Siirry sisältöön

Talousarvioesitys 2023

30. Pelastustoimi ja hätäkeskustoimintaPDF-versio

Selvitysosa:Pelastustoimen tehtävänä on parantaa ihmisten turvallisuutta ja vähentää onnettomuuksia. Tavoitteena on, että onnettomuuden uhatessa tai tapahduttua ihmiset pelastetaan, tärkeät toiminnot turvataan ja onnettomuuden seurauksia rajoitetaan tehokkaasti niin, että ihmisille, omaisuudelle ja ympäristölle aiheutuvat haitat jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Pelastustoimi voi myös tuottaa terveydenhuollon kanssa sovittuja ensivaste- ja ensihoitopalveluja. Pelastustoimi parantaa yhteiskunnan turvallisuutta onnettomuuksien ennaltaehkäisyn, pelastustoiminnan ja siviilivalmiuden avulla. Pelastustoimella on valmius kansainvälisen avun antamiseen ja vastaanottamiseen ja pelastustoimi osallistuu aktiivisesti alan kansainväliseen yhteistyöhön.

  • — Pelastustoimen ohjauksen seurauksena pelastuslaitokset vahvistavat onnettomuuksia ennalta ehkäiseviä toimia sekä onnettomuuksien ja vahinkojen määrä vähenee.
  • — Uudelleen organisoitu pelastustoimi lisää suomalaisen yhteiskunnan turvallisuutta.
  • — Pelastustoimen ja hätäkeskustoiminnan toimintaedellytysten turvaaminen varmistaa laadukkaat palvelut ja niiden saatavuuden valtakunnallisesti yhdenmukaisina.
  • — Sisäministeriön vuorovaikutus ja yhteistyö tukee ohjattavien virastojen tulostavoitteiden saavuttamista sekä yhteistyö toimialan viranomaisten ja muiden toimijoiden kanssa on säännönmukaista ja toimivaa.
  • — Pelastustoimen varautumisen ja väestönsuojelun järjestelyt vastaavat riskiarvioissa tunnistettuihin riskeihin.
  • — Kansallinen ja kansainvälinen siviilivalmiuden yhteistyö ja -toiminta edistää Suomen kykyä selviytyä kriiseistä ja antaa ja vastaanottaa kansainvälistä apua.
  • — Alueelliset varautumisen ja valmiuden vahvistetut ja yhteensovitetut järjestelyt vastaavat kansallisesti ja alueellisesti merkittäviä riskejä.
  • — Suomi hyödyntää täysimääräisesti unionin pelastuspalvelumekanismin uuden rescEU -poolin mahdollisuuksia ja EU-rahoitusta kansallisen valmiuden ja suorituskykyjen kehittämisessä.
  • — Osaamisen kehittäminen ja työkuorman jakaminen sekä yhdessä tekeminen vahvistavat työhyvinvointia ja parantavat työn tuloksia sekä laatua.

Pelastusopistolle asetetaan seuraavat alustavat toiminnalliset tulostavoitteet:

  • — Pelastusopiston koulutus ja TKI-toiminta on laadukasta ja vastaa tarvetta.
  • — Pelastustoimen koulutusjärjestelmä vastaa turvallisuusympäristön haasteisiin.
  • — Kansainvälisen pelastustoiminnan valmiutta ylläpidetään.
  • — Pelastusopisto varmistaa ja edistää henkilöstön ja asiakkaiden yhdenvertaista ja tasa-arvoista kohtelua kaikissa tilanteissa perus- ja ihmisoikeuksia kunnioittaen. Keskeisenä painopisteenä on erityisen haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten tarpeiden huomioiminen toiminnassa.
  • — Ilmastonmuutoksen torjumiseksi hiilijalanjälki pienenee 50 % vuoteen 2027 mennessä (v. 2018 tasosta).
  • — Hyvinvoivan henkilöstön osaaminen vastaa muuttuvan toimintaympäristön (mm. digitaalisuus) ja konsernistrategian toimeenpanon edellyttämiä vaatimuksia.

