Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         01. Hallinto ja tutkimus
         10. Maaseudun kehittäminen
         20. Maa- ja elintarviketalous
         40. Luonnonvaratalous
         64. Metsähallitus
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2023

Pääluokka 30

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Selvitysosa:Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala rakentaa uusiutuvaa Suomea — uusiutumiskykyistä ja kestävää ruokajärjestelmää ja luonnonvarataloutta sekä innovatiivista paikkatietojärjestelmää.

Toimintaympäristön kuvaus

Suomen tulevaisuuteen vaikuttaa voimakkaasti turvallisuutta ja huoltovarmuutta uhkaava Venäjän Ukrainassa aloittama hyökkäyssota. Oman vaikutuksensa tuovat useat maailmanlaajuiset muutostekijät, joiden voimakkuuteen ja nopeuteen emme juuri voi vaikuttaa. Niiden seurauksiin on sopeuduttava ja niissä on nähtävissä uhkien lisäksi myös paljon uusia mahdollisuuksia. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla on tunnistettu kuusi toimintaympäristön muutostekijää, jotka tapahtuvat hallinnonalasta riippumatta ja joiden arvioidaan eniten muuttavan suomalaisen ruoka- ja luonnonvarasektorin toimintaympäristöä seuraavan vuosikymmenen aikana. Muutostekijät ovat 1) ilmastonmuutos, 2) nopea teknologinen kehitys, 3) kilpailu ehtyvistä luonnonvaroista, 4) globaalin talouden murros, 5) arvojen ja asenteiden muutos sekä 6) väestörakenne ja kaupungistumiskehitys.

Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan perustehtävät ruokaturvan, ruokaturvallisuuden ja kilpailukykyisen kotimaisen ruokajärjestelmän, huoltovarmuuden ja puhtaan veden takaamisessa, eläin- ja kasvitautien hallinnassa, luonnonvaratalouden kestävyyden ja niihin perustuvien elinkeinojen kilpailukyvyn varmistamisessa ja maaseudun elinvoimaisuuden kehittämisessä nousevat yhä tärkeämmiksi. Näiden tehtävien merkitys on edelleen korostunut koronatilanteen jatkuessa sekä Venäjän Ukrainassa aloittaman hyökkäyssodan vuoksi.

Laadukas paikkatieto ja sen hyödyntäminen ovat keskeisiä tulevaisuuden teknologiaratkaisuja kehitettäessä. Digitalisaatio ja tiedon merkityksen voimakas kasvaminen korostavat luotettavien perusrekisterien, paikkatietojen ja luonnonvaratiedon yhteiskäytön edistämisen merkitystä osana ministeriön tehtäväaluetta. Luotettavat ja laajakäyttöiset paikka-, kiinteistö- ja huoneistotiedot mahdollistavat uutta liiketoimintaa ja turvaavat omistusta.

Suomi on vastuullinen globaali toimija ja sitoutunut kestävän kehityksen Agenda 2030:n toimeenpanoon. Kansainvälisen kilpailun lisääntyessä myös hallinnon merkitys vapaan kilpailun esteiden poistamisessa sekä biotalouden, uusien innovaatioiden, liiketoimintamallien ja arvonluonnin tapojen mahdollistamisessa kasvaa. Mahdollistava hallinto toimii tiiviissä vuorovaikutuksessa yksityisen sektorin kanssa ja ymmärtää kiihtyvää kehitystä sekä sen tuomia haasteita ja mahdollisuuksia. Rajalliset resurssit kyetään suuntaamaan vaikuttavammin taloudellista optimia tavoitellen sekä luomaan kansainvälisesti kilpailukykyinen toimintaympäristö uusiutuvalle ja kansainvälistyvälle biotaloudelle, yhteensovittaen kestävää kehitystä ja riskienhallintaa. Maa- ja metsätalousministeriön ja sen hallinnonalan nykyiset tehtävät luovat luontevan alustan bio- ja kiertotalouden seuraavan vaiheen toteutukseen.

Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan elinkeinot ovat merkittäviä uusiutuvien luonnonvarojen hyödyntäjiä. Ravinnon, energian, erilaisten tuotteiden ja palveluiden tuottamiseen uusiutuvia luonnonvaroja kestävästi käyttävä biotalous luo merkittäviä liiketoimintamahdollisuuksia. Biotalouden keinoin pyritään vähentämään riippuvuutta fossiilisista luonnonvaroista, ehkäisemään ekosysteemien köyhtymistä sekä edistämään luonnon monimuotoisuutta. Ministeriön toimialan menestyminen perustuu korkeatasoiseen ja laaja-alaiseen osaamiseen sekä innovaatioiden nopeaan hyödyntämiseen uusiutuvien luonnonvarojen kestävässä käytössä. Hallinnonalan tutkimus tuottaa ennakoivasti tietoa, osaamista ja innovaatioita päätöksenteon tueksi, elinkeinojen kilpailukyvyn kehittämiseksi ja hyvinvoinnin edistämiseksi.

Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet

Maa- ja metsätalousministeriö asettaa alustavasti seuraavat hallinnonalan yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet. Lukuperusteluissa on kuvattu yhteiskunnallisia vaikuttavuustavoitteita tukevia politiikkasektorin tavoitteita sekä niiden kehitystä kuvaavia tunnuslukuja.

  • — Kokonaiskestävän ruokajärjestelmän huoltovarmuus ja kilpailukyky paranevat
  • — Kestävä luonnonvaratalous turvaa huoltovarmuutta, lisää hyvinvointia ja korvaa uusiutumattomien raaka-aineiden ja energian käyttöä
  • — Monipuolinen yritystoiminta sekä menestyvä maaseutu ja saaristo, monipaikkaisuus ja yhteistyöverkostot vahvistavat yhteiskuntaa
  • — Luotettavat ja laajakäyttöiset paikka-, kiinteistö- ja huoneistotiedot mahdollistavat uutta liiketoimintaa ja turvaavat omistusta.
Toiminnallisen tuloksellisuuden ja voimavarojen hallinnan tavoitteet
  • — Toiminta on tuloksellista ja voimavarat suunnataan tehokkaasti yhteiskunnallisen vaikuttavuuden saavuttamiseksi. Huolehditaan siitä, että tehtävät ovat tasapainossa voimavarojen kanssa.
Sukupuolten tasa-arvo

Maa- ja metsätalousministeriö jatkaa yhdenvertaisuuden edistämistä sekä hallituksen sukupuolinäkökulman valtavirtaistamista ja sisällyttämistä lainvalmisteluun, toiminnan ja talouden ohjaukseen sekä muihin tasa-arvon kannalta merkittäviin toimintoihin. Maa- ja metsätalousministeriön pääluokan menoista noin 90 % on siirtomenoja, joilla tuetaan eri politiikkasektoreiden vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista. Pääsääntöisesti tukien myöntämisperusteena ei ole niiden vaikutus sukupuolten tasa-arvoon.

Maaseudulla pääosa työikäisestä väestöstä on miehiä ja varsinkin harvaan asutulla maaseudulla miehiä on huomattavasti enemmän kuin naisia. Erot ovat suurimmat nuorten aikuisten ikäluokassa. Yhteisen maatalouspolitiikan ja maaseudun kehittämisen toimeenpanossa on tavoitteena huomioida eri väestöryhmien tarpeet, vaikka tukijärjestelmiä tai tukien myöntämisen perusteita ei ole rakennettu sukupuolinäkökulmasta. Esimerkiksi nuorten viljelijöiden aloitustuessa seurataan yritystoiminnan aloittaneiden sukupuolijakaumaa. Eritysesti useissa paikallisten Leader-toimintaryhmien kautta toteutetuissa hankkeissa on tavoitteena erilaisten ryhmien kuten nuorten, vanhusten, maahanmuuttajien, työttömien osallistuminen alueen kehittämiseen. Tämä lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta, ehkäisee syrjäytymistä ja vahvistaa tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Leader-toiminnassa esimerkiksi seurataan päättävän elimen eli hallituksen sukupuolijakaumaa.

Kestävä kehitys

Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala toteuttaa YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030 tavoitteita osana strategiaansa. Hallinnonala edistää erityisesti hiilineutraaliustavoitetta luomalla kestäviä biotalous- ja cleantech-ratkaisuja.

Rahoitusta osoitetaan esimerkiksi ympäristön tilaa, vihreää siirtymää ja uusiutuvan energian käyttöä edistäviin investointeihin vajaat 60 milj. euroa. Ympäristökorvauksiin ja luonnonmukaiseen tuotantoon kohdennetaan 275,6 milj. euroa, ekojärjestelmätukeen (aiemmin viherryttämistuki) 86 milj. euroa ja turvepeltojen ilmastotoimiin 30 milj. euroa (kosteikkoviljelyn edistäminen). Luonnonvara- ja biotalouden edistämiseen kohdennetaan 15 milj. euroa. Määrärahalla toteutetaan muun muassa kansallista biotalousstrategiaa sekä maankäyttösektorin ilmastopolitiikkaa maa- ja metsätaloudessa. Metsäluonnon hoidon edistämiseen kohdennetaan 8 milj. euroa. Veteen perustuvien liiketoimintojen kehittämistä sekä vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttämistä tuetaan yhteensä 6 milj. eurolla. Puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen kohdennetaan 51 milj. euroa.

