Talousarvioesitys 2023
01. Hallinto
Selvitysosa:
Sisäministeriö toteuttaa hallitusohjelman ja valtioneuvoston 20.5.2021 antaman sisäisen turvallisuuden selonteon mukaisesti poliisitoimen, Suojelupoliisin, Rajavartiolaitoksen, pelastustoimen, Hätäkeskuslaitoksen sekä maahanmuuttohallinnon strategisia tavoitelinjauksia ja toiminnallisia tulostavoitteita, jotka on tarkemmin kerrottu pääluokan eri lukujen perusteluissa.
Sisäministeriö asettaa toiminnalleen seuraavat alustavat toiminnalliset tulostavoitteet:
- — Sisäministeriö toimii sisäisen turvallisuuden politiikka-alueen johtavana toimijana laaja-alaisen sisäisen turvallisuuden edistämisessä.
- — Konsernitasoinen ohjaus parantaa hallinnonalan toiminnan vaikuttavuutta.
- — Sisäministeriön ja sen hallinnonalan valmius- ja varautumisjärjestelmä perustuu kokonaisturvallisuuden yhteistoimintamalliin ja on yhteensovitettu hallinnonalan sisällä sekä muiden kumppaneiden kanssa.
- — Sisäministeriön tiivis ja pitkäjänteinen kansainvälinen ja EU-yhteistyö tukee laajasti hallitusohjelman toteuttamista.
- — Sisäministeriö varmistaa ja edistää henkilöstön ja asiakkaiden yhdenvertaista ja tasa-arvoista kohtelua kaikissa tilanteissa. Keskeisenä painopisteenä on erityisen haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten tarpeiden huomioiminen toiminnassa.
- — Ilmastonmuutoksen torjumiseksi hiilijalanjälki pienenee 50 % vuoteen 2027 mennessä (v. 2018 tasosta).
- — Henkilöstön osaaminen vastaa muuttuvan toimintaympäristön (mm. digitaalisuus) ja konsernistrategian toimeenpanon edellyttämiä vaatimuksia.
Sisäministeriö edistää hallinnonalan toiminnan vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta tutkimuksilla, selvityksillä, investoinneilla sekä koulutus- ja asiantuntijapalveluhankinnoilla. Lisäksi ministeriö edistää hallinnonalan digitalisaatiota sekä toimintaan ja palveluihin liittyvää tiedonhallintaa, yhteentoimivuutta sekä kyberturvallisuutta kehittämishankkeiden ja investointien kautta.
EU:n ohjelmakaudelle 2021—2027 on perustettu kolme sisäasioiden rahastoa: turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto (AMIF), sisäisen turvallisuuden rahasto (ISF) ja rajaturvallisuuden- ja viisumipolitiikan rahoitustukiväline (BMVI) osana yhdennetyn rajaturvallisuuden rahastoa (IBMF).
Rahastojen kautta pyritään kehittämään EU:n vapauden, turvallisuuden ja oikeuden aluetta. Sisäministeriö toimii uudella ohjelmakaudellakin sisäasioiden rahastojen hallintoviranomaisena. Rahastojen hallinnointia koskeva kansallinen laki (1125/2021) tuli voimaan joulukuussa 2021 ja valtioneuvoston asetus (119/2022) helmikuussa 2022.
Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastolla tavoitellaan tehokasta maahanmuuttovirtojen hallintaa unionin säännöstöä soveltaen ja ihmisoikeuksien noudattamiseen liittyvät sitoumukset huomioiden. Rahastolla tuetaan yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän kehittämistä sen ulkoinen ulottuvuus huomioiden, vastaanottomenettelyitä, laillisen maahanmuuton ja kotoutumisen tukemista sekä laittoman maahanmuuton ehkäisemistä erityisesti toimivia paluu- ja uudelleenkotoutumisjärjestelyitä edistämällä. Rahaston kautta tuetaan lisäksi jäsenvaltioiden uudelleensijoittamista sekä turvapaikanhakijoiden sisäisiä siirtoja. Sisäisen turvallisuuden rahastolla tavoitellaan korkeaa turvallisuuden tasoa unionissa. Rahastolla torjutaan terrorismia ja radikalisoitumista, vakavaa ja järjestäytynyttä rikollisuutta sekä kyberrikollisuutta. Lisäksi rahastolla voidaan tukea rikosten uhreja. Rajaturvallisuuden- ja viisumipolitiikan rahoitustukivälineellä tuetaan rajavalvonnan ja -tarkastusten tehokasta ylläpitoa ja kehittämistä sekä yhteisen viisumipolitiikan toimeenpanoa laillisten rajanylitysten edistämiseksi ja laittoman maahanmuuton estämiseksi sekä rajat ylittävän rikollisuuden torjumiseksi.