Vastuun pelastustoimen tehtävien hoitamisesta jakavat sisäministeriö, hyvinvointialueen pelastustoimet, Helsingin kaupunki ja Pelastusopisto. Valtion talousarviosta, sisäministeriön pääluokasta, rahoitetaan sisäministeriön pelastustoimen ja siviilivalmiuden valtakunnallinen johtaminen, ohjaus ja kehittäminen sekä Pelastusopiston toiminta. Hyvinvointialueen pelastustoimien järjestämät palvelut rahoitetaan valtion talousarviosta, valtiovarainministeriön pääluokasta.

Yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistäminen on osa pelastustoimen strategiaa. Pelastustoimen palveluiden taso ja laatu pyritään turvaamaan yhdenvertaisena kaikilla alueilla. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustavoitteen toimeenpanoa edistetään pelastusalan tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toimintaohjelman kautta.

Hätäkeskuslaitoksen tehtävänä on hätäkeskuspalvelujen tuottaminen sekä hätäkeskuspalvelujen tuottamiseen liittyvä pelastustoimen, poliisitoimen sekä sosiaali- ja terveystoimen viranomaisten toiminnan tukeminen. Hätäkeskuslaitoksen tuottamat palvelut ovat ensimmäinen lenkki auttamisen ketjussa. Hätäkeskuspalvelujen vaikutus kohdistuu suoraan väestöön sekä osaltaan pelastustoimen, poliisitoimen että sosiaali- ja terveystoimen palvelutasoon.

Hätäkeskuslaitokselle asetetaan seuraavat alustavat toiminnalliset tulostavoitteet:

  • — Hätäkeskukset vastaavat nopeasti ja välittävät avuntarpeeseen tarkoituksenmukaisen avun viivytyksettä.
  • — Hätäkeskuslaitoksen toiminta ja palvelut ovat luotettavia ja lisäävät turvallisuuden tunnetta.
  • — Hätäkeskustoiminta on varmistettu kaikissa oloissa.
  • — Hätäkeskuspalvelut tuotetaan yhdenvertaisesti koko maassa.
  • — Hätäkeskuslaitos edistää aktiivisesti sukupuolten välisen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumista henkilövalintojen haku- ja valintamenettelyssä.
  • — Olemassa olevaa henkilöstöresurssia käytetään optimaalisesti palvelutarpeen mukaisesti (kohdentaminen) huomioiden henkilöstön jaksaminen.
  • — Hätäkeskuslaitos varmistaa ja edistää henkilöstön ja asiakkaiden yhdenvertaista ja tasa-arvoista kohtelua kaikissa tilanteissa perus- ja ihmisoikeuksia kunnioittaen. Keskeisenä painopisteenä on erityisen haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten tarpeiden huomioiminen toiminnassa.
  • — Ilmastonmuutoksen torjumiseksi hiilijalanjälki pienenee 50 % vuoteen 2027 mennessä (v. 2018 tasosta).
  • — Hyvinvoivan henkilöstön osaaminen vastaa muuttuvan toimintaympäristön (mm. digitaalisuus) ja konsernistrategian toimeenpanon edellyttämiä vaatimuksia.

01. Pelastustoimen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 4 367 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) pelastuslain (379/2011) 107 §:n mukaisten erityisten palon tai onnettomuuden syiden tutkimusten aiheuttamien menojen suorittamiseen

2) pelastuslain 100 §:n 1 momentin nojalla suoritettavien korvausten maksamiseen

3) pelastuslain 97 §:ssä tarkoitetulla tavalla valmiuden ylläpitämiseen

4) pelastustoimeen liittyvään standardisointitoiminnan edistämiseen ja standardisointityöhön osallistumisesta johtuviin menoihin

5) ilma-alusten käyttöön liittyvän hälytys- ja johtamisjärjestelmän välittömien kustannusten korvaamiseen Fintraffic Lennonvarmistus Oy:lle.

Momentille saa nettobudjetoida myös siirtotalouden tuottoina Palosuojelurahastolta tutkimus- ja kehittämistoimintaan saadut erityisavustukset.

Selvitysosa:Pelastustoimen valtakunnallista ohjausta ja johtamista vahvistetaan tavoitteena yhdenmukainen ja laadukas pelastustoimi ja pelastustoimen järjestelmä. Pelastustoimi edistää hyvinvointialueella pelastustoimen palveluiden kehittämistä järjestämisvastuun mukaisesti.

