Talousarvioesitys 2024
10. Varhaiskasvatus, esi- ja perusopetus ja vapaa sivistystyö
Selvitysosa:Opetus- ja kulttuuriministeriön yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet varhaiskasvatukselle, esi- ja perusopetukselle ja vapaalle sivistystyölle ovat:
- — Opetuksen ja varhaiskasvatuksen laatu ja tasa-arvo vahvistuvat, oppimistulokset parantuvat ja varhaiskasvatuksen osallistumisaste nousee.
- — Varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen ja vapaan sivistystyön perusta säilyy vahvana ja toimintakykyisenä.
- — Toimintakulttuuri ja oppimisympäristöt modernisoituvat ja monipuolistuvat.
Yhteiskunnallista vaikuttavuutta mitataan kansallisilla ja kansainvälisillä tutkimus- ja arviointihankkeilla.
Varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen ja vapaan sivistystyön tavoitteena on taata sivistykselliset perusoikeudet jokaiselle sekä edistää hyvinvointia, oppimista ja kasvua. Lähtökohtana on tutkittuun tietoon ja vahvaan pedagogiikkaan perustuva kokonaisvaltainen näkemys oppijan kehityksestä, oppimisesta ja kasvusta. Varhaiskasvatusta ja esi- ja perusopetusta kehitetään lasten ja nuorten oppimista ja hyvinvointia edistävänä yhteisönä turvaamalla ammattitaitoinen ja laadukas opetus, ohjaus- ja tukitoimet sekä turvallinen oppimisympäristö.
- — Varhaiskasvatusta toteutetaan laadukkaasti siten, että lasten kehitystä ja oppimista sekä heidän hyvinvointiaan edistetään kokonaisvaltaisesti ja tuen kokonaisuutta kehitetään edelleen.
- — Esi- ja perusopetus toteutetaan tasa-arvoisesti, laadukkaasti ja tuloksellisesti siten, että oppilaat saavuttavat jatko-opintojen edellyttämät valmiudet ja koulutuksen läpäisy entisestään paranee.
- — Edistetään oppijoiden hyvinvointia, turvallisuutta ja yhteisöllisyyttä ja jatketaan toimia koulukiusaamisen vähentämiseksi.
- — Edistetään lasten tunnetaitojen ja osallisuuden vahvistamista varhaiskasvatuksessa ja esi- ja perusopetuksessa.
- — Edistetään jatkuvan oppimisen periaatteita vapaassa sivistystyössä kehittämällä yksilöityjä koulutusratkaisuja aikuisille, joilla on puutteita perustaidoissa.
OECD:n PISA-tutkimuksen tulokset Suomen osalta 2009—2018 ja tavoitteet 2022—2025
| 2009 toteutuma |
2012 toteutuma |
2015 toteutuma |
2018 toteutuma |
2022 tavoite |
20251) tavoite |
|
| Lukutaito | 536 | 524 | 526 | 520 | 530—550 | 530—550 |
| Matematiikka | 541 | 519 | 511 | 507 | 530—550 | 530—550 |
| Luonnontiede | 554 | 546 | 531 | 522 | 530—550 | 530—550 |
1) Tutkimuksen tekovuodet. Tietojen julkistamisvuodet ovat 2010, 2013, 2016, 2019, 2023 ja 2026.
Sosioekonomisen taustan vaikutus oppimistuloksiin: PISA-tutkimuksen pääalueen pistemäärän muutos sosioekonomisen kertoimen (ESCS1)) kasvaessa yhdellä keskihajonnalla1)
| 2009 toteutuma |
2012 toteutuma |
2015 toteutuma |
2018 toteutuma |
20223) tavoite |
20253) tavoite |
|
| Pääalue | Lukutaito | Matematiikka | Luonnontiede | Lukutaito | Matematiikka | Luonnontiede |
| Pistemäärä | 29 | 33 | 41 | 38 | 20—28 | 20—28 |
1) ESCS-indeksi (PISA Index of Economic, Social and Cultural Status) sisältää vanhempien ammatit ja koulutuksen sekä perheen varallisuuden.
2) Pistemäärä kuvaa sitä, kuinka paljon suorituspistemäärä keskimäärin muuttuu, kun sosioekonomisen indeksi arvo kasvaa yhden keskihajonnan verran. Mitä suurempi pistemäärä on, sitä voimakkaampi on sosioekonomisen taustan yhteys suorituksiin.