Sisäministeriö vastaa Suomen valmiuksista osallistua kansainväliseen siviilikriisinhallintatoimintaan. Kriisinhallintakeskus huolehtii asiantuntijoiden lähettämiseen liittyvistä operatiivisista tehtävistä, kuten koulutuksesta, rekrytoinnista ja varustamisesta. Laajalla sidosryhmäyhteistyöllä edistetään hallinnonalojen ja kansalaisjärjestöjen välistä keskustelua ja tietojenvaihtoa siviilikriisinhallinnasta. Tavoitteena on, että Suomen siviilikriisinhallinta-osallistuminen vastaa sisäisen turvallisuuden tavoitteisiin ja kriisinhallintaoperaatioiden ja OSA-virastojen yhteistyö toimii.
01. Sisäministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 16 917 000 euroa.
Selvitysosa:Sisäministeriö on sisäisen turvallisuuden ja maahanmuuton ministeriö. Ministeriön tärkeimpiä tehtäviä ovat säädösvalmistelu sekä hallinnonalan toiminnan strateginen suunnittelu ja ohjaus sekä kansainväliset asiat.
Toimintamenojen kohdentuminen (1 000 euroa)1)
| 2021 toteutuma |
2022 arvio |
2023 arvio |
|
| Henkilöstömenot | 15 655 | 17 000 | 17 250 |
| Toimitilamenot | - | - | - |
| ICT-menot | 71 | 500 | 1 000 |
| Muut menot | 1 190 | 1 700 | 1 600 |
| Tulot | -1 236 | -1 300 | -1 300 |
| Yhteensä | 15 680 | 17 900 | 18 550 |
1) Luvut sisältävät myös siirrettyjen määrärahojen käytön.
Henkisten voimavarojen hallinta
| 2021 toteutuma |
2022 arvio |
2023 tavoite |
|
| Henkilötyövuodet | 233 | 218 | 223 |
| — josta momentin 26.01.01 henkilötyövuodet | 200 | 210 | 207 |
| Sairauspoissaolot (pv/htv) | 3,4 | 4,1 | 4,5 |
| Työtyytyväisyysindeksi (1—5) | 3,9 | 3,9 | 3,9 |
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
| 2021 toteutuma |
2022 varsinainen talousarvio |
2023 esitys |
|
| Bruttomenot | 16 917 | 17 574 | 18 217 |
| Bruttotulot | 1 236 | 1 300 | 1 300 |
| Nettomenot | 15 681 | 16 274 | 16 917 |
| Siirtyvät erät | |||
| — siirtynyt edelliseltä vuodelta | 2 723 | ||
| — siirtynyt seuraavalle vuodelle | 3 298 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Erityisavustajan assistentin palkkaus (siirto momentille 35.01.01) | -21 |
| Erityisavustajan kulut (siirto momentille 35.01.01) | -20 |
| Harmaan talouden torjunta (HO 2019), määräaikaisen lisäyksen poistuminen | -85 |
| Interoperability (IO) -hanke | 400 |
| IV OSA-neuvos (siirto momentille 24.01.01) | -240 |
| Pelastus- ja kriisivalmiusasioiden EUE-asiantuntija (siirto momentilta 24.01.01), määräaikaisen siirron poistuminen | 204 |
| Pelastusopiston toiminnan turvaaminen (siirto momentille 26.30.03) | -100 |
| Sisäministeriön ict-ylläpitomenot (siirto momentilta 26.01.21) | 330 |
| JTS-miljardin tuottavuussäästö | -43 |
| Matkustussäästö | -124 |
| Palkkausten tarkistukset | 342 |
| Yhteensä | 643 |
| 2023 talousarvio | 16 917 000 |
| 2022 II lisätalousarvio | 1 338 000 |
| 2022 talousarvio | 16 274 000 |
| 2021 tilinpäätös | 16 256 000 |
04. Kriisinhallintakeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 2 315 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös siviilikriisinhallintatoiminnan kotimaan valmiuksien kehittämiseen.
