Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         70. Opintotuki
         80. Taide ja kulttuuri
              50. Eräät avustukset
         90. Liikuntatoimi
         91. Nuorisotyö
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2023

80. Taide ja kulttuuriPDF-versio

Suostumus

Suomen arkkitehtuuri- ja designmuseon pääomittamiseen saa valtion osuutena maksaa jaksotetusti yhteensä enintään 60 000 000 euroa edellyttäen, että Helsingin kaupungin rahoitusosuus on vähintään 60 000 000 euroa ja yksityisten rahoittajien osuus vähintään 30 000 000 euroa.

Edellä mainittujen edellytysten täyttyessä valtion osuuden saa maksaa vuosina 2023—2026 seuraavasti: enintään 2 000 000 euroa vuonna 2023 edellyttäen, että hankesuunnitelma on hyväksytty ja toteutuspäätös on tehty; enintään 13 000 000 euroa vuonna 2024 edellyttäen, että alueen asemakaava on lainvoimainen; enintään 10 000 000 euroa vuonna 2025 edellyttäen, että museorakennusta koskeva rakennuslupa on lainvoimainen; sekä enintään 35 000 000 euroa vuonna 2026 edellyttäen, että valtio on hyväksynyt vuokrasopimuksen.

Selvitysosa:Suomen valtio ja Helsingin kaupunki ovat 28.4.2022 perustaneet Suomen arkkitehtuuri- ja designmuseosäätiön, jonka tarkoituksena edistää ja tukea arkkitehtuuri- ja designmuseotoimintaa. Tarkoituksensa toteuttamiseksi säätiö perustaa uuden arkkitehtuuri- ja designmuseon Helsingin Eteläsatamaan. Säätiölle kerätään vähintään 150 000 000 euron peruspääoma, josta 120 000 000 euroa lahjoittavat säätiön perustajat, Suomen valtio ja Helsingin kaupunki puoliksi, ja 30 000 000 euroa kerätään ulkopuolisilta rahoittajilta.

Edistetään opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuuripolitiikan strategia 2025 mukaisia yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteita. Tavoitteiden saavuttamista edistetään erityisesti taide- ja taiteilija-, kulttuuriperintö-, kirjasto-, kulttuurivienti-, tekijänoikeus- ja audiovisuaalisen politiikan keinoilla. Koronapandemia vaikeutti vuosina 2020—2022 merkittävästi tavoitteiden saavuttamista, mutta vuonna 2023 tavoitteena on saada taiteen ja kulttuurin tekeminen, tuotanto, kulutus ja käyttö palautumaan mahdollisimman hyvin koronaepidemian aiheuttamaa kriisiä edeltävälle tasolle.

Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet
  • — Luova työ ja tuotanto: Taiteellisen ja muun luovan työn tekemisen edellytykset parantuvat ja tuotannon sekä jakelun muodot monipuolistuvat.
  • — Osallisuus ja osallistuminen kulttuuriin: Osallisuus kulttuuriin lisääntyy ja eri väestöryhmien erot osallistumisessa kaventuvat.
  • — Kulttuurin perusta ja elinvoimaisuus: Kulttuurin perusta on vahva ja elinvoimainen.
Taiteellisen ja muun luovan työn tekemisen edellytykset parantuvat ja tuotannon sekä jakelun muodot monipuolistuvat

Luovan työn ja taiteellisen ilmaisun muodot ovat monipuolistuneet ja toimintaympäristö muuttunut. Taiteen alat, niiden toimintamuodot ja rakenteet poikkeavat toisistaan. Koronapandemia nosti esiin erityisesti kulttuurin alan freelancereita koskevat ongelmat, joita ei ole saatu aiemmin ratkaistua.

Toteutetaan koko kulttuuri- ja luovaa alaa elvyttäviä ja rakenteita vahvistavia toimia, joilla vahvistetaan samalla taiteilijoiden toimeentuloa ja asemaa työmarkkinoilla. Kulttuuri- ja luovan alan yritysten tarpeet huomioidaan osana yleisiä yritystoiminnan elvyttämistoimia, mutta myös kehitettäessä muita rahoitus-, tuki- ja verotusjärjestelmiä.

Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet
  • — Parannetaan taiteen ja kulttuurin toimialan edellytyksiä toipua koronapandemian aiheuttamista vaurioista huomioiden erityisesti taiteilijoiden ja muiden alan ammattilaisten aseman vahvistamista edellyttävät toimet.
  • — Tuetaan kulttuuri- ja luovien alojen elpymistä ja uutta kasvua vahvistamalla kulttuurisisältöjen saatavuuden, tuotekehityksen, viennin ja kansainvälistymisen edellytyksiä ottaen huomioon koronapandemian aikana tehdyt erityisesti jakeluun ja saatavuuteen liittyvät innovaatiot ja niiden hyödyntäminen. Käynnistetään kulttuurimatkailun kansallisen kehittämisen tiekartan toimeenpano.
  • — Vahvistetaan tekijänoikeusjärjestelmän toimivuutta kehittämällä tekijänoikeuksia koskevan datan hallinnoinnin teknistä infrastruktuuria.
  • — Valmistellaan Taiteen edistämiskeskuksen ja sen yhteydessä olevien luottamuselinten toiminnan ja rakenteen uudistamista vuonna 2020 valmistuneen arvioinnin perusteella.

Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet

Tavoitteeseen liittyvät mittarit 2020
toteutuma
2021
toteutuma
2022
arvio
2023
arvio
         
Taiteilijat        
— vuosiapurahan saajien/hakemusten määrä 289/2 616 298/2 857 316/3 301 316/3 301
— pääkaupunkiseudulla asuvien osuus kaikista Taiteen edistämiskeskuksen apurahojen hakijoista/saajista, % 51/57 50/52 51/55 51/55
— pääkaupunkiseudulla rekisteröityjen yhteisöjen osuus kaikista Taiteen edistämiskeskuksen avustusten hakijoista/saajista, % 42/44 42/44 42/44 42/44
— taiteilijaeläkkeiden kokonaismäärä (31.12.) 1 110 1 120 1 150 1 150
— uusien taiteilijaeläkkeiden saajien määrä suhteessa hakijoiden määrään, % 13,5 11,4 11 11
— taidealan ammattien työttömät työnhakijat 8 378 7 108 6 800 6 500
Kulttuurin toimiala        
— kulttuuriammateissa päätyössään toimivat (työvoimatutkimus) 111 000 - 118 000 122 000
— kulttuurialan yritysten toimipaikat 21 946 - 22 000 22 000
— kulttuurialan yritysten henkilöstö 52 745 - 52 000 51 500
— kulttuurialan yritysten liikevaihto (mrd. euroa) 12,8 - 13,5 14
— pelialan yritysten liikevaihto (mrd. euroa) 2,4 - 2,8 2,9
Osallisuus kulttuuriin lisääntyy ja eri väestöryhmien erot osallistumisessa kaventuvat

Osallisuus kulttuuriin edellyttää kulttuuristen oikeuksien toteutumista ja yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet takaavia taide- ja kulttuuripalveluja. Yhteiskunnan monimuotoistuessa, alueiden erilaistuessa ja kuntatalouden kiristyessä tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kulttuuripalveluja tuottavien toimijoiden kesken sekä uusia osallisuutta ja osallistumista edistäviä malleja toimintaan. Digitaalisia palveluja kehitettäessä voidaan hyödyntää koronapandemian aikana saatuja kokemuksia.

Yleisten kirjastojen toiminnoissa ja palveluissa on tarpeen parantaa erityisesti digitaalisten sisältöjen yhdenvertaista saatavuutta. Alueellisesti kattavan ja monimuotoisen taide- ja kulttuurifestivaalitoiminnan edistäminen pohjautuu vuoteen 2025 ulottuvan toimintaohjelman linjauksiin. Kuntien kulttuuritoiminnan ja taiteen perusopetuksen kehittämisen tueksi tarvitaan tietopohjan vahvistamista.

Taide ja kulttuuri lisäävät ihmisten hyvinvointia, minkä vuoksi niiden tulee näkyä ja vaikuttaa ihmisten arjessa, kuten varhaiskasvatuksessa ja koulupäivän yhteydessä tapahtuvassa harrastustoiminnassa, elinympäristöissä sekä sosiaali- ja terveystoimen palveluissa.

Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet
  • — Taide-, kulttuuri- ja kirjastopalveluja on saatavilla eri väestöryhmien tarpeisiin ja palvelujen käyttö palaa vuotta 2020 edeltäneelle tasolle.
  • — Vahvistetaan kulttuurisen moninaisuuden toteutumista taiteen ja kulttuurin sisällöissä ja palveluissa sekä toimialan toimijarakenteissa toimeenpanemalla ministeriön kulttuurisen moninaisuuden toimintaohjelmaa.
  • — Vahvistetaan lasten ja nuorten osallistumismahdollisuuksia taiteeseen ja kulttuuriin Harrastamisen Suomen mallin kautta. Kulttuurihyvinvointitoiminnan ja asiantuntijapalvelun vahvistamiseksi kehitetään pysyviä rakenteita osaksi valtionhallintoa.
  • — Edistetään taiteen perusopetuksessa saavutetun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista liittämällä taiteen perusopetuksen koulutustiedot valtakunnallisista opinto- ja tutkintorekistereistä annetun lain mukaisiin tietovarantoihin (ns. Koski-tietovaranto).
  • — Vahvistetaan taiteen perusopetuksen tuottamaa osaamista sekä saavutetun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista.

Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet

Tavoitteeseen liittyvät mittarit1) 2020
toteutuma
2021
toteutuma
2022
tavoite
2023
tavoite
         
Kansalliset taidelaitokset        
Suomen kansallisooppera ja -baletti        
— esitysten määrä 681 251 600 540
— maksavat kävijät, 1 000 henk. 68 97 220 200
— yleisökontaktit, 1 000 henk. 90 105 300 260
Suomen Kansallisteatteri        
— esitysten määrä 499 425 1 000 1 000
— maksavat kävijät, 1 000 henk. 59 53 110 140
— yleisökontaktit, 1 000 henk. 65 60 150 165 000
Kansallisgalleria        
— kokoelma- ja erikoisnäyttelyiden määrä 26 10 12 17
— maksavat kävijät, 1 000 henk. 324 178 265 577
— yleisökontaktit, 1 000 henk. 424 209 415 841
Valtionosuutta saavat teatterit, orkesterit ja museot        
— teattereiden esitysten määrä 6 300 6 500 12 200 12 000
— teattereiden kävijät, 1 000 henk. 820 812 2 200 2 200
— orkestereiden konserttien määrä 1 542 1 414 1 800 2 400
— orkestereiden konserttien kuulijat, 1 000 henk. 386 373 600 1 000
— museoiden kävijät (valtionosuutta saavat ja muut päätoimisesti hoidetut museot), 1 000 henk. 4 481 4 350 5 000 6 000
Elokuva        
— Kotimaisten elokuvien teatteriensi-illat 30 30 40 40
— kotimaisten elokuvien katsojat elokuvateattereissa, 1 000 henk. 1 550 860 2 000 2 000
Kuvataide        
— käyntikerrat kuvataidekohteissa (taidemuseot, taidegalleriat ja kuvataidetapahtumat, 1 000 henk. 3 200 3 300 3 600 3 600
Yleiset kirjastot        
— pää- ja sivukirjastojen määrä, kpl 719 717 717 717
— yleisten kirjastojen kokonaislainaus, 1 000 kpl 70 366 76 095 83 000 88 000
— fyysiset kirjastokäynnit, 1 000 kpl 35 253 32 224 38 847 41 622
— kirjastojen verkkokäynnit, 1 000 kpl 49 999 52 631 55 496 58 271
— kirjastojen järjestämien tapahtumien osallistujat, 1  000 henk. 661 877 970 985
Kuntien kulttuuritoiminta        
Kulttuuritoiminnan nettokäyttökustannukset: ka. €/asukas 2) 148 - 149 149

1) Vuosien 2020 ja 2021 luvut ovat arvioita ennen koronaepidemiaa.

2) Kustannukset sisältävät taiteen perusopetuksen, kirjastot, museot, näyttelyt, teatterin, tanssin ja sirkuksen, musiikin ja muun kulttuuritoiminnan.

Kulttuurin perusta on vahva ja elinvoimainen

Kulttuurin toimialan rahoitusjärjestelmien kehittämisessä on tärkeää pitää yllä tasapaino rahoituksen ennakoitavuuden ja joustavuuden välillä. Tässä tarkoituksessa on toteutettu museoita ja esittäviä taiteita koskevat valtionosuusjärjestelmän uudistukset. Kulttuurialan tukijärjestelmiä voidaan edelleen kehittää niin, että ne edesauttavat vakiintuneiden kulttuurialan toimijoiden ja vapaan kentän toimijoiden monipuolisen yhteistyön ja toimintojen kehittämisen.

Monimuotoisen aineellisen, aineettoman ja digitaalisen kulttuuriperinnön ja kulttuuriympäristöjen vaaliminen, kehittäminen ja hyödyntäminen on tarpeen nähdä koko yhteiskunnan voimavarana ja vastuuna. Kulttuuriaineistojen digitointia jatkettaessa aineistot saadaan laajasti käytettäviksi ja niiden pitkäaikaissäilytys tulee näin turvatuksi. Arkeologisen kulttuuriperinnön suojelu edellyttää muinaismuistolain kokonaisuudistusta.

Kestävän kehityksen arvojen ja periaatteiden mukainen toiminta ulottuu taide- ja kulttuuripolitiikan kaikille osa-alueille. Se voi johtaa toimialan toimintatapojen uudistumiseen ja toimia muutosvoimana laajemmin yhteiskunnassa.

Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet
  • — Uudistetaan muinaismuistolaki.
  • — Toteutetaan valtioneuvoston periaatepäätös kulttuuriperintöstrategiaksi laatimalla erillinen toimeenpanosuunnitelma.
  • — Tuetaan kulttuuriperintöaineistojen digitaalisen saatavuuden, käytön ja pitkäaikaissäilytyksen lisääntymistä.
  • — Toimeenpannaan arkkitehtuuripoliittista ohjelmaa.
  • — Jatketaan arkkitehtuuri- ja designmuseohankkeen valmistelua.

Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet

Finna-palvelu, mittarit 2020
toteutuma
2021
toteutuma
2022
tavoite
2023
tavoite
         
Aineistoja tarjoavien organisaatioiden määrä 384 421 440 450
Haettavissa oleva aineistomäärä (milj.) 15,9 17,5 17,5 18
Verkossa saatavilla olevat aineistot (milj.) 2,1 2,5 2,8 3
Verkkokäynnit (milj.) 44,2 44,8 45 45,5

01. Taiteen edistämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 4 427 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös EU-rahoitteisten hankkeiden omarahoitusosuutena ja sitä koskevien menojen maksamiseen.

Selvitysosa:Taiteen edistämiskeskus on taiteen asiantuntija- ja palveluvirasto, jonka tehtävänä on edistää taidetta ja kulttuuria kansallisesti ja kansainvälisesti. Viraston tehtävänä on edistää taiteilijoiden työtä ja toimeentuloa, vahvistaa yhteiskunnan demokraattista ja tasa-arvoista kehitystä taiteen ja kulttuurin avulla sekä seurata ja arvioida keskuksen toimialan kehitystä ja tehdä kehittämisehdotuksia.

Taiteen edistämiskeskus rahoittaa taiteilijoiden työtä ja erilaisten yhteisöjen toimintaa vuosittain. Virasto edistää taiteen ja taiteilijoiden asemaa sekä taiteen ja kulttuuripalveluiden saavutettavuutta ja saatavuutta kehittämisohjelmilla ja muilla palveluilla.

Viraston yhteydessä toimii luottamuselimiä, joita ovat valtion taidetoimikunnat, alueelliset taidetoimikunnat sekä Kirjailijoiden ja kääntäjien kirjastoapurahalautakunta ja Kuvataiteen näyttöapurahalautakunta. Niiden tehtävänä on myöntää vertaisarviointiin perustuen apurahoja, toimia oman toimialansa asiantuntijana ja osallistua viraston strategian laadintaan. Lisäksi viraston yhteydessä toimii Esittävän taiteen valtionosuuslautakunta, jonka tehtävänä on antaa opetus- ja kulttuuriministeriölle lausunto valtionosuuskelpoisuutta koskevista hakemuksista.

Viraston yhteydessä toimii taideneuvosto. Sen tehtävänä on päättää valtion taidetoimikuntien määrästä, niiden tarkemmista nimistä ja toimialoista. Taideneuvosto myös nimeää jäsenet valtion taidetoimikuntiin ja alueellisiin taidetoimikuntiin ja esittää taiteen akateemikon arvonimeä.