3) Tutkimuksen tekovuodet. Tietojen julkistamisvuodet ovat 2010, 2013, 2016, 2019, 2023 ja 2026.
Oppilaiden välinen osaamisero PISA-tutkimuksessa (keskihajonta)1)
| 2009 toteutuma |
2012 toteutuma |
2015 toteutuma |
2018 toteutuma |
20222) tavoite |
20252) tavoite |
|
| Lukutaito | 86 | 95 | 94 | 100 | 85—90 | 85—90 |
| Matematiikka | 82 | 85 | 82 | 82 | 75—80 | 75—80 |
| Luonnontiede | 89 | 93 | 96 | 96 | 85—90 | 85—90 |
1) Mitä suurempi keskihajonta on, sitä suurempi oppilaiden välinen osaamisero on.
2) Tutkimuksen tekovuodet. Tietojen julkistamisvuodet ovat 2010, 2013, 2016, 2019, 2023 ja 2026
Tavoitteena on toimintakyvyn, saavutettavuuden ja toiminnan vaikuttavuuden turvaaminen. Tämä edellyttää strategista ohjauksen kehittämistä.
- — Toimialan yleisiä suunnittelu- ohjaus- ja valvontatehtäviä vahvistetaan kehittämällä varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen sekä vapaan sivistystyön tietojohtamista. Varhaiskasvatuksen raportointia kehitetään tietovarannon tietojen pohjalta. Kehitetään varhaiskasvatuksen laadunarviointijärjestelmää. Toteutetaan esi- ja perusopetuksen oppimistulosten arviointijärjestelmä, jolla vahvistetaan perusopetuksen arvioinnin tietopohjaa.
- — Edistetään varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen sekä vapaan sivistystyön tietopohjaa, tutkimusta ja tutkimusperustaista päätöksentekoa.
- — Valmistellaan ja otetaan käyttöön koulutuspoliittisen selonteon mukaisesti peruspalveluiden yhdenvertaisuuteen, saavutettavuuteen ja laatuun, laadun arviointiin sekä väestökehitykseen liittyvää tietotuotantoa ja toimialan strategiseen kehittämiseen liittyviä toimia sekä toteutetaan selvitys- ja tutkimustyötä.
Tavoitteena on uudistaa varhaiskasvatuksen, koulujen ja oppilaitosten opiskeluympäristöjä ja toimintakulttuuria niin, että esi- ja perusopetus, varhaiskasvatus ja vapaa sivistystyö vastaavat tulevaisuuden haasteisiin.
- — Toteutettava varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen sekä vapaan sivistystyön digitalisaation viitekehys ja sitä tukevat digitaaliset ratkaisut ja arviointikäytänteet edistävät digitalisaation ohjausta ja vaikuttavuutta sekä hallinnonalan ennakointikykyä.
- — Kehitetään varhaiskasvatus- ja koulutustoimijoiden digitaalisia palveluita ja oppimateriaaleja sekä niiden yhteentoimivuutta, parannetaan oppijoiden medialukutaitoa ja tieto- ja viestintäteknologista osaamista sekä vahvistetaan kansalaisten digitaalista sivistystä.
- — Edistetään kestävän kehityksen tavoitteiden toimeenpanoa sekä demokratiakasvatusta osana koulujen ja oppilaitosten toimintakulttuuria.
Lapsi- ja oppilasmäärät vuosina 2021—2024
| 2021 toteutuma |
2022 toteutuma |
2023 arvio |
2024 arvio |
|
| Varhaiskasvatus1) |
229 128 | 225 000 | 222 000 | 221 000 |
| Esiopetus2) |
62 974 | 60 387 | 52 000 | 50 000 |
| Perusopetus, vuosiluokat 1—92) | 554 041 | 549 438 | 550 000 | 542 000 |
| Aikuisten perusopetus | 4 737 | 4 773 | 4 800 | 4 800 |
| Tutkintokoulutukseen valmentava koulutus3) | 357 | 400 | 400 | |
| Esi- ja perusopetuksen vaikeimmin kehitysvammaiset oppilaat | 1 762 | 1 736 | 1 700 | 1 700 |
| Esi- ja perusopetuksen muut vammaisoppilaat | 9 747 | 9 952 | 9 800 | 9 700 |
| Maahanmuuttajien valmistava opetus | 3 509 | 10 295 | 10 000 | 10 000 |
| Joustavan perusopetuksen oppilaat (enintään) | 2 196 | 2 322 | 2 300 | 2 300 |
1) Vuoden 2022 määrä on muista kohdista poiketen arvio. Arvioissa varhaiskasvatusasteen oletetaan pysyvän vuoden 2021 tasolla.
