Siirry sisältöön

Talousarvioesitys 2023

4. Talousarvioesityksen tuloarviotPDF-versio

Valtion budjettitalouden tuloiksi ilman nettolainanottoa arvioidaan 72,5 mrd. euroa v. 2023. Verojen ja veronluontoisten tulojen osuus on n. 64,5 mrd. euroa (89 %). Valtion verotulojen arvioidaan kasvavan 33 % v. 2023 eli 15,8 mrd. euroa vuoden 2022 varsinaiseen talousarvioon nähden. Muutos johtuu sote-uudistuksesta, jonka yhteydessä valtiolle siirtyy merkittävä määrä ansiotulovero- sekä yhteisöverotuottoja. Tulot ilman lainanottoa kasvavat 14,6 mrd. euroa.

Tuloarviot osastoittain vuosina 2021—20231)

    v. 2021
tilinpäätös
v. 2022
varsinainen
talousarvio
v. 2023
esitys
 
Muutos 2022—2023
Tunnus Osasto milj. € milj. € milj. € milj. € %
             
11. Verot ja veronluonteiset tulot 46 753 48 679 64 507 15 829 33
12. Sekalaiset tulot 7 152 6 383 6 513 130 2
13. Korkotulot, osakkeiden myyntitulot ja voiton tuloutukset 2 379 2 696 1 331 -1 365 -51
15. Lainat, pl. nettolainanotto ja velanhallinta 157 149 150 1 1
  Yhteensä 56 441 57 907 72 501 14 595 25
 
15.03.01 Nettolainanotto ja velanhallinta 4 307 7 040 8 045 1 005 14
  Yhteensä 60 748 64 946 80 546 15 599 24

1) Jokainen luku on pyöristetty erikseen tarkasta arvosta, joten laskutoimitukset eivät kaikilta osin täsmää.

Oheisessa kuviossa on esitetty valtion verotulojen kehitys keskeisimpien verolajien osalta v. 2005—2023. Verotulot ovat kasvaneet vahvasti vuoden 2020 jälkeen talouden alettua elpymään koronapandemian aiheuttamista vaikeuksista. Vuonna 2023 voimaan tuleva sote-uudistus aiheuttaa merkittävää kasvua valtion verotuloissa, kun sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä pelastustoimen järjestämisvastuu siirtyy kunnilta hyvinvointialuille ja niiden rahoitusvastuu kunnilta valtiolle.

Sote-uudistuksesta johtuen tuloverotus muodostaa vuodesta 2023 lähtien valtion suurimman yksittäisen tulonlähteen. Sote-uudistus kasvattaa valtion verotuloja vuonna 2023 n. 14,5 mrd. euroa. Arvonlisäveron merkitys valtion tulonlähteenä pysyy merkittävänä. Yhteisöveron tuotto on riippuvainen yritysten tuloskehityksestä ja sille on tyypillistä voimakkaat suhdannevaihtelut. Pitkällä aikavälillä yhteisöveron tuottoa on vähentänyt osaltaan se, että verokilpailun vuoksi yhteisöverokantaa on alennettu, kun tavoitteena on ollut varmistaa Suomen säilyminen kilpailukykyisenä investointikohteena. Energiaveron tuotto kehittyy verrattain vaimeasti, mitä selittää veropohjien kuten esim. polttonesteiden ja sähkön kulutuksen maltillinen kehitys. Energiaveroihin on tarkastelujaksolla tehty korotuksia, mutta toisaalta verorasitusta on laskenut kulutuksen siirtymä energiatuotteisiin, joita verotetaan matalammilla verotasoilla.

Kuvio 3. Valtion verotulot verolajeittain vuosina 2005—2023 (milj. euroa)

Kuvio 3. Valtion verotulot verolajeittain vuosina 2005—2023 (milj. euroa)

4.1. Keskeiset veroperustemuutokset

Pääministeri Marinin hallituksen veropolitiikan yhtenä tavoitteena on varmistaa hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohja digitaalisessa ja nopeasti kehittyvässä maailmantaloudessa. Tiivistämällä veropohjaa mahdollistetaan matalat verokannat ja tasapuolinen verotus, jotka edistävät yritystoimintaa, työllisyyttä, kasvua ja hyvinvointia.

Verotuksessa haetaan ratkaisuja, jotka edistävät hallituksen ilmastotavoitteita taloudellisesti tehokkaimmin, nopeuttavat siirtymää pois fossiilisista polttoaineista ja jotka samalla täyttävät sosiaalisen oikeudenmukaisuuden vaatimukset. Tähän liittyy energiaverotuksen uudistus, liikenteen verotuksen uudistus, kiertotalouden edistäminen sekä päästöihin perustuvan kulutusverotuksen selvittäminen.