Taiteen edistämiskeskuksen tehtävä yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden toteuttamisessa on:

  • — Edistää taiteilijoiden toimeentuloa ja työllisyyttä.
  • — Vahvistaa demokraattisen ja tasa-arvoisen yhteiskunnan kehitystä taiteen ja kulttuurin avulla.

Opetus- ja kulttuuriministeriö asettaa Taiteen edistämiskeskukselle seuraavan toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteen:

  • —  Jatketaan Taiteen edistämiskeskuksen ja sen yhteydessä olevien luottamuselinten toiminnan ja rakenteen uudistamisen valmistelua vuonna 2020 valmistuneen arvioinnin perusteella.

Tuloksellisuuden tunnusluvut

  2020
toteutuma
2021
toteutuma
2022
tavoite/arvio
2023
tavoite/arvio
         
Valtionavustus- ja apurahahakemukset 23 8811) 28 7771) 11 000 10 000
Myönteiset valtionavustus- ja apurahapäätökset 7 7951) 14 2271) 2 500 2 500
Apuraha-/avustushakemuksen käsittelyaika (keskimäärin viikkoa) 12 12,5 12 12
Tukimuotojen lukumäärä 19 191) 19 16
Toimielinten lukumäärä 24 24 23 22
Henkisten voimavarojen hallinta        
Henkilötyövuodet 74,32)/44,7 68,52)/46,8 802)/48 802)/503)
Työtyytyväisyysindeksi (VMBaro) 3,6 3,5 3,6 3,6

1) Sisältää koronaepidemian aikana käsitellyt hakemukset.

2) Sisältää määräaikaiset taiteenedistäjät, joiden palkkakulut on maksettu rahapelitoiminnan tuotoista (mom. 29.80.52).

3) Sisältää hankerahoituksella palkattuja määräaikaisia virkahenkilöitä.

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2021
toteutuma
2022
varsinainen
talousarvio
2023
esitys
       
Bruttomenot 65 801 4 276 4 434
Bruttotulot 22 11 7
Nettomenot 65 779 4 265 4 427
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 457    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 18 852    

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Arviointipalkkioiden maksaminen taidetoimikuntien jäsenille 100
ICT-asiantuntijan palkkaaminen 70
JTS-miljardin tuottavuussäästö -9
Matkustussäästö -33
Palkkausten tarkistukset 81
Toimistotilasäästö -47
Yhteensä 162

2023 talousarvio 4 427 000
2022 II lisätalousarvio 45 000
2022 I lisätalousarvio 34 300 000
2022 talousarvio 4 265 000
2021 tilinpäätös 84 174 000

03. Suomenlinnan hoitokunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 2 115 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) perusparannushankkeiden rahoittamiseen

2) kalusto- ja laitehankintoihin.

Selvitysosa:Suomenlinnan hoitokunta vastaa Unescon maailmanperintöluetteloon hyväksytyn ja kansainvälisesti merkittävän Suomenlinnan rakennuskulttuurimuistomerkin restauroinnista, ylläpidosta, esittelemisestä ja kehittämisestä. Suomenlinnan hoitokunnan tehtävänä on kulttuuriperintökokonaisuuden säilyttäminen kansallisten suojelutavoitteiden ja maailmanperintösopimuksen velvoittamalla tavalla. Suomenlinnan hoitokunta huolehtii linnoituksen säilymisen, kävijähallinnan ja käytönhallinnan kestävästä tasapainosta.

Suomenlinnan hoitokunnan tehtävänä yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden toteuttamisessa on:

  • — Osaavalla ja oikea-aikaisella korjausrakentamisella sekä restauroinnilla edistetään kulttuurista ja ekologista kestävyyttä. Toteutetaan Agenda 2030:n tavoitteista erityisesti kestävään matkailuun liittyviä toimenpiteitä.
  • — Kerrotaan kävijöille Suomenlinnan maailmanperintöarvoista ja niiden suojelusta sekä kannustetaan heitä toimimaan vastuullisesti.
  • — Edistetään sidosryhmien keskinäistä vuorovaikutusta.
  • — Maailmanperintökohteen erityiset yleismaailmalliset arvot, autenttisuus ja eheys säilyvät, riskeihin on varauduttu ja kohteen hoito toteuttaa kestävää kehitystä. Maailmanperintökohteen arvojen säilymisestä huolehditaan hoito- ja käyttösuunnitelman avulla.
  • — Varaudutaan covid-19-pandemian seurauksena tapahtuneen kävijämäärän vähenemisen aiheuttamaan tulojen menetykseen ja uudenlaisten asiakasryhmien hakemiseen. Menetys kohdentuu sekä kävijämääriin että aluetaloudelliseen vaikutukseen.

Suomenlinnan hoitokunnan tulostavoitteiden toteuttamiseen käytetään myös momentin 29.80.75 määrärahoja.

Opetus- ja kulttuuriministeriö asettaa Suomenlinnan hoitokunnalle seuraavat tavoitteet:

  • — Saatetaan huonokuntoiset asuinhuoneistot käyttökuntoon ottaen huomioon valtiontalouden toiminnalle asettamat reunaehdot. Pidemmän aikavälin tavoitteena on vuokratuottojen kasvu sekä yli 95 prosentin käyttöaste vuokra-asunnoissa. Huoneistojen vuokria korotetaan asteittain vastaamaan yleistä vuokratasoa. Tarkoitus on, että perittävät vuokrat kattavat jatkossa laajemmin asuinhuoneistoihin liittyviä kustannuksia.
  • — Varaudutaan Ukrainan sodan seurauksena tapahtuneeseen kustannustason nousuun. Korotuspaine kohdentuu asiakkailta perittäviin vuokriin.

Tuloksellisuuden tunnusluvut

  2020
toteutuma
2021
toteutuma
2022
tavoite/arvio
2023
tavoite/arvio
         
Yhteiskunnallinen vaikuttavuus        
Suomenlinnan paikallistaloudellinen vaikutus (milj. euroa) - Ei voitu mitata 12 18
Toiminnallinen tehokkuus        
Vuokra-asuntojen käyttöaste, % 93,2 93 88 85
Vuokratuotot, kasvu % -4,0 6 -9,5 -10
Henkisten voimavarojen hallinta        
Henkilötyövuodet 76,5 76 83 84
Työtyytyväisyysindeksi (VMbaro) 3,75 3,8 3,8 3,8

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2021
toteutuma
2022
varsinainen
talousarvio
2023
esitys
       
Bruttomenot 9 968 8 605 9 015
Bruttotulot 7 065 6 500 6 900
Nettomenot 2 903 2 105 2 115
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 1 296    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 1 197    

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma, liiketaloudelliset suoritteet (1 000 euroa)

  2021
toteutuma
2022
varsinainen
talousarvio
2023
esitys
       
Maksullisen toiminnan tuotot 5 145 6 340 5 000
       
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset 6 331 6 820 6 400
       
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) -1 186 -480 -1 400
Kustannusvastaavuus, % 81 93 78

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
JTS-miljardin tuottavuussäästö -5
Matkustussäästö -5
Palkkausten tarkistukset 20
Yhteensä 10

2023 talousarvio 2 115 000
2022 II lisätalousarvio 411 000
2022 talousarvio 2 105 000
2021 tilinpäätös 2 803 000

04. Museoviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 23 925 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös kalusto- ja laitehankintoihin. Momentille nettoutettavia tuloja vastaavia menoja on myös momentilla 29.80.20.

Selvitysosa:Museovirasto on kulttuuriperinnön ja kulttuuriympäristön viranomainen, asiantuntija ja tiedontuottaja. Museovirasto vastaa kulttuuriperintötiedon keräämisestä ja säilyttämisestä, kulttuuriympäristön ja kulttuuriomaisuuden suojelusta, museoalan ohjaamisesta ja kehittämisestä sekä kulttuuriperintöalan kansainvälisten sopimusten asiantuntijuudesta yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa. Museovirastoon kuuluva Suomen kansallismuseo vastaa kulttuurihistoriallisesta kansalliskokoelmasta sekä museo- ja nähtävyyskohteiden ohjelmistosta ja yleisötyöstä.

