Talousarvioesitys 2023
Luottolaitosten varoista myönnettävien eräistä korkotukilainoista annetun lain (1015/1977) 4 §:n mukainen turvavarastointilainojen korkohyvityksen enimmäismäärä on 5 %. Uusia turvavarastolainoja saa hyväksyä vuonna 2023 enintään 8 400 000 euroa.
Turvavarastolain (970/1982) 7 §:n mukaisia varastoavustuksia saa myöntää vuonna 2023 enintään 34 000 euroa.
Selvitysosa:Työ- ja elinkeinoministeriö toteuttaa yhdessä hallinnonalan yksiköiden kanssa toimenpiteitä, joilla tuetaan talouskasvua, jonka tulee olla sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävää. Talouskasvun perustana on menestyvä yritystoiminta, joka innovoi, työllistää ja luo hyvinvointia Suomeen. Hallinnonalan toimijoiden tavoitteena on rakentaa toimintaympäristö, jolla luodaan toimintaedellytyksiä kilpailukyvyn ja talouden kasvun vahvistumiselle.
Suomen taloudellisen menestyksen ja suomalaisyritysten kasvuedellytysten kannalta on keskeistä huolehtia siitä, että yritysten säädösympäristö on toimiva ja kilpailukykyinen. Hallinnonalalla toteutetaan kokonaisvaltaisesti toimenpiteitä, joilla Suomi kehittyy houkuttelevaksi ja kilpailukykyiseksi maaksi tehdä työtä ja yrittää. Yritysten kasvuedellytyksiä vahvistetaan purkamalla niitä rajoittavaa tai hidastavaa sääntelyä. Talouden kilpailullisuutta kasvatetaan ja markkinaehtoisen liiketoiminnan harjoittamisen edellytyksiä parannetaan.
Innovaatiot ja toimiva aineettoman omaisuuden suojajärjestelmä ovat keskeisiä suomalaisyritysten kasvun ja kansainvälisen kilpailukyvyn kannalta. Toimiva ja kilpailukykyinen aineettomien oikeuksien järjestelmä varmistaa yritysten innovaatioiden ja muun aineettoman omaisuuden suojan ja hyödyntämisen sekä oikeuksien tehokkaan täytäntöönpanon Suomessa ja kansainvälisesti.
Toimivat työmarkkinat ja ajanmukainen — työnantajien, työntekijöiden ja yritysten tarpeet huomioon ottava — työlainsäädäntö, osaava työvoima sekä hyvä työelämän laatu ovat yritysten kilpailuetuja. Yritysten tasapuolisista kilpailuedellytyksistä huolehditaan mm. työlainsäädännön keinoin. Paikallisen sopimisen edellytyksiä parantamalla sekä yritysten toimintaedellytyksiä ja kasvuhalukkuutta edistämällä helpotetaan tavoitetta nostaa työllisyysastetta. Työnantajien hallinnollista taakkaa pyritään keventämään lupa- ja ilmoitusmenettelyjä karsimalla.
Huoltovarmuuden ja varautumisen taso määritellään huoltovarmuuden tavoitepäätöksessä (1048/2018). Kansallisen huoltovarmuuden strateginen tavoite on turvata kriittisten infrastruktuurien, tuotannon ja palveluiden toimivuus siten, että ne kykenevät täyttämään väestön, talouselämän ja maanpuolustuksen välttämättömimmät perustarpeet kaikissa olosuhteissa.
Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti tulosalueelle seuraavat tavoitteet vuodelle 2023:
Tulosalueen tavoitteet
2021 toteutuma |
2022 arvio |
2023 arvio |
|
Konsernin virastojen digivalmiudet kasvavat | |||
— Digikypsyysindeksi (1—5) | 3,361) | > 3,12) | > 3,2 |
1) Itsearvio
2) Asiantuntija-arvio vuodesta 2022 lähtien
Henkilötyövuodet ja kokonaistyötyytyväisyys
Henkilötyövuodet | Kokonaistyötyytyväisyys (1—5) | |||||
2021 toteutuma |
2022 arvio |
2023 arvio |
2021 toteutuma |
2022 tavoite |
2023 tavoite |
|
Työ- ja elinkeinoministeriö | 437 | 424 | 430 | 3,78 | > 3,6 | > 3,65 |
ELY-keskukset | 3 153 | 3 231 | 3 200 | 3,8 | > 3,6 | > 3,6 |
Työ- ja elinkeinotoimistot | 3 385 | 4 419 | 4 400 | 3,55 | > 3,5 | > 3,5 |
Geologian tutkimuskeskus | 429 | 430 | 435 | 3,77 | 3,8 | 3,8 |
Business Finland | 598 | 580 | 556 | 3,5 | 3,7 | 4,0 |
Kilpailu- ja kuluttajavirasto | 222,2 | 226 | 226 | 3,9 | > 3,8 | 3,8 |
Patentti- ja rekisterihallitus | 419 | 423 | 437 | 4,0 | 3,9 | 4,0 |
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto | 250 | 266 | 273 | 3,7 | 3,8 | 3,8 |
Energiavirasto | 92 | 100 | 100 | 3,9 | > 3,9 | > 3,9 |
Yhteensä | 8 985 | 10 099 | 10 057 | > 3,8 | > 3,7 | > 3,8 |
01. Työ- ja elinkeinoministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 35 449 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) kuluttajatiedon julkistamispalkintoa varten
2) EU:n sisäasioiden rahastoon kuuluvasta Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastosta (AMIF) rahoitettavista hankkeista aiheutuvien siirtomenojen maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
Määrärahasta on varattu
1) 200 000 euroa energiainfrastruktuuri-investointeihin (RRF pilari1)
2) 200 000 euroa investointeihin uuteen energiateknologiaan (RRF pilari1)
3) 350 000 euroa vähähiilisen vedyn sekä hiilidioksidin talteenottoon ja hyödyntämiseen (RRF pilari1)
4) 70 000 euroa maahanmuuton digitaaliseen infrastruktuuriin (RRF pilari3)
5) 1 100 000 euroa jatkuvan oppimisen uudistukseen (RRF pilari3) ja
6) 50 000 euroa avainalojen vauhdittamiseen ja osaamisen vahvistamiseen (RRF pilari3)
osana elpymis- ja palautumissuunnitelmaa.
Selvitysosa:Työ- ja elinkeinoministeriö vastaa Suomen yrittäjyyden ja innovaatiotoiminnan toimintaympäristöstä, työmarkkinoiden toimivuudesta ja työntekijöiden työllistymiskyvystä sekä alueiden kehittymisestä. Ministeriö johtaa ja ohjaa kasvu- sekä elinkeino- ja innovaatiopolitiikkaa, työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikkaa, kuluttaja- ja kilpailupolitiikkaa, alue-, energia- ja ilmastopolitiikkaa sekä työelämän kehittämistä, työperäistä maahanmuuttoa ja maahanmuuttajien kotouttamista.
Momentin määrärahasta 1 970 000 euroa on EU:n elpymisvälineen kautta rahoitettavia kokonaisuuksia. Rahoituksesta 1 100 000 euroa kohdentuu jatkuvan oppimisen uudistukseen, jolla tuetaan koulutusvalintoja, jotka lisäävät vihreän siirtymän ja digitaalisia taitoja. Rahoituksesta 870 000 euroa on EU:n elpymisvälineen eri osa-alueiden toimeenpanoon liittyviä hallinnollisia resursseja, joilla varmistetaan toimenpiteiden tehokas toimeenpano.
Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen ministeriön toiminnalle asetetaan alustavasti seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2023:
Toiminnallinen tuloksellisuus
2021 toteutuma |
2022 arvio |
2023 arvio |
|
Hallituksen esitykset (kpl) | 41 | 27 | 10 |
— Luvatun istuntokauden aikana eduskunnalle (%) | 57 | 70 | > 80 |
— Muutoksia eduskunnassa säädösteknisten tai kielellisten puutteiden johdosta (%) | 4,2 | 0 | 0 |
Valtioneuvoston asetukset (kpl) | 44 | 30 | 20 |
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
2021 toteutuma |
2022 varsinainen talousarvio |
2023 esitys |
|
Bruttomenot | 52 063 | 46 707 | 43 949 |
Bruttotulot | 14 194 | 8 500 | 8 500 |
Nettomenot | 37 869 | 38 207 | 35 449 |
Siirtyvät erät | |||
— siirtynyt edelliseltä vuodelta | 11 057 | ||
— siirtynyt seuraavalle vuodelle | 11 589 |
Määrärahan käytöstä arvioidaan kulutusmenojen osuudeksi 35 419 000 euroa ja siirtomenojen osuudeksi 30 000 euroa.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Arkiston järjestämishanke (siirto momentille 23.01.01) | -23 |
Avainalojen vauhdittaminen (RRF pilari3) | 30 |
Harmaan talouden ohjelma (siirto momentilta 32.01.06) | 100 |
Harmaan talouden torjunta (HO 2019) | -190 |
Jatkuvan oppimisen uudistus (RRF pilari3) | -170 |
KEINO-osaamiskeskuksen toiminnan koordinaatiotehtävät (siirto momentille 32.30.40) | -180 |
Kotoutumiseen liittyvät valtionavustustehtävät (siirto momentille 32.01.02) | -70 |
Lääkekehityskeskuksen valmistelu | 200 |
Osatyökykyisten työkykyohjelma (HO 2019 kertaluonteinen) | -490 |
Palkkojen tarkistus (tekninen) | 1 |
SUPI-puhelimien ylläpito (siirto momentille 23.01.01) | -33 |
Tehoreservin hankintapäätösten oikeusturva | -46 |
Teollisuuden prosessien suora sähköistäminen ja vähähiilistäminen (RRF pilari1) | -80 |
Uudelleenkohdennus, digitalisaation kehittäminen (siirto momentille 32.01.10) | -750 |
Vähähiilinen vety sekä hiilidioksidin talteenotto ja hyödyntäminen (RRF pilari1) | -50 |
JTS-miljardin tuottavuussäästö | -260 |
Matkustussäästö | -800 |
Palkkausten tarkistukset | 553 |
Uudelleenkohdennus | -500 |
Yhteensä | -2 758 |
Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.
2023 talousarvio | 35 449 000 |
2022 II lisätalousarvio | 320 000 |
2022 talousarvio | 38 207 000 |
2021 tilinpäätös | 38 401 000 |
02. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 208 708 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) euroneuvontakeskuksista aiheutuvien menojen maksamiseen
2) porotilalain, luontaiselinkeinolain, kolttalain ja maatilalakia edeltävän lainsäädännön mukaisesti valtion hallinnassa olevien kiinteistöjen hoitomenojen maksamiseen
3) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen
4) yritysten kehittämispalvelujen kehittämisestä, edistämisestä ja ylläpidosta aiheutuviin menoihin.
Määrärahasta on varattu
1) 1 875 000 euroa jatkuvan oppimisen uudistukseen (RRF pilari3) ja
2) 70 000 euroa kasvun kiihdyttämisohjelmaan (RRF pilari3)
osana elpymis- ja palautumissuunnitelmaa.
Selvitysosa:Hallitus on antanut eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen luonnonsuojelulaiksi (HE 76/2022 vp).
Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen juomavesidirektiivin toimeenpanosta ja jätelain muuttamisesta.
Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen julkisen hallinnon automaattista päätöksentekoa koskevaksi lainsäädännöksi.
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskukset) edistävät alueellista kehittymistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset edistävät yrittäjyyttä, työmarkkinoiden toimintaa, osaamista ja kulttuuria, maaseudun elinvoimaisuutta, joukkoliikennettä ja sen kehittämistä sekä liikennejärjestelmän toimivuutta ja liikenteen turvallisuutta, hyvää ympäristöä sekä luonnon ja luonnonvarojen kestävää käyttöä alueilla sekä työvoiman maahanmuuttoa alueilla. ELY-keskuksia on 15 ja ne toimivat kiinteässä yhteistyössä maakunnan liittojen ja kuntien kanssa. Paikallishallinnon viranomaisista ELY-keskusten ohjaukseen kuuluvat työ- ja elinkeinotoimistot (TE-toimistot). Lisäksi ELY-keskuksilla ja TE-toimistoilla on valtakunnallinen kehittämis- ja hallintopalveluja tuottava virasto (KEHA-keskus).
Momentin määrärahasta 1 945 000 euroa on EU:n elpymisvälineen toimeenpanon rahoitusta. Jatkuvan oppimisen uudistuksen 1 875 000 euron määrärahasta 5 % kohdennetaan vihreitä taitoja vahvistavaan koulutukseen ja 15 % digitalisaatiovalmiuksia parantavaan koulutukseen. Rahoituksesta 70 000 euroa on EU:n elpymisvälineen eri osa-alueiden toimeenpanoon liittyviä hallinnollisia resursseja, joilla varmistetaan toimenpiteiden tehokas toimeenpano.
Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen ohjaavat ministeriöt (sisäministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö ja ympäristöministeriö) asettavat alustavasti elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2023:
Toiminnallinen tuloksellisuus
2021 toteutuma |
2022 tavoite |
2023 tavoite |
|
Asiakaspalvelutyytyväisyys (1—5) | 4,4 | > 4,0 | > 4,0 |
ELY-keskusten sidosryhmien kokonaistyytyväisyys (1—5) | 4,5 | - | > 4,0 |
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
2021 toteutuma |
2022 varsinainen talousarvio |
2023 esitys |
|
Bruttomenot | 221 702 | 225 857 | 239 708 |
Bruttotulot | 36 216 | 31 000 | 31 000 |
Nettomenot | 185 486 | 194 857 | 208 708 |
Siirtyvät erät | |||
— siirtynyt edelliseltä vuodelta | 31 145 | ||
— siirtynyt seuraavalle vuodelle | 34 329 |
Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)
2021 toteutuma |
2022 varsinainen talousarvio |
2023 esitys |
|
Julkisoikeudelliset suoritteet | |||
Maksullisen toiminnan tuotot | |||
— suoritteiden myyntituotot | 9 077 | 8 500 | 8 700 |
— muut tuotot | -73 | - | - |
Tuotot yhteensä | 9 004 | 8 500 | 8 700 |
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset | |||
— erilliskustannukset | 6 668 | 6 500 | 6 400 |
— osuus yhteiskustannuksista | 2 803 | 2 000 | 2 300 |
Kustannukset yhteensä | 9 471 | 8 500 | 8 700 |
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) | -467 | - | - |
Kustannusvastaavuus, % | 95 | 100 | 100 |
Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)
2021 toteutuma |
2022 varsinainen talousarvio |
2023 esitys |
|
Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot | |||
— muilta valtion virastoilta saatava rahoitus | 4 712 | 8 000 | 8 000 |
— EU:lta saatava rahoitus | 1 917 | - | - |
— muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus | 198 | - | - |
— yhteisrahoitteisen toiminnan muut tuotot | 1 140 | 3 000 | 3 000 |
Tuotot yhteensä | 7 967 | 11 000 | 11 000 |
Hankkeiden kokonaiskustannukset | 9 291 | 12 000 | 12 000 |
Omarahoitusosuus (tuotot - kustannukset) | -1 324 | -1 000 | -1 000 |
Omarahoitusosuus, % | 14 | 8 | 8 |
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten kautta ohjautuu rahoitusta seuraavilta talousarvion momenteilta: 30.10.51, 30.40.20, 21, 22, 31, 40, 51 ja 62, 31.10.31, 31.20.54 ja 55, 32.01.03, 20 ja 51, 32.20.41, 32.30.42, 51, 52 ja 64, 32.50.30, 33.20.31, 50 ja 52, 35.01.65, 35.10.20, 21, 22, 61 ja 63 sekä 35.20.56 ja 64.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
HE kotoutumislain muuttamisesta, tilapäinen suojelu (maahanmuuttokokonaisuus) | 1 875 |
Ilmastolain toimeenpano: maankäyttösektori ja sopeutuminen (12 htv) | 1 200 |
Jatkuvan oppimisen uudistus (RRF pilari3) | -130 |
Joutoalueiden metsitystuen hallinnointi (siirto momentille 30.40.22) (HO 2019) | -595 |
Julkisen hallinnon automaattinen päätöksenteko | 270 |
Juomavesidirektiivin toimeenpano (15 htv) | 1 125 |
Jätelain rekisterisääntelyn muutokset ja SUP-direktiivin toimeenpano (siirto momentilta 35.01.01) | 634 |
Kotoutumiseen liittyvät valtionavustukset (1 htv) (siirto momentilta 32.01.01) | 70 |
Kuntakokeilujen asiakastuki (siirto momentilta 32.01.03) | 210 |
Luonnonsuojelulain uudistus (22,5 htv) | 1 575 |
Maahanmuuttajien kotoutuminen ja työvoiman maahanmuuton edistäminen | -200 |
Monitorointi (CAP27) (22,5 htv) | 1 700 |
Ohjaamoiden monialaisuuden vahvistaminen (RRF pilari3) | -60 |
Oikeudellinen tuki (siirto momentille 32.01.03) | -195 |
Perhevapaalta töihin -hanke (siirto momentille 32.30.51) | -220 |
Pientalojen öljylämmityksestä luopumisen avustusten käsittely | 3 000 |
Pitkään perhevapailla olevien työllistymisen parantaminen | -340 |
Pk-yritysten rekrytointitukikokeilu (HO 2019 kertaluonteinen) | -450 |
Siviilipalveluskeskus (3 htv) | 210 |
Turvealan romutuspalkkion toimeenpano | -210 |
Uudelleenkohdennus, digitalisaation kehittäminen (siirto momentille 32.01.10) | -2 000 |
Vihreän siirtymän investointien lupamenettelyjen vauhdittaminen (60 htv) | 4 100 |
Ympäristösopimusten käsittely (CAP27) (30 htv) | 1 600 |
Öljylämmityksestä luopuminen | -50 |
Öljylämmityksestä luopuminen (RRF pilari1) | -1 100 |
Matkustussäästö | -820 |
Palkkausten tarkistukset | 3 274 |
Toimistotilasäästö | -622 |
Yhteensä | 13 851 |
Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.
2023 talousarvio | 208 708 000 |
2022 II lisätalousarvio | 6 566 000 |
2022 talousarvio | 194 857 000 |
2021 tilinpäätös | 188 670 000 |
03. Työ- ja elinkeinotoimistojen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 273 576 000 euroa.
Selvitysosa:Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden uudelleen järjestämistä koskevaksi lainsäädännöksi.
Työ- ja elinkeinotoimiston (TE-toimisto) tehtävänä on yritys- ja työnantajalähtöinen työnvälitys, joka tukee nopeaa työllistymistä ja avoimien työpaikkojen mahdollisimman tehokasta täyttöä. TE-toimistot toimivat ELY-keskusten alaisina paikallishallinnon viranomaisena.
Työ- ja elinkeinoministeriö päättää, kuinka suuri osa työ- ja elinkeinotoimistojen toimintamenoihin tarkoitetuista määrärahoista käytetään työllistymistä edistävään monialaiseen yhteispalveluun.
Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti työ- ja elinkeinotoimistoille seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2023:
Toiminnallinen tuloksellisuus
2021 toteutuma |
2022 tavoite |
2023 tavoite |
|
Työnantaja-asiakkaiden kokonaistyytyväisyys (1—5) | 4,1 | > 4,0 | > 4,0 |
Työnhakija-asiakkaiden kokonaistyytyväisyys (1—5) | 4,1 | > 4,0 | > 4,0 |
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
2021 toteutuma |
2022 varsinainen talousarvio |
2023 esitys |
|
Bruttomenot | 226 220 | 268 329 | 273 976 |
Bruttotulot | 468 | 400 | 400 |
Nettomenot | 225 752 | 267 929 | 273 576 |
Siirtyvät erät | |||
— siirtynyt edelliseltä vuodelta | 54 680 | ||
— siirtynyt seuraavalle vuodelle | 39 444 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Kohti oppisopimusta -malli | -200 |
Kuntakokeilujen asiakastuki (siirto momentille 32.01.02) | -210 |
Kuntakokeilujen vuosien 2023—2024 jatkon rahoitus (siirto momentilta 32.30.51) | 2 133 |
Maahanmuuttajien palvelut (siirto momentille 32.50.03) | -1 400 |
Oikeudellinen tuki (siirto momentilta 32.01.02) | 195 |
ONNI-hanke | -1 000 |
ONNI-hankkeen vakinaistaminen (siirto momentilta 32.30.51) | 2 500 |
Osatyökykyisten työkykyohjelma (HO 2019 kertaluonteinen) | -1 410 |
TE-palvelu-uudistuksen muutoskustannukset | 1 507 |
Turvealan ohjaus- ja neuvontapalvelut | -180 |
Työllisyyden edistäminen ja palvelujen kehittäminen, kehittämisraha | -5 000 |
Työllisyyden kuntakokeilu | -1 084 |
Työllisyyspalveluiden hallinnon kehittäminen, kuntien roolin vahvistaminen työvoimapalveluiden tuottamisessa (HO 2019 kertaluonteinen) | -1 000 |
Uudelleenkohdennus, digitalisaation kehittäminen (siirto momentille 32.01.10) | -2 000 |
Valtionhallintoon työllistettyjen htv-kiintiö (siirto momentilta 32.30.51) | 9 300 |
Väliinputoajat työmarkkinoilla -palvelu | -200 |
Matkustussäästö | -400 |
Palkkausten tarkistukset | 4 803 |
Toimistotilasäästö | -706 |
Tasomuutos | -1 |
Yhteensä | 5 647 |
2023 talousarvio | 273 576 000 |
2022 II lisätalousarvio | -764 000 |
2022 talousarvio | 267 929 000 |
2021 tilinpäätös | 210 516 000 |
04. Geologian tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 31 515 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) tutkimustoimintaan liittyvien kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuista, rahoitusosuuksista ja yhteistyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen
2) EU:n rakennerahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen
3) yhteisprofessuureista aiheutuvien menojen ja rahoitusosuuksien maksamiseen.
