Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         01. Hallinto
         02. Valvonta
         20. Työttömyysturva
         30. Sairausvakuutus
         40. Eläkkeet
         50. Veteraanien tukeminen
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2024

Pääluokka 33

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Kansaneläkelaitoksesta annetun lain 12 d §:n mukaisten sosiaaliturvan yleisrahastoon kuuluvien etuuksien tilapäiseen suorittamiseen saa käyttää muun saman rahaston etuuden maksamiseen varattua määrärahaa seuraavilta momenteilta: 33.10.50, 53, 54, 57, 60 ja 33.20.52.

Selvitysosa:

Toimintaympäristö

Suomessa taloudellinen eriarvoisuus on kansainvälisesti vertaillen vähäistä, mutta varallisuuserot ovat kasvaneet. Polarisaation ja sosiaalisen eriarvoisuuden lisääminen on kuitenkin riski sekä yksilöiden hyvinvoinnin että yhteiskunnan vakauden kannalta. Tämä on korostunut covid-19-pandemian sekä Ukrainan hyökkäyssodan myötä, joilla on pitkäaikaisia vaikutuksia suomalaisten hyvinvointiin ja elämälaatuun sekä yhteiskuntaan kaikilla tasoilla. Erityisesti energiakriisi ja hintojen nousu vaikuttavat suomalaisten elintasoon. Monikriisien aika haastaa mielenterveyttä ja luottoa tulevaisuuteen.

Teknologian voimakas kehitys lisää mahdollisuuksia tukea terveyttä ja hyvinvointia ennaltaehkäisevästi ja antaa vaikuttavampaa hoitoa ja palveluja. Myös tietoa voidaan hyödyntää entistä enemmän sekä yksilön että yhteiskunnan tasolla. Työllisyys, terveys ja hyvinvointi sekä niitä tukevat palvelut vahvistavat kansalaisten osallisuutta ja estävät syrjäytymistä. Työn murros tuo uusia tapoja osallistua työelämään. Niiden myötä muuttuu myös sosiaaliturvan rahoituksen perusta.

Sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden ehtona on korkea työllisyysaste, terveet ja toimintakykyiset kansalaiset sekä vaikuttavat ja tarpeenmukaiset sosiaali- ja terveyspalvelut ja etuudet. Sosiaali- ja terveyspalvelujen ja etuuksien uudistaminen edellyttää ja mahdollistaa uusien toimintatapojen käyttöön ottamisen. Digitalisaation mahdollisuudet hyödyntämällä toiminta tehostuu ja palvelujen saatavuus ja saavutettavuus lisääntyvät.

Sosiaali- ja terveyspolitiikalla tuetaan työllisyysasteen nousua ja työn tuottavuutta huolehtimalla työntekijöiden terveydestä, hyvinvoinnista sekä toiminta- ja työkyvystä. Kansalaisten terveydentilan ja toimintakyvyn parantuessa sosiaali- ja terveyspalvelujen tarve muuttuu. Sosiaali- ja terveysala on myös kasvuala sekä teknologian ja palvelujen kehittämisen moottori.

Suomalaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa sosiaali- ja terveyspalvelut, eläkkeet ja muu sosiaaliturva on kyettävä tarjoamaan kaikille. Tämän hyvinvointiyhteiskunnan rahoitus nojaa talouden tasapainoiseen kehitykseen, joka edellyttää talouskasvua ja rakenteellisia uudistuksia.

Talousarvioesityksen lähtökohdat

Hallituksen tavoitteena on vahva ja välittävä Suomi, joka pärjää maailman myrskyissä. Vahva ja välittävä Suomi pystyy turvaamaan kaikenikäisille palvelut, varhaiskasvatuksesta koulutukseen, sosiaali- ja terveyspalveluihin ja hoivaan, tulotasosta ja asuinpaikasta riippumatta. Hyvinvoinnin perusta on kestävä talous. Tärkein talouspoliittinen tavoite on saada aikaan kestävää kasvua.

Pääosa, kaksi kolmannesta, sosiaalimenoista rahoitetaan työnantajien ja työntekijöiden sosiaaliturvamaksuin, kuntien verovaroin sekä asiakasmaksuin. Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) pääluokan osuus sosiaalimenoista on noin viidennes. Pääluokan suurimmat menokohteet ovat eläkkeet (33 %), perhe- ja asumiskustannukset sekä toimeentulotuki (29 %), työttömyysturva (15 %) ja sairausvakuutus (14 %).