Toimintamenojen kohdentuminen (1 000 euroa)1)

  2021
toteutuma
2022
arvio
2023
arvio
       
Henkilöstömenot 286 100 980
Toimitilamenot - - -
ICT-menot 496 1 000 1 000
Muut menot2) 2 683 3 400 2 600
Tulot - - -
Yhteensä 3 465 4 500 4 580

1) Pelastusopiston toimintamenot (koulutuksen varsinaiset toimintamenot ja kansainvälinen pelastustoiminta) esitetään siirrettäväksi omaksi momentikseen 26.30.03 1.1.2023 alkaen. Tässä taulukossa ei esitetä Pelastusopiston menoja ja tuloja. Luvut sisältävät siirretyt määrärahat.

2) Sisältää asiantuntija- ja tutkimuspalvelut.

Pelastustoimi ja varautuminen

Pelastustoimi kykenee toimimaan nopeasti ja tehokkaasti onnettomuustilanteissa. Pelastustoimi on siviilivalmiuden vahva yhteensovittaja ja luotettu yhteistyökumppani.

Pelastustoimella on jatkuvaan analyysiin pohjautuva kokonaiskuva yhteiskunnan riskeistä ja uhkista.

Pelastustoimi selvittää ja yhdenmukaistaa pelastustoimen ja siviilivalmiuden järjestelmän suorituskykyä ja kykyä vastata toimintaympäristön ja asiakkaiden tarpeisiin.

Pelastustoimi ja varautuminen

Tavoite 2021
toteutuma
2022
arvio
2023
tavoite
       
Pelastuslaitosten kiireellisten tehtävien toimintavalmiusaika (mediaani) (m:ss), enintään 7:41 7:45 7:40
Onnettomuuksien ehkäisy

Pelastustoimen tehtävänä on tulipalojen ja muiden onnettomuuksien ehkäisy. Pelastustoimi vahvistaa onnettomuuksia ennalta ehkäiseviä toimia ja kehittää onnettomuuksien ehkäisyyn liittyvää arviointia. Onnettomuuksia ja niiden seurauksia ehkäistään parantamalla ihmisten ja yhteisöjen omatoimista varautumista, lisäämällä väestön turvallisuustietoisuutta ja -osaamista sekä toteuttamalla pelastuslaitosten laatimien valvontasuunnitelmien mukaisia toimia.

Onnettomuuksien ehkäisy

Tavoite 2021
toteutuma
2022
arvio
2023
tavoite
       
Hätäkeskukseen liitettyjen paloilmoittimien tarkastustehtävien määrä (kpl), enintään 16 713 16 000 16 000
Valvontatehtävät (suunnitellut/toteutuneet) (%), vähintään1) 95 95 98
Omaisuusvahingot (milj. euroa) 169 140 140

1) Kattaa valvontasuunnitelman mukaisen määräaikaisen valvonnan.

Siviilivalmius ja alueellinen varautuminen

Siviilivalmiuden ja alueellisen varautumisen tavoitteena on, että alueella toimivilla viranomaisilla ja muilla julkishallinnon toimijoilla, järjestöillä ja elinkeinoelämällä on yhteinen ymmärrys alueen riskeistä ja jaettu käsitys eri toimijoiden rooleista ja tehtävistä sekä kyvystä toimia häiriötilanteissa.

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)1)

  2021
toteutuma
2022
varsinainen
talousarvio
2023
esitys
       
Bruttomenot 21 852 25 220 4 367
Bruttotulot 2 280 2 600 -
Nettomenot 19 572 22 620 4 367
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 3 185    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 3 170    

1) Pelastusopiston toimintamenot esitetään siirrettäväksi 1.1.2023 alkaen omaksi momentiksi 26.30.03. Vuosien 2021 ja 2022 luvut sisältävät Pelastusopiston menot.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
DigiFinland Oy:n pääoman palautus sisäministeriölle -1 000
Galileo-satelliittinavigointijärjestelmän PRS-palvelun kansallinen käyttöönotto 270
Pelastajakoulutuksen lisäys -1 950
Pelastusopiston koulutuksen ja TKI-toiminnan laadukkaan ja tarvetta vastaavan toiminnan turvaaminen -2 400
Pelastusopiston osuus pelastustoimen toimintamenoista (siirto momentille 26.30.03) -14 029
Pelastustoimen ja varautumisen valtakunnalliset johtamisjärjestelyt sekä suorituskyvyn turvaaminen 880
Siirto momentille 26.30.03 (säästön purku) -100
JTS-miljardin tuottavuussäästö -28
Matkustussäästö -48
Palkkausten tarkistukset 154
Toimistotilasäästö -2
Yhteensä -18 253

2023 talousarvio 4 367 000
2022 II lisätalousarvio 716 000
2022 talousarvio 22 620 000
2021 tilinpäätös 19 557 000

02. Hätäkeskuslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 70 550 000 euroa.

Selvitysosa:Hätäkeskuslaitos varautuu hätäkeskusjärjestelmän jatkokehittämiseen vuosina 2023—2026.

Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen hätäkeskustoiminnasta annetun lain muuttamiseksi. Esityksellä muutetaan lain säännökset henkilötietojen käsittelystä vastaamaan EU:n yleistä tietosuoja-asetusta sekä selkeytettäisiin Hätäkeskuslaitoksen tehtäviä.

Toimintamenojen kohdentuminen (1 000 euroa)1)

  2021
toteutuma
2022
arvio
2023
arvio
       
Henkilöstömenot 37 892 40 664 41 500
Toimitilamenot 3 879 3 726 4 000
ICT-menot 18 346 27 000 21 735
Muut menot 5 228 4 236 7 315
Tulot -3 451 -4 000 -4 000
Yhteensä 61 894 71 626 70 550

1) Luvut sisältävät myös siirrettyjen määrärahojen käytön

Tuloksellisuustavoitteet

  2021
toteutuma
2022
arvio
2023
tavoite
       
Hätäkeskus vastaa hätäpuheluun nopeasti      
Hätäpuheluun vastataan 10 sekunnissa (%:ssa hätäpuheluista) 88 90 90
Hätänumeroon soittaneet ovat tyytyväisiä hätäkeskuslaitoksen palveluihin      
Hätänumeroon soittaneiden tyytyväisyys hätäkeskusten tuottamiin palveluihin (asteikolla 1—5), vähintään 4,55 - 4,6
Hätäkeskustietojärjestelmän toimintavarmuus      
Hätäkeskustietojärjestelmän toimintavarmuus, käyttöaste (%) 100 99,99 99,99

Hätäkeskuslaitos

2021
toteutuma
2022
arvio
2023
tavoite
       
Tuotokset      
Hätäilmoitusten määrä, kpl, josta 2 782 980 2 800 000 2 800 000
— vastatut hätäpuhelut, kpl 2 754 870 2 700 000 2 700 000
— välitettyjen tehtävien määrä, kpl 1 488 290 1 500 000 1 500 000
Panokset      
Henkilötyövuodet 598 600 630
Toiminnan tehokkuus      
Hätäilmoitusten määrä/päivystyshenkilöstö 6 160 6 200 6 200
Hätäkeskustoiminnan kustannukset, euroa/asukas, enintään 11,6 12 13
Hätäkeskustoiminnan kustannukset, euroa/hätäilmoitus, enintään 23,1 24 25
Toiminnan laatu ja palvelukyky      
Hätäkeskuslaitoksen yhteistyöviranomaisten tyytyväisyys, indeksi, vähintään (asteikko 1—5)1) - 3,3 -
       
Henkiset voimavarat      
Henkilöstön määrä 607 610 630
Päivystyshenkilöstön määrä (päivystäjät, ylipäivystäjät, vuoromestarit ja johtokeskuspäivystäjät) 460 470 500
Työtyytyväisyys, indeksi (asteikko 1—5)2) 3,25 - 3,4
Sairauspoissaolot, työpäivää/htv, enintään 18,2 16,0 15,0

1) Kysely toteutetaan syksyllä 2021.

2) Kysely toteutetaan joka toinen vuosi.

