Talousarvioesitys 2023

90. Liikuntatoimi

Selvitysosa:Liikuntatoimen tehtävänä on liikunnan edistäminen. Valtio ja kunnat luovat edellytyksiä liikunnalle. Liikunnan järjestämisestä vastaavat pääasiassa liikuntaa edistävät järjestöt.

Liikuntapolitiikan päämääränä on väestön fyysisen aktiivisuuden ja liikunnallisen elämäntavan lisääminen, eettisen kilpa- ja huippu-urheilun edistäminen, osallisuuden kasvattaminen sekä sukupuolten tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden parantaminen. Liikunnallisen elämäntavan perusta luodaan perheissä, varhaiskasvatuksessa, koulussa ja liikuntaharrastuksissa. Liikunnan edistämistoimenpiteitä suunnataan kaikkiin elämänkulun vaiheisiin liikuntaolosuhteita kehittämällä, organisaatioiden toimintakulttuureja liikunnallistamalla, liikuntaseurojen ja -järjestöjen toimintaa tukemalla sekä huippu-urheilua tukemalla. Erityisesti liikkumattomuuden ja liian vähäisen fyysisen aktiivisuuden aiheuttamiin yksilöllisiin ja yhteiskunnallisiin haasteisiin vastataan toimeenpanemalla valtakunnallista Liikkuvat-ohjelmaa. Liikunnan toimialan johtaminen ja ohjausjärjestelmät perustuvat tiedolla johtamisen periaatteelle sekä liikuntapoliittisten toimenpiteiden vaikutusten jatkuvalle seurannalle ja arvioinnille.

Opetus- ja kulttuuriministeriö asettaa liikuntapolitiikalle seuraavat yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet

— Liikunnallinen, terveyttä ja hyvinvointia edistävä elämäntapa lisääntyy
— Liikunta lisää osallisuutta ja yhteisöllisyyttä
— Liikunta on tasa-arvoisesti ja yhdenvertaisesti saavutettavissa
— Liikunnan ja huippu-urheilun eettinen perusta vahvistuu
— Huippu-urheilumme on kansainvälisesti menestyvää ja kansallisesti arvostettua.

Liikuntatoimen toiminnalliset tavoitteet ja keskeiset toimenpiteet

Valtakunnallisia ja paikallisia liikuntaolosuhteita kehitetään systemaattisesti. Liikuntapaikkarakentamisen avustamisessa painotetaan ensisijaisesti laadukkaiden ja laajoille käyttäjäryhmille suunnattujen liikuntapaikkojen rakentamista ja peruskorjaamista.

Liikunnan kansalaistoiminta on aktiivista ja osallistavaa. Tuetaan paikallista seuratoimintaa ja muuta liikunnan kansalaisjärjestötoimintaa sekä matalan kynnyksen liikuntatoimintaa. Tuetaan liikunnan koulutuskeskusten vapaatavoitteista koulutustoimintaa ja sen laadun kehittämistä. Vahvistetaan liikuntajärjestöjen edellytyksiä hakea ja järjestää kansainvälisiä urheilun suurtapahtumia ja liikuntajärjestöjen kansainvälisiä yhteistyö- ja vaikuttamismahdollisuuksia.

Liikunnallinen elämäntapa ja liikunnan harrastaminen lisääntyvät eri ikä- ja väestöryhmissä. Tuetaan valtakunnallisia liikunnan edistämisohjelmia eli Liikkuvat-ohjelmia liikunnallisen elämäntavan edistämiseksi eri ikä- ja väestöryhmissä (Liikkuva perhe-, Liikkuva varhaiskasvatus-, Liikkuva koulu-, Liikkuva opiskelu-, Liikkuva aikuinen- ja Ikiliikkuja-ohjelmat). Avustetaan Liikkuvat-ohjelmien toimeenpanoa tukevia liikunnallisen elämäntavan hankkeita. Tuetaan erityisesti lasten ja nuorten liikunnan harrastamista. Vahvistetaan sukupuolten tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta liikunnassa.