2) Esi- ja perusopetuksen toteutumat ovat toteutumavuoden syksyn 20.9. toteutumatietoja (kunnat, kuntayhtymät, valtio, yliopistot, yksityiset opetuksen järjestäjät). Esiopetuksen oppilasmäärätoteutumaan 2021—2022 vaikuttaa kyseisinä vuosina käynnissä oleva kaksivuotisen esiopetuksen kokeilu.
3) Lisäopetus, lukiokoulutukseen valmistava koulutus ja ammatilliseen koulutukseen valmentava koulutus yhdistyivät 1.8.2022 alkaen yhtenäiseksi nivelvaiheen koulutuskokonaisuudeksi (tutkintokoulutukseen valmentava koulutus). Opiskelijamäärissä on otettu huomioon vain perusopetuksen rahoitusjärjestelmän kautta rahoitettava tutkintokoulutukseen valmentava koulutus.
01. Valtion yleissivistävän koulutuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 42 099 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) Eurooppa-koulujen opettajien ja hallintohenkilökunnan palkkausmenojen ja muiden menojen maksamiseen
2) valtion yleissivistävien oppilaitosten kansainvälistämiseen, maahanmuuttajien täydentävään opetukseen, oppimis- ja ohjauskeskus Valterin palvelu- ja kehittämiskeskustoimintaan sekä avustuksina oppimisympäristöjen kehittämiseen ja monipuolistamiseen
3) Helsingin eurooppalaisen koulun toiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen
4) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.
Selvitysosa:Suomalais-venäläinen koulu ja Helsingin ranskalais-suomalainen koulu toimivat esi- ja perusopetuksen sekä lukiokoulutuksen oppilaitoksina. Koulut kehittävät kulttuuriyhteyksien ja verkottumisen kautta koulujen kielten- ja kulttuuriopetusta. Valtakunnallinen oppimis- ja ohjauskeskus Valteri tukee lähikouluperiaatteen toteutumista ja edistää yhdessä kotikunnan kanssa tuen tarpeessa olevan koulunkäyntiä monialaisella asiantuntijuudella. Helsingin eurooppalaisen koulun tehtävänä on tarjota Eurooppa-koulujen opetussuunnitelmiin perustuvaa opetusta.
Oppilasmäärät
| 2022 toteutuma |
2023 arvio |
2024 tavoite |
|
| Helsingin ranskalais-suomalainen koulu | 827 | 840 | 857 |
| Suomalais-venäläinen koulu | 720 | 675 | 675 |
| Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri | 311 | 316 | 321 |
| Eurooppa-koulut (suomalaiset oppilaat) | 398 | 400 | 400 |
| Koulukotien perusopetus | 97 | 98 | 98 |
| Helsingin eurooppalainen koulu | 285 | 308 | 313 |
| Yhteensä | 2 638 | 2 637 | 2 664 |
Oppimis- ja ohjauskeskus Valterin ohjaustoiminnan tunnusluvut
| 2022 toteutuma |
2023 arvio |
2024 tavoite |
|
| Ohjaustoiminta kentällä | |||
| — ohjauskäyntejä | 900 | 1 100 | 1 100 |
| — ohjauspalveluja käyttäneiden kuntien määrä | 221 | 225 | 225 |
| Tilapäinen opetus ja kuntoutus | |||
| — tukijaksopäivät | 3 182 | 4 000 | 4 000 |
| — tukijaksojen oppilaat | 592 | 600 | 600 |
Henkilötyövuodet
| 2022 toteutuma |
2023 arvio |
2024 tavoite |
|
| Helsingin ranskalais-suomalainen koulu | 75 | 76 | 75 |
| Suomalais-venäläinen koulu | 78 | 79 | 79 |
| Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri | 516 | 542 | 548 |
| Eurooppa-koulut | 29 | 30 | 30 |
| Helsingin eurooppalainen koulu | 58 | 62 | 62 |
| Yhteensä | 756 | 789 | 794 |
| Työtyytyväisyys (1—5) | 3,7 | 4,0 | 4,0 |
Valteri-koulun julkisoikeudellisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)
| 2022 toteutuma |
2023 varsinainen talousarvio |
2024 esitys |
|
| Maksullisen toiminnan tuotot | 1 125 | 1 326 | 1 392 |
| Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset | |||
| — erilliskustannukset | 3 848 | 3 611 | 3 684 |
| — osuus yhteiskustannuksista | 2 904 | 2 500 | 2 400 |
| Kustannukset yhteensä | 6 752 | 6 111 | 6 084 |
| Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) | -5 627 | -4 785 | -4 682 |
| Kustannusvastaavuus, % | 17 | 22 | 23 |
Valteri-koulun kunnille tarjoaman julkisoikeudellisen palvelun subventiota on nostettu 50 prosentista 70 prosenttiin vuodesta 2022 alkaen. Muille koulutuksen järjestäjille jää maksettavaksi 70 prosenttia omakustannusarvon mukaisesta palvelun hinnasta.
