Talousarvioesitys 2023
01. Ulkoasiainhallinto
Selvitysosa:Ulkoasiainhallinto palvelee koko valtionhallintoa, kansalaisia, yrityksiä, järjestöjä, mediaa ja muita yhteistyökumppaneita. Ulkoasiainhallinnon toiminta nojaa kattavaan edustustoverkkoon. Muuttuva ympäristö vaatii ulkoasiainhallinnolta ennakointia, seurantaa, analyysiä, viestintää ja resurssien joustavaa käyttöä. Ulkoasiainhallinnon keskeiset vaikuttamisen välineet ovat tehokas kahden- ja monenvälinen diplomatia eri tasoilla sekä tuloksellinen strateginen viestintä. Ulkoasiainhallinto hyödyntää toiminnassaan enenevästi digitaalisia ratkaisuja.
Suomi toimii Barentsin euroarktisen neuvoston (BEAC) puheenjohtajana v. 2021—2023, Etelämannerta koskevan yleissopimuksen osapuolikokouksen (ATCM) puheenjohtajana ja isäntämaana v. 2023, Itämeren valtioiden neuvoston (CBSS) puheenjohtajana v. 2023—2024 ja YK:n ihmisoikeusneuvostossa v. 2022—2024 sekä valmistautuu Etyj-puheenjohtajuuteen v. 2025.
Ulkoasiainhallinto asettaa vuodelle 2023 seuraavat alustavat tulostavoitteet, jotka tukevat pääluokan perusteluissa asetettuja yhteiskunnallisia vaikuttavuustavoitteita:
- — Vahvistamme Suomen kansainvälistä asemaa ja turvallisuutta muuttuvassa maailmanpoliittisessa tilanteessa. Tavoitteena on yhtenäinen, arvoihinsa nojaava, vahva ja toimintakykyinen EU, jolla on kyky ratkaista globaaleja haasteita ja edistää omia tavoitteitaan
- — Tuemme johdonmukaisesti monenkeskistä sääntöpohjaista järjestelmää ja yhteistyötä sekä toimimme kansainvälisen oikeuden, demokratian, oikeusvaltion ja ihmisoikeuksien, erityisesti naisten ja tyttöjen oikeuksien, vahvistamiseksi. Vaikutamme monenkeskisen sääntöpohjaisen kauppajärjestelmän ylläpitoon ja kehittämiseen
- — Vaikutamme Suomen Nato-jäsenyyden toteutumiseen. Valmistaudumme jäsenyyteen tiivistämällä Nato-kumppanuutta ja rakentamalla jäsenyyden edellyttämiä valmiuksia
- — Syvennämme ulko- ja turvallisuuspoliittista yhteistyötä Ruotsin kanssa ja lisäämme Norjan kanssa tehtävää yhteistyötä. Edistämme Itämeren ja arktisen alueen vakautta ja jatkamme pohjoismaisen yhteistyön syventämistä
- — Toteutamme tavoitteellista ilmastoulkopolitiikkaa ja tuemme ilmastonmuutoksen hillintää ja siihen sopeutumista. Ilmastonmuutosta ja luonnon monimuotoisuutta tarkastellaan kokonaisuutena
- — Toteutamme ihmisoikeusperustaista kehityspolitiikkaa, joka poistaa köyhyyttä ja vähentää eriarvoisuutta
- — Osallistumme konfliktien ennaltaehkäisyyn ja rauhanvälitykseen ja -rakennukseen sekä kansainväliseen kriisinhallintaan. Edistämme kansainvälistä yhteistyötä monipuolistuviin turvallisuusuhkiin varautumisessa ml. uusien teknologioiden kehitykseen liittyvät turvallisuusuhat, hybridi- ja kybervaikuttaminen ja terrorismin torjunta
- — Toimimme kansainvälisen asevalvontajärjestelmän vahvistamiseksi. Painotamme asevalvontasopimusten noudattamista ja luottamusta lisääviä toimia erityisesti Suomen lähialueilla
- — Vahvistamme edelleen suhteita keskeisiin eurooppalaisiin kumppaneihin ja Yhdysvaltoihin. Ylläpidämme tiiviitä ja toimivia suhteita Kiinaan EU:n politiikkalinjausten puitteissa. Tiivistämme suhteita Aasian nouseviin talouksiin. Monipuolistamme ja syvennämme suhteita Afrikkaan Suomen Afrikka-strategian mukaisesti