Kehitetään huippu-urheilua kansainvälisen menestyksen, korkeatasoisen osaamisen ja urheilun arvostuksen vahvistamiseksi. Tuetaan lahjakkaiden urheilijoiden valmentautumisen edellytyksiä, kehitetään urheilu-uran ja opiskelun yhdistämisen mahdollisuuksia ja valmentautumisen toimintaympäristöjen kehittämistä. Tuetaan lajien välisen yhteistyön vahvistumista ja lajiliittojen mahdollisuuksia edistää oman lajinsa huippu-urheilumenestystä. Vahvistetaan liikunnan ja huippu-urheilun eettisiä toimenpiteitä avustamalla Suomen urheilun eettisen keskuksen (SUEK) toimintaa.

Toimialan osaaminen ja tietopohja vahvistuvat ja tietoa hyödynnetään päätöksenteossa tehokkaasti. Tuetaan ja kehitetään liikunta-alan tutkimus- ja tiedonvälitystoimintaa liikuntapoliittisen päätöksenteon tarpeiden suunnassa. Vahvistetaan tiedonhankintaa ja hyödyntämistä toimialan avustusvalmisteluissa. Tuetaan tiedon tuotantoa liikuntapaikkarakentamisen ja liikuntaa suosivan yhdyskuntasuunnittelun kehittämiseksi. Kehitetään valtion liikuntaneuvoston liikuntapolitiikan vaikutusten arviointijärjestelmää.

Liikunnan asema eri hallinnonalojen päätöksenteossa vahvistuu. Varmistetaan liikunnan edistämisen huomioiminen kuntien strategioissa ja liikuntapoliittisissa toimenpiteissä. Toimeenpannaan erityisesti Liikuntapolitiikan koordinaatioelimen avulla Liikuntapoliittisen selonteon ja hallitusohjelman kirjaukset poikkihallinnolliseen fyysisen aktiivisuuden ja liikunnan edistämisen yhteiseen työhön liittyen. Valtion liikuntaneuvosto arvioi eri ministeriöiden toimenpiteiden vaikutukset liikunnan edistämisessä.

Liikuntapolitiikan tunnuslukuja

	2017 toteutuma	2021 toteutuma	2023 arvio

Liikuntaa tai urheilua liikunta- ja urheiluseuroissa harrastavien osuus, %¹⁾
9—13 -vuotiaat
— tytöt	64	66	66
— pojat	67	67	67
15-vuotiaat
— tytöt	44	41	41
— pojat	47	46	46
15—24 -vuotiaat
— tytöt	27	26	26
— pojat	24	39	39

Vakituisesti useita tunteja viikossa kuntoliikuntaa tai urheilua harrastavien osuus, %²⁾
20—54 -vuotiaat	30	31	31
— naiset	-	28	28
— miehet	-	34	34
55—74 -vuotiaat	15	18	18
— naiset	-	17	17
— miehet	-	18	18

Kansallisten liikkumissuositusten mukaisesti liikkuvien osuudet, %³⁾
9-vuotiaat
— tytöt	40	39	39
— pojat	44	52	52
11-vuotiaat
— tytöt	34	42	42
— pojat	47	47	47
13-vuotiaat
— tytöt	22	30	30
— pojat	32	35	35
15-vuotiaat
— tytöt	13	15	15
— pojat	23	24	24
Aikuiset (18+ vuotiaat)
— miehet	39	40	40
— naiset	34	38	38

Koululaisten Move!-mittausten 20 m juoksutestin mediaanitulos (min:sek)⁴⁾
11-vuotiaat
— tytöt	4 min 05 s	3 min 44 s	3 min 44 s
— pojat	4 min 40 s	4 min 26 s	4 min 26 s
15-vuotiaat
— tytöt	4 min 46 s	4 min 12 s	4 min 12 s
— pojat	6 min 00 s	5 min 40 s	5 min 40 s

Varusmiespalvelukseen astuvien alokkaiden Cooper-juoksutestin keskiarvo (metriä)⁵⁾	2 402	2 376	2 376

¹⁾ Vuoden 2017 kaikkien ikäluokkien tulokset ovat yhteenvetoarvio Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa 2016 -tutkimuksesta sekä Nuorten vapaa-aikatutkimuksesta 2015. Vuoden 2021 tulokset perustuvat 9—13-vuotiaiden sekä 15-vuotiaiden osalta Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa 2018 -tutkimukseen, tutkijoilta saatuun lisäanalyysiin. 15—24 -vuotiaiden tulokset perustuvat lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimukseen 2018, tutkijoilta saatuun lisäanalyysiin (urheilu- ja liikuntaseurassa vähintään viikoittain liikkujien osuus).