Hallitusohjelman mukaisesti verotuksen kiristyminen on kohdistunut pääasiassa valmisteverotukseen. Tavoitteena on rahoittaa hallitusohjelman pysyviä menolisäyksiä ja samalla ohjata kulutusta ympäristöystävällisempään ja terveellisempään suuntaan. Terveyttä on pyritty edistämään korottamalla tupakan, alkoholin ja virvoitusjuomien valmisteveroja hallituskauden aikana. Kulutusverotuksen kiristymistä on kompensoitu pieni- ja keskituloisille tuloverotuksen keventämisen kautta. Ansiotuloverotukseen tehdään vuosittain indeksitarkistus.

Hallitus on sitoutunut siihen, että se ei käytä verohuojennuksia tai verotukia kehysten kiertämiseksi. Hallitusohjelman mukaisesti hallituksen veroperusteisiin tekemien muutosten verotuottovaikutus kompensoidaan kunnille.

Muutokset vuonna 2023

Hallitusohjelman mukaisesti ansiotuloveroperusteisiin tehdään indeksitarkistus kaikilla tulotasoilla, mikä pienentää valtion verotuloja vuositasolla 637 milj. euroa. Indeksitarkistuksella tavoitellaan sitä, että verotus ei kiristyisi verojärjestelmän progressiivisuuden ja yleisen ansiotason nousun seurauksena.

Merkittävin verotuottoihin vaikuttava veroperustemuutos v. 2023 on sote-uudistus. Uudistuksen yhteydessä sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä pelastustoimen järjestämisvastuu siirtyy kunnilta hyvinvointialuille ja niiden rahoitusvastuu kunnilta valtiolle. Kuntien tuloja pienennetään siirtyviä kustannuksia vastaavasti alentamalla valtionosuuksia, verotulomenetysten kompensaatioita, kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta sekä kunnallisveroa. Valtion osuus yhteisöveron tuotosta kasvaa ja valtion ansiotuloverotusta kiristetään kunnallisveron keventämistä vastaavasti. Kaiken kaikkiaan kuntien verotuloja leikataan n. 14,8 mrd. euroa ja valtion verotuloja kasvatetaan n. 14,5 mrd. euroa1). Jotta ansiotuloverotus ei kiristyisi sote-verouudistuksen takia, valtion ansiotuloverotusta kevennetään n. 0,37 mrd. euroa. Valtionverotuksen invalidivähennys poistetaan sote-verouudistuksen yhteydessä.

Energian hintojen nousun kompensoimiseksi kotitalouksille sähköenergian arvonlisäverokanta lasketaan määräaikaisesti 10 prosenttiin ja kotitalousvähennyksen yhteyteen toteutetaan määräaikainen sähkövähennys. Lisäksi kotitalouksien ostovoimaa parannetaan henkilökuljetuksiin sovellettavan arvonlisäverokannan määräaikaisella alentamisella 0 prosenttiin. Näiden arvioidaan vähentävän valtion verotuloja yhteensä noin 525 milj. euroa.

Ikään perustuva työtulovähennyksen portaittainen korotus vähentää valtion verotuloja arviolta 73 milj. euroa ja perhevapaalta palaavien työmatkavähennyksen omavastuun huojennus vähentää valtion verotuloja arviolta 3 milj. euroa. Matkakuluvähennyksen määräaikaista korotusta jatketaan, mikä vähentää valtion verotuloja arviolta 17 milj. euroa. Osana T&K-rahoituksen kokonaisuutta otetaan käyttöön lisävähennykseen perustuva T&K-verokannustin. Tämä vähentää valtion verotuloja n. 80 milj. euroa. Lisäksi kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta korotetaan varhaiskasvatusmaksujen alentamisen sekä yksityisen hoidon tuen hoitolisän korotuksen kompensoimiseksi, mikä vähentää verotuloja arviolta 100 milj. euroa.

Asuntolainan korkovähennys poistuu kokonaan. Välillisistä kiinteistösijoituksista saatavien voittojen verotusta laajennetaan. Korkovähennysrajoitussäännöstä uudistetaan. Verovuonna 2023 otetaan käyttöön luonnollisen henkilön arvonnousuvero sekä taloudellisen työnantajan käsite.

Vuonna 2023 poistetaan parafiinisen dieselin verotuki, korotetaan jäteveroa, pienennetään lämmitysbiokaasun verotukea ja jatketaan energiaintensiivisten yritysten veronpalautuksen asteittaista poistamista sekä tupakkaveron puolivuosittaisia korotuksia. Näiden toimien arvioidaan kasvattavan verotuloja nettomääräisesti yhteensä n. 116 milj. euroa. Lisäksi väylämaksun puolitusta ja arpajaisveron määräaikaista alennusta jatketaan.