Pääluokan valtuudet momenteittain (milj. euroa)

    2022
varsinainen
talousarvio
2023
esitys
       
30.10.40 Maatalouden aloittamis- ja investointiavustukset (siirtomääräraha 3 v)    
  — EU-hankkeiden myöntämisvaltuus 118,31) 127,0
30.10.41 Maaseutuelinkeinotoiminnan korkotuki (arviomääräraha)    
  — korkotukilainavaltuus 250,0 250,0
30.10.64 EU:n ja valtion rahoitusosuus alueelliseen ja paikalliseen maaseudun kehittämiseen (siirtomääräraha 3 v)    
  — EU-hankkeiden myöntämisvaltuus 109,031) 224,3
30.20.43 Ympäristökorvaukset, luonnonmukainen tuotanto, neuvonta ja ei-tuotannolliset investoinnit (siirtomääräraha 3 v)    
  — EU-hankkeiden myöntämisvaltuus 32,01) 1 115,0
30.40.44 Tuki puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen (arviomääräraha)    
  — Avustusten myöntämisvaltuus 60,2 54,51)
30.40.47 Tuki joutoalueiden metsitykseen (siirtomääräraha 3 v)    
  — Avustusten myöntämisvaltuus 8,2 8,2

1) Lisäksi voidaan käyttää edelliseltä vuodelta käyttämättä jäänyttä valtuutta.

Hallinnonalan määrärahat vuosina 2021—2023

    v. 2021
tilinpäätös
1000 €
v. 2022
varsinainen
talousarvio
1000 €
v. 2023
esitys
1000 €
 
