Talousarvioesitys 2023

Talouden näkymät

Vuonna 2022 BKT:n kasvu yltää 1,7 prosenttiin hyvän alkuvuoden siivittämänä. Talouskasvun ennustetaan hidastuvan loppuvuonna 2022 ja jäävän alkuvuonna 2023 hitaammaksi kuin vielä kesällä ennakoitiin. Vuonna 2023 BKT:n ennakoidaan kasvavan 0,5 %. Inflaatio on korkeimmillaan v. 2022 ja hidastuu keskimäärin 3,2 prosenttiin v. 2023. Vaikka inflaatio hidastuu v. 2023, heikentää se edelleen kotitalouksien ostovoiman kasvua ja yksityisen kulutuksen kasvunäkymät pysyvät heikkoina.

Julkinen talous

Vahva talous- ja työllisyyskehitys on pienentänyt koronapandemian julkiseen talouteen synnyttämää mittavaa epätasapainoa. Alijäämän pienenemistä on edesauttanut myös koronapandemian vuoksi päätettyjen tukitoimien väheneminen. Talouskasvu kuitenkin hidastuu merkittävästi v. 2023, ja alijäämä alkaa jälleen kasvaa. Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan vuoksi tehdyt lukuisat varautumiseen liittyvät toimet heikentävät julkista taloutta. Nähtävissä oleva vaimea talouskasvu ei riitä korjaamaan julkisen talouden epätasapainoa ja alijäämä pysyy mittavana lähitulevaisuudessa.

Julkinen velka suhteessa BKT:een kohosi korkealle tasolle koronapandemian vuoksi eikä se ole palautunut kriisiä edeltäneelle tasolle. Velkasuhteen kasvu kuitenkin taittui v. 2021 hetkellisesti. Velkasuhde alkaa kasvaa uudelleen heti vuodesta 2023 lähtien. Pidemmällä aikavälillä julkisen talouden menot ja tulot ovat rakenteellisesti epätasapainossa mm. väestön ikääntymisen johdosta, eikä julkinen talous siksi ole kestävällä pohjalla.

Talouspolitiikan linja

Pääministeri Marinin hallituksen talouspolitiikan päämääränä on hyvinvoinnin lisääminen. Tällä tarkoitetaan ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää talouskasvua, korkeaa työllisyyttä ja kestävää julkista taloutta.

Hallituksen tavoitteena on nostaa työllisyysaste 75 prosenttiin vuosikymmenen puolivälissä ja kasvattaa työllisten määrää hallituksen työllisyystoimenpitein 80 000 henkilöllä vuosikymmenen loppuun mennessä sekä taittaa julkisen talouden velkasuhteen kasvu 2020-luvun puolivälissä. Hallituksen päätöksillä eriarvoisuus vähenee ja tuloerot pienenevät, ja Suomi kulkee kohti hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä.

Finanssipolitiikan linja

Pääministeri Marinin hallitus toteuttaa aktiivista ja vastuullista finanssipolitiikkaa, joka mitoitetaan suhdannetilanteen edellyttämällä tavalla. Finanssipolitiikka oli koronapandemian aiheuttamassa taantumassa voimakkaasti elvyttävää. Koronakriisistä toipumisen jälkeen maailmantalouden näkymät ovat synkentyneet Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan, nopean inflaation sekä energiakriisin takia. Talousarvioesitys sisältää vuoteen 2023 kohdistuen toimia, joilla tuetaan kansalaisten ostovoimaa kuluttajahintojen poikkeuksellisen nopean nousun vuoksi sekä toimia, joilla pyritään lieventämään sähkön korkean hinnan vaikutuksia.

Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan vaikutukset ulottuvat Suomen julkiseen talouteen myös turvallisuusympäristön muutoksen vaatiman varautumisen kautta. Turvallisuusympäristön muutoksen johdosta keväällä 2022 käyttöön otettu kehyksen poikkeuslauseke kattaa mm. tilanteeseen välittömästi liittyvät maanpuolustuksen, rajaturvallisuuden, kyberturvallisuuden ja huoltovarmuuden välttämättömät menolisäykset. Poikkeuslausekkeen puitteissa vuoteen 2023 kohdistuu n. 2 mrd. euron menolisäykset.

Suomen kestävän kasvun ohjelmalla tuetaan ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää kasvua. Ohjelman rahoituspanostukset pysyvät korkealla tasolla edelleen v. 2023 ja niihin sisältyy n. 574 milj. euroa EU:n elpymis- ja palautumissuunnitelman menoja.

