Talousarvioesitys 2024
Osasto 11
VEROT JA VERONLUONTEISET TULOT
Selvitysosa:Valtiolle arvioidaan kertyvän verotuloja 66 798 milj. euroa vuonna 2024. Verotulojen arvioidaan kasvavan noin 4 % vuoden 2023 varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Verotulomomenttien kertymäarviot perustuvat arvioihin veropohjien kehityksestä sekä veroperustemuutosten vaikutuksista. Arviot keskeisten veropohjaerien kehityksestä vuonna 2024 on esitetty tuloarviomomenttien selvitysosissa. Verotuloennusteiden laatimista on selostettu tarkemmin valtiovarainministeriön muistiossa Budjettitalouden tuloarvioiden laadintamenettelyt valtiovarainministeriössä (www.vm.fi).
Pääministeri Orpon hallitus tavoittelee veropolitiikallaan kotitalouksien ostovoiman kohentumista, työnteon kannustimien parantumista ja talouskasvun edellytysten vahvistumista. Hallituksen veropolitiikka kannustaa työntekoon ja yrittäjyyteen sekä tukee kotimaista omistajuutta. Hallitus ei päätösperäisesti kiristä kokonaisveroastetta. Hallitusohjelman mukaisesti tehdään indeksitarkistus ansiotuloveroperusteisiin kaikilla tulotasoilla. Vuonna 2024 indeksitarkistuksen mitoitusta muutetaan siten, että työttömyysvakuutusmaksun 0,2 prosenttiyksikön alennusta vastaava osuus kanavoidaan valtiolle Työllisyysrahastoon kohdistuvien säästöjen ohjaamiseksi valtion velkakehityksen taittamiseen. Lisäksi työn verotusta kevennetään painottaen pieni- ja keskituloisia.
Verotuloja kasvattavat valtion tuloveroasteikon ylimmän portaan 2 prosenttiyksikön määräaikaisen korotuksen jatko ja matkakuluvähennyksen omavastuun korotus. Verotuloja lisää myös ikään perustuvan korotetun työtulovähennyksen uudelleenkohdennus. Verotuloja vähentävät kotitalousvähennyksen tilapäisen korotuksen jatkaminen, osakesäästötilin enimmäistalletusmäärän nostaminen, perintöveron viivästyskoron lasku ja maksuajan pidennys sekä maatalouden tasausvarauksen korottaminen. Maatalouden vuokratulojen verotuskohtelun yhdenmukaistaminen muiden vuokratulojen verotuskohtelun kanssa kasvattaa valtion verotuloja.
Alkoholiverotusta muutetaan siten, että väkevien alkoholijuomien ja viinien veroa korotetaan ja oluen veroa alennetaan. Nikotiinipussit sisällytetään tupakkaverotuksen piiriin. Liikennepolttoaineiden valmisteveroa alennetaan kompensoimaan hallitusohjelman mukaisesta jakeluvelvoitteen nousu-urasta syntyvää keskimääräistä polttoaineiden hinnannousua kehyskaudella.
Hallitusohjelman mukaisesti hallituksen veroperusteisiin tekemien muutosten verotuottovaikutus kompensoidaan kunnille. Hallitus ei käytä veronhuojennuksia tai verotukia kehysten kiertämiseksi.
Alla olevassa taulukossa esitetään keskeisten vuonna 2024 voimaan tulevien veroperustemuutosten vaikutus valtion verotuloihin. Veronkannon ja verontilitysten ajoituksesta johtuen veroperustemuutosten voimaantulovuonna niiden vaikutus budjettitalouden kassakertymään on usein pienempi kuin vuositason vaikutus.