Strategiset tavoitteet hallituskaudelle

Sosiaali- ja terveysministeriön strategian Eheä yhteiskunta ja kestävä hyvinvointi 2030 mukaisesti ministeriön tavoitteena on turvata ihmisten toimintakykyä, toimeentuloa ja palveluja, jotta voimme elää yhdenvertaisessa, kestävässä ja vakaassa yhteiskunnassa. Tätä tehtävää toteutetaan säädösvalmistelun, monipuolisen ohjauksen sekä poikkihallinnollisen ja kansainvälisen yhteistyön avulla. Ministeriön työssä korostuvat tiedolla johtaminen, avoin viestintä, mahdollistavat säädökset, innovaatiot ja digitalisaatio.

Sukupuolten tasa-arvo

Sukupuolten tasa-arvon edistäminen on sosiaali- ja terveysministeriön strategisena vaikuttavuustavoitteena ja sen raportointiin on kolme sukupuolten tasa-arvon edistämistä mittaavaa indikaattoria. Lisäksi muita indikaattoreita tarkastellaan erikseen sukupuolittain. Ministeriön tehtävä on kahtalainen: toisaalta sukupuolten tasa-arvoa edistetään osana ministeriön ja hallinnonalan toimintaa eli valtavirtaistamalla sukupuolinäkökulmaa ja toisaalta ministeriöllä on vastuu tasa-arvopolitiikasta ja -lainsäädännöstä sekä kansainvälisestä ja EU-yhteistyöstä sukupuolten tasa-arvoon liittyen.

Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnalliset tavoitteet hyvinvointialueille 2023—2026 asetettiin ensimmäistä kertaa vuonna 2022. Sukupuolten tasa-arvon edistäminen on yksi hyvinvointialueiden järjestämien sosiaali- ja terveyspalveluiden tavoitteista ja konkreettisesti hyvinvointialueilta edellytetään toiminnallisen ja henkilöstöpoliittisen suunnitelman laatimista. Lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen sisällöllistä kehittämistä rahoitetaan ja ohjataan vuosina 2022—2025 Suomen kestävän kasvun ohjelmasta, jonka yhtenä yleisenä tavoitteena on tasa-arvon edistäminen.

Sosiaaliturvakomitean työ jatkuu uudella hallituskaudella. Uudistamisehdotukset sisältävät myös sukupuolten tasa-arvoa edistäviä sosiaaliturvan kehittämisesityksiä. Valtion rahoitukseen turvakotitoiminnan menoihin varataan 26,55 milj. euroa. Naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan torjunnan toimikunnalle (NAPE) on varattu 150 000 euroa. Tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisen vastaiseen työhön on osoitettu 46 000 euroa. Alaikäisille suunnatun Lastenasiaintalo/Barnahus -toimintamallin vakiinnuttamiseen osoitetaan vuosittain 2,8 milj. euroa vuosille 2024—2026. Seritukikeskukset auttavat täysi-ikäisiä seksuaaliväkivaltaa kohdanneita hyvinvointialueiden omalla rahoituksella. Tasa-arvopolitiikassa tavoitteena on edistää sukupuolten tasa-arvoa muun muassa laatimalla hallituksen tasa-arvo-ohjelma ja kolmikantainen samapalkkaisuusohjelma.

Sosiaali- ja terveysministeriö koordinoi suunnitelmallisesti hallituksen tasa-arvopolitiikkaa, edistää sukupuolten tasa-arvoa ja sukupuolinäkökulman valtavirtaistamista kaikessa valtioneuvoston valmistelussa ja päätöksenteossa sekä kansainvälisessä toiminnassa. Näitä tavoitteita edistetään ja ne huomioidaan hallitusohjelman mukaisissa uudistuksissa.

Kestävä kehitys

Sosiaali- ja terveysministeriön toiminnassa painottuvat terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, eriarvoisuuden vähentäminen, osatyökykyisten työllistymisen ja työssä pysymisen edistäminen, iäkkäiden toimintakyvyn vahvistaminen ja palvelujen turvaaminen sekä sukupuolten tasa-arvon edistäminen. Näitä tavoitteita toteutetaan vuonna 2024 erityisesti hallitusohjelman mukaisten säästöjen toimeenpanossa, sosiaali- ja terveyspalvelujen ohjauksessa, sosiaaliturvauudistuksen ja tasa-arvo-ohjelman valmistelussa sekä elpymis- ja palautumissuunnitelman toimeenpanossa.