Helsingin eurooppalaisen koulun julkisoikeudellisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)
| 2022 toteutuma |
2023 varsinainen talousarvio |
2024 esitys |
|
| Maksullisen toiminnan tuotot | 727 | 740 | 650 |
| Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset | |||
| — erilliskustannukset | 1 549 | 1 357 | 1 357 |
| — osuus yhteiskustannuksista | 1 132 | 961 | 961 |
| Kustannukset yhteensä | 2 681 | 2 318 | 2 318 |
| Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) | -1 954 | -1 578 | -1 668 |
| Kustannusvastaavuus, % | 27 | 32 | 28 |
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Kielikoulut | 6 906 000 |
| Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri | 28 099 000 |
| Koulukotien perusopetus | 1 213 000 |
| Eurooppa-koulut | 2 300 000 |
| Helsingin eurooppalainen koulu | 3 581 000 |
| Yhteensä | 42 099 000 |
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
| 2022 toteutuma |
2023 varsinainen talousarvio |
2024 esitys |
|
| Bruttomenot | 67 869 | 60 766 | 65 182 |
| Bruttotulot | 22 616 | 20 700 | 23 083 |
| Nettomenot | 45 253 | 40 066 | 42 099 |
| Siirtyneet erät | |||
| — edelliseltä vuodelta siirtyneet | 13 126 | ||
| — seuraavalle vuodelle siirtyneet | 9 701 |
Kuntien rahoitusosuus valtion yleissivistävän lukiokoulutuksen kustannuksiin, 1 505 000 euroa, on otettu huomioon momentin 29.20.35 mitoituksessa.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Helsingin ranskalais-suomalaisen koulun peruskorjaus | 340 |
| Valtorin tuotteistettujen palveluiden tietoturva (ESH) | 6 |
| Valtorin tuotteistettujen palveluiden tietoturva (HRSK) | 7 |
| Valtorin tuotteistettujen palveluiden tietoturva (SVK) | 8 |
| Valtorin tuotteistettujen palveluiden tietoturva (Valteri) | 46 |
| Palkkausten tarkistukset | 1 626 |
| Yhteensä | 2 033 |
| 2024 talousarvio | 42 099 000 |
| 2023 II lisätalousarvio | 999 000 |
| 2023 talousarvio | 40 066 000 |
| 2022 tilinpäätös | 41 828 000 |
20. Perusopetuksen, varhaiskasvatuksen ja vapaan sivistystyön yhteiset menot (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 74 750 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) perusopetuksen, varhaiskasvatuksen, vapaan sivistystyön ja sivistystyötä tekevien järjestöjen sekä niihin liittyvien kokeilu-, tutkimus-, kehittämis-, arviointi- ja seurantahankkeista sekä elinikäiseen oppimiseen liittyvästä EU- ja kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen
2) OECD:n ja EU:n hyväksymien muiden kuin rakennerahastoista rahoitettavien tutkimus- ja koulutushankkeiden maksamiseen
3) tilastoinnista, tietoteknisistä palveluista sekä toiminnan seurannan ja ohjauksen tietojärjestelmistä aiheutuvien menojen maksamiseen
4) 65 228 000 euroa valtionavustuksina varhaiskasvatuksen sekä esi- ja perusopetuksen koulutuksellista tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain 44 a §:n mukaisesti
5) 1 000 000 euroa opetussuunnitelmatyöstä yhden vuosiviikkotunnin lisäämiseksi aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen
6) enintään 25 henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.