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2021
toteutuma
2022
varsinainen
talousarvio
2023
esitys
       
Bruttomenot 65 345 70 160 74 550
Bruttotulot 3 451 4 000 4 000
Nettomenot 61 894 66 160 70 550
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 6 755    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 5 059    

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Hätäkeskuksesta annetun lain ja siihen liittyvien lakien ml. esteettömyysdirektiivin toimeenpanosta aiheutuvat muutokset 350
Hätäkeskuslaitoksen HTV-tason turvaaminen 1 000
Hätäkeskuspäivystäjäresurssien turvaaminen (HO 2019) 500
Hätäviestijärjestelmän uudistamisprojekti hätäkeskustoiminnan kyberturvallisuuden ja toimintavarmuuden parantamiseksi (kyber) 2 350
Siirto momentille 26.30.03 -350
JTS-miljardin tuottavuussäästö -134
Matkustussäästö -61
Palkkausten tarkistukset 743
Toimistotilasäästö -8
Yhteensä 4 390

2023 talousarvio 70 550 000
2022 II lisätalousarvio 3 207 000
2022 talousarvio 66 160 000
2021 tilinpäätös 60 198 000

03. Pelastusopiston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 17 109 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös Pelastusopistosta annetun lain (607/2003) 36 §:n 2 momentissa mainittujen suoritteiden kustannusten korvaamiseen.

Momentille saa nettobudjetoida myös siirtotalouden tuottoina Palosuojelurahastolta tutkimus- ja kehittämistoimintaan saadut erityisavustukset.

Selvitysosa:Pelastusopisto on ainoa valtakunnallinen pelastustoimen ja hätäkeskustoiminnan ammattilaisia kouluttava oppilaitos, jonka tehtävänä on tutkintokoulutusten kehittäminen ja koulutustarpeisiin vastaaminen. Pelastusopiston lakisääteisenä tehtävänä on antaa pelastustoimen ja hätäkeskustoiminnan ammatillista peruskoulutusta, pelastustoimen päällystön ammattikorkeakoulututkintoon johtavaa koulutusta, pelastustoimen ja hätäkeskustoiminnan täydennyskoulutusta sekä normaaliolojen häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautumiseen valmentavaa koulutusta. Pelastusopisto vastaa pelastustoimen sopimushenkilöstön koulutusjärjestelmästä sekä sopimushenkilöstön päällystön ja vastaavan kouluttajan koulutuksesta. Lisäksi Pelastusopiston tehtävänä on kansainvälisen pelastustoiminnan asiantuntijoiden kouluttaminen, rekrytointi, lähettäminen ja muodostelmien logistiikka kansainvälisten sitoumusten mukaisesti.

Toimintamenojen kohdentuminen (1 000)1)

  2021
toteutuma
2022
arvio
2023
arvio
       
Henkilöstömenot 8 308 8 858 8 937
Toimitilamenot 3 848 3 947 4 023
ICT-menot 1 011 1 200 1 200
Muut menot 5 163 7 599 5 904
Tulot -2 280 -2 141 -2 250
Yhteensä 16 050 19 463 17 814

1) Momentti esitetään perustettavaksi 1.1.2023 alkaen. Taulukossa on huomioitu momentin 26.30.01 pelastustoimen toimintamenot käyttö Pelastusopistossa. Luvut sisältävät siirrettyjen määrärahojen käytön.

Pelastusopiston koulutusjärjestelmä luo pohjan pelastustoimen ja hätäkeskusten henkilöstön osaamiselle ja valmiudet pelastusalan kansainvälisiin avunantotehtäviin. Tutkintoon johtavan koulutuksen opetussuunnitelmat luodaan ammattien kehitysnäkymien pohjalta niin, että ne muodostavat ammatillisesti etenevän jatkumon, jossa huomioidaan myös täydennyskoulutustarpeet.

Pelastusopisto huolehtii osaltaan pelastustoimen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnasta, tutkimistoiminnan koordinoinnista sekä tarvittaessa muistakin Pelastusopiston toimialaan soveltuvista tehtävistä.

Pelastusopiston tutkimus- ja kehittämistoiminta tuottaa tutkittua tietoa, esimerkiksi analyysejä ja tilastokatsauksia, pelastustoimen ja sisäisen turvallisuuden kehittämisen tueksi.