Seurantaindikaattorit 2022—2024

VAIKUTTAVUUSTAVOITE 2022
toteutuma
2023
arvio
2024
arvio
       
Turvaamme väestön hyvinvoinnin kaikissa tilanteissa      
Menetetyt elinvuodet (PYLL) ikävälillä 0—80 vuotta/100 000 asukasta      
— Yhteensä 5 7501) 5 850 5 950
— Miehet 7 5001) 7 550 7 600
— Naiset 3 9001) 3 950 4 000
Elämänlaatunsa (EuroHIS-8) hyväksi tuntevien osuus (%), 20—64-vuotiaat      
— Yhteensä 56,11) 55,1 55,3
— Miehet 56,01) 55,0 55,0
— Naiset 56,21) 55,2 55,5
Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, % 8. ja 9. luokan oppilaista      
— Yhteensä 25,51) 26,5 25,5
— Pojat 16,51) 16,7 16,5
— Tytöt 34,51) 34,3 34,5
Varmistamme vaikuttavat etuudet ja palvelut kestävällä tavalla      
Perusterveydenhuollon avosairaanhoidon lääkärin kiireettömän käynnin odotusaika yli 7 pv. hoidon tarpeen arvioinnista, (%) toteutuneista käynneistä 42,4 45,5 45,0
Erikoissairaanhoitoa yli 6 kk odottaneet 31.12./10 000 asukasta 33,5 35,5 35,0
1.10.—31.3. aikana lakisääteisen 3 kk:n kuluessa valmistuneet lastensuojelun palvelutarpeen arvioinnit, (%) 91,7 92,5 91,5
Ehkäisemme ja vähennämme ihmisten eriarvoistumista      
Syrjäytymisriskissä (ei työssä, ei opiskele, ei ole varusmiespalvelussa) olevat 18—24-vuotiaat, (%) vastaavan ikäisistä      
— Yhteensä 20,51) 21,5 20,5
— Miehet 22,51) 23,0 22,5
— Naiset 17,51) 18,5 17,5
Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet kotitaloudet vuoden aikana (lkm) 84 2001) 84 000 83 500
Pitkittyneesti pienituloisten lasten lukumäärä asuntoväestössä 56 4001) 57 000 57 500
Pitkäaikaistyöttömät, (%) työvoimasta      
— Yhteensä 3,6 3,5 3,5
— Miehet 4,3 4,1 4,0
— Naiset 2,9 2,9 3,0
Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet lkm      
— Yhteensä 18 303 18 400 18 350
— alle 35-v. 3 586 3 500 3 400
Edistämme sukupuolten tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumista      
Palkansaajien säännöllisen työajan kuukausiansioiden ero sukupuolittain2) 84,4 84,3 84,1
Isien osuus (%) kaikista korvatuista vanhempainpäivärahapäivistä 12,2 13,0 13,5
Voimassaoleva suunnitelma sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi sekä voimassaoleva suunnitelma yhdenvertaisuuden edistämiseksi puuttuu, (%) 46 48 50
Parannamme elin- ja työympäristön terveyttä ja turvallisuutta      
Koti- ja vapaa-ajan tapaturmakuolleisuus/100 000 asukasta      
— Yhteensä 39,51) 40,0 40,2
— Miehet 49,91) 50,0 50,2
— Naiset 29,11) 30,0 30,2
Työpaikkatapaturmataajuus 26,0 26,2 26,1
Uhkailun ja väkivallan kohteeksi joutuneet sukupuolen ja iän mukaan      
— Yhteensä 17,01) 16,8 17,0
— Miehet 15,51) 14,5 14,5
— Naiset 18,51) 19,0 19,5

1) Arvio, sillä vahvistettu toteutuma ei ole tietokannasta vielä saatavilla.

2) Indikaattorin tulkinta: Naiset tienaavat keskimäärin 84,4 % miesten vastaavasta palkasta.

Lähteet: Terveyden ja hyvinvoinninlaitos/Sotkanet, Tilastokeskus, Kela, Eläketurvakeskus, Tapaturmavakuutuskeskus, TEA-viisari ja Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti (Kansallisen rikosuhritutkimuksen tuloksia 51/2022).