Keskeisten verotuloihin vaikuttavien muutosten vaikutus valtion verotuottoon vuonna 2024 (milj. euroa)
| Vaikutus vuonna 2024 |
Vaikutus vuositasolla |
|
| Ansio- ja pääomatulovero | ||
| — ansiotuloverotuksen indeksitarkistus | -500 | -545 |
| — indeksitarkistuksen alimitoituksen kautta kertyvä tuotto | 127 | 138 |
| — työtulovähennyksen kasvattaminen | -89 | -97 |
| — ikään perustuvan korotetun työtulovähennyksen uudelleenkohdentaminen | 32 | 35 |
| — valtion tuloveroasteikon ylimmän portaan määräaikaisen voimassaolon jatkaminen | 36 | 39 |
| — kotitalousvähennyksen määräaikaisen korotuksen jatkaminen | -19 | -38 |
| — kotitalousvähennyksen soveltamisalan laajentaminen | -2 | -4 |
| — matkakuluvähennyksen omavastuun korottaminen | 27 | 29 |
| — osakesäästötilin enimmäistalletusmäärän korottaminen1) | -3 | -5 |
| — maatalouden tasausvarauksen korottaminen | -5 | -9 |
| — maatalouden vuokratulojen verokohtelun yhdenmukaistaminen | 8 | 15 |
| — avainhenkilöiden työskentelyajan pidentäminen | vähäinen | vähäinen |
| — maapohjan kiinteistöveroprosentin eriyttäminen yleisestä kiinteistöveroprosentista | vähäinen | vähäinen |
| Yhteisövero | ||
| — maapohjan kiinteistöveroprosentin eriyttäminen yleisestä kiinteistöveroprosentista | -3 | -5 |
| Valmisteverot | ||
| — hallitusohjelman mukaisen jakeluvelvoitteen nousu-uran kompensoiminen polttoaineveron kevennyksellä | -140 | -168 |
| — nikotiinipussien sisällyttäminen tupakkaveron piiriin | -29 | 50 |
| — alkoholiveron muutokset | 13 | 15 |
| Muut verot ja veronalaiset tulot | ||
| — ajoneuvoveron perusveron alennus2) | -15 | -50 |
| Yhteensä | -562 | -600 |
| — josta verotuottoa lisäävät | 243 | 321 |
| — josta verotuottoa vähentävät | -805 | -921 |
1) Muutoksen vaikutus toteutuu asteittain ja täysimääräinen vaikutus v. 2028 on -25 milj. euroa.
2) Veronalennus tulee voimaan vuoden 2025 alusta, mutta veronalennuksen tuottovaikutus toteutuu jo osin vuonna 2024.
Valtion verotulot verolajeittain vuosina 2022—2024 (milj. euroa)
| 2022 tilinpäätös |
2023 TA + I LTA + II LTAE |
2024 esitys |
|
| Tuloon ja varallisuuteen perustuvat verot | 19 239 | 31 383 | 33 766 |
| Liikevaihtoon perustuvat verot | 22 404 | 22 988 | 23 708 |
| Valmisteverot | 7 338 | 7 264 | 7 021 |
| Muut verot ja veronluonteiset tulot | 2 705 | 2 293 | 2 303 |
| Yhteensä | 51 685 | 63 926 | 66 798 |
Verotuksen kokonaistasoon vaikuttavat valtion päätösten lisäksi kuntien veropäätökset ja sosiaalivakuutusmaksujen taso. Alla olevassa taulukossa on esitetty kansantaloudessa kertyvät verot yhteensä suhteessa bruttokansantuotteeseen (kokonaisveroaste) sektoreittain ja verolajeittain jaoteltuna.
Julkisyhteisöjen saamat verotulot sektoreittain ja verolajeittain, % BKT:sta
| 2022 | 2023 | 2024 | |
| Sektoreittain: | |||
| Verot ja sosiaalivakuutusmaksut yhteensä | 42,9 | 41,7 | 40,8 |
| Valtio | 21,0 | 24,9 | 24,6 |
| Kunnat | 9,9 | 4,7 | 4,7 |
| Soturahastot | 12,0 | 12,1 | 11,4 |
| Verolajeittain: | |||
| Verot ja sosiaalivakuutusmaksut yhteensä | 42,9 | 41,7 | 40,8 |
| Välittömät verot | 17,4 | 16,6 | 16,7 |
| Tuotannon ja tuonnin verot | 13,5 | 12,9 | 12,7 |
| Sosiaalivakuutusmaksut | 12,0 | 12,1 | 11,4 |
Verotuet ovat verolainsäädännössä säädettyjä poikkeuksia verotuksen perusrakenteesta eli ns. normiverojärjestelmästä. Käytännössä verotuilla tarkoitetaan verovapauksia, verovähennyksiä, alempia verokantoja ja muita niihin rinnastettavia keinoja, joiden avulla tuetaan jotain tiettyä elinkeinoa tai verovelvollisryhmää. Toisin kuin suorat tuet verotuet eivät pääasiassa näy budjetin menomomenteilla, vaan tuki toteutuu saamatta jääneinä verotuloina.
Verotukien seuranta on tärkeää, koska niiden kautta ohjataan merkittävää julkista tukea eri kohteisiin. Verotuet myös kaventavat veropohjaa ja usein monimutkaistavat verojärjestelmää. Hallitusohjelmassa todetaan, että hallitus ei käytä veronhuojennuksia tai verotukia kehysten kiertämiseksi.