Museoviraston tehtävänä yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden toteuttamisessa on:

  • — edistää toiminnassaan läpäisevästi yhdenvertaisuutta, demokratiaa ja osallisuutta kulttuuriperintöön
  • — huolehtia monimuotoisesta kulttuuriperinnöstä yhteiskunnallisena voimavarana
  • — edistää kestävää kehitystä yleisötyön, kulttuuriperinnön suojelun ja omien toimintatapojen muutoksen kautta
  • — osallistua aktiivisesti kansalliseen ja kansainväliseen yhteistyöhön kulttuuriperinnön merkityksen ja mahdollisuuksien tunnistamiseksi ja hyödyntämiseksi.

Opetus- ja kulttuuriministeriö asettaa Museovirastolle seuraavat tavoitteet:

  • — Palveluita, aineistoja ja tutkimusinfrastruktuuria kehitetään saavutettaviksi, asiakaslähtöisiksi ja mahdollisimman digitaalisiksi tutkimuksen edistämiseksi ja tiedon sekä ymmärryksen lisäämiseksi kulttuuriperinnöstä. Tavoitetta tukee vuonna 2022 käynnistetty laaja hankekokonaisuus “Toimitiloista työn muutokseen ja digitaalisuuteen”. Hankekokonaisuus toteutetaan vuosien 2022—2025 aikana.
  • — Uudet palvelut ja yhteistyö toimijoiden kanssa vahvistavat kulttuurialan merkitystä kansantaloudessa ja parantavat alan työskentelyedellytyksiä. Kansallismuseon laajennuksen ja uuden toimintamallin suunnittelua ja toteuttamista jatketaan.
  • — Museovirasto huolehtii monimuotoisesta kulttuuriperinnöstä yhteiskunnallisena voimavarana tarjoamalla tietoa ja osaamista kulttuuriperinnön kehittämiseksi ja suojelemiseksi. Museovirasto osallistuu Kulttuuriperintöstrategian toimeenpanosta ja muinaismuistolain uudistamisesta aiheutuvien toimenpiteiden valmisteluun.

Tuloksellisuuden tunnusluvut

2020
toteutuma
2021
toteutuma
2022
tavoite/arvio
2023
tavoite/arvio
         
Tuotokset ja laadunhallinta        
Objektien katselumäärät Finna-palvelussa, kpl 947 311 1 939 477 700 000 1 500 000
Sähköisesti luetteloitujen objektien saatavuus Finna-palvelussa, kpl 266 255 310 846 310 000 345 000
Museoiden ja linnojen kokonaiskävijämäärä 495 486 421 845 600 000 600 000
Toiminnallinen tehokkuus        
Museo- ja linnassakäynnin keskihinta, euroa 3,15 3,13 2,16 2,16
Museo- ja linnassakäynnin keskitulo, euroa 5,78 6,08 3,9 3,9
Henkisten voimavarojen hallinta        
Työtyytyväisyysindeksi (VMBaro) 3,83 3,79 3,79 3,8
Henkilötyövuodet 274 275 275 299

Toiminnan tulot ja menot (1 000 euroa)

  2021
toteutuma
2022
varsinainen
talousarvio
2023
esitys
       
Bruttomenot 29 044 27 487 27 425
Bruttotulot 6 718 3 500 3 500
Nettomenot 22 326 23 987 23 925
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 2 722    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 3 388    

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Alvar Aallon arkkitehtuuria edustavan maailmanperintökohde-esityksen valmistelu 70
Kertaluonteisen lisäyksen poistuminen -120
Toimitiloista työn muutokseen ja digitaalisuuteen -hanke -120
JTS-miljardin tuottavuussäästö -41
Matkustussäästö -63
Palkkausten tarkistukset 260
Toimistotilasäästö -48
Yhteensä -62

2023 talousarvio 23 925 000
2022 II lisätalousarvio 194 000
2022 talousarvio 23 987 000
2021 tilinpäätös 22 992 000

05. Saavutettavuuskirjasto Celian toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 5 581 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös kalusto- ja laitehankintoihin.

Selvitysosa:Saavutettavuuskirjasto Celia on saavutettavan kirjallisuuden ja julkaisemisen asiantuntijakeskus, joka tukee lukemisesteisten henkilöiden yhdenvertaisia mahdollisuuksia lukemiseen, oppimiseen ja yhteiskunnalliseen osallistumiseen. Celia tuottaa ja välittää kirjallisuutta saavutettavassa muodossa, kuten äänikirjoina ja pistekirjoina, yhteistyössä kirjastojen ja kustantajien kanssa sekä tarjoaa neuvontaa saavutettavassa julkaisemisessa.

Celia tuottaa tai hankkii uusia kauno-, tieto- ja oppikirjanimikkeitä noin 1 250 vuosittain. Celia tuottaa lukemisesteisten koululaisten ja toisen asteen opiskelijoiden oppimateriaalia sekä tutkintoa suorittavien korkea-asteen opiskelijoiden tutkintovaatimuksissa olevia kirjoja uudistetun julkaisupolitiikan mukaisesti.

Celia välittää kirjallisuutta asiakkaiden käyttöön yli miljoona kertaa vuodessa yhteistyössä yleisten kirjastojen ja korkeakoulukirjastojen sekä muiden yhteisöjen kanssa. Palvelu on asiakkaille maksutonta.

Saavutettavuuskirjasto Celian tehtävänä yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden toteuttamisessa on:

  • — kehittää verkkopalveluita
  • — edistää saavutettavaa julkaisemista
  • — vahvistaa palveluiden saatavuutta palvelukumppanien kautta
  • — kehittää tuotteita ja palveluita lapsille ja nuorille yhteistyössä eri toimijoiden kanssa
  • — täydentää saavutettavaa julkaisemista Celian kirjatarjonnalla.

Opetus- ja kulttuuriministeriö asettaa Saavutettavuuskirjasto Celialle seuraavat tavoitteet:

Tuloksellisuuden tunnusluvut

2020
toteutuma
2021
toteutuma
2022
tavoite/arvio
2023
tavoite/arvio
         
Tuotokset ja laadunhallinta        
— Vuosittaiset kirjahankinnat Celian kokoelmaan (tuotanto+valmishankinnat) 1 359 1 466 1 250 1 250
— Saavutettavan julkaisemisen suositukset, saavutettavuusneuvonta ja -koulutukset, lkm 58 61 30 30
— Aktiivisten lasten ja nuorten osuus Celian rekisterissä olevista lapsista ja nuorista, % 18 17,6 18 20
— Oppikirjatoimitusten määrä 50 069 55 701 36 000 30 000
Toiminnallinen tehokkuus        
— Asiakkaita palveluiden piirissä 76 000 68 239 79 000 91 000
— Verkkoasiakkaiden osuus kaikista henkilöasiakkaista, % 83 82,5 88 89
— Verkkolainojen osuus kokonaislainauksesta, % 71 74 78 80
Henkisten voimavarojen hallinta        
— Henkilötyövuodet 43,11 42,19 45 45
— Työtyytyväisyysindeksi (VMBaro) 3,51 3,59 3,5 3,5

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2021
toteutuma
2022
varsinainen
talousarvio
2023
esitys
       
Bruttomenot 5 945 5 671 5 601
Bruttotulot 755 30 20
Nettomenot 5 190 5 641 5 581
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 677    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 997    

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Määräaikaisen lisäyksen poistuminen -75
JTS-miljardin tuottavuussäästö -11
Matkustussäästö -6
Palkkausten tarkistukset 50
Toimistotilasäästö -18
Yhteensä -60

Momentin nimike on muutettu.


2023 talousarvio 5 581 000
2022 II lisätalousarvio 28 000
2022 talousarvio 5 641 000
2021 tilinpäätös 5 510 000

06. Kansallisen audiovisuaalisen instituutin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 7 351 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) kaluste- ja laitehankintoihin

2) avustusten maksamiseen

3) enintään 260 000 euroa esitystoiminnan ja muun maksullisen palvelutoiminnan hintatukeen.

Selvitysosa:Kansallinen audiovisuaalinen instituutti (KAVI) tallettaa ja säilyttää elokuvia, televisio- ja radio-ohjelmia, edistää audiovisuaalista kulttuuriperintöä sekä turvaa lasten kehitystä ja hyvinvointia mediaympäristössä.