Talousarvioesityksessä huomioidaan myös julkisen talouden suunnitelman 2023—2026 yhteydessä päätetyt valtion lisäpanostukset tutkimus- ja kehittämistoiminnan kokonaisuuteen. Lisäksi vuodesta 2023 alkaen verotuksessa otetaan käyttöön tutkimus- ja kehittämistoiminnan lisävähennys T&K-investointien tukemiseksi.

Määrärahat

Talousarvioesityksen määrärahoiksi ehdotetaan n. 80,5 mrd. euroa, mikä on n. 15,6 mrd. euroa enemmän kuin vuoden 2022 varsinaisessa talousarviossa. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen seurauksena budjettitalouden menojen taso nousee koko vuoden tasolla n. 14 mrd. eurolla. Tässä luvussa ei kuitenkaan ole huomioitu sitä, että n. 1,9 mrd. euroa hyvinvointialueiden vuoden 2023 rahoituksesta maksetaan jo joulukuussa 2022. Lisäksi vuoden 2022 varsinaisessa talousarviossa ei ollut vielä mukana Venäjän Ukrainassa aloittaman hyökkäyssodan vuoksi päätettyjä toimia. Näiden toimien kokoluokka on n. 2 mrd. euroa sekä v. 2022 että v. 2023.

Edellä mainitut tekijät huomioiden menojen kasvu v. 2023 on n. 2,5 mrd. euroa vuoden 2022 varsinaiseen talousarvioon nähden. Vuoden 2023 menotasoa nostavat muun muassa laki- ja sopimusperusteiset indeksikorotukset. Lisäksi valtionvelan korkomenojen arvioidaan kasvavan vuoden 2022 varsinaiseen talousarvioon nähden n. 1 mrd. eurolla yleisen korkotason kasvun myötä. Toisaalta budjettitalouden menot vähenevät v. 2023 mm., koska koronapandemiaan liittyvät menot pienenevät ja monet hallituksen päättämät määräaikaiset menolisäykset (mm. tulevaisuusinvestoinnit) päättyvät.

Hintatason muutos ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen aiheuttama rakenteellinen muutos huomioiden hallinnonalojen määrärahat (kaikki muut menot pl. korkomenot) kasvavat noin puoli prosenttia vuoden 2022 varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Vuodelle 2022 budjetoituun (ml. ensimmäinen ja toinen lisätalousarvio) menot laskevat tässä tarkastelussa kuitenkin yli 3,5 %, sillä vuoden 2022 toisessa lisätalousarviossa päätettiin n. 2 mrd. euron toimista Venäjän Ukrainassa aloittaman hyökkäyssodan vuoksi.

Tuloarviot

Valtion budjettitalouden tuloiksi ilman nettolainanottoa arvioidaan 72,5 mrd. euroa v. 2023. Tulot ilman lainanottoa kasvavat 14,6 mrd. euroa eli n. 25 %. Verojen ja veronluontoisten tulojen osuus on n. 64,5 mrd. euroa (89 %). Valtion verotulojen arvioidaan kasvavan 33 % v. 2023 eli 15,8 mrd. euroa vuoden 2022 varsinaiseen talousarvioon nähden. Muutoksesta suurin osa johtuu sote-uudistuksesta, jonka yhteydessä valtiolle siirtyy merkittävä määrä ansiotulovero- sekä yhteisöverotuottoja. Ilman sote-uudistusta verotulojen kasvu olisi n. 5 %. Kasvua selittävät mm. työllisyyskehitys sekä yksityisen kulutuksen arvon kasvu.

Valtiontalouden tasapaino ja velka

Valtion budjettitalouden tasapaino heikkenee n. 1 mrd. eurolla verrattuna vuoden 2022 varsinaiseen talousarvioon. Vuoden 2023 talousarvioesitys on n. 8 mrd. euroa alijäämäinen, mikä katetaan ottamalla lisää velkaa. Kansantalouden tilinpidon käsittein valtiontalouden alijäämän arvioidaan olevan 3,0 % suhteessa BKT:hen v. 2023.