Selvitysosa:Sisäministeriö vastaa Suomen valmiuksista osallistua kansainväliseen siviilikriisinhallintatoimintaan. Kotimaan valmiuksien operatiivisia tehtäviä hoitava Kriisinhallintakeskus tarjoaa laadukasta siviilikriisinhallintatehtäviin valmistavaa koulutusta, toimii vastuullisena rekrytoijana ja työnantajana lähetettäville asiantuntijoille sekä tekee alaan liittyvää tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Kokonaisvaltaista lähestymistapaa kriiseihin edistetään yhteistyössä sotilas-, rauhanvälitys- ja kehitysyhteistyötoimijoiden kanssa. Laajalla sidosryhmäyhteistyöllä edistetään hallinnonalojen ja kansalaisjärjestöjen välistä tietojenvaihtoa siviilikriisinhallinnasta. Vuonna 2023 edistetään hallitusohjelmassa määriteltyä siviilikriisinhallinnan osallistumistason nostoa 150 asiantuntijaan tehokkaan rekrytoinnin ja monipuolisen koulutuksen kautta.
Siviilikriisinhallintatoimintaan ulkomailla osallistuvista henkilöistä aiheutuvat menot maksetaan momentilta 24.10.21.
Toimintamenojen kohdentuminen (1 000 euroa)1)
| 2021 toteutuma |
2022 arvio |
2023 tavoite |
|
| Henkilöstömenot | 1 583 | 1 800 | 1 832 |
| Toimitilamenot | 124 | 121 | 121 |
| ICT-menot | 21 | 24 | 24 |
| Muut menot | 309 | 483 | 458 |
| Tulot | -29 | -14 | - |
| Yhteensä | 2 008 | 2 414 | 2 435 |
1) Luvut sisältävät myös siirrettyjen määrärahojen käytön.
Toiminnan tunnuslukuja
| 2021 toteutuma |
2022 arvio |
2023 tavoite |
|
| Naisten osuus siviilikriisinhallintatehtävissä (%) | 43 | 50 | 50 |
| Naisten määrä siviilikriisinhallinnan peruskurssilla (%) | 60 | 50 | 50 |
Henkisten voimavarojen hallinta
| 2021 toteutuma |
2022 arvio |
2023 tavoite |
|
| Henkilötyövuodet | 25,3 | 29 | 30 |
| Sairauspoissaolot (pv/htv) | 2,3 | 3 | 3 |
| Työtyytyväisyys (1—5) | 4,2 | 4,2 | 4,2 |
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
| 2021 toteutuma |
2022 varsinainen talousarvio |
2023 esitys |
|
| Bruttomenot | 2 037 | 2 318 | 2 315 |
| Bruttotulot | 29 | 14 | - |
| Nettomenot | 2 008 | 2 304 | 2 315 |
| Siirtyvät erät | |||
| — siirtynyt edelliseltä vuodelta | 281 | ||
| — siirtynyt seuraavalle vuodelle | 485 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Säästön purku (uudelleenkohdennus) | 13 |
| Matkustussäästö | -18 |
| Palkkausten tarkistukset | 32 |
| Toimistotilasäästö | -3 |
| Uudelleenkohdennus | -13 |
| Yhteensä | 11 |
| 2023 talousarvio | 2 315 000 |
| 2022 II lisätalousarvio | 18 000 |
| 2022 talousarvio | 2 304 000 |
| 2021 tilinpäätös | 2 212 000 |
21. Sisäministeriön hallinnonalan kehittäminen (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 1 342 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) hallinnonalan toiminnan vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta edistävien investointien, tutkimusten, selvitysten sekä koulutuspalvelujen ja muiden asiantuntijapalvelujen hankintaan
2) hallinnonalan toiminnan ja palvelujen kehittämiseen liittyvää tiedonhallintaa, yhteentoimivuutta sekä kyberturvallisuutta edistävien kokeilujen ja investointien hankintaan sekä muuhun digitalisaation edistämiseen
3) kohtien 1)—2) mukaisiin yhden tai useamman viraston kehittämishankkeisiin
4) enintään 5 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkauksista aiheutuvien menojen maksamiseen.