KAVI hankkii kokoelmiinsa lakisääteisen talletusvelvollisuuden alaisia filmi- ja videotuotannon esityskopioita ja oheismateriaaleja, tallentaa digitaalisesti radion ja television ohjelmavirtaa opetus- ja kulttuuriministeriön hyväksymän suunnitelman mukaisesti, ottaa vastaan kotimaisten radio- ja tv-ohjelmien alkuperäislaatuisia tallenteita lakisääteisinä talletuksina sekä valvoo kuvaohjelmien tarjoamista ja kuvaohjelmaluokittelijoiden työtä julkisen valvontasuunnitelman mukaisesti. KAVI ylläpitää rekisteriä kuvaohjelmien tarjoajista ja kuvaohjelmaluokittelijoista sekä julkista kuvaohjelmaluetteloa. KAVI tarjoaa koulutusta, ohjausta ja tukipalveluita kuvaohjelmaluokittelijoille ja kuvaohjelmien tarjoajille sekä ylläpitää ja kehittää luokitteluohjelmistoa.

Kansallisen audiovisuaalisen instituutin tehtävä yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden toteuttamisessa on:

  • — Kotimaisen kulttuuriperinnön saavutettavuutta ja käytettävyyttä lisätään digitoimalla aineistoja ja kokoelmia sekä tarjoamalla digitoituja sisältöjä yleisön saataville Kansallisen digitaalisen kirjaston asiakasliittymä Finnan sekä KAVIn radio- ja tv-arkiston katselu- ja kuuntelupisteiden kautta.
  • — Elokuvakulttuurin ja -kasvatuksen tarjontaa monipuolistetaan ja elokuvakulttuurin saavutettavuutta lisätään erityisesti kouluille, lapsille ja nuorille.
  • — Kriittistä medialukutaitoa ja mediakasvatusta edistetään ja lapsille turvallista mediaympäristöä tuetaan valvomalla kuvaohjelmien tarjontaa.

Opetus- ja kulttuuriministeriö asettaa Kansalliselle audiovisuaaliselle instituutille seuraavat tavoitteet:

Tuloksellisuuden tunnusluvut

2020
toteutuma
2021
toteutuma
2022
tavoite/arvio
2023
tavoite/arvio
         
Tuotokset ja laadunhallinta        
— Kokoelmien hoito/arkistoidut elokuvat, lkm 141 528 142 627 147 900 149 700
— Maksulliset palvelut/esitystoiminnan katsojamäärät 22 929 17 713 56 000 56 000
— Digitaalisesti talletettu ohjelmavirta teratavuina (rtva)1) 663 722 778 836
— Mediakasvatuskoulutusten ja -luentojen määrä, vähintään 22 41 29 29
— Kuvaohjelmien tarjontaan kohdistuvien valvontatapahtumien määrä 42 142 54 54
         
Toiminnallinen tehokkuus        
— Kokoelma- ja arkistotyö yht., euroa/elokuva 21,45 25,60 23,41 23,13
— Radio- ja tv-arkisto yht. euroa/talletettu ohjelmavirta teratavua 1 698 2 279 1 629 1 407
— Kuvaohjelmien luokittelun kustannukset, euroa/ohjelma2) 211 226 150 150
— Luokittelijoiden valvonnan kustannukset, euroa/ohjelma3) 239 268 375 375
         
Henkisten voimavarojen hallinta        
— Henkilötyövuodet 80 81 76 76
— Työtyytyväisyysindeksi (VMBaro) 3,47 3,72 3,6 3,6

1) Kumulatiivinen kertymä. Luvussa huomioitu Ylen vanha digitoitu, omatuotantoinen aineisto, jota toimitetaan KAVIin vuodesta 2014 eteenpäin.

2) Tilauksesta luokitellut

3) Uudelleenluokitellut

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2021
toteutuma
2022
varsinainen
talousarvio
2023
esitys
       
Bruttomenot 7 706 8 016 8 014
Bruttotulot 755 815 663
Nettomenot 6 951 7 201 7 351
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 810    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 1 216    

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Asianhallintajärjestelmän käyttöönotto ja ylläpito -45
Kertamenon poistuminen -120
MTV:n analogisten videoaineistojen digitointi -50
Uusien toimitilojen muutto-, kalustus- ja varustelukustannukset 350
JTS-miljardin tuottavuussäästö -14
Matkustussäästö -8
Palkkausten tarkistukset 69
Toimistotilasäästö -32
Yhteensä 150

2023 talousarvio 7 351 000
2022 II lisätalousarvio 38 000
2022 talousarvio 7 201 000
2021 tilinpäätös 7 357 000

16. Ylimääräiset taiteilija- ja sanomalehtimieseläkkeet (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 21 307 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) ylimääräisistä taitelijaeläkkeistä annetun lain (194/2016) mukaisten taiteilijaeläkkeiden maksamiseen

2) aiemmin myönnettyjen sanomalehtimieseläkkeiden sekä taiteilijaeläkkeisiin liittyvien perhe-eläkkeiden maksamiseen

3) enintään 1 015 000 euroa uusiin taiteilijaeläkkeisiin sekä taiteilijaeläkkeisiin liittyviin perhe-eläkkeisiin siten, että enintään saadaan myöntää täyttä eläkettä vastaavina 51 ylimääräistä taiteilijaeläkettä.

Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.

Kohdan 3) määrärahaan sisältyy enintään kaksi täydeksi eläkkeeksi korotettavaa osaeläkettä.

Selvitysosa:Ylimääräinen taiteilijaeläke vuonna 2022 on 1 419,41 euroa kuukaudessa. Osaeläke on puolet täyden eläkkeen määrästä. Ylimääräistä taiteilijaeläkettä tarkistetaan kalenterivuosittain siten kuin työntekijän eläkelain (395/2006) 98 §:ssä säädetään. Määräraha on laskettu vuoden 2023 arvioidussa TyEL-indeksitasossa (2864).

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Eläkkeiden indeksitarkistus 1 354
Yhteensä 1 354

2023 talousarvio 21 307 000
2022 talousarvio 19 953 000
2021 tilinpäätös 18 572 084

20. Museoviraston kulttuuri- ja nähtävyyskohteiden tilakustannukset (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 17 264 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Museoviraston käytössä olevien kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kulttuuri- ja nähtävyyskohteiden tilakustannuksiin.

Valtuus

Museovirasto oikeutetaan tekemään Kansallismuseon lisärakennusta koskeva vuokrasopimus siltä osin kuin vuoden 2022 talousarviossa uusittua valtuutta ei ole käytetty.

Selvitysosa:Museovirastolle on vuoden 2021 talousarviossa ja lisätalousarviossa myönnetty valtuus tehdä Kansallismuseon lisärakennusta koskeva vuokrasopimus, josta aiheutuvat kokonaismenot vuosina 2025—2039 ovat yhteensä enintään 133 milj. euroa. Kansallismuseon kokonaisvuokra on 7,74 milj. euroa vuodessa ja sopimuksesta aiheutuva lisämäärärahatarve on 4,15 milj. euroa vuodessa. Lisärakennushankkeen aikataulu myöhentyy kaavoitusvaiheessa asiasta hallinto-oikeuteen tehdyn valituksen vuoksi.


2023 talousarvio 17 264 000
2022 talousarvio 17 264 000
2021 tilinpäätös 16 901 000

30. Valtionavustukset yleisten kirjastojen toimintaan (kiinteä määräraha)

Momentille myönnetään 4 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) yleisistä kirjastoista annetun lain (1492/2016) ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten kirjastojen valtionavustusten maksamiseen

2) yleisille kirjastoille tuotettujen tietokanta- ja aineistopalvelujen sekä kirjastojen sisältötuotantoon liittyvien valtionavustusten maksamiseen

3) viittomakielisen kirjaston toimintaan liittyvien valtionavustusten maksamiseen.

Selvitysosa:

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Avustukset valtakunnalliseen ja alueellisiin kehittämistehtäviin 2 880 000
Avustukset kirjastojen sisältötuotantoon, yleisten kirjastojen erityisiin tehtäviin sekä yleisten kirjastojen tietokanta- ja aineistopalvelujen tuottamiseen 900 000
Avustus viittomakielisen kirjaston toimintaan 220 000
Yhteensä 4 000 000

Yleisten kirjastojen toiminnalla edistetään väestön yhdenvertaisia mahdollisuuksia sivistykseen ja kulttuuriin, tiedon saatavuutta ja käyttöä, lukemiskulttuuria ja monipuolista lukutaitoa, mahdollisuuksia elinikäiseen oppimisen ja osaamisen kehittämiseen sekä aktiivista kansalaisuutta, demokratiaa ja sananvapautta.

Valtionavustuksilla tuetaan yleisten kirjastojen yhdenvertaista toimintaa ja toiminnan alueellista kehittämistä. Tavoitteena on turvata yleisten kirjastojen verkon toimivuus, toiminnan laatu sekä tiedon ja kulttuurin saatavuus ja saavutettavuus koko väestölle.