Budjettilakiesitykset

Talousarvioesitykseen liittyvät hallituksen esitykset

esityksen nimi taloudellinen vaikutus (momentti)
   
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden kansaneläkeindeksiin ja elinkustannusindeksiin sidottujen etuuksien ja rahamäärien indeksitarkistuksista vuosina 2024—2027 sekä lapsilisälain muuttamisesta 33.10.50, 33.10.54, 33.10.57, 33.20.50, 33.20.52, 33.20.55, 33.30.60, 33.40.60, 29.70.55 ja 26.40.63
Hallituksen esitys eduskunnalle sairausvakuutuslain 5 luvun 8 §:n muuttamisesta 33.30.60
Hallituksen esitys eduskunnalle työttömyysetuuksien rahoittamisesta annetun lain muuttamisesta vuoden 2024 työttömyysvakuutusmaksujen vahvistamiseksi 33.20.50, 33.20.52 ja 33.20.55
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta 33.10.54, 33.10.57, 33.20.50 ja 33.20.52
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yleisestä asumistuesta annetun lain muuttamisesta 33.10.54 ja 33.10.57
Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta 28.89.31
Hallituksen esitys hoitotakuun muuttamisesta 28.89.31, 33.01.06 ja 33.60.35
Hallituksen esitys lastensuojelulain ja varhaiskasvatuslain muuttamisesta 28.89.31
Hallituksen esitys eduskunnalle vuorotteluvapaalain kumoamisesta 33.20.50, 33.20.52
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain 51 §:n ja korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollosta annetun lain muuttamisesta 33.30.60, 33.60.35
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä sekä siihen liittyviksi laeiksi (HE 246/2022 vp) 33.01.25, 33.03.04
Hallituksen esitys eduskunnalle mielenterveyslain ja hallinto-oikeuslain 7 §:n muuttamisesta (HE 14/2023 vp) 28.89.31, 25.10.03 ja 25.15.01
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain muuttamisesta 33.30.60
Hallituksen esitys eduskunnalle toimeentulotuesta annetun lain 7 a §:n muuttamisesta 33.10.57
Hallituksen esitys eduskunnalle aikuiskoulutusetuuksista annetun lain muuttamisesta 33.20.55
Hallituksen esitys eduskunnalle työeläkelainsäädännön ja maatalousyrittäjän työtapaturma- ja ammattitautilain muuttamiseksi 33.40.52

Hallinnonalan määrärahat vuosina 2022—2024

    v. 2022
tilinpäätös
1000 €
v. 2023
varsinainen
talousarvio
1000 €
v. 2024
esitys
1000 €
 