Selvitysosa:Määrärahaa on tarkoitus käyttää konsernistrategiaa ja hallinnonalan ohjausta toteuttavien kehittämistoimien sekä näihin liittyvän henkilöstön palkkauksista aiheutuvien menojen maksamiseen. Ministeriö voi myöntää rahoitusta myös hallinnonalan virastojen hankkeisiin.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Sisäministeriön ict-ylläpitomenot (siirto momentille 26.01.01) | -330 |
| Yhteensä | -330 |
| 2023 talousarvio | 1 342 000 |
| 2022 II lisätalousarvio | -330 000 |
| 2022 talousarvio | 1 672 000 |
(24.) EU:n osuus sisäisen turvallisuuden ja maahanmuuton hallintaan (siirtomääräraha 3 v)
Selvitysosa:Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.
| 2022 talousarvio | 8 000 000 |
| 2021 tilinpäätös | 13 159 000 |
25. Öljy- ja kemikaalivahinkojen torjunta (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 5 500 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) öljy- ja kemikaalivahinkojen torjunnan järjestämisestä, alusten torjuntavalmiuden ylläpidosta, torjuntakaluston hankinnoista, mukaan lukien jääolosuhteissa toimivan öljyntorjuntalaitteiston ja muun avomeriöljyntorjuntakaluston hankinnoista sekä torjuntatoimenpiteistä ja ympäristövahingon torjuntaan välittömästi liittyvistä tutkimuksista aiheutuviin menoihin
2) öljy- ja kemikaalivahinkojen torjunnan kansainvälisestä yhteistyöstä, koulutus- ja kehittämistoiminnasta ja oikeudenkäynneistä aiheutuviin menoihin, öljyntorjuntavarastojen vuokriin ja sivutoimisten varastonhoitajien ja torjuntatöihin osallistuvien palkkioihin.
Torjuntakaluston hankintamenot budjetoidaan sitoumusperusteisena.
Momentille saa nettobudjetoida siirtotalouden tuottoina korvaukset rahastoista ja vahinkojen aiheuttajilta.
| 2023 talousarvio | 5 500 000 |
| 2022 talousarvio | 5 500 000 |
| 2021 tilinpäätös | 5 500 000 |
26. EU:n osuus sisäisen turvallisuuden ja maahanmuuton hallintaan ohjelmakaudella 2021—2027 (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 42 828 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää edellyttäen, että a) Euroopan unioni on hyväksynyt EU:n ohjelmakautta 2021—2027 koskien EU:n vuoden 2021 talousarvion, b) EU:n ko. ohjelmakauden jäljempänä mainittuja rahastoja ja niiden varojen käyttöä koskeva EU-lainsäädäntö on hyväksytty ja tullut voimaan, c) kansallinen sisäasioiden rahastoja koskeva lainsäädäntö on hyväksytty ja voimassa ja se antaa sisäministeriölle toimivallan EU:n Suomelle osoittamien uuden ohjelmakauden EU-varojen käyttöön jäljempänä tarkoitettuihin menoihin sekä d) Euroopan komissio on hyväksynyt Suomen rahastoja koskevat ohjelmat.
