Talousarvioesitys 2023
30. Pelastustoimi ja hätäkeskustoiminta
Selvitysosa:Pelastustoimen tehtävänä on parantaa ihmisten turvallisuutta ja vähentää onnettomuuksia. Tavoitteena on, että onnettomuuden uhatessa tai tapahduttua ihmiset pelastetaan, tärkeät toiminnot turvataan ja onnettomuuden seurauksia rajoitetaan tehokkaasti niin, että ihmisille, omaisuudelle ja ympäristölle aiheutuvat haitat jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Pelastustoimi voi myös tuottaa terveydenhuollon kanssa sovittuja ensivaste- ja ensihoitopalveluja. Pelastustoimi parantaa yhteiskunnan turvallisuutta onnettomuuksien ennaltaehkäisyn, pelastustoiminnan ja siviilivalmiuden avulla. Pelastustoimella on valmius kansainvälisen avun antamiseen ja vastaanottamiseen ja pelastustoimi osallistuu aktiivisesti alan kansainväliseen yhteistyöhön.
- — Pelastustoimen ohjauksen seurauksena pelastuslaitokset vahvistavat onnettomuuksia ennalta ehkäiseviä toimia sekä onnettomuuksien ja vahinkojen määrä vähenee.
- — Uudelleen organisoitu pelastustoimi lisää suomalaisen yhteiskunnan turvallisuutta.
- — Pelastustoimen ja hätäkeskustoiminnan toimintaedellytysten turvaaminen varmistaa laadukkaat palvelut ja niiden saatavuuden valtakunnallisesti yhdenmukaisina.
- — Sisäministeriön vuorovaikutus ja yhteistyö tukee ohjattavien virastojen tulostavoitteiden saavuttamista sekä yhteistyö toimialan viranomaisten ja muiden toimijoiden kanssa on säännönmukaista ja toimivaa.
- — Pelastustoimen varautumisen ja väestönsuojelun järjestelyt vastaavat riskiarvioissa tunnistettuihin riskeihin.
- — Kansallinen ja kansainvälinen siviilivalmiuden yhteistyö ja -toiminta edistää Suomen kykyä selviytyä kriiseistä ja antaa ja vastaanottaa kansainvälistä apua.
- — Alueelliset varautumisen ja valmiuden vahvistetut ja yhteensovitetut järjestelyt vastaavat kansallisesti ja alueellisesti merkittäviä riskejä.
- — Suomi hyödyntää täysimääräisesti unionin pelastuspalvelumekanismin uuden rescEU -poolin mahdollisuuksia ja EU-rahoitusta kansallisen valmiuden ja suorituskykyjen kehittämisessä.
- — Osaamisen kehittäminen ja työkuorman jakaminen sekä yhdessä tekeminen vahvistavat työhyvinvointia ja parantavat työn tuloksia sekä laatua.
Pelastusopistolle asetetaan seuraavat alustavat toiminnalliset tulostavoitteet:
- — Pelastusopiston koulutus ja TKI-toiminta on laadukasta ja vastaa tarvetta.
- — Pelastustoimen koulutusjärjestelmä vastaa turvallisuusympäristön haasteisiin.
- — Kansainvälisen pelastustoiminnan valmiutta ylläpidetään.
- — Pelastusopisto varmistaa ja edistää henkilöstön ja asiakkaiden yhdenvertaista ja tasa-arvoista kohtelua kaikissa tilanteissa perus- ja ihmisoikeuksia kunnioittaen. Keskeisenä painopisteenä on erityisen haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten tarpeiden huomioiminen toiminnassa.
- — Ilmastonmuutoksen torjumiseksi hiilijalanjälki pienenee 50 % vuoteen 2027 mennessä (v. 2018 tasosta).
- — Hyvinvoivan henkilöstön osaaminen vastaa muuttuvan toimintaympäristön (mm. digitaalisuus) ja konsernistrategian toimeenpanon edellyttämiä vaatimuksia.
