamien vahinkojen määrä vähenee mm. aktiivisin vahinkojen estämistoimenpitein sekä kohdentamalla metsästystä vahinkoa aiheuttaviin riistaeläinlajeihin
- — pyrkii aktiivisin toimenpitein vähentämään riistaeläimiin kohdistuvaa laitonta tappamista
- — huolehtii valtionavustusten ohjaamisesta riistanhoitoyhdistysten toimintaan.
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Suomen riistakeskus | 8 405 000 |
| Riistanhoitoyhdistykset | 2 800 000 |
| Metsästysmuseotoiminnan tukeminen | 450 000 |
| Riistakonsernin strategian mukaiset kehittämishankkeet | |
| — riistanhoitoyhdistysten toiminnan kehittäminen, kansainvälinen vaikuttaminen, suurpetokantojen hallinta ja riistakonsernin yhteisten tietojärjestelmien kehittäminen sekä riistan elinympäristöä parantavat hankkeet | 2 253 000 |
| Yhteensä | 13 908 000 |
Määrärahan käytöstä arvioidaan siirtomenojen osuudeksi noin 13 300 000 euroa ja kulutusmenojen osuudeksi noin 608 000 euroa.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Helmi-elinympäristöohjelman jatkaminen | 1 000 |
| Riistanhoitomaksukertymän aleneminen | -151 |
| Yhteensä | 849 |
| 2024 talousarvio | 13 908 000 |
| 2023 talousarvio | 13 059 000 |
| 2022 tilinpäätös | 14 498 000 |
51. Kalatalouden edistäminen (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 9 739 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) kalastuslain (379/2015) 82 §:n mukaisista käyttötarkoituksista aiheutuviin menoihin
2) enintään viittä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen sekä EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Kalastuslain 86 §:n mukaisesti talousarvioon otetaan vuosittain määräraha, joka vastaa sitä määrää, minkä viimeisimmän vahvistetun valtion tilinpäätöksen perusteella arvioidaan samana vuonna kertyvän kalastonhoitomaksuina. Vuonna 2024 kalastonhoitomaksujen kertymän ja määrärahan mitoitus perustuu näin ollen vuoden 2022 valtion tilinpäätöksen mukaisiin kalastonhoitomaksujen myyntimääriin. Vuonna 2024 kalastonhoitomaksujen kertymäksi arvioidaan 9 739 000 euroa.
Kertyvät tulot on merkitty momentille 12.30.44.
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Kalastuslain 82 §:n 1—3 kohtien mukaiset käyttötarkoitukset | 5 959 000 |
| Kalastuslain 82 §:n 5 kohdan mukaisesta kalastonhoitomaksukannosta aiheutuvat menot | 800 000 |
| Kalastuslain 82 §:n 4 kohdan mukaiset korvaukset vesialueiden omistajille | 2 860 000 |
| Kalastuslain 82 §:n 2 momentin käyttötarkoitus | 120 000 |
| Yhteensä | 9 739 000 |
Määrärahan käytöstä arvioidaan siirtomenojen osuudeksi noin 8 280 000 euroa ja kulutusmenojen osuudeksi noin 1 459 000 euroa.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Hoitokalastus ja sen vaikutusten seuranta Pyhäjärvellä, kertaluonteisen lisäyksen poisto | -100 |
| Kalastonhoitomaksukertymän lasku | -436 |
| Kalastusmatkailun edistäminen, kertaluonteisen lisäyksen poisto | -600 |
| Suomen Vapaa-ajan Kalastajien Keskusjärjestö ry, kertaluonteisen lisäyksen poisto | -100 |
| Yhteensä | -1 236 |
| 2024 talousarvio | 9 739 000 |
| 2023 talousarvio | 10 975 000 |
| 2022 tilinpäätös | 11 975 000 |
53. Eräät luonnonvaratalouden valtionavustukset (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 1 132 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) metsäpuiden siemenviljelysten perustamista ja metsäpuiden siementuotannon kehittämistä varten myönnettävien valtionavustusten maksamiseen
2) valtionavustusten maksamiseen luonnonvara-alan yleishyödyllisille yhteisöille.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Metsäpuiden siemenviljelysten perustamiseen myönnettävillä avustuksilla varmistetaan, että metsätalouden käyttöön on saatavissa jatkuvasti ja riittävästi olosuhteisiin sopivaa ja hyvälaatuista metsänviljelyaineistoa. Määrärahaa saa käyttää myös metsäpuiden siementuotannon kehittämiseen.