- — Ylläpidämme tarvittavia yhteistyökanavia Venäjän kanssa kahdenvälisissä suhteissa mm. rajaturvallisuuteen, rikostorjuntayhteistyöhön, muuttoliikekysymyksiin, liikenteeseen ja huoltovarmuuteen liittyen pakotteiden sallimissa rajoissa
- — Kartoitamme uusia vientimarkkinoita, ja vastaamme yritysten vienninavustamistarpeisiin yhteistyössä valtion muun TF-verkoston kanssa. Edistämme suomalaistoimijoiden mukaan pääsyä EU- ja muun kansainvälisen rahoituksen kautta toteutettaviin hankkeisiin
- — Vahvistamme vastuullamme olevien maahantuloasioiden käsittelyä ministeriössä ja edustustoissa, erityisesti liittyen työperäiseen maahanmuuttoon
- — Kasvatamme Suomen vaikuttavuutta ja edistämme Suomen tavoitteiden saavuttamista suunnitelmallisella viestinnällä ja maakuvatyöllä
- — Kehitämme hallinnonalan tieto-, hybridi- ja kyberturvallisuuteen liittyviä kyvykkyyksiä tehostaen teknisiä ja toiminnallisia edellytyksiä havaita ja estää hallinnonalan toimintaan liittyviä digitaalisen turvallisuuden uhkatekijöitä.
01. Ulkoasiainhallinnon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 256 089 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) ulkoasiainhallinnon toimialaan liittyvien tutkimusapurahojen maksamiseen
2) Suomeen suuntautuvien ministerivierailujen menojen ja niihin liittyvän tilapäisen työvoiman palkkioiden ja työnantajamaksujen maksamiseen.
Määrärahasta on varattu 1 000 000 euroa Virtual Finland -palvelualustaan (RRF pilari2) osana elpymis- ja palautumissuunnitelmaa.
Selvitysosa:Digitalisaation ja datatalouden avulla vahvistetaan tuottavuutta ja tuodaan palvelut kaikkien saataville (RRF pilari2) kokonaisuuden osana luodaan digitaalinen Virtual Finland -palvelualusta, joka mahdollistaa julkisen ja yksityisen sektorin palveluista integroitavat palvelupolut Suomeen tuleville asiakkaille kuten yrityksille, työntekijöille, opiskelijoille ja matkailijoille sekä palvelutarjonnan viennin edistämiseksi. EU:n elpymisvälineen tuloilla rahoitetaan v. 2023 yhteisalustaa ja palveluprosessien integroitumista alustalle yhteensä 1 000 000 eurolla. Hanke tukee täysimääräisesti digitalisaatiotavoitetta.
Ulkoasiainhallinnon toimintamenot vuonna 2023 (euroa)
| Ministeriö | 79 376 000 |
| Toimintamenot | 10 550 000 |
| Henkilöstömenot | 68 826 000 |
| Edustustot, 93 toimipistettä1) | 146 815 000 |
| Toimintamenot2) | 69 056 000 |
| Henkilöstömenot | 77 759 000 |
| Hallinnonalan toimialavastaavat menot | 29 898 000 |
| Yhteensä | 256 089 000 |
1) Toimipisteiden lukumäärä alueittain: Eurooppa 30, Itä 7, Aasia ja Amerikka 29, Afrikka ja Lähi-itä 22 ja pysyvät ja erityisedustustot 5 toimipistettä.
2) Lisäksi kehitysyhteistyöedustustojen turvallisuus- ja kiinteistömenoihin arvioidaan käytettävän momentin 24.30.66 määrärahoja yhteensä 1 000 000 euroa.
Edustustojen henkilöstömenoissa on esitetty lähetetyn henkilökunnan peruspalkkojen lisäksi seuraavat ulkomaan edustautumisen korvaukset: paikallis-, puoliso- ja lapsikorvaus, olosuhdekorvaus, lasten koulutus- ja päivähoitokorvaukset, hautajais-, kotiloma- ja tapaamismatkat, varustaumiskorvaus sekä muuttokorvaus. Paikalta palkatun henkilöstön henkilöstömenot sisältyvät edustustojen toimintamenoihin.
Hallinnonalan yhteisillä menoilla katetaan vuoden mittaan mm. tieto- ja kiinteistöhallinnon sekä turvallisuuden ja koulutuksen menoja sekä ministeriössä että edustustoissa.