Vastuun pelastustoimen tehtävien hoitamisesta jakavat sisäministeriö, hyvinvointialueen pelastustoimet, Helsingin kaupunki ja Pelastusopisto. Valtion talousarviosta, sisäministeriön pääluokasta, rahoitetaan sisäministeriön pelastustoimen ja siviilivalmiuden valtakunnallinen johtaminen, ohjaus ja kehittäminen sekä Pelastusopiston toiminta. Hyvinvointialueen pelastustoimien järjestämät palvelut rahoitetaan valtion talousarviosta, valtiovarainministeriön pääluokasta.
Yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistäminen on osa pelastustoimen strategiaa. Pelastustoimen palveluiden taso ja laatu pyritään turvaamaan yhdenvertaisena kaikilla alueilla. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustavoitteen toimeenpanoa edistetään pelastusalan tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toimintaohjelman kautta.
Hätäkeskuslaitoksen tehtävänä on hätäkeskuspalvelujen tuottaminen sekä hätäkeskuspalvelujen tuottamiseen liittyvä pelastustoimen, poliisitoimen sekä sosiaali- ja terveystoimen viranomaisten toiminnan tukeminen. Hätäkeskuslaitoksen tuottamat palvelut ovat ensimmäinen lenkki auttamisen ketjussa. Hätäkeskuspalvelujen vaikutus kohdistuu suoraan väestöön sekä osaltaan pelastustoimen, poliisitoimen että sosiaali- ja terveystoimen palvelutasoon.
Hätäkeskuslaitokselle asetetaan seuraavat alustavat toiminnalliset tulostavoitteet:
- — Hätäkeskukset vastaavat nopeasti ja välittävät avuntarpeeseen tarkoituksenmukaisen avun viivytyksettä.
- — Hätäkeskuslaitoksen toiminta ja palvelut ovat luotettavia ja lisäävät turvallisuuden tunnetta.
- — Hätäkeskustoiminta on varmistettu kaikissa oloissa.
- — Hätäkeskuspalvelut tuotetaan yhdenvertaisesti koko maassa.
- — Hätäkeskuslaitos edistää aktiivisesti sukupuolten välisen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumista henkilövalintojen haku- ja valintamenettelyssä.
- — Olemassa olevaa henkilöstöresurssia käytetään optimaalisesti palvelutarpeen mukaisesti (kohdentaminen) huomioiden henkilöstön jaksaminen.
- — Hätäkeskuslaitos varmistaa ja edistää henkilöstön ja asiakkaiden yhdenvertaista ja tasa-arvoista kohtelua kaikissa tilanteissa perus- ja ihmisoikeuksia kunnioittaen. Keskeisenä painopisteenä on erityisen haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten tarpeiden huomioiminen toiminnassa.
- — Ilmastonmuutoksen torjumiseksi hiilijalanjälki pienenee 50 % vuoteen 2027 mennessä (v. 2018 tasosta).
- — Hyvinvoivan henkilöstön osaaminen vastaa muuttuvan toimintaympäristön (mm. digitaalisuus) ja konsernistrategian toimeenpanon edellyttämiä vaatimuksia.
01. Pelastustoimen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 4 367 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) pelastuslain (379/2011) 107 §:n mukaisten erityisten palon tai onnettomuuden syiden tutkimusten aiheuttamien menojen suorittamiseen
2) pelastuslain 100 §:n 1 momentin nojalla suoritettavien korvausten maksamiseen
3) pelastuslain 97 §:ssä tarkoitetulla tavalla valmiuden ylläpitämiseen
4) pelastustoimeen liittyvään standardisointitoiminnan edistämiseen ja standardisointityöhön osallistumisesta johtuviin menoihin
5) ilma-alusten käyttöön liittyvän hälytys- ja johtamisjärjestelmän välittömien kustannusten korvaamiseen Fintraffic Lennonvarmistus Oy:lle.
Momentille saa nettobudjetoida myös siirtotalouden tuottoina Palosuojelurahastolta tutkimus- ja kehittämistoimintaan saadut erityisavustukset.