Vuoden 2023 lopussa talousarvion mukaisen valtionvelan (ml. rahastotalouden velka) arvioidaan olevan n. 156 mrd. euroa, mikä on n. 56 % suhteessa BKT:hen. Vuoden 2022 kolmannen lisätalousarvioesityksen myötä velka-arvio on kohonnut 10 mrd. eurolla merkittäviin lainanmyöntötarpeisiin varautumisen vuoksi, mutta poikkeustilanteessa valtion sähköyhtiöille myöntämien ja takaisin maksettavien lainojen määrään liittyy huomattavaa epävarmuutta. Valtionvelan korkomenoiksi arvioidaan n. 1,5 mrd. euroa, mikä on n. 1 mrd. euroa enemmän kuin vuoden 2022 varsinaisessa talousarviossa.

Vaalikauden kehys ja jakamaton varaus

Vaalikauden kehyksestä vuosille 2020—2023 päätettiin hallituksen ensimmäisessä julkisen talouden suunnitelmassa 7.10.2019. Tämän jälkeen vaalikauden kehykseen on tehty useita poikkeuksia, erityisesti koronavirustilanteesta johtuen. Kevään 2022 julkisen talouden suunnitelman yhteydessä hallitus päätti uudesta, turvallisuuspoliittiseen tilanteeseen liittyvästä kehyksen poikkeuslausekkeesta.

Vaalikauden kehys vuodelle 2023 on 69 315 milj. euroa. Talousarvioesityksen kehykseen luettaviksi määrärahoiksi ehdotetaan 68 832 milj. euroa. Näin ollen vuodelle 2023 jää 383 milj. euron jakamaton varaus 100 milj. euron lisätalousarviovarauksen ohella.

Ks. tarkemmin luvusta 5.1. Talousarvioesitys ja valtiontalouden kehys.

Kuvio 1. Valtionvelan kehitys, mrd. euroa ja suhteessa BKT:hen

Venäjän Ukrainassa aloittaman hyökkäyssodan vaikutukset

Venäjän Ukrainassa aloittamaan hyökkäyssotaan liittyen ehdotetaan vuodelle 2023 yhteensä n. 2,1 mrd. euron määrärahoja vuoden 2022 tapaan. Hallitus linjasi määrärahoista pääosin jo huhtikuussa 2022 julkisen talouden suunnitelman yhteydessä ja teki niiden osalta kehyspoikkeuksen. Poikkeuslausekkeen mukaiset menot katetaan kehyksen ulkopuolisina menoina.

Suomen turvallisuusympäristön muutoksesta johtuen puolustusministeriön hallinnonalalle ja Rajavartiolaitokselle ehdotetaan yhteensä n. 1 mrd. euroa. Kyberturvallisuusuhkiin varautumisen parantamiseksi ehdotetaan yhteensä n. 59 milj. euroa.

Huoltovarmuutta, energiaomavaraisuutta ja puhtaita teknologioita koskevaan kokonaisuuteen ehdotetaan n. 241 milj. euron määrärahoja. Lisäksi kokonaisuuteen sisältyy yhteensä 225 milj. euroa valtuuksia vuodelle 2023 mm. puhtaan energian hankkeisiin.

Maahanmuuton menoihin ehdotetaan poikkeuslausekkeen puitteissa n. 791 milj. euroa. Suurimmat lisäykset kohdistuvat Ukrainasta sotaa pakenevien vastaanottomenoihin.

Ukrainalle annettavaan tukeen ehdotetaan 30 miljoonaa euroa, josta 10 miljoonaa euroa katettaisiin ulkoministeriön hallinnonalan olemassa olevilla määrärahoilla.

Ks. tarkemmin määräraha-arvioista luvusta 5. Talousarvioesityksen määrärahat.

Ostovoiman tukemiseen ja sähkön korkeaan hintaan liittyvät toimet

Talousarvioesitys sisältää useista toimenpiteitä, joilla tuettaisiin kansalaisten ostovoimaa kuluttajahintojen poikkeuksellisen nopean nousun vuoksi. Muun muassa varhaiskasvatusmaksuja ehdotetaan alennettavaksi pysyvästi 70 milj. eurolla, etuuksien lapsikorotuksiin esitetään määräaikaisia korotuksia ja henkilökuljetusten arvonlisävero ehdotetaan laskettavaksi nollaan tammi-huhtikuulle 2023.