Kirjastotoimen vaikuttavuutta arvioidaan kirjastojen käytön, aineistohankintojen, henkilöstövoimavarojen ja saatavuuden indikaattoreilla.

Eräitä kirjastotoimen tunnuslukuja

2020
toteutuma
2021
toteutuma
2022
arvio
2023
arvio
         
Kirjahankinta, kpl/1 000 asukasta 278 280 285 288
Muu aineistohankinta, kpl/1 000 asukasta 29 24 25 25
Henkilötyövuodet/1 000 asukasta 0,7 0,7 0,7 0,7
Aukiolotunnit, 1 000 tuntia 1 554 1 993 1 995 1 998
Fyysiset käynnit, kpl/asukas 6,4 5,9 7 7,5
Verkkokäynnit, kpl/asukas 9,1 9,6 10 10,5
Lainaukset, kpl/asukas 12,8 13,9 15 16
Toimintakustannukset, euroa/asukas 58 60 60 61

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Indeksitarkistus (3,8 %) 106
Kertaluonteisen erän poisto -1 000
Yhteensä -894

2023 talousarvio 4 000 000
2022 talousarvio 4 894 000
2021 tilinpäätös 5 811 442

31. Valtionosuus ja -avustus esittävän taiteen ja museoiden käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 141 111 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten esittävän taiteen ja museoiden valtionosuuksien maksamiseen

2) enintään 3 000 000 euroa esittävän taiteen valtionosuusuudistukseen liittyvien harkinnanvaraisten valtionavustusten maksamiseen.

Valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä henkilötyövuosien määrä on esittävällä taiteella enintään 3 967 ja museoilla enintään 1 295.

Selvitysosa:Valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä keskimääräinen arvonlisäveroton yksikköhinta on musiikilla 56 818 euroa, muulla esittävällä taiteella 65 058 euroa ja museoilla 82 861 euroa henkilötyövuotta kohden.

Museoiden alueellisiin tehtäviin on tarkoitus osoittaa enintään 156 henkilötyövuotta. Museoiden valtakunnallisiin tehtäviin on tarkoitus myöntää harkinnanvaraista korotusta enintään 5 900 000 euroa.

Esittävän taiteen vapaan ammattilaiskentän kehittämiseen osoitetaan määrärahasta harkinnanvaraista valtionavustusta enintään 3 000 000 euroa.

Lakisääteisiin valtionosuuksiin on lisäksi myönnetty yhteensä 12 697 000 euroa momentilla 29.80.52.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

  Valtionosuudet ja -avustukset budjettivaroista (mom. 29.80.31) Valtionosuudet rahapelitoiminnan voittovaroista
(mom. 29.80.52)
Yhteensä
       
Esittävän taiteen valtionosuus 90 801 000 7 545 000 98 346 000
Museoiden valtionosuus 47 310 000 5 152 000 52 462 000
Taiteen edistämiskeskuksen jaettavaksi valtionavustuksina esittävän taiteen vapaan ammattilaiskentän kehittämiseen 3 000 000 - 3 000 000
Yhteensä 141 111 000 12 697 000 153 808 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Audiovisuaalinen kannustinjärjestelmä (siirron palautus momentilta 32.20.40) 250
Indeksitarkistus (3,8 %) 6 313
Kertaluonteisen siirron päättyminen (siirto momentilta 29.01.02) 259
Luova Eurooppa -ohjelman hallinnoinnista aiheutuvien menojen maksaminen ja kansallinen vastinrahoitus (siirto momentille 29.01.02) -295
Rahapelitoiminnan tuottojen tuloutuksen laskun kompensoiminen -5 620
Matkustussäästö -33
Yhteensä 874

Momentin nimike on muutettu.


2023 talousarvio 141 111 000
2022 talousarvio 140 237 000
2021 tilinpäätös 128 747 454

34. Valtionosuus ja -avustus taiteen perusopetuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 94 387 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten valtionosuuksien maksamiseen

2) enintään 1 210 000 euroa opetus- ja kulttuuriministeriön määräämin perustein edellä mainitun lain 44 §:n mukaisten valtionavustusten maksamiseen opetustuntikohtaista taiteen perusopetuksen valtionosuutta saaville opetuksen järjestäjille

3) enintään 400 000 euroa muiden kuin opetustuntikohtaista valtionosuutta saavien taiteen perusopetuksen järjestäjien harkinnanvaraisiin valtionavustuksiin

4) enintään 101 000 euroa taiteen perusopetuksen tietopohjan vahvistamiseen liittyvistä selvityksistä ja kehittämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen.

Valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä tuntimäärä on musiikin perusopetuksessa enintään 1 658 000 ja muussa opetustuntiperusteisen valtionosuuden piiriin kuuluvassa taiteen perusopetuksessa enintään 179 400 tuntia.

Kohdan 4) määrärahaa saa käyttää enintään yhtä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen taiteen perusopetuksen tietopohjan vahvistamisesta ja kehittämisestä aiheutuviin määräaikaisiin tehtäviin.

Selvitysosa:Määrärahan mitoituksessa käytetty euromäärä yksikköä kohden (ei sis. alv) taiteen perusopetuksessa on 87,33 euroa/opetustunti.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Harkinnanvaraiset avustukset 250
Indeksitarkistus (3,8 %) 3 604
Tietopohjan vahvistaminen 11
Yhteensä 3 865

2023 talousarvio 94 387 000
2022 II lisätalousarvio
2022 talousarvio 90 522 000
2021 tilinpäätös 97 227 583

40. Korvaus Suomenlinnan huoltoliikenteen käyttötappioon (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 252 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää korvauksen maksamiseen Suomenlinnan huoltoliikenteen käyttötappioon.

Selvitysosa:Valtion ja Helsingin kaupungin kesken solmitun Suomenlinnan liikenteen hoitoa koskevan sopimuksen mukaisesti valtio ja kaupunki yhdessä vastaavat Suomenlinnan huoltoliikenteen käyttötappiosta.


2023 talousarvio 252 000
2022 talousarvio 252 000
2021 tilinpäätös 262 684

41. Eräät käyttöoikeuskorvaukset (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 26 648 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) enintään 11 000 000 euroa tekijänoikeuslain (404/1961) mukaiseen yksityisen kopioinnin hyvitykseen ja sen järjestämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen

2) enintään 15 648 000 euroa suojattujen teosten tekijöille maksettavaan lainauskorvaukseen ja sen järjestämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen.

Selvitysosa:Määrärahasta maksetaan tekijänoikeudella suojattujen teosten tekijöille ja muille oikeudenhaltijoille hyvitystä teoksen kappaleiden valmistamisesta yksityiseen käyttöön sekä tekijänoikeuslakiin perustuvia korvauksia kirjastoissa tapahtuvasta teosten lainaamisesta sekä julkisen rahoituksen piirissä olevissa kulttuuriperintölaitoksissa tapahtuvasta suojatun aineiston käytöstä tekijänoikeuksien haltijoita edustavien järjestöjen kanssa tehtyjen sopimusten mukaisesti.


2023 talousarvio 26 648 000
2022 talousarvio 26 648 000
2021 tilinpäätös 26 648 000

50. Eräät avustukset (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 18 790 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) avustuksiin Bulevardin Teatteriyhdistys ry:n toimintaan

2) rakentamisen prosenttiperiaatteen edistämiseen

3) lastenkulttuurin avustamiseen

4) Kansallisgallerian arvonlisäveromenojen korvaamiseen

5) Euroopan kulttuuripääkaupunki 2026 -hankkeeseen

6) Arkkitehtuuri- ja designmuseon suunnitteluun sekä toiminnan valmisteluun ja käynnistämiseen

7) näyttelypalkkiomallin vakiinnuttamiseen ja enintään yhtä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen näyttelypalkkiomallin toimeenpanon tehtäviin

8) Turun tuomiokirkon peruskorjauksen avustamiseen

9) Suomen Kansallisoopperan ja -baletin tilakustannuksista ja muista perusparannuksista aiheutuviin kustannuksiin.

Määrärahasta on varattu 9 000 000 euroa menojen ja avustusten maksamiseen kulttuurin ja luovien alojen yrityksille, yhteisöille ja toimijoille innovatiivisten palvelujen sekä tuotanto- ja toimintamallien kehittämiseen ja käyttöönottoon (RRF pilari3) osana elpymis- ja palautumissuunnitelmaa sekä enintään kolmea henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen määräaikaisiin investoinnin hallinnointi-, koordinointi- ja asiantuntijatehtäviin.