Selvitysosa:Pelastustoimen valtakunnallista ohjausta ja johtamista vahvistetaan tavoitteena yhdenmukainen ja laadukas pelastustoimi ja pelastustoimen järjestelmä. Pelastustoimi edistää hyvinvointialueella pelastustoimen palveluiden kehittämistä järjestämisvastuun mukaisesti.
Toimintamenojen kohdentuminen (1 000 euroa)1)
| 2021 toteutuma |
2022 arvio |
2023 arvio |
|
| Henkilöstömenot | 286 | 100 | 980 |
| Toimitilamenot | - | - | - |
| ICT-menot | 496 | 1 000 | 1 000 |
| Muut menot2) | 2 683 | 3 400 | 2 600 |
| Tulot | - | - | - |
| Yhteensä | 3 465 | 4 500 | 4 580 |
1) Pelastusopiston toimintamenot (koulutuksen varsinaiset toimintamenot ja kansainvälinen pelastustoiminta) esitetään siirrettäväksi omaksi momentikseen 26.30.03 1.1.2023 alkaen. Tässä taulukossa ei esitetä Pelastusopiston menoja ja tuloja. Luvut sisältävät siirretyt määrärahat.
2) Sisältää asiantuntija- ja tutkimuspalvelut.
Pelastustoimi kykenee toimimaan nopeasti ja tehokkaasti onnettomuustilanteissa. Pelastustoimi on siviilivalmiuden vahva yhteensovittaja ja luotettu yhteistyökumppani.
Pelastustoimella on jatkuvaan analyysiin pohjautuva kokonaiskuva yhteiskunnan riskeistä ja uhkista.
Pelastustoimi selvittää ja yhdenmukaistaa pelastustoimen ja siviilivalmiuden järjestelmän suorituskykyä ja kykyä vastata toimintaympäristön ja asiakkaiden tarpeisiin.
Pelastustoimi ja varautuminen
| Tavoite | 2021 toteutuma |
2022 arvio |
2023 tavoite |
| Pelastuslaitosten kiireellisten tehtävien toimintavalmiusaika (mediaani) (m:ss), enintään | 7:41 | 7:45 | 7:40 |
Pelastustoimen tehtävänä on tulipalojen ja muiden onnettomuuksien ehkäisy. Pelastustoimi vahvistaa onnettomuuksia ennalta ehkäiseviä toimia ja kehittää onnettomuuksien ehkäisyyn liittyvää arviointia. Onnettomuuksia ja niiden seurauksia ehkäistään parantamalla ihmisten ja yhteisöjen omatoimista varautumista, lisäämällä väestön turvallisuustietoisuutta ja -osaamista sekä toteuttamalla pelastuslaitosten laatimien valvontasuunnitelmien mukaisia toimia.
Onnettomuuksien ehkäisy
| Tavoite | 2021 toteutuma |
2022 arvio |
2023 tavoite |
| Hätäkeskukseen liitettyjen paloilmoittimien tarkastustehtävien määrä (kpl), enintään | 16 713 | 16 000 | 16 000 |
| Valvontatehtävät (suunnitellut/toteutuneet) (%), vähintään1) | 95 | 95 | 98 |
| Omaisuusvahingot (milj. euroa) | 169 | 140 | 140 |
1) Kattaa valvontasuunnitelman mukaisen määräaikaisen valvonnan.
Siviilivalmiuden ja alueellisen varautumisen tavoitteena on, että alueella toimivilla viranomaisilla ja muilla julkishallinnon toimijoilla, järjestöillä ja elinkeinoelämällä on yhteinen ymmärrys alueen riskeistä ja jaettu käsitys eri toimijoiden rooleista ja tehtävistä sekä kyvystä toimia häiriötilanteissa.