Koulutus- ja tutkimustoiminta

  2021
toteutuma
2022
arvio
2023
tavoite
       
Tuotokset      
Pelastajatutkintojen määrä, kpl, vähintään 114 137 144
Hätäkeskuspäivystäjätutkintojen määrä, kpl, vähintään 41 67 48
Alipäällystötutkintojen määrä, kpl, vähintään 40 20 40
AMK-tutkintojen määrä, kpl 21 30 30
Kansainvälisen pelastustoiminnan valtakunnallisen koulutuksen saaneet henkilöt, lkm 121 290 290
Valtakunnallisiin kv-harjoituksiin osallistuneet henkilöt, lkm 30 80 70
Varautumiskoulutukseen osallistuneet henkilöt, lkm, vähintään 3 606 3 000 6 000
Pelastuslain 67 §:n mukaisen koulutuksen (väestönsuojelun johdon ja muun erityishenkilöstön koulutus) koulutettavapäivien määrä, kpl, vähintään 100 100 300
Panokset      
Henkilötyövuodet 134 130 134
Koulutuksen kokonaiskustannukset (1 000 euroa) 12 879 13 000 13 000
Pelastusopiston koulutettavapäivät/henkilötyövuodet (htv sisältää koulutuksen ja tukipalvelut) 693 803 803
Pelastusopiston ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijakohtainen vuosikustannus, euroa, enintään 27 139 28 000 28 000
Pelastusopiston tutkintopalaute (asteikolla 1—4) 3,07 3,08 3,08
Hakeneiden lukumäärä/aloituspaikat 6,5 5,0 5,0
Pelastusopiston henkilöstön määrä 141 129 129
Työtyytyväisyys, indeksi (asteikko 1—5) 3,47 3,47 3,47
Sairauspoissaolot, työpäivää/htv, enintään 7,6 7,2 6,8

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)1)

  2023
esitys
   
Bruttomenot 19 359
Bruttotulot 2 250
Nettomenot 17 109

1) Momentti esitetään perustettavaksi 1.1.2023 alkaen. Vuosien 2021 ja 2022 menot ovat momentilla 26.30.01.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Pelastajakoulutettavamäärän lisäyksen suunnittelu 600
Pelastajatutkintojen sisällöllinen kehittäminen 80
Pelastusopiston osuuden siirto momentilta 26.30.01 14 029
Siirto momentilta 26.01.01 100
Siirto momentilta 26.10.02 350
Siirto momentilta 26.20.01 1 250
Siirto momentilta 26.30.01 (Säästön palautus) 100
Siirto momentilta 26.30.02 350
Siirto momentilta 26.40.01 250
Yhteensä 17 109

2023 talousarvio 17 109 000

20. Erityismenot (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 3 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) pelastuslain (379/2011) 97 §:ssä tarkoitetulla tavalla toimintakustannuksiin, jotka aiheutuvat ilma-alusten käytöstä etsintä- ja pelastustehtäviin sekä poliisiviranomaisen johtamiin etsintä- tai muihin vastaaviin virka-aputehtäviin ja niistä aiheutuvan valmiuden ylläpitämiseen

2) pelastuslain 38 §:ssä tarkoitetulla tavalla pelastustoimintaan kuuluvissa tehtävissä avustamiseen tai tuen antamiseen toiselle viranomaiselle sekä pelastustoimeen kuuluvan asiantuntija-, muodostelma- ja materiaaliavun antamisesta ulkomaille, vastaanottamisesta sekä siihen varautumisesta aiheutuviin kustannuksiin ihmisen tai luonnon aiheuttamissa katastrofitilanteissa, unionin pelastuspalvelumekanismissa (1313/2013/EU) tarkoitetuissa toimissa, Euroopan unionin ja kansainvälisten järjestöjen yhteistyössä sekä Suomen kahden- ja monenvälisten pelastuspalvelun yhteistoimintasopimusten perusteella, mihin luetaan myös Suomen osallistuminen Euroopan unionin, YK:n sekä NATO:n euroatlanttisen kumppanuusneuvoston pelastuspalvelun ja siviilivalmiuden asiantuntijatehtäviin niistä aiheutuvine palkkaus- ja toimintakustannuksineen. Määrärahaa saa käyttää enintään 10 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkauksiin

3) pelastuslain 31 §:n mukaisiin metsäpalojen tähystystoiminnasta ja sen valmiuden ylläpidosta aiheutuneisiin kustannuksiin.

Selvitysosa:

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Ilma-alusten käyttö etsintä- ja pelastustehtäviin 600 000
Kansainvälisen hätäavun antaminen ja vastaanottaminen sekä siihen varautuminen 1 100 000
Metsäpalojen tähystystoiminta 1 300 000
Yhteensä 3 000 000

2023 talousarvio 3 000 000
2022 II lisätalousarvio 5 000 000
2022 talousarvio 3 000 000
2021 tilinpäätös 3 071 841