Verotukien määritelmät sekä arviot niiden vaikutuksista verotuottoihin ovat riippuvaisia verotukilaskennassa käytetystä normiverojärjestelmästä sekä laskentamenetelmistä ja saatavilla olevista laskenta-aineistoista. Verotukilaskelmien perustaksi Suomessa valittua normiverojärjestelmää ja laskentamenetelmiä on kuvattu Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen valmisteluraportissa Verotuet Suomessa 2009 (www.vatt.fi). Lainsäädännön muututtua normiverojärjestelmään on tehty viime vuosina joitain muutoksia. Verotukien raportointia ja esimerkiksi uusien tukien määrittelyä ohjaa verotukiraportoinnin ohjausryhmä. Verotuet lasketaan pääsääntöisesti menetetyn verotulon periaatteella.
Noin kolmasosalle verotuista ei pystytä esittämään euromääräistä arviota lainkaan ja osalle verotuista pystytään esittämään vain karkea suuruusluokka-arvio. Verotukien euromäärät saattavat muuttua vuodesta toiseen niihin tehtyjen lakimuutosten lisäksi myös veropohjan, laskentamenetelmien ja -aineistojen tai normijärjestelmän määrittelyssä tapahtuneiden muutosten seurauksena. Uusia verotukia myös saatetaan tunnistaa ilman, että lainsäädäntöä on muutettu. Nämä asiat on huomioitava vertailtaessa verotukien vuosittaisia muutoksia.
Verotukien seuranta perustuu säännöskohtaiseen tarkasteluun, jossa kunkin säännöksen muodostamaa verotukea verrataan sen normiverojärjestelmässä valittuun vertailutasoon ja arvioidaan erikseen staattisesti ja riippumatta muista verotuista. Todellisuudessa verotuen poistaminen ei välttämättä lisäisi verotuloja vastaavalla määrällä. Tukien päällekkäisyyden lisäksi tuet vaikuttavat hintoihin ja käyttäytymiseen, mitä staattisessa verotukilaskennassa ei pystytä ottamaan huomioon. Yksittäisen verotuen poistamisen lopullisia vaikutuksia on näistä syistä johtuen vaikea arvioida. Samasta syystä johtuen verotukien laskeminen yhteen ei anna todellista kuvaa siitä, kuinka paljon verotuloja kaikkien verotukien yhteysvaikutuksena menetetään tai kuinka paljon verotuloja voitaisiin lisätä poistamalla verotuet. Verotukien määrät kuvaavatkin ensisijaisesti verojärjestelmässä olevia erilaisia poikkeuksia normijärjestelmästä.
Tunnistettujen verotukien määrä vaihtelee hieman vuosittain, kun uusia verotukia tunnistetaan tai verotukia poistuu. Viime vuosina verotukia on tunnistettu yhteensä noin 200 kappaletta, joista noin neljäsosa on henkilöverotuksen verotukia ja noin viidesosa elinkeinoverotuksen verotukia. Verotukia kohdistuu kuitenkin laajasti kaikkiin verolajeihin. Tarkemmat kuvaukset verotuista löytyy kunkin verolajin momenttien selvitysosista. Lisäksi valtiovarainministeriön internetsivuilta (www.vm.fi/verotuet) löytyy päivitetty lista kaikista tunnistetuista verotuista sekä tietoa verotukien määrittelyyn, laskentaan ja normijärjestelmään tehdyistä muutoksista.
Verotukia on tällä hetkellä määritelty vuodelle 2024 yhteensä 192 kappaletta. Verotukien lukumäärä vähenee vuoden 2023 sähköenergian määräaikaisen arvonlisäveroalennuksen ja kotitalousvähennyksen yhteydessä toteutettavan määräaikaisen sähkövähennyksen päättyessä. Verotukien lukumäärää kasvattaa kaivosmineraaliveroon liittyvä kullanhuuhdonnan verotuki. Verotukien vuosittaisia muutoksia esitellään laajemmin verolajikohtaisilla momenteilla.