Hallinnonalan julkisoikeudellisista suoritteista saamat tulot kertyvät pääasiassa edustustoista saatavista passi- ja oleskelulupatuloista ja ne esitetään osana edustustojen nettobudjetoituja toimintamenoja.
Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen
| 2021 toteutuma |
2022 ennakoitu |
2023 tavoite |
|
| Henkilötyövuodet | 2 280 | 2 438 | 2 457 |
| — Ulkoministeriö | 849 | 886 | 896 |
| — Ulkomaanedustus | 565 | 606 | 615 |
| — Paikallisesti palkatut | 866 | 946 | 946 |
| Työtyytyväisyysindeksi | 3,8 | 3,7 | 3,7 |
| Eläköitymisikä | 65,5 | 66 | 66 |
| Sairauspoissaolot, pv/htv | 4,0 | 5,0 | 5,0 |
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
| 2021 toteutuma |
2022 varsinainen talousarvio |
2023 esitys |
|
| Bruttomenot | 249 005 | 275 626 | 273 779 |
| Bruttotulot | 13 353 | 13 259 | 17 690 |
| Nettomenot | 235 652 | 262 367 | 256 089 |
| Siirtyvät erät | |||
| — siirtynyt edelliseltä vuodelta | 32 910 | ||
| — siirtynyt seuraavalle vuodelle | 48 914 |
Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma, julkisoikeudelliset suoritteet (1 000 euroa)
| 2021 toteutuma |
2022 varsinainen talousarvio |
2023 esitys |
|
| Maksullisen toiminnan tuotot | |||
| — suoritteiden myyntituotot | 7 697 | 7 438 | 11 610 |
| — suoritteiden myyntituotot mom. 12.24.99 (viisumien käsittelymaksut) | 2 250 | 20 000 | 8 500 |
| Tuotot yhteensä | 9 947 | 27 438 | 20 110 |
| Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset | |||
| — erilliskustannukset | 11 027 | 13 399 | 13 765 |
| — osuus yhteiskustannuksista | 25 788 | 18 832 | 20 824 |
| Kustannukset yhteensä | 36 815 | 32 231 | 34 589 |
| Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) | -26 868 | -4 793 | -14 479 |
| Kustannusvastaavuus, % | 27 | 85 | 58 |
Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon nettobudjetoitavina tuloina ulkoasiainhallinnon suoritteiden maksuista annetun asetuksen (377/2014) mukaiset tulot sekä edustustojen pankkitilien korkotulot. Vuodesta 2015 lähtien viisumien käsittelymaksut on bruttobudjetoitu momentille 12.24.99.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Edustustoverkon vahvistaminen, perustamiskustannukset (HO 2019 kertaluonteinen) | -1 273 |
| Elintarvikealan erityisasiantuntija Suomen Pekingin-suurlähetystössä (siirto momentilta 30.20.47) | 300 |
| Elintarvikeviennin edistäminen (HO 2019 kertaluonteinen) | -1 000 |
| Elintarvikeviennin erityisasiantuntija Suomen Soulin-suurlähetystössä (siirto momentilta 30.20.47) | 300 |
| Etyj-puheenjohtajuus 2025; vakinaisen henkilöstön menot | 992 |
| EU-tason yhteensopivat tietojärjestelmät (EU Interoperability) | 1 300 |
| Kansainvälisten kehitysrahoituslaitosten ja hankinnat ja investoinnit -erityisasiantuntija Suomen Washingtonin-suurlähetystössä (siirto momentilta 24.30.66) | 300 |
| Kansainvälisten vesiasioiden koordinaattori (siirto momenteilta 30.40.21, 33.01.01, 35.01.01) | 84 |
| Kyberhankekokonaisuuksien hanketason toteutus (3 htv) (kyber) | 346 |
| Kyberturvallisuushankkeet (kyber) | 350 |
| Maahantuloasioiden käsittelyn vahvistaminen edustustoissa ja ministeriössä (HO 2019 kertaluonteinen) | -1 000 |
| Oikeusvaltio- ja demokratiatehtävät (siirto momentilta 24.30.67) | 40 |
| Oleskelulupaprosessien resurssien määräaikainen kasvattaminen | -375 |
| Opetussektorin erityisasiantuntija Suomen Kiovan-suurlähetystössä (siirto momentille 24.30.66) | -68 |
| Orbis-tietokanta vientivalvonnan ja pakotteiden hoidon käyttöön, vuotuiset käyttökulut | 100 |
| Pakote- ja vientivalvontatehtävät (5 htv) | 495 |
| Pelastus- ja kriisivalmiusasioiden erityisasiantuntija Suomen pysyvässä edustustossa EU:ssa (siirto momentilta 26.01.01) | 36 |
| Pitkäaikaisen viisumin (kansallinen D-viisumi) vaatimat tietojärjestelmäratkaisut (RRF pilari3) | -3 110 |
| Tietoturvallisuus ja muut henkilöstömenot (HO 2019) | 200 |
| Ulkoasiainhallinnon tietoturvaratkaisujen kehittäminen (HO 2019 kertaluonteinen) | -900 |
| Ulkoministeriön arkistojen järjestäminen (siirto momentille 23.01.01) | -265 |
| Virtual Finland -palvelualusta (RRF pilari2) | -2 000 |
| JTS-miljardin tuottavuussäästö | -968 |
| Matkustussäästö | -2 180 |
| Palkkausten tarkistukset | 2 018 |
| Yhteensä | -6 278 |
Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.