Muutos 2022—2023
    1000 € %
 
01. Hallinto ja tutkimus 146 856 150 488 140 773 -9 715 -6
01. Maa- ja metsätalousministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 23 410 23 931 24 544 613 3
05. Luonnonvarakeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 79 565 81 283 79 195 -2 088 -3
22. Tutkimus ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) 10 943 8 943 1 943 -7 000 -78
(23.) Hallinnolliset järjestelyt (siirtomääräraha 2 v) 1 000 1 240 -1 240 -100
29. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) 27 830 30 652 30 652 0
66. Eräät jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (arviomääräraha) 4 108 4 439 4 439 0
10. Maaseudun kehittäminen 541 510 475 067 443 512 -31 555 -7
40. Maatalouden aloittamis- ja investointiavustukset (siirtomääräraha 3 v) 71 500 110 245 139 500 29 255 27
41. Maaseutuelinkeinotoiminnan korkotuki (arviomääräraha) 13 158 15 000 15 000 0
42. Luopumistuet ja -eläkkeet (siirtomääräraha 2 v) 31 300 28 500 21 800 -6 700 -24
43. Eläinten hyvinvointikorvaukset (siirtomääräraha 3 v) 65 000 65 000 74 000 9 000 14
(44.) Maatalouden ja maaseudun yritystoiminnan toimintaedellytysten turvaaminen (siirtomääräraha 3 v) 0
(45.) EU-osarahoitetut ja niitä täydentävät kansalliset toimenpiteet CAP-suunnitelmakaudella 2023-2027 (siirtomääräraha 3 v) 0
50. Valtionapu maaseudun elinkeinojen kehittämiseen (siirtomääräraha 3 v) 5 326 5 566 5 356 -210 -4
51. Porotalouden edistäminen (siirtomääräraha 2 v) 1 843 1 843 1 843 0
54. Rahapelitoiminnan tuotolla rahoitettava hevoskasvatuksen ja hevosurheilun edistäminen (siirtomääräraha 3 v) 39 892 39 892 39 192 -700 -2
55. Valtionapu 4H-toimintaan (siirtomääräraha 2 v) 4 105 4 105 3 805 -300 -7
63. Maaseudun kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) 15 800 2 300 4 000 1 700 74
64. EU:n ja valtion rahoitusosuus alueelliseen ja paikalliseen maaseudun kehittämiseen (siirtomääräraha 3 v) 293 586 202 616 139 016 -63 600 -31
20. Maa- ja elintarviketalous 1 970 238 1 825 880 1 791 762 -34 118 -2
01. Ruokaviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 86 204 79 360 81 205 1 845 2
20. Eläinlääkintähuolto ja kasvintuhoojien torjunta (arviomääräraha) 10 265 5 948 7 929 1 981 33
40. Maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki (siirtomääräraha 2 v) 332 000 330 200 350 000 19 800 6
41. EU-tulotuki ja EU-markkinatuki (arviomääräraha) 514 118 518 700 520 600 1 900 0
42. Turvepeltojen ilmastotoimet (siirtomääräraha 3 v) 30 000 30 000 0
43. Ympäristökorvaukset, luonnonmukainen tuotanto, neuvonta ja ei-tuotannolliset investoinnit (siirtomääräraha 3 v) 387 190 350 396 286 560 -63 836 -18
44. Luonnonhaittakorvaukset (siirtomääräraha 3 v) 617 764 518 394 495 884 -22 510 -4
46. EU-rahoitteinen ruokaketjun kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) 10 910 11 030 11 030 0
47. Ruokaketjun kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) 4 269 4 255 2 287 -1 968 -46
(48.) Peltorakenteen kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) 1 000 700 -700 -100
(49.) Ravinnekierrätyksen edistäminen biokaasutuotannolla (siirtomääräraha 3 v) 0
60. Siirto interventiorahastoon (kiinteä määräraha) 400 400 400 0
(61.) Siirto Maatilatalouden kehittämisrahastoon (siirtomääräraha 3 v) 0
62. Eräät valtionavut (siirtomääräraha 2 v) 6 117 6 497 5 867 -630 -10
40. Luonnonvaratalous 235 368 237 300 219 881 -17 419 -7
20. Kalakannan hoitovelvoitteet (siirtomääräraha 3 v) 3 300 3 100 2 800 -300 -10
21. Vesivarojen käytön ja hoidon menot (siirtomääräraha 3 v) 14 259 14 491 15 847 1 356 9
22. Luonnonvara- ja biotalouden edistäminen (siirtomääräraha 3 v) 33 497 30 477 14 966 -15 511 -51
31. Vesi- ja kalataloushankkeiden tukeminen (siirtomääräraha 3 v) 8 636 10 836 8 636 -2 200 -20
40. Eräät luonnonvaratalouden korvaukset (arviomääräraha) 7 672 1 874 1 632 -242 -13
41. Hirvieläinten aiheuttamien vahinkojen korvaaminen (siirtomääräraha 3 v) 5 600 4 760 4 760 0
42. Petoeläinten aiheuttamien vahinkojen korvaaminen (siirtomääräraha 2 v) 11 250 8 850 8 850 0
44. Tuki puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen (arviomääräraha) 42 298 57 130 47 497 -9 633 -17
45. Metsäluonnon hoidon edistäminen (siirtomääräraha 3 v) 10 027 7 527 17 500 9 973 132
46. Valtionapu Suomen metsäkeskukselle (siirtomääräraha 2 v) 42 421 40 674 44 989 4 315 11
47. Tuki joutoalueiden metsitykseen (siirtomääräraha 3 v) 2 260 6 060 5 400 -660 -11
50. Riistatalouden edistäminen (siirtomääräraha 3 v) 13 878 14 498 13 059 -1 439 -10
51. Kalatalouden edistäminen (siirtomääräraha 3 v) 9 980 11 975 10 775 -1 200 -10
53. Eräät luonnonvaratalouden valtionavut (siirtomääräraha 2 v) 1 132 1 132 1 132 0
62. Elinkeinokalatalouden edistäminen (siirtomääräraha 3 v) 29 158 23 916 22 038 -1 878 -8
64. Metsähallitus 8 444 8 347 8 604 257 3
50. Metsähallituksen eräät julkiset hallintotehtävät (siirtomääräraha 3 v) 8 444 8 347 8 604 257 3
70. Maanmittaus ja asunto-osakkeiden kirjaaminen 48 262 47 878 48 005 127 0
01. Maanmittauslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 45 262 44 578 46 005 1 427 3
40. Kiinteistötoimitusten tukemisesta aiheutuvat menot (siirtomääräraha 2 v) 3 000 3 300 2 000 -1 300 -39
Yhteensä 2 950 679 2 744 960 2 652 537 -92 423 -3
  Henkilötyövuosien kokonaismäärä 4 528 4 479 4 477