²⁾ Vuoden 2017 tulokset perustuvat Aikuisten terveys-, hyvinvointi- ja palvelututkimus (ATH) -tutkimukseen. Vuoden 2020 tulokset perustuvat FinSote 2018 -tutkimukseen.

³⁾ Vuoden 2017 sekä vuoden 2021 tiedot perustuvat 9—15-vuotiaiden osalta Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa 2018 -tutkimuksen raporttiin (itsearvioitu liikunta-aktiivisuus). Vuoden 2017 tiedot perustuvat aikuisten osalta FinTerveys 2017 -tutkimukseen (terveysliikuntasuosituksen saavuttaminen, 18+ vuotiaat). Vuoden 2021 tiedot perustuvat aikuisten osalta FinSote 2020 -tutkimukseen (terveysliikuntasuosituksen saavuttaminen, 20+ vuotiaat).

⁴⁾ Move!-mittaustulokset vuoden 2017 tulokset on oikaistu vuonna 2020 tehdyssä data-analyysissä.

⁵⁾ Puolustusvoimat. Varusmiespalveluksen aloittaneiden miesten kuntotestien tulokset.

50. Rahapelitoiminnan tuotot urheilun ja liikuntakasvatuksen edistämiseen (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 115 404 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) liikuntalakiin (390/2015), opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettuun lakiin (1705/2009) ja vapaasta sivistystyöstä annettuun lakiin (632/1998) perustuvien valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen sekä muiden urheilun ja liikuntakasvatuksen edistämiseen tarkoitettujen avustusten maksamiseen valtionavustuslain (688/2001) mukaisesti

2) kokeilu-, kehittämis-, selvitys- ja ohjelmatoiminnan menoihin

3) enintään 2 300 000 euroa urheilijoiden valmennus- ja harjoitteluapurahojen maksamiseen

4) yhteisöjen ja valtionhallinnon kansainvälisen liikunta-alan yhteistyön, liikuntatieteellisen toiminnan, liikunnan ja huippu-urheilun eettisen ja dopinginvastaisen toiminnan, testaustoiminnan ja dopingin vastaisen kasvatuksen tehostamisen menoihin sekä korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja tutkijoiden liikuntatieteellisten tutkimushankkeiden ja näiden kanssa yhteistyössä toteutettavien tietojärjestelmä- ja muiden hankkeiden rahoittamiseen

5) enintään 400 000 euroa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisen avustuksen maksamiseen Suomen Urheilumuseosäätiölle

6) valtion liikuntaneuvoston menoihin

7) enintään 320 000 euroa ylimääräisistä urheilijaeläkkeistä annetun lain (1419/2014) mukaisiin eläkkeisiin

8) liikunnan aluehallinnon toiminnan menoihin

9) Olympiastadionin perusparannus- ja uudistamishankkeeseen

10) enintään 18 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön määräaikaisesta palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen

11) enintään 30 000 euroa Pro Urheilu -tunnustusten maksamiseen

12) enintään 80 000 euroa Suomen Akatemialle liikuntatieteellisten tutkimusten arvioinnin hallintokustannuksiin sisältäen enintään yhtä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön määräaikaiset palkkamenot.

Alueellisten liikunnan koulutuskeskusten yksikköhinta on 16,60 euroa opiskelijapäivää kohden.

Alueellisten liikunnan koulutuskeskusten opiskelijapäivien enimmäismäärä on 53 000. Enimmäismäärän estämättä määrärahaa saa käyttää valtionosuuksien oikaisupäätöksistä aiheutuviin menoihin.

Kohtien 3) ja 7) määrärahat budjetoidaan maksuperusteisina.

Kohdan 7) määrärahaa saa käyttää enintään 16 täyttä eläkettä vastaavan ylimääräisen urheilijaeläkkeen myöntämiseen.

Kohdassa 10) tarkoitettujen henkilöiden osalta työnantajalle maksetut sairausvakuutuksen mukaiset etuudet otetaan nettobudjetoitaessa tuloina huomioon.