Selvitysosa:Kokeilu-, tutkimus-, kehittämis- ja arviointihankkeilla tuetaan perusopetuksen, varhaiskasvatuksen ja vapaan sivistystyön toimialan strategisia tavoitteita. Toiminnan seurannan ja ohjauksen tietojärjestelmien tavoitteena on parantaa tiedon saatavuutta ja laatua, edistää sähköistä asiointia ja tuottaa kattavaa tietoa mm. päätöksenteon ja lainsäädäntömuutoksien tueksi.
Määrärahan käytöstä arvioidaan siirtomenojen osuudeksi 59 800 000 euroa ja kulutusmenojen osuudeksi 14 950 000 euroa.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Henkilöstövoimavarojen siirto (-1 htv) (siirto momentille 29.01.01) | -80 |
| Kertamenon poistuminen (oppimisvaikeuksien tuki- ja arviointityökalujen kehittäminen) | -200 |
| Oppilas- ja opiskeluhuollon mitoitukset (siirto momentille 28.89.31) | -200 |
| Tasa-arvon edistäminen varhaiskasvatuksessa sekä esi- ja perusopetuksessa (HO 2023) | 50 000 |
| Yhteensä | 49 520 |
| 2024 talousarvio | 74 750 000 |
| 2023 I lisätalousarvio | 23 500 000 |
| 2023 talousarvio | 25 230 000 |
| 2022 tilinpäätös | 172 439 000 |
30. Valtionosuus ja -avustus esi- ja perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 521 374 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten valtionosuuksien maksamiseen
2) enintään 9 583 000 euroa edellä mainitun lain 44 §:n mukaisten avustusten maksamiseen
3) enintään 22 550 000 euroa edellä mainitun lain 45 §:n 2 momentissa tarkoitettujen avustusten maksamiseen
4) edellä mainitun lain 45 §:n 1 momentin ja saamenkieliseen ja saamen kielen opetukseen perusopetuksessa, lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa myönnettävän valtionavustuksen perusteista annetun valtioneuvoston asetuksen (1769/2009) mukaisten valtionavustusten maksamiseen
5) enintään 240 000 euroa saamelaiskäräjien käytettäväksi valtionavustuksen maksamiseen saamelaiskäräjistä annetun lain (974/1995) 4 §:ssä tarkoitetuille saamelaisten kotiseutualueen kunnille saamenkielisten lasten varhaiskasvatuspalveluiden turvaamiseksi
6) Suomen ja Ruotsin välillä yhteistyöstä ulkomaanopetuksen alalla tehdyn sopimuksen (VNa 72/2014) mukaisten menojen maksamiseen
7) Suomen hallituksen ja Euroopan kemikaaliviraston välisen toimipaikkasopimuksen (VNa 11/2008) mukaisesti Euroopan kemikaaliviraston henkilöstön lasten varhaiskasvatuksen järjestämisestä aiheutuviin menoihin Suomessa samoin edellytyksin kuin muilla kunnassa asuvilla.
Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisen aamu- ja iltapäivätoiminnan valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä ohjaustuntien määrä on enintään 3 390 000 tuntia. Ohjaustunnin hinta on 26,00 euroa.