Selvitysosa:Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) tehtävänä on tuottaa, koota ja hyödyntää geotieteellistä tietoa, joka edistää maankamaran luonnonvarojen kestävää käyttöä. Tutkimuskeskusta kehitetään geotiedon tuottajana, kokoajana ja hyödyntämisen edistäjänä sekä eurooppalaisena geotieteellisen tutkimuksen huippuosaajana.
GTK tuottaa tieteellisiä tuloksia ja innovaatioita vauhdittamaan siirtymää kestävään, hiilineutraaliin maailmaan sekä syventää tutkimuslaitosten, yritysten ja korkeakoulujen yhteistyötä elinkeinoelämän toimintaedellytysten parantamiseen.
Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti Geologian tutkimuskeskukselle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2023:
Toiminnallinen tuloksellisuus
2021 toteutuma |
2022 tavoite |
2023 tavoite |
|
Tulosalueen osuus ydintoiminnasta (%) | |||
— asiakasratkaisut | 12,6 | 20 | 20 |
— tiede ja innovaatiot | 29,7 | 35 | 35 |
— geotieto | 27,2 | 25 | 25 |
— muu ydintoiminta | 30,5 | 20 | 20 |
Yhteisrahoitteinen toiminta | |||
— osuus ydintoiminnan htv-kertymästä (%) | 25,0 | 25 | 25 |
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
2021 toteutuma |
2022 varsinainen talousarvio |
2023 esitys |
|
Bruttomenot | 48 545 | 45 845 | 45 015 |
Bruttotulot | 15 579 | 13 000 | 13 500 |
Nettomenot | 32 966 | 32 845 | 31 515 |
Siirtyvät erät | |||
— siirtynyt edelliseltä vuodelta | 9 840 | ||
— siirtynyt seuraavalle vuodelle | 10 221 |
Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)
2021 toteutuma |
2022 varsinainen talousarvio |
2023 esitys |
|
Maksullisen toiminnan tuotot | |||
— suoritteiden myyntituotot | 7 917 | 8 000 | 8 000 |
— muut tuotot | 34 | - | - |
Tuotot yhteensä | 7 951 | 8 000 | 8 000 |
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset | |||
— erilliskustannukset | 3 395 | 5 650 | 3 800 |
— osuus yhteiskustannuksista | 3 668 | 1 750 | 3 640 |
Kustannukset yhteensä | 7 063 | 7 400 | 7 440 |
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) | 888 | 600 | 560 |
Kustannusvastaavuus, % | 113 | 108 | 108 |
Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)
2021 toteutuma |
2022 varsinainen talousarvio |
2023 esitys |
|
Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot | |||
— muilta valtion virastoilta saatava rahoitus | 3 854 | 2 800 | 2 800 |
— EU:lta saatava rahoitus | 990 | 1 000 | 1 000 |
— muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus | 2 305 | 1 200 | 1 700 |
Tuotot yhteensä | 7 149 | 5 000 | 5 500 |
Hankkeiden kokonaiskustannukset | 12 062 | 10 000 | 11 000 |
Omarahoitusosuus (tuotot - kustannukset) | -4 913 | -5 000 | -5 500 |
Omarahoitusosuus, % | 41 | 50 | 50 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Uudelleenkohdennus (siirto momentille 32.01.10) | -750 |
JTS-miljardin tuottavuussäästö | -135 |
Matkustussäästö | -760 |
Palkkausten tarkistukset | 410 |
Toimistotilasäästö | -95 |
Yhteensä | -1 330 |
2023 talousarvio | 31 515 000 |
2022 II lisätalousarvio | 228 000 |
2022 talousarvio | 32 845 000 |
2021 tilinpäätös | 33 347 000 |
05. Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandin toimintamenot (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 103 642 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää enintään 1 000 000 euroa Business Finland -yhtiön toiminnasta aiheutuvien sanktioluonteisten menojen, vahingonkorvausten, oikeudenkäyntikulujen, viivästyskorkojen, kurssitappioiden ja muiden näihin rinnastettavien menojen maksamiseen.
Määrärahasta voidaan suorittaa myös ennakkomaksuja Business Finland -yhtiölle siltä Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandille ostettavien palvelujen osalta.
Määrärahasta on varattu
1) 610 000 euroa vähähiilisen vedyn sekä hiilidioksidin talteenottoon ja hyödyntämiseen (RRF pilari1)
2) 600 000 euroa keskeisten materiaalien ja teollisuuden sivuvirtojen uudelleenkäyttöön ja kierrätykseen (RRF pilari1)
3) 1 300 000 euroa kiinteistö- ja rakentamisalan vähähiilisten ratkaisujen tukiohjelmaan (RRF pilari1)
4) 100 000 euroa mikroelektroniikan arvoketjuun (RRF pilari2)
5) 300 000 euroa innovaatio-ja tutkimusinfrastruktuuriin (RRF pilari3)
6) 500 000 euroa veturihankkeisiin (RRF pilari3)
7) 50 000 euroa avainalojen vauhdittamiseen ja osaamisen vahvistamiseen (RRF pilari3)
8) 50 000 euroa innovatiivisiin kasvuyrityksiin (RRF pilari3)
9) 20 000 euroa teollisuuden vähähiilisyyteen, kiertotalouteen, digitaalisuuteen ja teolliseen palveluvientiin (RRF pilari3)
10) 400 000 euroa terveys- ja hyvinvointiosaamiseen ja -teknologiaan (RRF pilari3)
11) 260 000 euroa luovien alojen rakennetukeen (RRF pilari3) ja
12) 1 750 000 euroa matkailualan kestävään ja digitaalisen kasvuun (RRF pilari3)
osana elpymis- ja palautumissuunnitelmaa.
Selvitysosa:Business Finland -kokonaisuus muodostuu Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandista ja Business Finland -nimisestä osakeyhtiöstä.
Business Finland edistää elinkeinojen kestävää kehittymistä teknologian, innovaatioiden ja kasvurahoituksen keinoin. Tämä uudistaa elinkeinoja, kasvattaa jalostusarvoa ja tuottavuutta, lisää vientiä ja yritysten kansainvälistymistä, parantaa työelämän laatua sekä luo näin työllisyyttä ja hyvinvointia. Tulokset saavutetaan asiakkaiden tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnalla sekä kansainvälisen liiketoiminnan kehittämisellä, joihin Business Finland kannustaa rahoituksella, ohjelmatoiminnalla sekä kansainvälistymis- ja muilla neuvontapalveluilla hyödyntäen myös kansainvälisiä kumppanuuksia. Business Finland edistää toiminnallaan myös Suomeen suuntautuvia ulkomaisia investointeja ja pääomasijoituksia sekä Suomeen suuntautuvaa ulkomaista matkailua. Business Finland tukee kansainvälisten osaajien sijoittumista Suomeen ja asiantuntemuksen hyödyntämistä yritysten kasvussa, kansainvälistymisessä ja uudistumisessa sekä investointien kasvussa.
Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnassa asiakkaita ovat yritykset sekä tutkimus- ja julkiset organisaatiot. Kansainvälistymispalveluja Suomessa ja ulkomailla suunnataan erityisesti pk-yritysten kansainvälistymisvalmiuksien vahvistamiseen ja toimintaedellytysten kehittämiseen. Yhteistyö ulkoasiainhallinnon edustustojen kanssa vahvistaa Team Finland -verkoston palvelukykyä maailmalla.
Ulkomaisten investointien ja pääomien hankinnassa kohteena ovat erityisesti osaamisintensiiviset alat, korkean lisäarvon tuotanto sekä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatioinvestoinnit. Matkailun edistämisessä vahvistetaan ja kehitetään Suomen matkailumaakuvaa, matkailupalvelujen vientiä ja kysyntää yhdessä matkailualojen ja muiden toimijoiden kanssa sekä tuetaan matkailuyritysten kansainvälistymistä.
Momentin määrärahasta 5 940 000 euroa on EU:n elpymisvälineen toimeenpanon rahoitusta. Rahoituksesta 1 750 000 euroa kohdentuu matkailualan kestävän ja digitaalisen kasvun tukemiseen, ja sillä tuetaan yrityksiä tiedolla johtamisen ja kestävän matkailun valmennuskokonaisuuksilla tavoitteena matkailualan kestävä ja digitaalinen kasvu. Toimenpiteet luovat edellytyksiä kestävälle yritystoiminnalle niin matkailuyrityksissä kuin matkailualaa tukevilla toimialoilla. Matkailualan toimenpiteet tukevat digitaalista ulottuvuutta (40 %). Kehittämistoimenpiteillä tuetaan digitaalisten toimintatapojen käyttöönottoa matkailun kestävyyden (ml. hiilijalanjälki) seurannassa, tiedolla johtamisessa ja matkailupalveluiden myynnin edistämisessä. Määrärahasta 4 190 000 euroa on EU:n elpymisvälineen muiden osa-alueiden toimeenpanoon liittyviä markkinointi-, selvitys-, tuki- ja muita hallinnollisia resursseja, joilla varmistetaan toimenpiteiden tehokas toimeenpano.
Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti Business Finlandille seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2023:
Toiminnallinen tuloksellisuus
2021 toteutuma |
2022 tavoite |
2023 tavoite |
|
Business Finlandin asiakkaiden lukumäärä1)/yhteenlasketut toimintamenot (asiakasta / milj. euroa) | 62 | > 66 | > 67 |
Business Finlandin asiakkaiden suositteluhalukkuus (-100—100) | 59 | > 60 | > 62 |
1) Asiakkaiden lukumäärässä ei ole otettu huomioon koronarahoitusasiakkaita, sillä koronarahoitus on ollut Business Finlandin tavanomaisesta toiminnasta poikkeava erillistehtävä.
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
Innovaatiotoiminnan edistäminen, kansainvälistymispalvelut, hanke- ja ohjelmatoiminta sekä Suomeen suuntautuvien ulkomaisten investointien ja pääomasijoitusten edistäminen | 79 902 000 |
Talent-toiminta (sisältäen Work in Finland -rakenteen perustamisen) | 3 500 000 |
Osakan maailmannäyttely 2025 | 2 500 000 |
RRF-toiminta | 5 940 000 |
Suomeen suuntautuvan matkailun edistäminen | 11 800 000 |
Yhteensä | 103 642 000 |
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
2021 toteutuma |
2022 varsinainen talousarvio |
2023 esitys |
|
Bruttomenot | 99 936 | 108 863 | 103 742 |
Bruttotulot | 456 | 100 | 100 |
Nettomenot | 99 480 | 108 763 | 103 642 |
Siirtyvät erät | |||
— siirtynyt edelliseltä vuodelta | 32 608 | ||
— siirtynyt seuraavalle vuodelle | 40 396 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
6G:n, tekoälyn ja kvanttilaskennan kehittämisympäristöt (RRF pilari2) | -100 |
Audiovisuaalisen tuotantotuen hallinnointi ja markkinointikulut (HO 2019 kertaluonteinen) | -500 |
Avainalojen vauhdittaminen (RRF pilari3) | -220 |
Innovatiiviset kasvuyritykset (RRF pilari3) | -150 |
Maahanmuuton digitaalinen infrastruktuuri (RRF pilari3) | -1 320 |
Matkailualan kestävän ja digitaalisen kasvun tukeminen (RRF pilari3) | -2 250 |
Matkailun edistäminen, Visit Finland | 2 000 |
Mikroelektroniikan arvoketju (RRF pilari2) | -50 |
Sopimuskorotukset Business Finland Oy:lle | 1 036 |
Teollisuuden prosessien suora sähköistäminen ja vähähiilistäminen (RRF pilari1) | -400 |
Teollisuuden vähähiilisyys, kiertotalous, digitaalisuus ja teollinen palveluvienti (RRF pilari3) | -780 |
Tuki luovien alojen ja tapahtuma-alan yrityksille pilottien toteuttamiseksi (RRF pilari3) | -320 |
Uudelleenkohdennus, digitalisaation kehittäminen (siirto momentille 32.01.10) | -1 500 |
Viennin ja kansainvälistymisen edistäminen (HO 2019) | 2 000 |
Vähähiilinen vety sekä hiilidioksidin talteenotto ja hyödyntäminen (RRF pilari1) | 10 |
JTS-miljardin tuottavuussäästö | -184 |
Matkustussäästö | -600 |
Palkkausten tarkistukset | 230 |
Toimistotilasäästö | -23 |
Uudelleenkohdennus | -2 000 |
Yhteensä | -5 121 |
Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.
2023 talousarvio | 103 642 000 |
2022 II lisätalousarvio | 523 000 |
2022 talousarvio | 108 763 000 |
2021 tilinpäätös | 107 268 000 |
06. Kilpailu- ja kuluttajaviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 19 261 000 euroa.
Selvitysosa:Kilpailu- ja kuluttajavirasto luo edellytyksiä talouskasvulle edistämällä markkinoiden toimivuutta. Hyvin toimivat markkinat kiihdyttävät tuottavuutta ja innovointia muodostaen edellytyksen menestyvälle kotimaiselle yritystoiminnalle ja kuluttajien hyvinvoinnille. Kuluttajien luottamus toimintaympäristöön ja toimijoihin markkinoilla vahvistaa yksityistä kysyntää.
Virasto ehkäisee kotimarkkinoiden liiallista keskittymistä yrityskauppavalvonnalla ja puuttuu jälkikäteen kartelleihin ja muihin kuluttajille haitallisiin kilpailunrajoituksiin. Kuluttajavastuualueen ylijohtaja toimii kuluttaja-asiamiehenä. Kuluttajansuojalla edistetään kuluttajien tietoisia valintoja sekä torjutaan harhaanjohtavia ja sopimattomia menettelyjä. Virasto hoitaa myös kuluttajaneuvonnan tehtäviä ja vaikuttaa yleisesti kilpailun toimivuuteen ja kuluttajien aseman turvaamiseen.
Virasto tuottaa selvityksiä ja laskelmia eri sääntelyvaihtoehdoista ja vaihtoehtojen vaikutuksista markkinoiden toimivuuteen ja kuluttajiin. Tämä vaikutusarviointityö tukee valtionhallinnon yhteistä tavoitetta vahvistaa julkisen sektorin tietopohjaista päätöksentekoa.
Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti Kilpailu- ja kuluttajavirastolle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2023:
Toiminnallinen tuloksellisuus
2021 toteutuma |
2022 tavoite |
2023 tavoite |
|
Kilpailu- ja kuluttajavirasto tuottaa yhteiskunnallista lisäarvoa kansantaloudelle ja kuluttajille | |||
— Sidosryhmien arvio (1—5) | 4,2 | > 3,9 | > 3,9 |
Kilpailu- ja kuluttajaviraston henkilöstön asiantuntijuus on vahvaa | |||
— Sidosryhmien arvio (1—5) | 4,2 | > 3,9 | > 3,9 |
Henkilötyövuosien arvioitu jakautuminen toimialoittain
2021 toteutuma |
2022 tavoite |
2023 tavoite |
|
Markkinoiden toimivuuden edistäminen | 29,1 | 28,5 | 28,5 |
Kilpailuvalvonta | 76,6 | 79,5 | 83,0 |
Kuluttaja-asiamiehen valvonta ja muu kuluttajansuoja | 49,9 | 50,5 | 50,5 |
Kuluttajaneuvonta | 50,3 | 50,0 | 50,0 |
Hallintopalvelut | 16,3 | 17,5 | 17,5 |
Yhteensä | 222,2 | 226,0 | 229,5 |
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
2021 toteutuma |
2022 varsinainen talousarvio |
2023 esitys |
|
Bruttomenot | 18 401 | 19 328 | 19 661 |
Bruttotulot | 411 | 400 | 400 |
Nettomenot | 17 990 | 18 928 | 19 261 |
Siirtyvät erät | |||
— siirtynyt edelliseltä vuodelta | 876 | ||
— siirtynyt seuraavalle vuodelle | 1 346 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Harmaan talouden ohjelma (siirto momentille 32.01.01) | -100 |
Harmaan talouden torjunta (HO 2019) | -1 |
Kilpailu- ja kuluttajapolitiikan vahvistaminen (HO 2019) | 150 |
Kilpailulain yrityskauppavalvonnan soveltamisalan laajentaminen | 300 |
Uudelleenkohdennus (siirto momentille 32.01.10) | -100 |
JTS-miljardin tuottavuussäästö | -42 |
Matkustussäästö | -50 |
Palkkausten tarkistukset | 304 |
Toimistotilasäästö | -128 |
Yhteensä | 333 |
2023 talousarvio | 19 261 000 |
2022 II lisätalousarvio | 168 000 |
2022 talousarvio | 18 928 000 |
2021 tilinpäätös | 18 460 000 |
07. Patentti- ja rekisterihallituksen toimintamenot (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 10 892 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuihin ja kansainväliseen toimintaan liittyviin projekteihin.
Momentille budjetoidaan hakemus-, ilmoitus- ja käsittelymenettelyistä johtuen tulot pääsääntöisesti maksuperusteisena.
Selvitysosa:Teollisoikeuksien ja yritys- ja yhteisötoiminnan asiantuntijaorganisaationa Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) edistää ja kehittää yrittäjyyttä, innovatiivisuutta ja yhteisöllistä toimintaa Suomessa ja kansainvälisesti.
Talousarvioesityksessä varaudutaan eurooppalaisen yhtenäispatentin voimaantuloon vuoden 2023 alusta lukien.
Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen osakeyhtiölain muuttamiseksi.
Momentilta maksetaan 650 000 euroa säätiövalvonnan ja teollisoikeusasiamiesten valvonnan kustannuksia sekä 2 260 000 euroa tilintarkastusvalvonnan kustannuksia. Vastaavan suuruiset valvontamaksut tuloutuvat momentille 11.19.09.
Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti Patentti- ja rekisterihallitukselle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2023:
Toiminnallinen tuloksellisuus
2021 toteutuma |
2022 tavoite |
2023 tavoite |
|
Asiakastyytyväisyys (1—5) | 4,0 | 4,0 | 4,0 |
Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)
2021 toteutuma |
2022 varsinainen talousarvio |
2023 esitys |
|
Omakustannusarvoon hinnoiteltavat julkisoikeudelliset suoritteet | |||
Maksullisen toiminnan tuotot | |||
— suoritteiden myyntituotot | 53 596 | 49 286 | 49 220 |
— muut tuotot | 732 | - | 885 |
Tuotot yhteensä | 54 328 | 49 286 | 50 105 |
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset | |||
— erilliskustannukset | 48 391 | 48 054 | 51 370 |
— osuus yhteiskustannuksista | 12 066 | 13 329 | 13 682 |
Kustannukset yhteensä | 60 457 | 61 383 | 65 052 |
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) | -6 129 | -12 097 | -14 947 |
Kustannusvastaavuus, % | 90 | 80 | 77 |
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
2021 toteutuma |
2022 varsinainen talousarvio |
2023 esitys |
|
Bruttomenot | 59 371 | 62 222 | 61 008 |
Bruttotulot | 54 357 | 49 286 | 50 116 |
Nettomenot | 5 014 | 12 936 | 10 892 |
Siirtyvät erät | |||
— siirtynyt edelliseltä vuodelta | 12 515 | ||
— siirtynyt seuraavalle vuodelle | 13 728 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Harmaan talouden torjunta (HO 2019) | -350 |
Kaupparekisterin maksuttoman tietopalvelun tulokompensaatio | 1 000 |
Osakeyhtiölain muutokset | 500 |
Uudelleenkohdennus (siirto momentille 32.01.10) | -3 000 |
Matkustussäästö | -70 |
Toimistotilasäästö | -124 |
Yhteensä | -2 044 |
2023 talousarvio | 10 892 000 |
2022 talousarvio | 12 936 000 |
2021 tilinpäätös | 6 227 112 |
08. Turvallisuus- ja kemikaaliviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 22 880 000 euroa.
Nettobudjetoinnissa otetaan huomioon kemikaalituoterekisterin ja akkreditointipalvelujen maksut, Euroopan kemikaaliviraston komission asetuksen (EY) N:o 340/2008 perusteella maksamat palkkiot, erillisenä palveluna tehtävien kasvinsuojeluaineiden ja biosidien arviointien korvaukset sekä yhteishankkeista muilta osapuolilta saatava rahoitus.
Selvitysosa:Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) on yhteiskunnan ja elinkeinoelämän kannalta keskeisillä toimialoilla toimiva lupa- ja valvontaviranomainen. Tukesin tehtävänä on valvoa ja edistää palveluiden, teollisen toiminnan ja tuotteiden turvallisuutta ja luotettavuutta. Tukes edistää mineraalivarojen hallintaa ja toimii kansallisena akkreditointielimenä. Tavoitteena on toimijoiden vastuullisuuden ja riskienhallinnan parantaminen turvallisuuden edistämiseksi ja henkilö-, omaisuus- ja ympäristövahinkojen ehkäisemiseksi, kemikaalien terveys- ja ympäristöhaittojen vähentämiseksi sekä tasapuolisten kilpailuolosuhteiden varmistamiseksi. Toiminta kohdistuu riski- ja tietoperusteisesti markkinoilla oleviin tuotteisiin, kemikaaleihin, tuotantolaitoksiin, laitteistoihin, palveluihin sekä yritysten ja kuluttajien toimintatapoihin.
Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen juomavesidirektiivin toimeenpanosta ja jätelain muuttamisesta.
Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen kaivoslain muuttamisesta.
Työ- ja elinkeinoministeriö, sisäministeriö pelastustoimen laitteiden valvonnan osalta sekä maa- ja metsätalousministeriö, ympäristöministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö kemikaalien tuotevalvonnan osalta asettavat alustavasti Turvallisuus- ja kemikaalivirastolle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2023:
Toiminnallinen tuloksellisuus
2021 toteutuma |
2022 tavoite |
2023 tavoite |
|
— Asiakas- ja sidosryhmätyytyväisyys (1—5) | 4,0 | > 4,0 | > 4,0 |
— Yrityksen itsearvio tehdyistä turvallisuutta edistävistä muutoksista | 69 | > 71 | > 71 |
Osa maksullisen toiminnan tuloista on budjetoitu momentille 12.32.20.
Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)
2021 toteutuma |
2022 varsinainen talousarvio |
2023 esitys |
|
Omakustannusarvoon hinnoiteltavat julkisoikeudelliset suoritteet | |||
Maksullisen toiminnan tuotot | |||
— suoritteiden myyntituotot | 7 455 | 7 000 | 7 000 |
Tuotot yhteensä | 7 455 | 7 000 | 7 000 |
— tästä toimintamenomomentille nettouttamattomat tuotot | 3 187 | 3 000 | 3 744 |
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset | |||
— erilliskustannukset | 4 564 | 4 200 | 3 900 |
— osuus yhteiskustannuksista | 3 738 | 2 800 | 3 100 |
Kustannukset yhteensä | 8 302 | 7 000 | 7 000 |
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) | -847 | - | - |
Kustannusvastaavuus, % | 90 | 100 | 100 |
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
2021 toteutuma |
2022 varsinainen talousarvio |
2023 esitys |
|
Bruttomenot | 25 403 | 27 365 | 28 021 |
Bruttotulot | 5 722 | 4 870 | 5 141 |
Nettomenot | 19 681 | 22 495 | 22 880 |
Siirtyvät erät | |||
— siirtynyt edelliseltä vuodelta | 4 198 | ||
— siirtynyt seuraavalle vuodelle | 6 223 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Biosidien ja kasvinsuojeluaineiden riskinarviointi- ja lupatehtävät, kertaluonteinen (4 htv) | 400 |
Juomavesidirektiivin toimeenpano (2 htv) | 255 |
Kaivoslain toimeenpanoon liittyvät tehtävät | 160 |
Palkkausten tarkistukset (tekninen) | -1 |
SUP-direktiivin toimeenpano (siirto momentilta 35.01.01) | 20 |
Tukesin toiminnan turvaaminen | -1 000 |
Uudelleenkohdennus (siirto momentille 32.01.10) | -500 |
Uudet markkinavalvontatehtävät (2 htv) | 242 |
Uudet markkinavalvontatehtävät (siirto momentilta 35.01.01) | 240 |
Vihreän siirtymän investointien lupamenettelyjen vauhdittaminen | 500 |
Matkustussäästö | -200 |
Palkkausten tarkistukset | 289 |
Toimistotilasäästö | -20 |
Yhteensä | 385 |
2023 talousarvio | 22 880 000 |
2022 II lisätalousarvio | 610 000 |
2022 talousarvio | 22 495 000 |
2021 tilinpäätös | 21 706 000 |
09. Energiaviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 9 117 000 euroa.
Määrärahasta on varattu 100 000 euroa julkiseen latausinfrastruktuuriin ja kaasutankkausverkkoon (RRF pilari1) osana elpymis- ja palautumissuunnitelmaa.
Selvitysosa:Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen sähkö- ja maakaasuverkkomaksuista annetun lain muuttamisesta.
Energiavirasto hoitaa energia- ja ilmastopolitiikan toimeenpanotehtäviä, joita ovat energiamarkkinoiden sekä ilmastotavoitteiden politiikkatoimien toteutumisen valvontaan ja edistämiseen liittyvät virastolle lainsäädännössä asetetut tehtävät. Energiaviraston vastuulle kuuluvat energiamarkkinoiden eli sähkön ja maakaasun tukku- ja vähittäismarkkinoiden sekä sähkö- ja maakaasuverkkotoiminnan valvonta ja edistäminen. Ilmastotavoitteiden politiikkatoimien osalta viraston vastuulle kuuluvat päästökaupan, uusiutuvan energian tukijärjestelmien, biopolttoaineiden kestävyyskriteerien sekä energiatehokkuuden valvonta ja edistäminen. Energiavirastolle kuuluu myös muita energia- ja ilmastopolitiikan toimeenpanotehtäviä.
Momentin määrärahasta 100 000 euroa on EU:n elpymisvälineen kautta rahoitettavaa ja kohdentuu julkisen latausinfrastruktuurin ja kaasutankkausverkon tukemisen hallinnollisiin resursseihin.
Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti Energiavirastolle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2023:
Toiminnallinen tuloksellisuus
2021 toteutuma |
2022 tavoite |
2023 tavoite |
|
Viraston asianhallintaprosessin digitalisointi | |||
— Sähköisesti tuotettujen kirjaustapahtumien osuus kaikista kirjaustapahtumista (%) | 65 | > 70 | > 70 |
Viraston lupaprosessien sujuvoittaminen | |||
— Verkkolupien käsittelyaika (pv) | 79 | < 50 | < 50 |
— Hankelupien käsittelyaika (pv) | 29 | < 40 | < 40 |
— Päästölupien käsittelyaika (pv) | 80 | < 50 | < 50 |
Energiamarkkinoiden valvonnan taloudellisuus | |||
— Sähkö- ja maakaasuvalvonnan toimintakulut/sähkön ja maakaasun kulutus (c/kWh) | 0,0042 | < 0,0050 | < 0,0050 |
Ilmastotavoitteiden edistämisen taloudellisuus | |||
— Päästökaupan hallinnoinnin toimintakustannukset päästökaupan piiriin kuuluvaa laitosta kohden (euroa/laitos) | 5 116 | < 4 000 | < 4 000 |
— Uusiutuvan energian tuotantotukien hallinnointikustannukset järjestelmässä mukana olevilla laitoksilla tuotettua sähköä kohden (euroa/MWh) | 0,35 | < 0,30 | < 0,30 |
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
2021 toteutuma |
2022 varsinainen talousarvio |
2023 esitys |
|
Bruttomenot | 10 274 | 10 306 | 10 837 |
Bruttotulot | 2 563 | 1 720 | 1 720 |
Nettomenot | 7 711 | 8 586 | 9 117 |
Siirtyvät erät | |||
— siirtynyt edelliseltä vuodelta | 984 | ||
— siirtynyt seuraavalle vuodelle | 1 349 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Alueelliset energianeuvontatehtävät (siirto momentilta 32.01.40) | 80 |
Sijaintitietopalvelu | 300 |
Uudelleenkohdennus (siirto momentille 32.01.10) | -100 |
Viraston kyberturvallisuutta edistävät toimenpiteet | 215 |
JTS-miljardin tuottavuussäästö | -37 |
Matkustussäästö | -60 |
Palkkausten tarkistukset | 133 |
Yhteensä | 531 |
Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.