Kuvio 4. Julkisyhteisöjen verotulot sektoreittain suhteessa kokonaistuotantoon 1980—2023 (kokonaisveroaste)

Kuvio 4. Julkisyhteisöjen verotulot sektoreittain suhteessa kokonaistuotantoon 1980—2023 (kokonaisveroaste)

4.2. Veronalaisten tulojen ja muun veropohjan kehitys

Verokertymiin vaikuttaa veroperustemuutosten lisäksi veropohjan kehitys, joka on puolestaan riippuvainen kansantalouden ja sen eri osien kehityksestä. Tuloarvioiden perustana käytetyt veropohjan kehitysarviot (oheinen taulukko) on johdettu talousarvioesityksen liitteenä olevassa Taloudellisessa katsauksessa esitetystä valtiovarainministeriön ennusteesta.

Eräiden veronalaisiin tuloihin ja veropohjaan vaikuttavien tulo- ja kysyntäerien kehitysarviot

    2020 2021 2022 2023
       
  vuosimuutos, %    
Veronalaiset ansio- ja pääomatulot   1,4 6,0 2,7 3,5
— palkkatulot   -0,1 5,2 4,8 3,3
— eläkkeet ja muut sosiaalietuudet   6,5 0,7 1,6 7,0
— pääomatulot   -0,8 29,4 -7,2 -4,4
Ansiotasoindeksi   1,9 2,4 2,6 3,5
Toimintaylijäämä   1,6 6,1 9,4 4,7
Kotitalouksien verollisten kulutusmenojen veropohja   -5,1 5,9 8,4 4,2
Arvonlisäveron pohja   -3,0 5,5 9,0 4,6
Bensiinin kulutus   -5,6 1,7 -3,2 -1,7
Dieselöljyn kulutus   0,2 -6,3 -0,6 -0,9
Sähkön kulutus   -5,9 6,6 -1,5 3,3
Verollisen alkoholin kulutus   1,1 -1,2 -3,8 1,1
Verotettavat uudet henkilöautot (kpl)   93 130 94 099 85 000 110 000
Kuluttajahintaindeksi   0,3 2,2 6,5 3,2

4.3. Verotuloarvioiden riski- ja herkkyystarkastelu

Kuten edellä todettu, talousarvioesityksen verotuloarvio pohjautuu valtiovarainministeriön talousennusteeseen ja sen mukaiseen arvioon veropohjien kehityksestä. Ennustetusta poikkeavan talouskehityksen vaikutukset verokertymään riippuvat siitä, mihin tekijöihin poikkeama perustuu. Vaikutukset muodostuvat sitä suuremmiksi, mitä enemmän makrokehitystä koskeva ennustepoikkeama on lähtöisin kotimaisesta kysynnästä verrattuna ulkoisen kysynnän kautta tuleviin muutoksiin. Toteutuneen kehityksen perusteella arvioidaan, että talouskasvun hidastuminen prosenttiyksiköllä heikentäisi valtion rahoitusasemaa n. 0,3 prosenttiyksikköä suhteessa kokonaistuotantoon. Tästä valtaosa perustuu verotulojen heikkenemiseen. Vuoden 2023 kokonaistuotannon tasoon suhteutettuna prosenttiyksikön muutos talouskasvussa vaikuttaisi valtion rahoitusasemaan 0,8 mrd. euroa.

Oheisessa taulukossa on esitetty arvioita eräiden verolajien tuoton herkkyydestä veropohjassa tapahtuviin muutoksiin.

Verotuloennusteiden laatimista on selostettu tarkemmin valtiovarainministeriön muistiossa Budjettitalouden tuloarvioiden laadintamenettelyt valtiovarainministeriössä (www.vm.fi).

Eräiden veropohjaerien muutoksen vaikutus valtion verotuottoon

Verolaji Veropohja / kysyntäerä Muutos Verotuoton muutos, milj. euroa
       
Ansiotuloverot Palkkatulot 1%-yks. 497 (ml. maksut), josta valtio 305
  Eläketulot 1%-yks. 153, josta valtio 103
Pääomatulovero Pääomatulot 1%-yks. 46
Yhteisövero Toimintaylijäämä 1%-yks. 77, josta valtio 59
ALV Yksityisen kulutuksen arvo 1%-yks. 141
Autovero Uusien henkilöautojen myynti, kpl 1 000 kpl 3
Energiavero Sähkön I kulutus 1 % 9
  Bensiinin kulutus 1 % 13
  Dieselin kulutus 1 % 15
Alkoholijuomavero Alkoholin kulutus 1 % 15
Tupakkavero Savukkeiden kulutus 1 % 10

4.4. Verotuet

Verotuet ovat verolainsäädännössä määrättyjä poikkeuksia verotuksen perusrakenteesta eli ns. normiverojärjestelmästä. Käytännössä verotuilla tarkoitetaan verovapauksia, verovähennyksiä, alempia verokantoja ja muita niihin rinnastettavia keinoja, joiden avulla tuetaan jotain tiettyä elinkeinoa tai verovelvollisryhmää.