Muutos 2023—2024
    1000 € %
 
01. Hallinto 154 256 135 292 144 962 9 670 7
01. Sosiaali- ja terveysministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 34 938 32 923 39 412 6 489 20
04. Valtion mielisairaaloiden toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 978 966 498 -468 -48
05. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen alaisten lastensuojeluyksiköiden toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 1 228 2 810 2 810 0
06. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen alaisen vankiterveydenhuollon yksikön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 21 177 19 509 22 466 2 957 15
07. Sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 3 v) 8 820 8 888 9 237 349 4
08. Vankiterveydenhuollon yksikön ulkopuoliset terveyspalvelut (arviomääräraha) 2 944 2 800 2 800 0
25. Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallinen tiedonhallinta (siirtomääräraha 3 v) 46 872 39 800 31 770 -8 030 -20
29. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) 30 946 22 000 30 000 8 000 36
66. Kansainväliset jäsenmaksut ja maksuosuudet (siirtomääräraha 2 v) 6 353 5 596 5 969 373 7
02. Valvonta 86 104 83 411 88 542 5 131 6
03. Säteilyturvakeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 18 236 19 284 22 128 2 844 15
05. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 15 125 15 868 14 734 -1 134 -7
06. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 4 784 4 798 5 035 237 5
07. Työsuojelun aluehallintoviranomaisten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 28 223 28 220 29 663 1 443 5
08. Sosiaali- ja terveydenhuollon tietolupaviranomaisen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 2 200 2 200 2 200 0
09. Lääkeasioiden tiekartan toimeenpano (siirtomääräraha 3 v) 4 000 1 000 2 000 1 000 100
20. Oikeuslääketieteellisen kuolemansyyn selvittämisen menot (arviomääräraha) 13 536 12 041 12 782 741 6
03. Tutkimus- ja kehittämistoiminta 129 587 107 257 124 411 17 154 16
04. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 72 993 77 278 78 163 885 1
25. Kansalliset osaamiskeskittymät (siirtomääräraha 3 v) 1 500 5 000 5 000 0
31. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen (siirtomääräraha 3 v) 20 000 2 000 2 000 0
50. Valtionosuus Työterveyslaitoksen toimintaan (siirtomääräraha 2 v) 28 442 23 042 24 311 1 269 6
63. Eräät erityishankkeet (siirtomääräraha 3 v) 6 652 6 937 14 937 8 000 115
10. Perhe- ja asumiskustannusten tasaus, perustoimeentulotuki ja eräät palvelut 4 491 698 4 664 900 4 769 850 104 950 2
50. Perhe-etuudet (arviomääräraha) 1 673 188 1 611 300 1 638 200 26 900 2
53. Sotilasavustus (arviomääräraha) 19 100 20 200 21 700 1 500 7
54. Asumistuki (arviomääräraha) 1 558 700 1 759 200 1 656 900 -102 300 -6
56. Vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelut (arviomääräraha) 50 176 58 500 60 500 2 000 3
57. Perustoimeentulotuki (arviomääräraha) 700 000 702 600 872 750 170 150 24
60. Kansaneläkelaitoksen sosiaaliturvarahastojen toimintakulut (siirtomääräraha 2 v) 490 534 513 100 519 800 6 700 1
20. Työttömyysturva 2 093 428 2 405 844 2 218 834 -187 010 -8
31. Valtion korvaus hyvinvointialueille kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä (arviomääräraha) 17 616 30 484 30 484 0
50. Valtionosuus työttömyysetuuksien ansioturvasta ja vuorottelukorvauksesta (arviomääräraha) 843 391 919 960 777 460 -142 500 -15
52. Valtionosuus työttömyysetuuksien perusturvasta (arviomääräraha) 1 229 764 1 451 900 1 407 590 -44 310 -3
55. Valtionosuudet Työllisyysrahastolle (arviomääräraha) 2 658 3 500 3 300 -200 -6
30. Sairausvakuutus 2 165 222 2 292 700 2 315 650 22 950 1
50. Korvaukset rajat ylittävästä terveydenhuollosta (arviomääräraha) 10 000 10 000 0
60. Valtion osuus sairausvakuutuslaista johtuvista menoista (arviomääräraha) 2 165 222 2 292 700 2 305 650 12 950 1
40. Eläkkeet 4 913 994 5 257 680 5 516 800 259 120 5
50. Valtion osuus merimieseläkekassan menoista (arviomääräraha) 58 700 63 300 67 300 4 000 6
51. Valtion osuus maatalousyrittäjän eläkelaista johtuvista menoista (arviomääräraha) 735 500 778 300 840 900 62 600 8
52. Valtion osuus yrittäjän eläkelaista johtuvista menoista (arviomääräraha) 409 000 503 500 505 300 1 800 0
53. Valtion korvaus lapsen hoidon ja opiskelun ajalta kertyvästä eläkkeestä (arviomääräraha) 15 539 18 200 23 300 5 100 28
54. Valtion osuus maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen kustannuksista (arviomääräraha) 13 673 13 580 14 500 920 7
60. Valtion osuus kansaneläkelaista ja eräistä muista laeista johtuvista menoista (arviomääräraha) 3 681 583 3 880 800 4 065 500 184 700 5
50. Veteraanien tukeminen 187 165 158 381 133 719 -24 662 -16