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)1)
| 2021 toteutuma |
2022 varsinainen talousarvio |
2023 esitys |
|
| Bruttomenot | 21 852 | 25 220 | 4 367 |
| Bruttotulot | 2 280 | 2 600 | - |
| Nettomenot | 19 572 | 22 620 | 4 367 |
| Siirtyvät erät | |||
| — siirtynyt edelliseltä vuodelta | 3 185 | ||
| — siirtynyt seuraavalle vuodelle | 3 170 |
1) Pelastusopiston toimintamenot esitetään siirrettäväksi 1.1.2023 alkaen omaksi momentiksi 26.30.03. Vuosien 2021 ja 2022 luvut sisältävät Pelastusopiston menot.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| DigiFinland Oy:n pääoman palautus sisäministeriölle | -1 000 |
| Galileo-satelliittinavigointijärjestelmän PRS-palvelun kansallinen käyttöönotto | 270 |
| Pelastajakoulutuksen lisäys | -1 950 |
| Pelastusopiston koulutuksen ja TKI-toiminnan laadukkaan ja tarvetta vastaavan toiminnan turvaaminen | -2 400 |
| Pelastusopiston osuus pelastustoimen toimintamenoista (siirto momentille 26.30.03) | -14 029 |
| Pelastustoimen ja varautumisen valtakunnalliset johtamisjärjestelyt sekä suorituskyvyn turvaaminen | 880 |
| Siirto momentille 26.30.03 (säästön purku) | -100 |
| JTS-miljardin tuottavuussäästö | -28 |
| Matkustussäästö | -48 |
| Palkkausten tarkistukset | 154 |
| Toimistotilasäästö | -2 |
| Yhteensä | -18 253 |
| 2023 talousarvio | 4 367 000 |
| 2022 II lisätalousarvio | 716 000 |
| 2022 talousarvio | 22 620 000 |
| 2021 tilinpäätös | 19 557 000 |
02. Hätäkeskuslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 70 550 000 euroa.
Selvitysosa:Hätäkeskuslaitos varautuu hätäkeskusjärjestelmän jatkokehittämiseen vuosina 2023—2026.
Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen hätäkeskustoiminnasta annetun lain muuttamiseksi. Esityksellä muutetaan lain säännökset henkilötietojen käsittelystä vastaamaan EU:n yleistä tietosuoja-asetusta sekä selkeytettäisiin Hätäkeskuslaitoksen tehtäviä.
Toimintamenojen kohdentuminen (1 000 euroa)1)
| 2021 toteutuma |
2022 arvio |
2023 arvio |
|
| Henkilöstömenot | 37 892 | 40 664 | 41 500 |
| Toimitilamenot | 3 879 | 3 726 | 4 000 |
| ICT-menot | 18 346 | 27 000 | 21 735 |
| Muut menot | 5 228 | 4 236 | 7 315 |
| Tulot | -3 451 | -4 000 | -4 000 |
| Yhteensä | 61 894 | 71 626 | 70 550 |
1) Luvut sisältävät myös siirrettyjen määrärahojen käytön
Tuloksellisuustavoitteet
| 2021 toteutuma |
2022 arvio |
2023 tavoite |
|
| Hätäkeskus vastaa hätäpuheluun nopeasti | |||
| Hätäpuheluun vastataan 10 sekunnissa (%:ssa hätäpuheluista) | 88 | 90 | 90 |
| Hätänumeroon soittaneet ovat tyytyväisiä hätäkeskuslaitoksen palveluihin | |||
| Hätänumeroon soittaneiden tyytyväisyys hätäkeskusten tuottamiin palveluihin (asteikolla 1—5), vähintään | 4,55 | - | 4,6 |
| Hätäkeskustietojärjestelmän toimintavarmuus | |||