Verotukia on tällä hetkellä määritelty 193 kappaletta vuodelle 2023. Näistä noin kolmasosalle ei pystytä esittämään euromääräistä arviota ja osalle voidaan esittää vain suuruusluokka-arvio. Verotukia tarkasteltaessa on huomioitava, että verotuen poistaminen ei välttämättä lisäisi verotuloja vastaavalla määrällä. Osa tuista on päällekkäisiä, joten ne vaikuttavat toistensa suuruuteen. Verotukia ja niiden vaikutuksia verotuottoihin on käsitelty verolajeittain tuloarviomomenttien selvitysosassa.

4.5. Muiden tulojen arviot

Sekalaiset tulot (milj. euroa)

  2021
tilinpäätös
2022
varsinainen
talousarvio
2023
esitys
2022—2023
muutos, %
         
Sekalaiset tulot, milj. euroa 7 152 6 316 6 513 3
— siirto valtion eläkerahastosta 1 941 1 991 2 118 6
— EU-tulot 1 504 1 568 1 629 4
— Rahapelitoiminnan tuotto (STM, OKM, MMM) 819 726 777 7
— muut 2 888 2 031 1 989 0

Korkotulot ja voiton tuloutukset (milj. euroa)

  2021
tilinpäätös
2022
varsinainen
talousarvio
2023
esitys
2022—2023
muutos, %
         
Korkotulot ja voiton tuloutukset, milj. euroa 2 379 2 696 1 331 -51
— korkotulot 49 43 54 26
— osinkotulot ja osakkeiden myyntitulot 2 075 2 409 1 023 -58
— osuus Suomen Pankin voitosta 100 100 100 0
— valtion liikelaitosten voiton tuloutukset 155 144 154 7

Valtion sekalaisiksi tuloiksi v. 2023 arvioidaan 6 513 milj. euroa, mikä on 197 milj. euroa vuoden 2022 varsinaista talousarviota enemmän. Merkittävimmän yksittäisen erän sekalaisista tuloista muodostaa valtion eläkerahastosta valtion budjettitalouteen tehtävä 2 118 milj. euron suuruinen tuloutus. Sekalaisiin tuloihin luetaan EU:lta saatavat tulot. EU:lta arvioidaan kertyvän sekalaisia tuloja 1 629 milj. euroa, mihin sisältyy EU:n elpymis- ja palautumistukivälineestä saatavat maksut, jotka ovat arviolta 391 milj. euroa. Komissio arvioi kansalliset suunnitelmat ja ne hyväksytään EU-neuvostossa. Maksatukset perustuvat kansallisten suunnitelmien etenemiseen ja kun ohjelmissa esitettyjen tavoitteiden on osoitettu toteutuneen suunnitelmien mukaisesti. Elpymis- ja palautumisvälineeseen liittyvä tuloarvio perustuu komission ehdotukseen maksuoletuksista.

Sekalaisiin tuloihin kirjataan myös rahapelitoiminnan voittovaroista opetus- ja kulttuuriministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön sekä maa- ja metsätalousministeriön saamat osuudet, joiden yhteissumman arvioidaan olevan 777 milj. euroa v. 2023. Kehitykseen vaikuttaa Veikkaus Oy:n tuloksen pieneneminen mm. pelihaittojen torjumiseen liittyvien toimenpiteiden myötä. Myös päästöoikeuksien huutokaupasta saatavat tulot muodostavat merkittävän sekalaisten tulojen kokonaisuuden, sillä tuloja arvioidaan kertyvän 450 milj. euroa v. 2023, mikäli päästöoikeuden hinta olisi n. 70 euroa tonnilta.

Korkotuloja ja voitontuloutuksia ennakoidaan kertyvän 1 311 milj. euroa, mikä on 1 365 milj. euroa vuoden 2022 varsinaista talousarviota vähemmän. Suurta erotusta selittää ennen kaikkea osakemyynti- ja osinkotuloarvion pienentyminen yhteensä 1,4 mrd. eurolla. Suomen Pankista annetun lain mukaan Suomen Pankki tulouttaa valtiolle 50 % edellisen vuoden tuloksesta. Pankkivaltuusto voi päättää tätä suuremman osuuden tulouttamisesta. Vuodelle 2023 oletetaan tuloutukseksi 100 milj. euroa. Valtion liikelaitosten voitontuloutukseksi arvioidaan 154 milj. euroa, josta Metsähallituksen osuus on 119 milj. euroa ja Senaatti-kiinteistöjen 35 milj. euroa.