Sähkön korkean hinnan vaikutusten lieventämiseksi ehdotetaan, että sähkön arvonlisäverokantaa alennettaisiin 10 prosenttiin joulu-huhtikuulta. Lisäksi ehdotetaan, että tuloverotuksessa otettaisiin käyttöön kotitalousvähennykseen liitettävä määräaikainen sähkövähennys. Myös yleisen asumistuen lämmitysnormiin sekä omakotitaloasujien hoitonormiin ehdotetaan muutoksia.

Ks. tarkemmin luvusta 5.2. Määrärahat hallinnonaloittain.

Itäisen Suomen elinvoiman vahvistaminen

Itäisen Suomen elinvoiman vahvistamiseksi ehdotetaan kaikkiaan n. 56 milj. euron määrärahalisäyksiä. Esitykset jakaantuvat viiteen kokonaisuuteen eli saavutettavuuteen, matkailuun, osaamisen kehittämiseen, aluekehitykseen sekä energiaomavaraisuuteen ja vihreään siirtymään. Merkittävimpänä toimena Karjalan radan parantamishankkeeseen ehdotetaan 31,1 milj. euroa osana perusväylänpidon rahoitusta.

Ks. tarkemmin luvusta 5.2. Määrärahat hallinnonaloittain.

Osaavan työvoiman saatavuutta tukevat toimet

Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön riittävyyden ja saatavuuden varmistamiseksi ehdotetaan useita eri toimia. Sosiaali- ja terveysministeriön johdolla työskentelevän poikkihallinnollisen työryhmän työhön ja sen ehdottamiin toimenpiteisiin ehdotetaan yhteensä 2 milj. euroa. Lisäksi 2 500 uuden hoiva-avustajan kouluttamiseksi ehdotetaan lähes 20 milj. euron lisäystä.

Ks. tarkemmin luvusta 5.2. Määrärahat hallinnonaloittain.

Veroperustemuutokset

Hallitusohjelman mukaisesti ansiotuloveroperusteisiin tehdään indeksitarkistus kaikilla tulotasoilla, mikä pienentää valtion verotuloja vuositasolla 637 milj. euroa. Indeksitarkistuksella tavoitellaan sitä, että verotus ei kiristyisi verojärjestelmän progressiivisuuden ja yleisen ansiotason nousun seurauksena.

Merkittävin verotuottoihin vaikuttava veroperustemuutos v. 2023 on sote-uudistus. Kaiken kaikkiaan kuntien verotuloja leikataan n. 14,8 mrd. euroa ja valtion verotuloja kasvatetaan n. 14,5 mrd. euroa. Jotta ansiotuloverotus ei kiristyisi sote-verouudistuksen takia, valtion ansiotuloverotusta kevennetään n. 0,37 mrd. euroa. Valtionverotuksen invalidivähennys poistetaan sote-verouudistuksen yhteydessä.

Energian hintojen nousun kompensoimiseksi kotitalouksille sähköenergian arvonlisäverokanta lasketaan määräaikaisesti 10 prosenttiin ja kotitalousvähennyksen yhteyteen toteutetaan määräaikainen sähkövähennys. Lisäksi kotitalouksien ostovoimaa parannetaan henkilökuljetuksiin sovellettavan arvonlisäverokannan määräaikaisella alentamisella 0 prosenttiin. Näiden arvioidaan vähentävän valtion verotuloja yhteensä noin 525 milj. euroa.

Työtulovähennykseen ehdotetaan tehtäväksi 60 vuotta täyttäneille kohdennettu portaittainen korotus, mikä vähentää valtion verotuloja arviolta 73 milj. euroa. Matkakuluvähennyksen määräaikaista korotusta ehdotetaan jatkettavaksi nykyisin ehdoin myös v. 2023. Tämä vähentää valtion verotuloja n. 17 milj. euroa. Perhevapaalta palaavien työmatkavähennyksen omavastuun huojennus vähentää valtion verotuloja arviolta 3 milj. euroa. Osana T&K-rahoituksen kokonaisuutta otetaan käyttöön lisävähennykseen perustuva T&K-verokannustin. Tämä vähentää valtion verotuloja n. 80 milj. euroa. Lisäksi kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta korotetaan varhaiskasvatusmaksujen alentamisen sekä yksityisen hoidon tuen hoitolisän korotuksen kompensoimiseksi, mikä vähentää verotuloja arviolta 100 milj. euroa.