| Hätäkeskustietojärjestelmän toimintavarmuus, käyttöaste (%) | 100 | 99,99 | 99,99 |
Hätäkeskuslaitos
| 2021 toteutuma |
2022 arvio |
2023 tavoite |
|
| Tuotokset | |||
| Hätäilmoitusten määrä, kpl, josta | 2 782 980 | 2 800 000 | 2 800 000 |
| — vastatut hätäpuhelut, kpl | 2 754 870 | 2 700 000 | 2 700 000 |
| — välitettyjen tehtävien määrä, kpl | 1 488 290 | 1 500 000 | 1 500 000 |
| Panokset | |||
| Henkilötyövuodet | 598 | 600 | 630 |
| Toiminnan tehokkuus | |||
| Hätäilmoitusten määrä/päivystyshenkilöstö | 6 160 | 6 200 | 6 200 |
| Hätäkeskustoiminnan kustannukset, euroa/asukas, enintään | 11,6 | 12 | 13 |
| Hätäkeskustoiminnan kustannukset, euroa/hätäilmoitus, enintään | 23,1 | 24 | 25 |
| Toiminnan laatu ja palvelukyky | |||
| Hätäkeskuslaitoksen yhteistyöviranomaisten tyytyväisyys, indeksi, vähintään (asteikko 1—5)1) | - | 3,3 | - |
| Henkiset voimavarat | |||
| Henkilöstön määrä | 607 | 610 | 630 |
| Päivystyshenkilöstön määrä (päivystäjät, ylipäivystäjät, vuoromestarit ja johtokeskuspäivystäjät) | 460 | 470 | 500 |
| Työtyytyväisyys, indeksi (asteikko 1—5)2) | 3,25 | - | 3,4 |
| Sairauspoissaolot, työpäivää/htv, enintään | 18,2 | 16,0 | 15,0 |
1) Kysely toteutetaan syksyllä 2021.
2) Kysely toteutetaan joka toinen vuosi.
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
| 2021 toteutuma |
2022 varsinainen talousarvio |
2023 esitys |
|
| Bruttomenot | 65 345 | 70 160 | 74 550 |
| Bruttotulot | 3 451 | 4 000 | 4 000 |
| Nettomenot | 61 894 | 66 160 | 70 550 |
| Siirtyvät erät | |||
| — siirtynyt edelliseltä vuodelta | 6 755 | ||
| — siirtynyt seuraavalle vuodelle | 5 059 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Hätäkeskuksesta annetun lain ja siihen liittyvien lakien ml. esteettömyysdirektiivin toimeenpanosta aiheutuvat muutokset | 350 |
| Hätäkeskuslaitoksen HTV-tason turvaaminen | 1 000 |
| Hätäkeskuspäivystäjäresurssien turvaaminen (HO 2019) | 500 |
| Hätäviestijärjestelmän uudistamisprojekti hätäkeskustoiminnan kyberturvallisuuden ja toimintavarmuuden parantamiseksi (kyber) | 2 350 |
| Siirto momentille 26.30.03 | -350 |
| JTS-miljardin tuottavuussäästö | -134 |
| Matkustussäästö | -61 |
| Palkkausten tarkistukset | 743 |
| Toimistotilasäästö | -8 |
| Yhteensä | 4 390 |
| 2023 talousarvio | 70 550 000 |
| 2022 II lisätalousarvio | 3 207 000 |
| 2022 talousarvio | 66 160 000 |
| 2021 tilinpäätös | 60 198 000 |
03. Pelastusopiston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 17 109 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös Pelastusopistosta annetun lain (607/2003) 36 §:n 2 momentissa mainittujen suoritteiden kustannusten korvaamiseen.
Momentille saa nettobudjetoida myös siirtotalouden tuottoina Palosuojelurahastolta tutkimus- ja kehittämistoimintaan saadut erityisavustukset.