Selvitysosa:
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| VALTIONOSUUDET JA RAHOITUS (Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain mukainen rahoitus) | |
| 1. Esi- ja perusopetus | |
| 1.1. Perusopetukseen valmistava opetus | 88 865 000 |
| 1.2. Muiden kuin oppivelvollisten perusopetus | 50 646 000 |
| 1.3. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevat viisivuotiaat | 3 498 000 |
| 1.4. Muiden kuin oppivelvollisten perusopetuksen aineenopetus | 3 800 000 |
| 1.5. Ulkomailla toimivien koulujen rahoitus perusopetuslain mukaiseen opetukseen | 3 892 000 |
| 1.6. Yksityisen opetuksen järjestäjän alkavan ja laajenevan toiminnan rahoitus | 3 922 000 |
| 1.7. Lisärahoitus pidennettyyn oppivelvollisuuteen, vaikeimmin kehitysvammaiset | 57 232 000 |
| 1.8. Lisärahoitus pidennettyyn oppivelvollisuuteen, muut kuin vaikeimmin kehitysvammaiset | 205 581 000 |
| 1.9. Sisäoppilaitoslisä | 2 838 000 |
| 1.10. Koulukotikorotus | 821 000 |
| 1.11. Joustavan perusopetuksen lisä | 6 000 000 |
| 1.12. Tutkintokoulutukseen valmentava koulutus | 8 269 000 |
| 1.13. Yksityisten kielikoulujen kaksivuotisessa esiopetuksessa olevat viisivuotiaat | 397 000 |
| 2. Aamu- ja iltapäivätoiminta | |
| Aamu- ja iltapäivätoiminnan valtionosuus | 50 240 000 |
| Laskennallinen rahoitus ja valtionosuudet yhteensä | 486 001 000 |
| VALTIONAVUSTUKSET | |
| 3. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain 44 §:n mukaiset valtionavustukset (enintään) | 9 583 000 |
| 3.1. Digitaalisten oppimisympäristöjen, osaamisen, valmiuksien ja pedagogisten käytänteiden kehittämiseen, alueellisen ja yksilöllisen yhdenvertaisuuden tukemiseen, digitalisaation yhteentoimivuuden edistämiseen digitalisaation viitekehystyötä toimeenpanevan kehittämisohjelman toimenpiteillä sekä koulujen, oppilaitosten ja kunnallisen varhaiskasvatuksen kansainväliseen toimintaan | 3 800 000 |
| 3.2. Laajamittainen ja suppea kaksikielisen opetuksen järjestäminen sekä kielikylpytoiminta | 842 000 |
| 3.3. Kerhotoiminnan tukeminen | 2 865 000 |
| 3.4. Avustukset yksityisten opetuksen järjestäjien käyttökustannuksiin | 2 076 000 |
| 4. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain 45 §:n mukaiset valtionavustukset | 24 750 000 |
| 4.1. Rahoituslain 45 §:n 1 momentin mukaisiin valtionavustuksiin saamenkieliseen ja saamen kielen opetukseen perusopetuksessa, lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa myönnettävän valtionavustuksen perusteista annetun valtioneuvoston asetuksen (1769/2009) mukaisesti | 2 200 000 |
| 4.2. Rahoituslain 45 §:n 2 momentin mukaiset avustukset saamenkielisten ja romanikielisten oppilaiden äidinkielen opetuksen järjestämiseen (enintään) | 75 000 |
| 4.3. Rahoituslain 45 §:n 2 momentin mukaiset avustukset vieraskielisten oppilaiden äidinkielen ja suomi/ruotsi toisena kielenä -opetuksen sekä heidän muun opetuksensa tukemiseen (enintään) | 22 475 000 |
| 5. Valtionavustuslain mukaiset valtionavustukset | |
| 5.1. Saamenkielisten lasten varhaiskasvatuspalveluiden turvaamiseen saamelaisten kotiseutualueen kunnissa (enintään) | 240 000 |
| 6. Kansainvälisiin sopimuksiin perustuvat menot | |
| 6.1. Euroopan kemikaaliviraston henkilöstön lasten varhaiskasvatuksen järjestämisen menot | 500 000 |
| 6.2. Suomen ja Ruotsin välillä yhteistyöstä ulkomaanopetuksen alalla tehdyn sopimuksen mukaiset menot | 300 000 |
| Valtionavustukset ja menot yhteensä | 35 373 000 |
| Yhteensä | 521 374 000 |
Varhaiskasvatuspalvelun EU:n kemikaaliviraston henkilöstön lapselle tuottavalla kunnalla on oikeus periä palvelun tuottamisesta aiheutuneiden kokonaiskustannusten ja perheen maksuosuuden välinen erotus Suomen valtiolta.