Voimassaolevan lainsäädännön mukaisesti asuntolainan korkovähennysoikeus poistuu kokonaan. Lisäksi välillisistä kiinteistösijoituksista saatavien voittojen verotusta laajennetaan, peitelty osinko verotetaan kokonaan ansiotulona ja korkovähennysrajoitussäännöstä uudistetaan. Verovuonna 2023 otetaan myös käyttöön luonnollisen henkilön arvonnousuvero sekä taloudellisen työnantajan käsite.

Vuonna 2023 poistetaan parafiinisen dieselin verotuki, korotetaan jäteveroa, pienennetään lämmitysbiokaasun verotukea ja jatketaan energiaintensiivisten yritysten veronpalautuksen asteittaista poistamista sekä tupakkaveron puolivuosittaisia korotuksia. Näiden toimien arvioidaan kasvattavan verotuloja nettomääräisesti yhteensä n. 116 milj. euroa. Lisäksi väylämaksun puolitusta ja arpajaisveron määräaikaista alennusta jatketaan.

Ks. tarkemmin luvusta 4. Talousarvioesityksen tuloarviot.

Hyvinvointialueiden talous

Vuonna 2023 sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluiden järjestäminen siirtyy hyvinvointialueiden vastuulle. Hyvinvointialueiden yleiskatteinen valtionrahoitus on yhteensä n. 22,5 mrd. euroa v. 2023. Edellä mainitusta rahoituksesta maksetaan joulukuussa 2022 n. 1,9 mrd. euroa.

Hyvinvointialueet rahoittavat toimintansa pääosin valtion rahoituksella, eikä niillä ole verotusoikeutta. Merkittävin osa hyvinvointialueiden rahoituksesta v. 2023 muodostuu kuntien verotulojen siirrosta valtiolle (n. 13,1 mrd. euroa). Lisäksi hyvinvointialueille siirretään rahoitusta kuntien peruspalvelujen valtionosuudesta (n. 5,4 mrd. euroa) ja kuntien verotulomenetysten korvauksista (n. 1,9 mrd. euroa).

Vuonna 2023 sosiaali- ja terveydenhuollon uudet ja laajenevat tehtävät kasvattavat hyvinvointialueiden rahoitusta vuoteen 2022 verrattuna nettona n. 274 milj. eurolla. Näistä euromääräisesti merkittävimpiä uudistuksia ovat perusterveydenhuollon hoitotakuun vaiheittainen tiukentaminen sekä iäkkäiden ympärivuorokautisen hoivan hoitajamitoituksen nosto 0,7 hoitajaan asiakasta kohti.

Ks. tarkemmin luvusta 9. Hyvinvointialueiden talous.

Kuntatalous

Kuntatalous supistuu sote-uudistuksen seurauksena v. 2023. Valtionapujen taso alenee, kun peruspalvelujen valtionosuudesta ja veromenetysten korvauksista siirretään 70 % hyvinvointialueiden rahoitukseen ja sosiaali- ja terveydenhuollon valtionavustukset siirtyvät pääosin kunnilta hyvinvointialueille. Kuntien valtionavut ovat n. 5,4 mrd. euroa v. 2023. Laskennalliset valtionosuudet ovat n. 4,0 mrd. euroa, kuntien veromenetysten korvaukset n. 0,9 mrd. euroa ja muut valtionavut n. 0,5 mrd. euroa.

Kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen ehdotetaan 2,7 mrd. euroa, josta varataan 10 milj. euroa kuntien valtionosuuden harkinnanvaraiseen korottamiseen. Vuonna 2023 peruspalvelujen valtionosuuden indeksikorotus on 3,8 % ja siitä aiheutuva valtionosuuden lisäys 89,2 milj. euroa. Valtionosuusprosentti alenee 22,10 prosenttiin.

Valtio on päätösperäisesti lisännyt kuntien menoja kaikkiaan n. 0,6 mrd. eurolla vuoden 2023 tasolla vaalikauden alusta laskien. Kuntien tuloja päätökset ovat lisänneet nettomääräisesti n. 0,5 mrd. eurolla vuoden 2023 tasolla. Vuonna 2023 valtion toimenpiteiden nettovaikutus kuntatalouteen on vuoden 2022 varsinaiseen talousarvioon verrattuna lähellä neutraalia. Hallitusohjelman mukaiset tehtävien ja velvoitteiden lisäykset on tehty pääosin jo aikaisempina vuosina, ja osa määräaikaisista lisäyksistä valtionavustuksiin puolestaan päättyy vuoden 2022 lopussa.

Ks. tarkemmin luvusta 10. Kuntatalous.