Talousarvioesitys 2024

Selvitysosa:

Oikeusministeriön hallinnonalan määrärahoilla rahoitetaan demokraattisen oikeusvaltiomme ydintoimintoja kuten kattava julkinen oikeusapu, laadukas syyttäjätoiminta, koko tuomioistuinlaitoksen toiminta, tehokas ulosottotoiminta, vaikuttava vankeusrangaistusten ja yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpano sekä valtiolliset vaalit.

Oikeusministeriö ylläpitää ja tukee yhteiskunnallista vakautta vahvistamalla oikeusvaltiota, demokratiaa sekä perus- ja ihmisoikeuksia. Robusti ja vakaa yhteiskuntarakenne sietää kriisejä paremmin ja kehittää kykyä selviytyä niistä. Oikeudenmukainen, yhdenvertainen ja kestävä yhteiskunta perustuu luottamukseen ja yhteistoimintaan. Vakaa ja luotettava oikeusjärjestelmä on yhteiskunnan ja kansantalouden suotuisan kehityksen perusedellytys.

Toimintaympäristöä on jo useiden vuosien ajan hallinnut globaalit kriisit ja pyrkimys niiden seurauksien hallintaan, jotka koettelevat yhteiskuntien kriisinsietokykyä ja resilienssiä. Sekä jo pääasiassa ohitettu pandemia, että käynnissä oleva Venäjän hyökkäyssota Euroopassa ovat osoittaneet merkittävällä tavalla globaalin keskinäisriippuvuuden sekä haasteet näiden keskinäisriippuvuuksien ja yhteen kietoutuneisuuksien hallitsemisessa. Suomen Natojäsenyydellä, joka toi Suomelle merkittävän turvatakuun, on vaikutuksia turvallisuusympäristöön niin lyhyellä kuin pitkällä aikavälillä, jonka vaikutuksia ei voida vielä ennakoida. Keskinäisriippuvuuksista johtuen globaalit haasteet eivät rajaudu ulkoisen tai sisäisen toimintaympäristön näkökulmiin, vaan ratkaistavana on yhä useammin jonkin yksittäisen tekijän sijasta laajemman ilmiön kautta rajautuva kysymys tai ongelma, joka edellyttää laaja-alaista ja hallinnonalat ylittävää yhteistyötä. Varautuminen kriiseihin ja riskeihin edellyttää aina myös taloudellisia ja toiminnallisia panostuksia.

Kansainvälisen turvallisuustilanteen muutos, rikollisuuden kansainvälistyminen, nuoriso-, jengi- ja järjestäytyneen rikollisuuden lisääntyminen, yhteiskunnan monimuotoistuminen ja moniarvoistuminen sekä toiminnan siirtyminen tietoverkkoihin luovat haasteita myös tarkoituksenmukaisiksi koetuille lainsäädäntöratkaisuille sekä kansallisesti että EU:ssa. Murrosteknologiat, tekoäly ja digitalisaatio tuottavat tehokkuutta ja taloudellisuutta, mutta edellyttävät myös varautumista ja hyvää systeemisten riskien hallintaa. Hybridivaikuttaminen ja siihen varautuminen on tunnistettu. Huolehtiminen oikeusjärjestelmän selkeydestä, oikeusturvasta ja tarvittavien lainsäädäntöratkaisujen johdonmukaisuudesta sekä kansalaisten osallistumismuotojen monipuolisuudesta, samoin kuin kaiken kokoisia yrityksiä koskevan sääntelyn kilpailukyvystä ja heikommassa asemassa olevien suojasta on entistäkin tärkeämpää.

Oikeusministeriön toimintaan vaikuttavat keskeiset muutostekijät ovat:

Oikeusministeriö työskentelee määrätietoisesti yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja syrjimättömyyden edistämiseksi yhteiskunnassa. Kaikilla on oikeus tuntea olonsa turvalliseksi ja hyväksi Suomessa. Valtioneuvoston tulosohjauksessa nostetaan esille yhdenvertaisuussuunnittelu. Kansalaisten ylivelkaantuminen näkyy ulosottovelallisten määrän ja perinnässä olevien asioiden määrän kasvuna. Naisten osuus ulosottovelallisista on n. 39 %. Vuonna 2022 naisten velkasaldo oli keskimäärin n. 19 000 euroa ja miesten n. 32 000 euroa. Talousosaamisen strategiaa toteutetaan julkisista, yksityisistä ja kolmannen sektorin toimijoista sekä tutkijoista koostuvan toimijaverkoston kanssa.

Vangeista n. 8 % ja yhdyskuntaseuraamuksia suorittavista n. 12 % on naisia. Huomioidaan vankilan toiminnassa eri asiakasryhmien, kuten naisten ja nuorten, erilaiset tarpeet.

Oikeusministeriö toteuttaa hallituksen visiota vahvasta ja välittävästä Suomesta, jossa on vahva demokratia ja itsenäinen oikeusvaltio ja jossa jokaista arvostetaan tasavertaisena yhteiskunnan jäsenenä. Hallitusohjelman mukaisesti oikeusministeriö vahvistaa kestävää hyvinvointiyhteiskuntaa ja pitää huolta heikoimmasta sekä vahvistaa ihmisten osallisuutta ja keskinäistä luottamusta. Hallitusohjelman mukaisesti oikeusministeriö vahvistaa kansalaisten luottamusta oikeudenmukaisesti toimivaan yhteiskuntaan. Lisäksi hallitusohjelman mukaisesti edistetään korruptiontorjuntaa EU:ssa mm. osallistumalla EU:n korruptiolainsäädännön uudistamiseen.

Oikeusministeriön kestävyystyön lähtökohtana on kestävä oikeusvaltio ja toimiva demokratia. Hallitusohjelman mukaisesti edistetään oikeusvaltioperiaatteen toteutumista. Oikeusministeriön kestävän kehityksen visio vuodelle 2030 on demokraattinen, perus- ja ihmisoikeudet turvaava oikeusvaltio sekä kestävä oikeushallinto. Oikeusministeriö tekee työtä erityisesti seuraavilla painopistealueilla:

Perus- ja ihmisoikeudet turvaava demokraattinen ja yhdenvertainen yhteiskunta

Toimiva oikeusvaltio

Sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä oikeushallinto