Selvitysosa:

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)


Liikunnan yhdenvertainen saavutettavuus (liikuntapaikkarakentamisen avustaminen)	30 197 000

Liikuntaan ja urheiluun osallistuminen	64 480 000
Liikunnan kansalaistoiminta	45 000 000
Huippu-urheilu	12 600 000
Liikunnan ja urheilun suurtapahtumat	2 000 000
Liikunnan ja urheilun eettinen toiminta	4 650 000
Kansainvälinen yhteistyö	230 000

Koko väestön liikunnan edistäminen	6 240 000

Liikunnan osaaminen ja tietopohja	14 487 000
Liikunnan koulutuskeskukset	4 547 000
Alueelliset liikunnan koulutuskeskukset (valtionosuus)	572 000
Valtakunnalliset liikunnan koulutuskeskukset (valtionosuus)	3 675 000
Liikunnan koulutuskeskusten opintoseteliavustukset, harkinnanvaraiset avustukset sekä laatu- ja kehittämishankkeet	300 000
Liikuntatiede ja tutkimus	3 933 000
Tutkimus- ja kehitysyhteisöt sekä koulutustoiminta	4 370 000
Liikunnan aluehallinto	500 000
Valtion liikuntaneuvosto	480 000
Opetus- ja kulttuuriministeriön käytettäväksi	657 000
Yhteensä	115 404 000

Momentin 29.90.52 määrärahasta osoitetaan valtakunnallisten liikunnan koulutuskeskusten valtionosuuksiin yhteensä 14 132 000 euroa.

Määrärahan käytöstä arvioidaan siirtomenojen osuudeksi 99 prosenttia ja kulutusmenojen osuudeksi yksi prosentti.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)


Arpajaisveron väliaikaisen alentamisen päättyminen	-2 328
Liikunnan rahoituksen vahvistaminen	3 100
Parlamentaarisesti sovittu taso	5 568
Tuottoarvion muutos	9 275
Tasomuutos	-2 356
Yhteensä	13 259

2023 talousarvio	115 404 000
2022 talousarvio	102 145 000
2021 tilinpäätös	102 153 467

52. Valtionosuudet kunnille ja liikunnan koulutuskeskuksille (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 33 798 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää liikuntalakiin (390/2015), opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettuun lakiin (1705/2009) ja vapaasta sivistystyöstä annettuun lakiin (632/1998) perustuvien valtionosuuksien maksamiseen.

Kunnan liikuntatoiminnan valtionosuuden perusteena käytettävä yksikköhinta on 12,00 euroa asukasta kohden.

Valtakunnallisten liikunnan koulutuskeskusten valtionosuuden perusteena olevien opiskelijavuorokausien enimmäismäärä on 279 900. Enimmäismäärän estämättä määrärahaa saa käyttää valtionosuuksien oikaisupäätöksistä aiheutuviin menoihin.

Selvitysosa:

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)


Valtionosuudet kuntien liikuntatoimintaan	19 666 000
Valtionosuudet valtakunnallisille liikunnan koulutuskeskuksille	14 132 000
Yhteensä	33 798 000

Määrärahan mitoituksessa käytetty valtakunnallisten liikunnan koulutuskeskusten arvonlisäveroton keskimääräinen yksikköhinta on 92,17 euroa ja arvonlisäverollinen keskimääräinen yksikköhinta on 98,17 euroa opiskelijavuorokautta kohden.

Valtakunnallisten liikunnan koulutuskeskusten valtionosuuksiin myönnetään 3 675 000 euroa momentilta 29.90.50.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)


Indeksitarkistus (3,8 %), koulutuskeskukset	682
Valtionosuus kuntien liikuntatoimintaan (asukasmäärän muutos)	49
Matkustussäästö	-8
Tasomuutos	-13 262
Yhteensä	-12 539

Momentin nimike on muutettu.

2023 talousarvio	33 798 000
2022 II lisätalousarvio	2 000 000
2022 I lisätalousarvio	5 500 000
2022 talousarvio	46 337 000
2021 tilinpäätös	47 524 280

56. Liikunnan ja huippu-urheilun edistäminen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 4 500 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Liikuntapoliittisen selonteon (VNS 6/2018 vp) toimeenpanosta aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen.

Selvitysosa:

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)


Ikäihmisten liikkumishanke -pilotointi	500 000
Lajien tehostamistuki, ml. vammaisurheilu	700 000
Seuratuki	1 300 000
Urheiluakatemiat ja valmennuskeskukset	2 000 000
Yhteensä	4 500 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)


Tasomuutos	-200
Yhteensä	-200

2023 talousarvio	4 500 000
2022 talousarvio	4 700 000
2021 tilinpäätös	6 200 000