Selvitysosa:Elpymis- ja palautumissuunnitelmaan liittyvä rakennetuki (RRF pilari3) toteuttaa Suomen kestävän kasvun ohjelman tavoitetta vauhdittaa kriisistä eniten kärsineiden alojen eli matkailun, luovan talouden ja tapahtuma-alan innovatiivista ja tutkimustietoa hyödyntävää uudistumista, toipumista ja kestävää kasvua. Sillä vahvistetaan luovaa taloutta, tuotteiden ja palveluiden uusiutumista, digitalisaation edistymistä sekä työn tuottavuutta. Tavoitteena on, että luoville aloille syntyy 10 000 uutta työpaikkaa ja luovien alojen BKT-osuus nousee merkittävästi nykyisestä 3,5 %:sta vuoteen 2026 mennessä.

Rakennetuella tuetaan kulttuuri- ja luovien alojen yrityksiä, yhteisöjä sekä muita taide- ja kulttuurialan toimijoita niin, että ne voivat sopeutua koronapandemian vaikutuksiin sekä pystyvät kehittämään ja ottamaan käyttöön muuttuneisiin ja vaikeasti ennakoitaviin olosuhteisiin sopivia innovatiivisia palveluja sekä tuotanto- ja toimintamalleja toimialojen elvyttämiseksi ja kansainvälisen kilpailukyvyn vahvistamiseksi. Suuri osa luovista sisällöistä jaetaan ja kulutetaan digitaalisten alustojen kautta ja luovan osaamisen käyttö palveluna liittyy usein digitaalisten konseptien toteuttamiseen. Digitalisaatio parantaa kulttuuri- ja luovan alan toimijoiden mahdollisuuksia kilpailla Euroopan ja maailman markkinoilla. Tukien myöntämisen ehtoihin sisällytetään merkittävässä määrin digitaalisuutta edistäviä kriteereitä.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Bulevardin Teatteriyhdistys ry:n toiminta 290 000
Rakentamisen prosenttiperiaatteen edistäminen 500 000
Lastenkulttuurin yleis- ja hankeavustukset 1 000 000
Kansallisgallerian arvonlisäveromenojen korvaaminen 300 000
Euroopan kulttuuripääkaupunki 2026 -hanke 1 600 000
Arkkitehtuuri- ja designmuseon suunnittelun ja toiminnan valmistelun ja käynnistämisen kustannukset 300 000
Näyttelypalkkiomallin vakiinnuttaminen 1 000 000
Turun tuomiokirkon peruskorjaus 4 000 000
Suomen Kansallisoopperan ja -baletin tilakustannukset ja muista perusparannuksista aiheutuvat kustannukset 800 000
Kulttuuri- ja luovien alojen uudistumisen rakennetuki (RRF pilari3) 9 000 000
Yhteensä 18 790 000

Määrärahan käytöstä arvioidaan siirtomenojen osuudeksi 99 prosenttia ja kulutusmenojen osuudeksi yksi prosentti.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Euroopan kulttuuripääkaupunki 2026 -hanke 1 100
Kansallisgallerian tilakustannuksista ja muista perusparannuksista aiheutuvat kustannukset (siirto momentille 29.80.53) -1 909
Kansallisoopperan ja -baletin väistötilat -800
Kansallisteatterin Pienen näyttämön peruskorjaus -15 082
Kertaluonteisen erän poisto -3 185
Kulttuuri- ja luovien alojen uudistumisen tuki (RRF pilari3) -5 000
Rahapelitoiminnan tuottojen vähenemisen kompensointi -14 774
Suomen Kansallisoopperan tilahankkeet (siirto momentilta 29.80.53) 800
Turun tuomiokirkon peruskorjaus 4 000
Yhteensä -34 850

Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.


2023 talousarvio 18 790 000
2022 II lisätalousarvio -10 000
2022 I lisätalousarvio 28 180 000
2022 talousarvio 53 640 000
2021 tilinpäätös 90 008 000

51. Apurahat taiteilijoille, kirjailijoille ja kääntäjille (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 17 256 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) valtion taiteilija-apurahoista annetun lain (734/1969) 3 §:n mukaisten 545 apurahavuotta vastaavien taiteilija-apurahojen sekä 3 §:n 2 momentin mukaisten erittäin ansioituneille taiteenharjoittajille myönnettävien valtion taiteilija-apurahojen maksamiseen

2) eräistä kirjailijoille ja kääntäjille suoritettavista apurahoista ja avustuksista annetun lain (236/1961) mukaisiin apurahoihin ja avustuksiin.

Yksittäisten apurahakausien keskeyttämiset ja jatkamiset keskeyttämisen jälkeen voivat aiheuttaa muutoksia määrärahan maksuerien kohdentumisessa eri vuosille.

Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.

Selvitysosa:

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Valtion taiteilija-apurahat (545 kpl) 13 606 000
Kirjailijoiden ja kääntäjien apurahat ja avustukset 3 100 000
Taiteilijaprofessoriapurahat (22 kpl) 550 000
Yhteensä 17 256 000

Taiteilija-apurahan suuruus on vuonna 2023 2 080,42 euroa/kk. Taiteilija-apurahoja tarkistetaan valtion virkamiesten palkkatarkistuksia vastaavasti Taiteen edistämiskeskuksen päätöksellä. Kirjailijoiden ja kääntäjien apurahojen kokonaismäärä on 10 % edellisenä kalenterivuonna kuntien ylläpitämiin yleisiin kirjastoihin hankittuun kirjallisuuteen käytetystä rahamäärästä.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Palkkausten tarkistukset 278
Yhteensä 278

2023 talousarvio 17 256 000
2022 II lisätalousarvio 162 000
2022 talousarvio 16 978 000
2021 tilinpäätös 16 963 629

52. Rahapelitoiminnan tuotot taiteen edistämiseen (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 179 753 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) taiteen ja kulttuurin edistämisen rahoittamiseen valtionavustuslain (688/2001) mukaisesti

2) Taiteen edistämiskeskuksesta annetun lain mukaisiin Taiteen edistämiskeskuksen, taideneuvoston ja taidetoimikuntien myöntämiin apurahoihin ja avustuksiin, enintään 960 000 euroa eräistä kuvataiteen tekijöille suoritettavista apurahoista annetun lain (115/1997) mukaisiin apurahoihin sekä enintään 42 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen ja siitä aiheutuviin menoihin Taiteen edistämiskeskuksen määräaikaisiin taiteen edistämisen tehtäviin

3) taideteosten hankkimiseen valtion taideteostoimikunnan kokoelmaan Kansallisgalleriasta annetun lain (889/2013) mukaisesti

4) tekijänoikeuslain (404/1961) 55 §:ssä säädetyn tekijänoikeusneuvoston toimintamenoihin sekä tekijänoikeusasioiden neuvottelukunnan ja tekijänoikeusselvitysten kuluihin

5) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten valtionosuuksien ja -avustusten sekä esittävän taiteen edistämisestä annetun lain (1082/2020) 10 §:n mukaisten avustusten maksamiseen esittävän taiteen toimintayksiköille

6) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain ja yleisistä kirjastoista annetun lain (1492/2016) 18 §:n mukaisten valtionavustusten maksamiseen kirjastoille ja yleisten kirjastojen valtion aluehallinnolle kirjastotoimen alueelliseen ja muuhun kehittämiseen sekä menoihin, jotka aiheutuvat vähälevikkisen laatukirjallisuuden ja vähälevikkisten kulttuurilehtien hankinnoista yleisiin kirjastoihin

7) museolain (314/2019) sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisten valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen museoille sekä muuhun museo- ja kulttuuriperintöalan tukemiseen

8) Suomen elokuvasäätiölle elokuvien käsikirjoittamiseen, tuotantoon, jakeluun ja muun elokuvakulttuuriin tukemiseen valtion rahoituksesta elokuvakulttuurin edistämiseen annetun lain (1174/2018) nojalla sekä Suomen elokuvasäätiön tukitoiminnasta aiheutuvien kustannusten kattamiseen

9) rakennusperinnön suojelusta annetun lain (498/2010) nojalla suojeltujen kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten entistämiseen ja parantamiseen

10) Unescon kulttuuriperintöä koskevien yleissopimusten toimeenpanosta aiheutuviin kustannuksiin

11) valtionavustuksena käyttökustannuksiin Suomen Kansallisoopperalle ja -baletille enintään 38 197 000 euroa, Suomen Kansallisteatterille enintään 11 391 000 euroa ja Kansallisgallerialle enintään 13 165 000 euroa

12) taide- ja kulttuuripolitiikan tutkimus-, selvitys- ja tiedotustoiminnan palkkaus- ja muiden menojen maksamiseen sekä valtion virastojen kulttuuria koskeviin kokeilu- ja tutkimushankkeisiin

13) enintään kahta henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen kansainvälisten kulttuuriperintösopimusten toimeenpanon määräaikaisiin tehtäviin.