30. Valtion korvaus sodista kärsineiden huoltoon (arviomääräraha) 551 700 700 0
50. Rintamalisät (arviomääräraha) 6 929 5 700 3 900 -1 800 -32
(51.) Sotilasvammakorvaukset (arviomääräraha) 39 363 33 000 -33 000 -100
52. Sotilasvammalain mukaiset korvaukset (arviomääräraha) 20 000 17 000 42 630 25 630 151
53. Valtionapu sotainvalidien puolisoiden kuntoutustoimintaan (siirtomääräraha 2 v) 1 690 1 360 1 080 -280 -21
54. Rintama-avustus eräille ulkomaalaisille vapaaehtoisille rintamasotilaille (siirtomääräraha 2 v) 24 13 9 -4 -31
55. Eräät kuntoutustoiminnan menot (siirtomääräraha 2 v) 400 600 400 -200 -33
(56.) Rintamaveteraanien kuntoutustoiminnan menot (siirtomääräraha 2 v) 23 000 20 000 -20 000 -100
(57.) Valtionapu rintamaveteraanien kuntoutustoimintaan (siirtomääräraha 2 v) 8 8 -8 -100
58. Rintamaveteraanien kuntoutus ja kotona asumista tukevat palvelut (arviomääräraha) 95 200 80 000 85 000 5 000 6
60. Sosiaali- ja terveydenhuollon tukeminen 603 602 428 237 360 924 -67 313 -16
(01.) Kansallinen lapsistrategia-toiminto (siirtomääräraha 2 v) 840 -840 -100
30. Valtion korvaus terveydenhuollon ja sosiaalihuollon valtakunnallisen valmiuden kustannuksiin (siirtomääräraha 3 v) 30 350 350 350 0
31. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) 2 800 2 800 2 800 0
32. Valtion rahoitus terveydenhuollon yksiköille yliopistotasoiseen tutkimukseen sekä sosiaalityön yliopistotasoiseen tutkimukseen (kiinteä määräraha) 25 000 30 000 35 000 5 000 17
33. Valtion korvaus sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköille sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön erikoistumiskoulutukseen (kiinteä määräraha) 92 044 108 000 108 000 0
34. Valtion korvaus erinäisistä terveydenhuollon kustannuksista (arviomääräraha) 12 777 15 200 15 700 500 3
35. Valtionosuus korkeakouluopiskelijoiden terveydenhuoltoon (siirtomääräraha 2 v) 65 800 67 500 68 712 1 212 2
36. Valtionavustus sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi (kiinteä määräraha) 562 1 662 1 662 0
37. Valtion korvaus hyvinvointialueille kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden henkilöiden kiireellisen sosiaalihuollon kustannuksiin (arviomääräraha) 1 200 2 000 2 000 0
(38.) Valtionavustus julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon covid-19-kustannuksiin (siirtomääräraha 2 v) 110 000 0
39. Palvelurakenteen kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) 62 920 9 500 300 -9 200 -97
40. Valtion rahoitus lääkäri- ja lääkintähelikopteritoiminnan menoihin (siirtomääräraha 2 v) 33 000 36 635 47 500 10 865 30
52. Valtion rahoitus turvakotitoiminnan menoihin (siirtomääräraha 2 v) 24 550 25 150 26 550 1 400 6
61. Elpymis- ja palautumissuunnitelman rahoitus sosiaali- ja terveydenhuoltoon (siirtomääräraha 3 v) 132 500 118 000 43 000 -75 000 -64
63. Valtionavustus sosiaalialan osaamiskeskusten toimintaan (kiinteä määräraha) 3 000 3 500 2 250 -1 250 -36
64. Valtion korvaus rikosasioiden sovittelun järjestämisen kustannuksiin (siirtomääräraha 3 v) 7 100 7 100 7 100 0
70. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen 132 973 77 488 58 713 -18 775 -24
20. Rokotteiden hankinta (siirtomääräraha 3 v) 102 090 70 940 42 440 -28 500 -40
21. Terveysvalvonta (siirtomääräraha 2 v) 545 460 460 0
22. Tartuntatautien valvonta (siirtomääräraha 2 v) 24 510 460 460 0
50. Terveyden edistäminen (siirtomääräraha 3 v) 2 000 1 800 11 525 9 725 540
51. Valtion korvaus työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin (siirtomääräraha 3 v) 2 900 2 900 2 900 0
52. Valtionavustus UKK-instituutin toimintaan (kiinteä määräraha) 928 928 928 0
80. Maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomitustoiminta 132 482 126 690 129 290 2 600 2
40. Valtion korvaus maatalousyrittäjien lomituspalvelujen kustannuksiin (arviomääräraha) 111 022 107 200 112 000 4 800 4
41. Valtion korvaus turkistuottajien lomituspalvelujen kustannuksiin (siirtomääräraha 2 v) 1 900 1 900 1 700 -200 -11
42. Valtion korvaus poronhoitajien sijaisavun kustannuksiin (siirtomääräraha 2 v) 420 450 450 0
50. Valtion korvaus maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomituspalvelujen hallintomenoihin (siirtomääräraha 2 v) 19 140 17 140 15 140 -2 000 -12
90. Avustukset terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen 362 440 373 600 383 588 9 988 3
50. Avustukset yhdistyksille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen (arviomääräraha) 362 440 373 600 383 588 9 988 3
Yhteensä 15 452 952 16 111 480 16 245 283 133 803 1
  Henkilötyövuosien kokonaismäärä1) 4 064 4 149 4 191    

1) Htv-määrä ei sisällä Työterveyslaitoksen osuutta. Vuonna 2024 maksullisen toiminnan osuus on 1 847 henkilötyövuotta ja yhteisrahoitteisen toiminnan osuus 375 henkilötyövuotta.