Talousarvioesitys 2024
31. Hyvinvointialueiden ja HUS-yhtymän sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen rahoitus (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 24 654 314 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain (617/2021) mukaisen valtion rahoituksen maksamiseen.
Selvitysosa:Hyvinvointialueille myönnetään valtion rahoitusta hyvinvointialueen asukasmäärän, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tarvetta kuvaavien tekijöiden, asukastiheyden, vieraskielisyyden, kaksikielisyyden, saaristoisuuden, saamenkielisyyden, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimien ja yliopistollisen sairaalan sekä pelastustoimen riskitekijöiden perusteella.
Valtion rahoituksen määräytymistekijöiden osuudet1)
| Määräytymistekijä | % | 1 000 euroa |
| Sosiaali- ja terveydenhuolto yhteensä, josta | 97,890 | 23 696 735 |
| Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarve | 79,508 | 19 247 069 |
| Asukasmäärä | 12,912 | 3 125 798 |
| Asukastiheys | 1,443 | 349 277 |
| Vieraskielisyys | 1,924 | 465 703 |
| Kaksikielisyys | 0,481 | 116 426 |
| Saamenkielisyys | 0,013 | 3 027 |
| Saaristoisuus | 0,109 | 26 312 |
| Yliopistosairaalalisä | 0,538 | 130 272 |
| Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen | 0,962 | 232 851 |
| Pelastustoimi yhteensä, josta | 2,110 | 510 842 |
| Asukasmäärä | 1,372 | 332 047 |
| Asukastiheys | 0,106 | 25 542 |
| Riskitekijät | 0,633 | 153 253 |
1) Taulukossa esitetään laskennallisen rahoituksen jakautuminen määräytymistekijöittäin. Esitetyistä luvuista ei ole vähennetty siirtymätasausta.
Määräytymistekijöiden osuudet muuttuvat vuosittain määräytymistekijöiden ja hyvinvointialueiden tehtävämuutosten perusteella kohdistuvan rahoituksen muutosten mukaisesti.
Kullekin hyvinvointialueelle myönnetään valtion rahoituksena euromäärä, joka saadaan laskettaessa yhteen hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain 13 §:ssä tarkoitetut sosiaali- ja terveydenhuollon laskennalliset kustannukset ja 21 §:ssä tarkoitetut pelastustoimen laskennalliset kustannukset. Lisäksi alueet saavat siirtymätasausta tai alueiden rahoituksesta vähennetään siirtymätasauksen mukainen erä lain 35 §:n mukaisesti.
Määräraha hyvinvointialueittain1)
| Hyvinvointialue | 1 000 euroa | euroa/asukas |
| Helsinki | 2 697 248 | 4 062 |
| Vantaa+Kerava | 1 062 147 | 3 787 |
| Länsi-Uusimaa | 1 771 075 | 3 642 |
| Itä-Uusimaa | 389 584 | 3 936 |
| Keski-Uusimaa | 799 207 | 3 933 |
| Varsinais-Suomi | 2 075 244 | 4 274 |
| Satakunta | 996 066 | 4 686 |
| Kanta-Häme | 738 215 | 4 354 |
| Pirkanmaa | 2 279 686 | 4 280 |
| Päijät-Häme | 894 175 | 4 372 |
| Kymenlaakso | 829 745 | 5 203 |
| Etelä-Karjala | 568 994 | 4 539 |
| Etelä-Savo | 709 920 | 5 442 |
| Pohjois-Savo | 1 206 284 | 4 870 |
| Pohjois-Karjala | 773 040 | 4 756 |
| Keski-Suomi | 1 194 429 | 4 384 |
| Etelä-Pohjanmaa | 912 775 | 4 785 |
| Pohjanmaa | 789 710 | 4 479 |
| Keski-Pohjanmaa | 312 253 | 4 605 |
| Pohjois-Pohjanmaa | 1 812 322 | 4 351 |
| Kainuu | 373 977 | 5 303 |
| Lappi | 917 511 | 5 219 |
1) Syksyllä 2023 tehtävä laskelmapäivitys vaikuttaa edelleen alueelliseen jakoon.
Määräraha tehtävittäin (1 000 euroa)1)
| Sosiaali- ja terveydenhuolto | 23 590 021 |
| Pelastustoimi | 513 585 |
| Yhteensä | 24 103 606 |
1) Taulukon luvuissa ei ole huomioitu vuoden 2023 rahoitusta korjaavaa kertakorvausta n. 550 milj. euroa.
Hyvinvointialueiden yleiskatteinen valtionrahoitus on yhteensä n. 24,7 mrd. euroa vuoden 2024 tasolla. Lisäksi hyvinvointialueet saavat asiakasmaksuja ja muita toimintatuloja sekä rahoitustuottoja.
Valtion hyvinvointialueille myöntämän sosiaali- ja terveydenhuollon laskennallisen rahoituksen tasoa korotetaan vuosittain koko maan tasolla huomioimalla ennakoitu palvelutarpeen kasvu, kustannustason nousu sekä tehtävämuutokset. Hyvinvointialueiden rahoituksen indeksikorotus on 2,53 % ja sen vaikutus hyvinvointialueiden rahoitukseen n. 618 milj. euroa. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarpeen kasvun kustannusarvio on n. 292 milj. euroa vuodelle 2024. Palvelutarpeen kasvuarviossa on huomioitu hyvinvointialueiden rahoituslain mukainen erillinen 0,2 prosenttiyksikön korotus johtuen mm. siirtymävaiheen kustannusten kasvusta. Palvelutarpeen kasvu (mukaan lukien 0,2 prosenttiyksikön korotus) huomioidaan vuosina 2023 ja 2024 täysimääräisesti. Vuodesta 2025 lähtien palvelutarpeen kasvusta huomioidaan 80 %.
Sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen tehtävien järjestämisvastuu on siirtynyt kunnilta hyvinvointialueille vuoden 2023 alussa. Kunnilta hyvinvointialueille siirtyvät kustannukset ja rahoitus tarkistetaan vuoden 2024 talousarviossa vastaamaan kuntien vuoden 2022 tilinpäätösten mukaisia hyvinvointialueille siirtyneitä kustannuksia ja tuloja. Siirtolaskelman tarkistamisesta johtuen kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta siirretään vuodesta 2024 alkaen hyvinvointialueiden rahoitukseen 159 790 000 euroa. Kuntien verotuloista tehtävän siirron tarkentumisesta johtuen hyvinvointialueiden rahoitukseen kohdistetaan 508 880 000 euroa.
Hyvinvointialueiden rahoitusta vuodelta 2023 korjataan erikseen vastaamaan kunnilta siirtyviä sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen nettokustannuksia. Korvauksesta 150 000 000 euroa on maksettu hyvinvointialueille v. 2023. Kertakorvauksen loppuosa on 550 703 000 euroa, jonka hyvinvointialueet kirjaavat vuoden 2023 tuloksi. Lisäksi määrärahan tasossa on huomioitu vuoden 2023 kustannuspohjan korjauksen vaikutus indeksikorotukseen sekä palvelujen kysynnän kasvuun.
Hyvinvointialueiden rahoitukseen vaikuttavina hallitusohjelman mukaisina tehtävämuutoksina on otettu huomioon hoivahenkilöstön vähimmäismitoituksen (0,7) voimaantulon siirto -89 000 000 euroa, hoitotakuun pysyttäminen 14 vuorokaudessa -5 000 000 euroa, lastensuojelun jälkihuollon ikärajan laskeminen 23 vuoteen -12 000 000 euroa ja tahdosta riippumattomassa psykiatrisessa hoidossa olevien potilaiden oikeusturvan varmistaminen 663 000 euroa. Lisäksi aiemmin tehtyihin säädösmuutoksiin perustuva rahoituslisäys on 109 885 000 euroa.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Hoitotakuun toteutus | 42 400 |
| Hoivahenkilöstön vähimmäismitoituksen (0,7) rahoittaminen | 41 100 |
| Hoivahenkilöstön vähimmäismitoituksen (0,7) voimaantulon siirtäminen alkamaan 1.1.2028 (BudjL) (HO 2023) | -89 000 |
| Hyvinvointialueiden rahoituksen siirtymätasaus | -103 972 |
| Hyvinvointialueille vuonna 2023 siirtyneitä tuloja ja kustannuksia tasaava kertaerä | 550 703 |
| Kuntien peruspalvelujen valtionosuudesta tehtävän siirron tarkentuminen (siirto momentilta 28.90.30) | 159 790 |
| Kuntien verotuloista tehtävän siirron tarkentuminen | 508 880 |
| Lastensuojelun jälkihuollon ikärajan laskeminen (BudjL) (HO 2023) | -12 000 |
| Lastensuojelun vähimmäishenkilöstömitoitus | 12 700 |
| Mielenterveys- ja päihdelainsäädännön uudistaminen | 1 750 |
| Mielenterveyslain muuttaminen (tahdosta riippumattomassa psykiatrisessa hoidossa olevien potilaiden oikeusturva) (BudjL) (HO 2023) | 663 |
| Oppilas- ja opiskelijahuollon vahvistaminen (siirto momenteilta 29.10.20 ja 29.10.30) | 12 200 |
| Palvelujen kysynnän kasvu | 283 625 |
| Pidetään voimassa 1.9.2023 voimaan tuleva 14 vrk hoitotakuu (BudjL) (HO 2023) | -5 000 |
| Potilasasiavastaavista ja sosiaaliasiavastaavista annetun lain kertaluonteiset kustannukset | 350 |
| Potilasasiavastaavista ja sosiaaliasiavastaavista annetun lain pysyvät kustannukset | 1 045 |
| Sote-valvontalaki (hyvinvointialueiden tehtävien väheneminen) | -1 660 |
| Synnyttäneen äidin selvittämistä ja oikeusgeneettisiä vanhemmuustutkimuksia koskeva muutosehdotus (BudjL) | 35 |
| Vuoden 2023 kustannuspohjan korjauksen vaikutus indeksikorotukseen | 23 827 |
| Vuoden 2023 kustannuspohjan korjauksen vaikutus palvelujen kysynnän kasvuun | 8 207 |
| Vuoden 2024 indeksikorotus | 593 837 |
| Vuoden 2024 rahoituspohjan korjaus vuoden 2022 joulukuussa hyvinvointialueille maksetulla erällä | 1 860 440 |
| Yliopistosairaalalisän rahoitus | 130 272 |
| Yhteensä | 4 020 192 |
| 2024 talousarvio | 24 654 314 000 |
| 2023 II lisätalousarvio | -12 720 000 |
| 2023 I lisätalousarvio | 155 600 000 |
| 2023 talousarvio | 20 634 122 000 |
| 2022 tilinpäätös | 1 860 440 000 |