Selvitysosa:Pelastusopisto on ainoa valtakunnallinen pelastustoimen ja hätäkeskustoiminnan ammattilaisia kouluttava oppilaitos, jonka tehtävänä on tutkintokoulutusten kehittäminen ja koulutustarpeisiin vastaaminen. Pelastusopiston lakisääteisenä tehtävänä on antaa pelastustoimen ja hätäkeskustoiminnan ammatillista peruskoulutusta, pelastustoimen päällystön ammattikorkeakoulututkintoon johtavaa koulutusta, pelastustoimen ja hätäkeskustoiminnan täydennyskoulutusta sekä normaaliolojen häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautumiseen valmentavaa koulutusta. Pelastusopisto vastaa pelastustoimen sopimushenkilöstön koulutusjärjestelmästä sekä sopimushenkilöstön päällystön ja vastaavan kouluttajan koulutuksesta. Lisäksi Pelastusopiston tehtävänä on kansainvälisen pelastustoiminnan asiantuntijoiden kouluttaminen, rekrytointi, lähettäminen ja muodostelmien logistiikka kansainvälisten sitoumusten mukaisesti.
Toimintamenojen kohdentuminen (1 000)1)
| 2021 toteutuma |
2022 arvio |
2023 arvio |
|
| Henkilöstömenot | 8 308 | 8 858 | 8 937 |
| Toimitilamenot | 3 848 | 3 947 | 4 023 |
| ICT-menot | 1 011 | 1 200 | 1 200 |
| Muut menot | 5 163 | 7 599 | 5 904 |
| Tulot | -2 280 | -2 141 | -2 250 |
| Yhteensä | 16 050 | 19 463 | 17 814 |
1) Momentti esitetään perustettavaksi 1.1.2023 alkaen. Taulukossa on huomioitu momentin 26.30.01 pelastustoimen toimintamenot käyttö Pelastusopistossa. Luvut sisältävät siirrettyjen määrärahojen käytön.
Pelastusopiston koulutusjärjestelmä luo pohjan pelastustoimen ja hätäkeskusten henkilöstön osaamiselle ja valmiudet pelastusalan kansainvälisiin avunantotehtäviin. Tutkintoon johtavan koulutuksen opetussuunnitelmat luodaan ammattien kehitysnäkymien pohjalta niin, että ne muodostavat ammatillisesti etenevän jatkumon, jossa huomioidaan myös täydennyskoulutustarpeet.
Pelastusopisto huolehtii osaltaan pelastustoimen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnasta, tutkimistoiminnan koordinoinnista sekä tarvittaessa muistakin Pelastusopiston toimialaan soveltuvista tehtävistä.
Pelastusopiston tutkimus- ja kehittämistoiminta tuottaa tutkittua tietoa, esimerkiksi analyysejä ja tilastokatsauksia, pelastustoimen ja sisäisen turvallisuuden kehittämisen tueksi.
Koulutus- ja tutkimustoiminta
| 2021 toteutuma |
2022 arvio |
2023 tavoite |
|
| Tuotokset | |||
| Pelastajatutkintojen määrä, kpl, vähintään | 114 | 137 | 144 |
| Hätäkeskuspäivystäjätutkintojen määrä, kpl, vähintään | 41 | 67 | 48 |
| Alipäällystötutkintojen määrä, kpl, vähintään | 40 | 20 | 40 |
| AMK-tutkintojen määrä, kpl | 21 | 30 | 30 |
| Kansainvälisen pelastustoiminnan valtakunnallisen koulutuksen saaneet henkilöt, lkm | 121 | 290 | 290 |
| Valtakunnallisiin kv-harjoituksiin osallistuneet henkilöt, lkm | 30 | 80 | 70 |
| Varautumiskoulutukseen osallistuneet henkilöt, lkm, vähintään | 3 606 | 3 000 | 6 000 |
| Pelastuslain 67 §:n mukaisen koulutuksen (väestönsuojelun johdon ja muun erityishenkilöstön koulutus) koulutettavapäivien määrä, kpl, vähintään | 100 | 100 | 300 |
| Panokset | |||
| Henkilötyövuodet | 134 | 130 | 134 |
| Koulutuksen kokonaiskustannukset (1 000 euroa) | 12 879 | 13 000 | 13 000 |