Kohdasta 2) myönnettävät eräistä kuvataiteen tekijöille suoritettavista apurahoista annetun lain (115/1997) mukaiset apurahat sekä kohdan 3) määräraha budjetoidaan maksuperusteisina. Kohdassa 2) tarkoitettujen henkilöiden osalta työnantajalle maksetut sairausvakuutuksen mukaiset etuudet otetaan nettobudjetoitaessa tuloina huomioon. Kohdan 2) määrärahaa saa käyttää myös EU-rahoitteisten hankkeiden omarahoitusosuutena ja sitä koskevien menojen maksamiseen siltä osin kuin se koskee enintään 42 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamista tai siitä aiheutuvia menoja Taiteen edistämiskeskuksen määräaikaisiin taiteen edistämisen tehtäviin.

Selvitysosa:

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
1) Luova työ ja tuotanto 66 954 000
Elokuva 27 429 000
Esittävä taide (musiikki, tanssi, teatteri ja sirkus) 18 199 000
Kirjallisuus 985 000
Visuaalinen ja rakennustaide sekä muotoilu 5 395 000
Kulttuurin tuotanto ja levitys 14 946 000
2) Osallisuus ja osallistuminen kulttuuriin 28 364 000
Kirjastot ja tiedon saatavuus 6 882 000
Kulttuuripalvelut ja kulttuuritoiminta 21 482 000
3) Kulttuurin perusta ja jatkuvuus 84 435 000
Museot ja kulttuuriperintö 11 569 000
Kulttuuritilat 5 390 000
Kansalliset kulttuurilaitokset 64 598 000
Kulttuurikasvatus sekä kulttuuripolitiikan tutkimus ja kehittäminen 2 878 000
Yhteensä 179 753 000

Määrärahan käytöstä arvioidaan siirtomenojen osuudeksi 99 prosenttia ja kulutusmenojen osuudeksi yksi prosentti.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Arpajaisveron väliaikaisen alentamisen päättyminen -3 584
AV-kannustinjärjestelmän käyttöönottoon liittyvän siirron päättyminen -250
Kulttuurialan rahoituksen vahvistaminen 4 700
Parlamentaarisesti sovittu taso 8 679
Tuottoarvion muutos 14 284
Tasomuutos -3 627
Yhteensä 20 202

2023 talousarvio 179 753 000
2022 talousarvio 159 551 000
2021 tilinpäätös 181 109 108

53. Valtionavustus tilakustannuksiin (kiinteä määräraha)

Momentille myönnetään 26 160 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää avustuksen myöntämiseen valtion omistamissa toimitiloissa toimivien taide- ja kulttuurilaitosten sekä -yhteisöjen tilakustannuksiin.

Selvitysosa:Määrärahaa on tarkoitus käyttää 14:n valtakunnallisesti merkittävän taide- ja kulttuurilaitoksen tilakustannusten avustamiseen.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Ateneumin saniteettitilojen laajennus 90
Kansallisgallerian tilakustannuksista ja muista perusparannuksista aiheutuvat kustannukset (siirto momentilta 29.80.50) 1 909
Suomen Kansallisoopperan tilahankkeet (siirto momentille 29.80.50) -800
Yhteensä 1 199

2023 talousarvio 26 160 000
2022 talousarvio 24 961 000
2021 tilinpäätös 23 181 622

55. Digitaalisen kulttuuriperinnön saatavuus ja säilyttäminen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 2 200 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) digitaalisen kulttuuriperinnön kokonaisuuden toimeenpanosta aiheutuviin kustannuksiin

2) keskeisten priorisoitujen museo- ja kulttuuriperintöaineistojen suunnitelmallisesta digitoinnista aiheutuviin kustannuksiin

3) museoiden sisältötuotannon tukemiseen

4) digitaalisessa muodossa olevien kulttuuriperintöaineistojen saatavuutta, käyttöä ja säilyttämistä parantavien järjestelmien ja palveluiden ylläpitoon ja kehittämiseen sekä kirjastojen, arkistojen ja museoiden yhteisen hakupalvelun kehittämiseen ja liittämiseen osaksi Euroopan digitaalista kirjastoa Europeanaa

5) kulttuuri- ja kulttuuriperintöaineistojen digitointia, digitaalista saatavuutta ja pitkäaikaissäilytystä koskevan osaamisen kehittämisestä ja jakamisesta aiheutuviin kustannuksiin

6) valtion virastoille ja laitoksille kulttuuriperintöaineistojen digitoinnista ja digitaalisten kulttuuriperintöaineistojen säilyttämisestä aiheutuviin kustannuksiin

7) enintään 10 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin.

Selvitysosa:Määrärahan käytöstä arvioidaan siirtomenojen osuudeksi 95 prosenttia ja kulutusmenojen osuudeksi viisi prosenttia.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Pitkäaikaissäilytettävän aineiston lisääntyminen, Finna-palvelu ja kulttuuriperinnön digitointi 100
Yhteensä 100

2023 talousarvio 2 200 000
2022 talousarvio 2 100 000
2021 tilinpäätös 1 950 000

(58.) Valtionrahoitus luovia aloja ja kulttuuritoimintaa tukevan rahaston pääomaan (siirtomääräraha 3 v)

Selvitysosa:Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.


2022 talousarvio 7 500 000

72. Kansallisgallerian kokoelman kartuttaminen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 739 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Kansallisgallerian taidehankinnoista aiheutuvien menojen maksamiseen.

Selvitysosa:

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Kertaluonteisen erän poisto -100
Yhteensä -100

2023 talousarvio 739 000
2022 talousarvio 839 000
2021 tilinpäätös 989 000

75. Toimitilojen ja kiinteistövarallisuuden perusparannukset ja kunnossapito (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 4 049 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää kiinteistövarallisuuden perusparannuksista ja kunnossapidosta sekä pienehköistä uudisrakennushankkeista aiheutuvien investointimenojen maksamiseen ja museolaivojen korjaustöistä aiheutuviin kustannuksiin.

Käyttösuunnitelma (euroa)

     
1. Museovirasto 1 150 000
2. Suomenlinnan hoitokunta 2 899 000
Yhteensä 4 049 000

Määrärahaa saa käyttää käyttösuunnitelman kohdan 2. osalta enintään kahta henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin.

Valtuus

Käyttösuunnitelman kohdan 2. hankkeita koskevia sitoumuksia saa tehdä siten, että niistä vuoden 2023 jälkeen aiheutuvat menot ovat yhteensä enintään 1 000 000 euroa.

Selvitysosa:Määrärahan käytöstä arvioidaan sijoitusmenojen osuudeksi 78 prosenttia ja kulutusmenojen osuudeksi 22 prosenttia.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Höyrylaiva S/S Saimaan hallinnansiirto (siirto momentilta 31.10.20) 150
Yhteensä 150

2023 talousarvio 4 049 000
2022 talousarvio 3 899 000
2021 tilinpäätös 12 347 000

89. Rahoitus Suomen arkkitehtuuri- ja designmuseosäätiölle ja kiinteistöosakeyhtiölle (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 2 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää pääoman maksamiseen Suomen arkkitehtuuri- ja designmuseosäätiölle. Määrärahan käytön edellytyksenä on, että valtio on hyväksynyt museota koskevan hankesuunnitelman ja toteutuspäätöksen.

Selvitysosa:Määräraha on vuoden 2023 osuus museosäätiön pääomaan kohdennettavasta rahoituksesta.


2023 talousarvio 2 000 000
2022 II lisätalousarvio 4 973 000

95. Kulttuuriympäristön suojelusta aiheutuvat menot (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 40 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää muinaismuistolain (295/1963) toteuttamisesta aiheutuvien menojen ja korvausten maksamiseen.


2023 talousarvio 40 000
2022 talousarvio 40 000
2021 tilinpäätös