Määrärahan mitoituksessa käytetyt euromäärät yksikköä kohden (ei sis. alv)
| Esi- ja perusopetuksen kotikuntakorvauksen perusosa | 7 409,85 euroa/asukas |
| Aamu- ja iltapäivätoiminta | 26,00 euroa/ohjaustunti |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Kertamenon poistuminen (avustus turvapaikanhakijoiden ja tilapäistä suojelua saavien lasten varhaiskasvatukseen) | -60 000 |
| Kertamenon poistuminen (perusopetukseen valmistava opetus) | -72 000 |
| Kustannustenjaon tarkistus | -9 728 |
| Oppilas- ja opiskelijahuollon vahvistaminen perusopetuksessa ja toisella asteella (siirto momentille 28.89.31) | -12 000 |
| Valtionosuuden indeksikorotus (2,2 %) | 8 325 |
| Yhteensä | -145 403 |
| 2024 talousarvio | 521 374 000 |
| 2023 II lisätalousarvio | -80 000 000 |
| 2023 talousarvio | 666 777 000 |
| 2022 tilinpäätös | 537 422 346 |
31. Valtionosuus ja -avustus vapaan sivistystyön oppilaitosten käyttökustannuksiin (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 168 313 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) vapaasta sivistystyöstä annetun lain (632/1998) mukaisen valtionosuuden maksamiseen kansalaisopistoille, kansanopistoille, opintokeskuksille ja kesäyliopistoille sekä Snellman-korkeakoulu -nimiselle oppilaitokselle, mistä valtionosuuteen oikeuttavien yksikköjen enimmäismäärän estämättä enintään 15 830 000 euroa 100 prosentin valtionosuutena maahanmuuttajien kotoutumissuunnitelmaan hyväksyttyyn koulutukseen
2) enintään 4 015 000 euroa edellä mainitun lain 14 §:n mukaisiin avustuksiin.
Valtionosuuteen oikeuttavat yksiköt
| enimmäismäärä | yksikkö | |
| Valtionosuus kansalaisopistojen käyttökustannuksiin | 1 464 392 | opetustunti |
| Valtionosuus kansanopistojen käyttökustannuksiin | 230 940 | opiskelijaviikko |
| Valtionosuus opintokeskusten käyttökustannuksiin | 125 960 | opetustunti |
| Valtionosuus kesäyliopistojen käyttökustannuksiin | 42 256 | opetustunti |
Kansanopistojen valtionosuuteen oikeuttavista laskennallisista opiskelijaviikoista suunnataan enintään 3 792 opiskelijaviikkoa Snellman-korkeakoulu -nimiselle vapaan sivistystyön oppilaitokselle. Valtionosuuteen oikeuttavien yksiköiden enimmäismäärästä kansanopistojen ylläpitäjille myönnetään oppivelvollisille suunnattuun koulutukseen 100 prosentin valtionosuuteen oikeuttavia suoritteita siten, että niistä aiheutuvat menot ovat enintään 6 500 000 euroa.
Opetustuntien tai opiskelijaviikkojen enimmäismäärän estämättä määrärahaa saa käyttää oikaisupäätöksistä aiheutuvien valtionosuuksien maksamiseen.
Selvitysosa:
Valtionosuuksien ja -avustusten arvioitu jakautuminen (euroa)
| Valtionosuus | Valtionavustus | Yhteensä | |
| Kansalaisopistot | 80 035 000 | 2 149 000 | 82 184 000 |
| Kansanopistot | 49 901 000 | 1 166 000 | 51 067 000 |
| Opintokeskukset | 13 912 000 | 150 000 | 14 062 000 |
| Kesäyliopistot | 4 120 000 | 50 000 | 4 170 000 |
| Maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus | 16 330 000 | 500 000 | 16 830 000 |
| Yhteensä | 164 298 000 | 4 015 000 | 168 313 000 |
Vapaan sivistystyön valtionosuuksilla ja valtionavustuksilla tuetaan vapaan sivistystyön strategisten tavoitteiden toteutumista. Määräraha käytetään vapaan sivistystyön oppilaitosten tehtävään järjestää elinikäisen oppimisen periaatteen pohjalta yhteiskunnan eheyttä, tasa-arvoa ja aktiivista kansalaisuutta tukevaa koulutusta. Valtionavustusten painotuksena on tukea vapaan sivistystyön rakenteellista kehittämistä, laatua ja vaikuttavuutta sekä koulutuspoliittisesti tärkeiden kohderyhmien koulutusmahdollisuuksia.