Talousarvioesitykseen liittyvät hallituksen esitykset
| esityksen nimi | taloudellinen vaikutus (momentti) |
| Hallituksen esitys laeiksi vuoden 2024 tuloveroasteikosta, tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä eräiden muiden verolakien muuttamisesta | 11.01.01, 11.01.04 ja 28.90.35 |
| Hallituksen esitys laeiksi maatilatalouden tuloverolain ja tuloverolain muuttamisesta | 11.01.01 ja 28.90.35 |
| Hallituksen esitys laiksi kiinteistöverolain muuttamisesta | 11.01.01 ja 11.01.02 |
| Hallituksen esitys laiksi tupakkaverosta annetun lain muuttamisesta | 11.08.01 |
| Hallituksen esitys laiksi alkoholi- ja alkoholijuomaverosta annetun lain liitteen muuttamisesta | 11.08.04 |
| Hallituksen esitys laiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen muuttamisesta | 11.08.07 |
| Hallituksen esitys laiksi varainsiirtoverolain muuttamisesta ja elinkeinotulon verottamisesta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta | 11.10.05 |
| Hallituksen esitys laiksi ajoneuvoverolain liitteen muuttamisesta | 11.10.07 |
Osaston tuloarviot vuosina 2022—2024
| v. 2022 tilinpäätös 1000 € |
v. 2023 varsinainen talousarvio 1000 € |
v. 2024 esitys 1000 € |
Muutos 2023—2024 |
|||
| 1000 € | % | |||||
| 01. | Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot | 19 238 679 | 30 888 000 | 33 766 000 | 2 878 000 | 9 |
| 01. | Ansio- ja pääomatuloverot | 12 784 020 | 23 907 000 | 26 596 000 | 2 689 000 | 11 |
| 02. | Yhteisövero | 5 538 201 | 5 998 000 | 6 005 000 | 7 000 | 0 |
| 03. | Korkotulojen lähdevero | 15 265 | 80 000 | 148 000 | 68 000 | 85 |
| 04. | Perintö- ja lahjavero | 901 193 | 903 000 | 817 000 | -86 000 | -10 |
| 05. | Sähköalan ja fossiilisten polttoaineiden alan väliaikainen voittovero | — | — | 200 000 | 200 000 | 0 |
| 04. | Liikevaihdon perusteella kannettavat verot ja maksut | 22 403 636 | 23 351 000 | 23 708 000 | 357 000 | 2 |
| 01. | Arvonlisävero | 21 321 760 | 22 244 000 | 22 579 000 | 335 000 | 2 |
| 02. | Eräistä vakuutusmaksuista suoritettava vero | 875 365 | 921 000 | 939 000 | 18 000 | 2 |
| 03. | Apteekkivero | 206 510 | 186 000 | 190 000 | 4 000 | 2 |
| 08. | Valmisteverot | 7 338 073 | 7 417 000 | 7 021 000 | -396 000 | -5 |
| 01. | Tupakkavero | 1 115 461 | 1 215 000 | 1 162 000 | -53 000 | -4 |
| 04. | Alkoholijuomavero | 1 497 458 | 1 518 000 | 1 471 000 | -47 000 | -3 |
| 05. | Virvoitusjuomavero | 220 259 | 213 000 | 220 000 | 7 000 | 3 |
| 07. | Energiaverot | 4 488 410 | 4 455 000 | 4 153 000 | -302 000 | -7 |
| 08. | Eräiden juomapakkausten valmistevero | 16 486 | 16 000 | 15 000 | -1 000 | -6 |
| 10. | Muut verot | 2 583 186 | 2 653 000 | 2 187 000 | -466 000 | -18 |
| 03. | Autovero | 488 370 | 541 000 | 308 000 | -233 000 | -43 |
| 05. | Varainsiirtovero | 936 399 | 984 000 | 698 000 | -286 000 | -29 |
| 06. | Arpajaisvero | 46 113 | 60 000 | 137 000 | 77 000 | 128 |
| 07. | Ajoneuvovero | 1 108 070 | 1 060 000 | 1 036 000 | -24 000 | -2 |
| 08. | Jätevero | 4 234 | 8 000 | 8 000 | — | 0 |
| 19. | Muut veronluonteiset tulot | 121 590 | 121 913 | 115 553 | -6 360 | -5 |
| 04. | Eräät viestinnän maksut | 29 609 | 30 312 | 14 770 | -15 542 | -51 |
| 05. | Eräät liikenteen maksut | 16 863 | 23 438 | 25 600 | 2 162 | 9 |
| 06. | Väylämaksut | 51 737 | 45 000 | 51 000 | 6 000 | 13 |
| 09. | Muut verotulot | 12 070 | 8 965 | 7 410 | -1 555 | -17 |
| 10. | Sähkö- ja maakaasuverkkomaksut ja Perämeren tuulivoima-alueella perittävä tuulivoimamaksu | 5 402 | 5 230 | 5 860 | 630 | 12 |
| 11. | Rahoitusvakausviraston hallintomaksut | 3 373 | 6 135 | 8 080 | 1 945 | 32 |
| 12. | Säteilytoimintavero | 2 536 | 2 833 | 2 833 | — | 0 |
| Yhteensä | 51 685 164 | 64 430 913 | 66 797 553 | 2 366 640 | 4 | |