| 2023 talousarvio | 256 089 000 |
| 2022 II lisätalousarvio | 2 415 000 |
| 2022 talousarvio | 262 367 000 |
| 2021 tilinpäätös | 251 655 000 |
20. Tiede- ja kulttuuri-instituuttikiinteistöjen menot (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 1 005 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) ulkomailla sijaitsevien tiede- ja kulttuuri-instituuttikiinteistöjen ylläpitomenojen maksamiseen
2) ulkomailla sijaitsevien tiede- ja kulttuuri-instituuttikiinteistöjen investointimenojen maksamiseen rakennus- ja korjaushankkeissa.
Momentilta voidaan maksaa myös ennakkomaksuja. Niiden osalta määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.
Selvitysosa:Ulkomailla sijaitsevat valtion omistamat tiede- ja kulttuuri-instituuttikiinteistöt ovat Villa Lante ja asunto Roomassa, Suomen Ranskan instituutti Pariisissa, Pohjoismaiden paviljonki (kolmasosa) ja Suomen Aalto-paviljonki Venetsian biennaalialueella sekä Suomen Ateenan instituutti asuntoloineen. Kiinteistöt on vuokrattu suomalaisille tiede- ja kulttuurisäätiöille niiden toimintaan ulkomailla.
Instituuttikiinteistöistä saatavat vuokratulot on budjetoitu momentille 12.24.20.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Villa Lanten peruskorjaus | -900 |
| Vuokramuutokset | 9 |
| Yhteensä | -891 |
| 2023 talousarvio | 1 005 000 |
| 2022 talousarvio | 1 896 000 |
| 2021 tilinpäätös | 2 987 000 |
29. Ulkoministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 14 220 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös kehitysyhteistyöhön käytettyjen ja kotimaasta hankittujen palvelujen ostoihin sisältyvien arvonlisäveromenojen maksamiseen.
Selvitysosa:Arvonlisäverolain mukaan ministeriöiden kehitysyhteistyötä varten kotimaasta ostamat palvelut ovat arvonlisäverollisia. Jotta arvonlisäverolla ei rasiteta Suomen kehitysyhteistyötä, arvonlisäveromenot budjetoidaan erikseen.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Tasomuutos | 363 |
| Yhteensä | 363 |
Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.
| 2023 talousarvio | 14 220 000 |
| 2022 talousarvio | 13 857 000 |
| 2021 tilinpäätös | 12 961 744 |
74. Talonrakennukset (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 8 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) ulkoasiainhallinnon toimitilojen rakennus- ja korjaushankkeiden menojen maksamiseen
2) valtiolle vuokrattujen tilojen peruskorjausluonteisten korjaus- ja muutostöiden maksamiseen.
Momentilta voidaan maksaa myös ennakkomaksuja. Niiden osalta määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.
Selvitysosa:Ulkoministeriön investointisuunnitelma sisältää n. 35 ulkoministeriön omistamien tai vuokraamien kiinteistöjen perusparannus- tai korjaushanketta v. 2023.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Edustustoverkon vahvistaminen ja muutokset kiinteistöissä (HO 2019 kertaluonteinen) | -3 300 |
| Yhteensä | -3 300 |
| 2023 talousarvio | 8 000 000 |
| 2022 talousarvio | 11 300 000 |
| 2021 tilinpäätös | 17 485 000 |