| Pelastusopiston koulutettavapäivät/henkilötyövuodet (htv sisältää koulutuksen ja tukipalvelut) | 693 | 803 | 803 |
| Pelastusopiston ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijakohtainen vuosikustannus, euroa, enintään | 27 139 | 28 000 | 28 000 |
| Pelastusopiston tutkintopalaute (asteikolla 1—4) | 3,07 | 3,08 | 3,08 |
| Hakeneiden lukumäärä/aloituspaikat | 6,5 | 5,0 | 5,0 |
| Pelastusopiston henkilöstön määrä | 141 | 129 | 129 |
| Työtyytyväisyys, indeksi (asteikko 1—5) | 3,47 | 3,47 | 3,47 |
| Sairauspoissaolot, työpäivää/htv, enintään | 7,6 | 7,2 | 6,8 |
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)1)
| 2023 esitys |
|
| Bruttomenot | 19 359 |
| Bruttotulot | 2 250 |
| Nettomenot | 17 109 |
1) Momentti esitetään perustettavaksi 1.1.2023 alkaen. Vuosien 2021 ja 2022 menot ovat momentilla 26.30.01.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Pelastajakoulutettavamäärän lisäyksen suunnittelu | 600 |
| Pelastajatutkintojen sisällöllinen kehittäminen | 80 |
| Pelastusopiston osuuden siirto momentilta 26.30.01 | 14 029 |
| Siirto momentilta 26.01.01 | 100 |
| Siirto momentilta 26.10.02 | 350 |
| Siirto momentilta 26.20.01 | 1 250 |
| Siirto momentilta 26.30.01 (Säästön palautus) | 100 |
| Siirto momentilta 26.30.02 | 350 |
| Siirto momentilta 26.40.01 | 250 |
| Yhteensä | 17 109 |
| 2023 talousarvio | 17 109 000 |
20. Erityismenot (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 3 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) pelastuslain (379/2011) 97 §:ssä tarkoitetulla tavalla toimintakustannuksiin, jotka aiheutuvat ilma-alusten käytöstä etsintä- ja pelastustehtäviin sekä poliisiviranomaisen johtamiin etsintä- tai muihin vastaaviin virka-aputehtäviin ja niistä aiheutuvan valmiuden ylläpitämiseen
2) pelastuslain 38 §:ssä tarkoitetulla tavalla pelastustoimintaan kuuluvissa tehtävissä avustamiseen tai tuen antamiseen toiselle viranomaiselle sekä pelastustoimeen kuuluvan asiantuntija-, muodostelma- ja materiaaliavun antamisesta ulkomaille, vastaanottamisesta sekä siihen varautumisesta aiheutuviin kustannuksiin ihmisen tai luonnon aiheuttamissa katastrofitilanteissa, unionin pelastuspalvelumekanismissa (1313/2013/EU) tarkoitetuissa toimissa, Euroopan unionin ja kansainvälisten järjestöjen yhteistyössä sekä Suomen kahden- ja monenvälisten pelastuspalvelun yhteistoimintasopimusten perusteella, mihin luetaan myös Suomen osallistuminen Euroopan unionin, YK:n sekä NATO:n euroatlanttisen kumppanuusneuvoston pelastuspalvelun ja siviilivalmiuden asiantuntijatehtäviin niistä aiheutuvine palkkaus- ja toimintakustannuksineen. Määrärahaa saa käyttää enintään 10 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkauksiin
3) pelastuslain 31 §:n mukaisiin metsäpalojen tähystystoiminnasta ja sen valmiuden ylläpidosta aiheutuneisiin kustannuksiin.
Selvitysosa:
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Ilma-alusten käyttö etsintä- ja pelastustehtäviin | 600 000 |
| Kansainvälisen hätäavun antaminen ja vastaanottaminen sekä siihen varautuminen | 1 100 000 |
| Metsäpalojen tähystystoiminta | 1 300 000 |
| Yhteensä | 3 000 000 |
| 2023 talousarvio | 3 000 000 |
| 2022 II lisätalousarvio | 5 000 000 |
| 2022 talousarvio | 3 000 000 |
| 2021 tilinpäätös | 3 071 841 |