Määrärahaa saa käyttää:
1) Euroopan unionin ohjelmakauden 2021—2027 turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston, rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitustukivälineen ja sisäisen turvallisuuden rahaston (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukset) toteuttamiseen
2) edellä mainittujen rahastojen toimeenpanoon tarvittavan teknisen avun ja näihin tehtäviin kohdennettavan enintään kahdeksaa henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkausmenojen maksamiseen sekä rahastojen toimeenpanon kannalta muiden välttämättömien kulutusmenojen maksamiseen
3) hankkeisiin ja toimiin sisältyvien arvonlisäveromeno-osuuksien maksamiseen Euroopan unionin asetusten salliessa ja kansallisten säädösten mukaisesti
4) siirtomenojen maksamiseen hankerahoituksena valtiontalouden ulkopuolisille toimijoille
5) ohjelman mukaisiin Suomen velvoitteiden maksamiseen sekä muista hankkeisiin tehdyistä sitoumuksista aiheutuvien velvoitteiden maksamiseen edellyttäen, että niitä ei voida kohdentaa kansallisen rahoituksen osuuteen
6) Euroopan unionin ohjelmakauden 2021—2027 turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston, rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitustukivälineen ja sisäisen turvallisuuden rahaston rahoitussääntöjä koskeviin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/1060 (yleisasetus) artiklojen 103—104 mukaisten rahoitusoikaisujen ja niistä aiheutuvien Suomen velvoitteiden maksamiseen sekä muista hankkeisiin tehdyistä sitoumuksista aiheutuvien velvoitteiden maksamiseen edellyttäen, että niitä ei voida kohdentaa kansallisen rahoituksen osuuteen
7) Pakolaisten uudelleensijoittamismenettelystä, humanitaarisesta maahanpääsystä ja kuntaan sijoittamisesta aiheutuviin siirto- ja kulutusmenoihin sekä enintään 30 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkausmenoihin, joihin on varattu 10 500 000 euroa työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalle ja 4 500 000 euroa Maahanmuuttovirastolle. Työ- ja elinkeinoministeriö voi myöntää määrärahaa edelleen avustuksena. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan osalta siirtomenot budjetoidaan maksatuspäätösperusteisesti
8) Euroopan unionin ohjelmakauden 2028—2035 sisäasioiden rahastojen valmisteluun liittyviin toimiin
9) sellaisiin ennen avustuspäätöksen tekemistä syntyneisiin kustannuksiin, jotka ovat syntyneet 1.1.2021 tai sen jälkeen ja joita koskeva hakemus tulee vireille viimeistään 30.6.2022.
Momentille voidaan nettouttaa virastolle työnantajana maksetut tulot. Siirtomenot budjetoidaan maksatuspäätösperusteella.
Selvitysosa:EU:n sisäasioiden rahastoja koskevat EU-säädökset tulivat voimaan kesällä 2021. Kansallinen sisäasioiden rahastoja koskevaa lainsäädäntö (1125/2021) tuli voimaan 16.12.2021.
Jäsenvaltion velvollisuudet rahastoihin liittyen määritellään rahastojen hallinnointia koskevassa yleisasetuksessa ((EU) 2021/1060). Sisäministeriö vastaa rahastojen kansallisesta valmistelusta ja toimeenpanosta ja toimii rahastojen nimettynä hallintoviranomaisena.
Rahastoista rahoitettavilla hankkeilla ja toimilla tulee pääsääntöisesti olla kansallista rahoitusta niiden toimeenpanoa varten. Kansallinen rahoitus on virastojen toimintamenomomenteilla, ellei talousarviossa ole erikseen muuta määrärahaa osoitettu.
Teknistä apua käytetään pääsääntöisesti rahastojen hallinnoinnista hallintoviranomaiselle aiheutuviin palkkaus- ja kulutusmenoihin. Yleisasetuksen mukaan teknisestä avusta korvattava rahaston ohjelman prosenttiosuus on kunkin sisäasioiden rahaston osalta 6 prosenttia.