Määrärahan mitoituksessa käytetyt keskimääräiset yksikköhinnat
| Kansalaisopistot | 95,18 euroa/opetustunti |
| Kansanopistot | 305,53 euroa/opiskelijaviikko |
| Opintokeskukset | 166,77 euroa/opetustunti |
| Kesäyliopistot | 163,08 euroa/opetustunti |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Kansanopistojen opistovuosi-koulutus (HO 2023) | 3 000 |
| Kertamenon poistuminen (kotoutumiskoulutus) | -1 000 |
| Kustannuspohjan korjaus (opintokeskukset) | -926 |
| Määrärahavähennys kansalaisopistot (HO 2023) | -12 500 |
| Määrärahavähennys kansanopistot (HO 2023) | -2 000 |
| Määrärahavähennys kesäyliopistot | -1 000 |
| Määrärahavähennys opintokeskukset | -3 500 |
| Ruotsinkielinen kotoutumiskoulutus | 1 000 |
| Valtionosuuden indeksikorotus (2,2 %) | 3 158 |
| Yhteensä | -13 768 |
| 2024 talousarvio | 168 313 000 |
| 2023 talousarvio | 182 081 000 |
| 2022 tilinpäätös | 175 898 716 |
51. Valtionavustus järjestöille (kiinteä määräraha)
Momentille myönnetään 8 123 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) 918 000 euroa eräiden naisjärjestöjen valtionavusta annetun lain (663/2007) mukaisiin valtionavustuksiin
2) 5 937 000 euroa avustusten maksamiseen Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ry:lle, Marttaliitto ry:lle ja Käsi- ja taideteollisuusliitto TAITO ry:lle ja niiden edelleen jaettavaksi piiri- tai jäsenjärjestöilleen, Finlands svenska Marthaförbund rf:lle, Sami Duodji ry:lle, järjestöille sivistystyöhön sekä vapaan sivistystyön tutkimuksen yhteistyö- ja tiedotustoimintaan sekä opintokeskusta ylläpitävien järjestöjen sivistys- ja kulttuuritoimintaan
3) 1 268 000 euroa avustusten maksamiseen kodin ja koulun yhteistyöstä huolehtiville järjestöille, Kehittämiskeskus Opinkirjo ry:lle, koulun vapaan harrastustoiminnan tukemiseen, Suomen lasten ja nuorten kuvataidekoulujen liitto ry:lle, Ympäristökasvatusjärjestö FEE Suomi ry:lle, Kesälukioseura ry:lle, Suomi-koulujen Tuki ry:lle, Karjalan Liitto ry:lle, Sofia-opiston kannatusyhdistys ry:lle sekä Kriittiselle korkeakoululle ja Suomi-koulujen toimintaan ja kehittämiseen sekä kotiperuskoulu/hemgrundskola -toimintaan sekä vaihto-oppilasjärjestöjen ja lukiolaisten tiedeolympiatoiminnan tukemiseen.
Selvitysosa:
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Käsi- ja taideteollisuusjärjestöjen toiminta | 2 195 000 |
| Kotitalousneuvontajärjestöjen toiminta | 1 916 000 |
| Opintokeskusta ylläpitävien järjestöjen sivistys- ja kulttuuritoiminta | 1 117 000 |
| Eräiden naisjärjestöjen valtionavusta annetun lain (663/2007) mukaiset valtionavustukset | 918 000 |
| Vapaan sivistystyön keskusjärjestöjen toimintaan sekä vapaan sivistystyön tutkimuksen yhteistyö- ja tiedotustoiminta | 709 000 |
| Suomi-koulujen toiminnan tukeminen | 429 000 |
| Yleissivistävän koulutuksen järjestöt | 271 000 |
| Kansanvalistusseuran ylläpitämän Etäkoulu Kulkurin ja kotiperuskoulu/hemgrundskola -toiminnan tukeminen | 148 000 |
| Karjalan Liitto | 131 000 |
| Kesälukioseura ry | 128 000 |
| Sofia-opiston kannatusyhdistys ry:n ulkosuomalaisten sivistystoiminta | 83 000 |
| Kriittisen korkeakoulun toiminta | 78 000 |
| Yhteensä | 8 123 000 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Kertaerien poistuminen (Etäkoulu kulkuri, neuvontajärjestöjen avustukset, muut kertamenot) | -1 880 |
| Naisjärjestöjen valtionavustusten tasokorotus | 400 |
| Yhteensä | -1 480 |
| 2024 talousarvio | 8 123 000 |
| 2023 talousarvio | 9 603 000 |
| 2022 tilinpäätös | 8 910 800 |