Luonnonvara-alan yleishyödyllisille yhteisöille myönnettävät avustukset kohdennetaan luonnonvaratalouden kasvua ja kilpailukykyä edistävään kehittämistoimintaan ja viestintään.
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Avustukset metsäpuiden siemenviljelysten perustamiseen | 440 000 |
| Avustukset luonnonvara-alan yleishyödyllisille yhdistyksille | 692 000 |
| Yhteensä | 1 132 000 |
|---|
Määrärahasta käytetään arviolta 200 000 euroa tutkimus- ja kehittämistoimintaan.
Momentin nimike on muutettu.
| 2024 talousarvio | 1 132 000 |
| 2023 talousarvio | 1 132 000 |
| 2022 tilinpäätös | 1 132 000 |
62. Elinkeinokalatalouden edistäminen (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 25 282 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston (EMKVR) varoista osittain rahoitettavien elinkeinokalataloutta ja meripolitiikkaa koskevien toimenpiteiden EU:n rahoitusosuuden ja valtion rahoitusosuuden maksamiseen Euroopan unionin ja kansallisen lainsäädännön mukaisesti
2) kansallisesti rahoitettavista elinkeinokalatalouden edistämistoimenpiteistä ja kaupallisen kalastuksen valvonnasta aiheutuvien menojen maksamiseen
3) enintään 10 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen.
Määrärahasta on varattu 11 640 000 euroa EU:n osarahoittamien hankkeiden valtion rahoitusosuutta varten.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksuperusteisena.
Selvitysosa:Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon EU:n yhteisen kalastuspolitiikan ja yhdennetyn meripolitiikan mukaisina menoina 24 407 000 euroa, joka on vuosille 2021—2027 Euroopan meri-, kalatalous ja vesiviljelyrahastosta (EMKVR) osaksi rahoitettavan toimintaohjelman rahoitusosuutta. EU:n osuus tästä on 12 767 000 euroa.
Määrärahan EU-osuudessa on otettu huomioon myös Ahvenanmaan osuus. Ahvenanmaa osoittaa tarvittavan kansallisen julkisen rahoitusosuuden omassa talousarviossaan.
Momentille 12.30.03 on arvioitu kertyvän Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston (EMKVR) 2021—2027 ja Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) 2014—2020 ohjelmien tuloja yhteensä 9 000 000 euroa.
Määrärahassa on otettu huomioon kokonaan kansallisesti rahoitettavina elinkeinokalatalouden edistämistoimenpiteinä kaupallisen kalastuksen valvonnan kustannukset, siltä osin kuin toimenpiteet eivät sisälly Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston ohjelmaan. Määrärahaa voidaan käyttää maa- ja metsätalousministeriön hyväksymillä perusteilla myös muuhun elinkeinokalatalouden edellytysten parantamiseen tai kalatalousalan valtiontukena EU:n säädösten mukaisesti ja saimaannorpan suojelusta aiheutuvien taloudellisten vahinkojen korvaamiseen Saimaan alueen kaupallisille kalastajille arviolta 80 000 euroa. Lisäksi määrärahaa voidaan käyttää ammattikalastuksen edellytysten turvaamiseen ja vahinkoja aiheuttavien hylkeiden poistosta aiheutuvien kustannusten korvaamiseen. Vuonna 2024 kokonaan kansallisesti rahoitettaviin menoihin arvioidaan tarvittavan 875 000 euroa.
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Kansallinen osuus | EU:n osuus (EMKVR) | Yhteensä | |
| Euroopan meri, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston toimintaohjelma yhteensä, josta | 11 640 000 | 12 767 000 | 24 407 000 |
| — tekninen tuki | - | 467 000 | 467 000 |
| Kansalliset toimenpiteet | 875 000 | - | 875 000 |
| Yhteensä | 12 515 000 | 12 767 000 | 25 282 000 |
Määrärahan käytöstä arvioidaan siirtomenojen osuudeksi noin 22 282 000 euroa ja kulutusmenojen osuudeksi noin 3 000 000 euroa.
Määrärahasta käytetään arviolta 4 000 000 euroa tutkimus- ja kehittämistoimintaan.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| EMKVR vuoden 2021 varojen uudelleen budjetointi | -4 224 |
| Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston (EMKVR) tasomuutos | -908 |
| Yhteensä | -5 132 |
Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.
| 2024 talousarvio | 25 282 000 |
| 2023 I lisätalousarvio | 2 129 000 |
| 2023 talousarvio | 30 414 000 |
| 2022 tilinpäätös | 31 307 000 |