Komissiolta saatavat tulot on budjetoitu momentille 12.26.98. Ohjelmakauden 2021—2027 rahastojen tulot ja menot tasapainottuvat ohjelmien loppuun mennessä.
Määrärahan käytöstä arvioidaan pääosa kulutusmenoiksi ja siirtomenojen osuus vähäiseksi.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Arvioidut menot | 4 528 |
| Arvio uuden ohjelmakauden rahoituksesta | -1 350 |
| Uudelleensijoittamisen erillismääräraha | 4 500 |
| Yhteensä | 7 678 |
Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.
| 2023 talousarvio | 42 828 000 |
| 2022 II lisätalousarvio | — |
| 2022 talousarvio | 35 150 000 |
| 2021 tilinpäätös | 1 300 000 |
29. Sisäministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 180 200 000 euroa.
Selvitysosa:
Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.
| 2023 talousarvio | 180 200 000 |
| 2022 II lisätalousarvio | 100 000 000 |
| 2022 talousarvio | 120 000 000 |
| 2021 tilinpäätös | 101 297 830 |
50. Eräät avustukset (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 280 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää avustusten myöntämiseen meripelastustoimintaan ja poliisin todistajansuojeluohjelmaan sisältyvän sopeutumisavustuksen maksamiseen.
Selvitysosa:
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Suomen meripelastusseura | 237 900 |
| Ålands Sjöräddningssällskap | 12 100 |
| Todistajansuojeluohjelman mukainen sopeutumisavustus | 30 000 |
| Yhteensä | 280 000 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| EXIT-toiminta (talousarvion 2022 kertalisäyksen poistuminen) | -300 |
| Yhteensä | -300 |
| 2023 talousarvio | 280 000 |
| 2022 talousarvio | 580 000 |
| 2021 tilinpäätös | 1 951 000 |
66. Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja maksuosuudet ulkomaille (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 960 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää sisäasiainhallinnon kansainvälisten järjestöjen (Interpol, IGC1), IOM, ICMPD2), COSPAS-SARSAT3) ja ICAO PKD4)) jäsenmaksujen, maksuosuuksien ja vastaavien velvoitteiden suorittamisesta aiheutuvien menojen sekä YK:lle teollisuusonnettomuuksien rajojen yli ulottuvista vaikutuksista koskevan yleissopimuksen kansainvälisen toimeenpanon tukemisesta aiheutuvien avustusten maksamiseen.
Selvitysosa:Poliisin kansainvälisessä yhteistyössä ja sen kehittämisessä erityinen pääpaino on EU:n puitteissa suoritettavalla poliisiyhteistyöllä sekä lainsäädännön että käytännön toiminnan tasolla. Huomiota kiinnitetään myös lähialueyhteistyön, YK:n ja Euroopan neuvoston sekä muiden kansainvälisten organisaatioiden piirissä tapahtuvaan poliisin toimialaan liittyvään kehitykseen.
IGC:ssä käsitellään kaikkia pakolaisuuden ja maahanmuuton hallintaan liittyviä merkittäviä kysymyksiä. Kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö (IOM) on hallitustenvälinen järjestö, joka harjoittaa laaja-alaista siirtolaisuuteen liittyvää toimintaa. ICMPD on riippumaton hallitustenvälinen tutkimuslaitos. Se pyrkii edistämään kestävää maahanmuuttopolitiikkaa ja keskittyy Länsi- ja Itä-Euroopan kannalta tärkeisiin maahanmuuttokysymyksiin ja toimii Budapest-prosessin sihteeristönä.
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Interpol | 420 000 |
| IGC | 125 000 |
| IOM | 315 000 |
| ICMPD | 10 000 |
| COSPAS-SARSAT | 50 000 |
| ICAO PKD | 30 000 |
| YK:n teollisuusonnettomuudet | 10 000 |
| Yhteensä | 960 000 |
| 2023 talousarvio | 960 000 |
| 2022 talousarvio | 960 000 |
| 2021 tilinpäätös | 733 452 |
(87.) Osakehankinnat (kiinteä määräraha)
Selvitysosa:Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.
| 2022 talousarvio | 10 000 |