2023 talousarvio | 9 117 000 |
2022 II lisätalousarvio | 73 000 |
2022 talousarvio | 8 586 000 |
2021 tilinpäätös | 8 076 000 |
10. Digitalisaation kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 44 500 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) digitalisaatiota edistävien tietojärjestelmäuudistusten ja digitaalisten palveluiden kehittämiseen, käyttöönottoon ja kehittämisen aikaiseen ylläpitoon
2) digitalisaatiohankkeiden toimeenpanon tukemiseen ja arviointiin
3) enintään 50 henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen ja vakinaisen henkilöstön palkkausmenoihin.
Määrärahasta on varattu
1) 4 000 000 euroa yritysten digitaloushankkeelle (RRF pilari2)
2) 800 000 euroa tehokkaan rahanpesun estämisen valvonnan ja täytäntöönpanon varmistamiseen (RRF pilari2)
3) 7 000 000 euroa pohjoismaisen työvoimapalvelumallin digitalisaatiohankkeelle (RRF pilari3)
osana elpymis- ja palautumissuunnitelmaa.
Selvitysosa:Määräraha on tarkoitettu digitalisaatiota edistävien tietojärjestelmäuudistusten ja digitaalisten palveluiden kehittämiseen. Määrärahalla rahoitetaan keskeisiä digitaalisuutta edistäviä uudistuksia, joita toteutetaan työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalla tai yhteistyössä muiden hallinnonalojen kanssa.
Momentin määrärahasta 11 800 000 euroa on EU:n elpymisvälineen toimeenpanon rahoitusta. Reaaliaikataloushankkeen tavoitteena on vauhdittaa datataloutta ja digitalisaatiokehitystä. Pohjoismaisen työvoimapalvelumallin toimeenpanolla tuetaan digitaalista ulottuvuutta kehittämällä asiakaslähtöisen toimintatavan edellyttämiä laadukkaita sähköisiä palveluja ja työvoimapalvelujen toimintaa tukevia järjestelmiä. Digitalisaatiorahoituksen tavoitteena on varmistaa, että merkittävä osa pohjoismaisen työvoimapalvelumallin edellyttämistä digitaalisista toiminnoista on rakennettu TE-palveluiden tietojärjestelmään.
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
Luvat ja valvonta -hanke | 1 500 000 |
Reaaliaikataloushanke (RRF pilari2) | 4 000 000 |
Tehokkaan rahanpesun estämisen valvonta ja täytäntöönpano (RRF pilari2) | 800 000 |
Pohjoismainen työvoimapalvelumalli (RRF pilari3) | 7 000 000 |
TE-digi -hanke | 15 000 000 |
TE-palvelu-uudistus | 4 000 000 |
Work in Finland | 1 000 000 |
Hallinnonalan digitalisaation kehittäminen | 11 200 000 |
Yhteensä | 44 500 000 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Luvat ja valvonta -hanke | -680 |
Pohjoismainen työvoimapalvelumalli (RRF pilari3) | -6 000 |
TE-digi -hanke | -5 800 |
Tehokkaan rahanpesun estämisen valvonnan ja täytäntöönpanon varmistaminen (RRF pilari2) | -2 600 |
TE-palvelu-uudistuksen muutoskustannukset | 4 000 |
Uudelleenkohdennus (siirto momentilta 32.01.01) | 750 |
Uudelleenkohdennus (siirto momentilta 32.01.02) | 2 000 |
Uudelleenkohdennus (siirto momentilta 32.01.03) | 2 000 |
Uudelleenkohdennus (siirto momentilta 32.01.04) | 750 |
Uudelleenkohdennus (siirto momentilta 32.01.05) | 1 500 |
Uudelleenkohdennus (siirto momentilta 32.01.06) | 100 |
Uudelleenkohdennus (siirto momentilta 32.01.07) | 3 000 |
Uudelleenkohdennus (siirto momentilta 32.01.08) | 500 |
Uudelleenkohdennus (siirto momentilta 32.01.09) | 100 |
Uudelleenkohdennus (siirto momentilta 32.30.51) | 15 000 |
Yritysten digitalous (RRF pilari2) | -3 000 |
Yhteensä | 11 620 |
Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.
2023 talousarvio | 44 500 000 |
2022 II lisätalousarvio | 5 000 000 |
2022 talousarvio | 32 880 000 |
2021 tilinpäätös | 21 200 000 |
20. Siviilipalvelus (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 6 139 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää siviilipalveluslain (1446/2007) mukaisesti:
1) siviilipalveluksen toimeenpanosta aiheutuviin kustannuksiin lukuun ottamatta palkkauskustannuksia
2) Siviilipalveluskeskuksessa työpalvelusta suorittavien siviilipalvelusvelvollisten ylläpidosta ja etuuksista aiheutuvien kustannusten maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:ELY-keskusten ja TE-toimistojen kehittämis- ja hallintokeskuksen (KEHA-keskus) Siviilipalveluskeskus toimii siviilipalvelusta toimeenpanevana viranomaisena. Siviilipalveluskeskus määrää siviilipalvelusvelvolliset palvelukseen ja täydennyspalvelukseen, järjestää velvollisten koulutusjaksot sekä valvoo ja huolehtii, että siviilipalvelustoiminta järjestetään siviilipalveluslain ja -ohjeiden mukaisesti.
Siviilipalvelusaika on 347 vuorokautta, johon kuuluu 28 vuorokauden mittainen koulutusjakso ja loppuajan käsittävä työpalvelus, jonka suurin osa velvollisista suorittaa palveluspaikoissa ja arviolta noin 40 velvollista Siviilipalveluskeskuksessa.
Täydennyspalvelukseen on velvollinen osallistumaan siviilipalvelusvelvollinen, joka on suorittanut asevelvollisuuslain (1438/2007) tai naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetun lain (194/1995) mukaisen palveluksen ja jonka hakemus siviilipalvelukseen on hyväksytty mainitun palveluksen suorittamisen jälkeen. Siviilipalveluskeskus järjestää täydennyspalveluskoulutusta viiden vuorokauden mittaisena koulutuksena.
Siviilipalveluksen tunnuslukuja
2021 toteutuma |
2022 arvio |
2023 arvio |
|
Siviilipalvelukseen hakeneet (hlöä) | 2 022 | 2 200 | 2 200 |
Peruskoulutusjaksolla koulutetut (hlöä) | 1 186 | 1 200 | 1 200 |
Siviilipalveluskeskuksesta täysin palvelleena kotiutuneet (hlöä) | 22 | 40 | 40 |
Täydennyspalvelukseen hakeutuneet (hlöä) | 435 | 3 400 | 1 500 |
— koulutetut (hlöt) | 230 | 800 | 1 320 |
Määrärahan käytöstä arvioidaan pääosa siirtomenoiksi ja kulutusmenojen osuus vähäiseksi.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Täydennyspalveluskeskukseen hakeutuneiden määrän kasvu | 1 200 |
Yhteensä | 1 200 |
2023 talousarvio | 6 139 000 |
2022 talousarvio | 4 939 000 |
2021 tilinpäätös | 4 470 821 |
29. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 62 072 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää momentilta 32.20.40 maksettaviin kulutusmenoihin liittyvien arvonlisävero-osuuksien maksamiseen.
Selvitysosa:
Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.
2023 talousarvio | 62 072 000 |
2022 talousarvio | 62 072 000 |
2021 tilinpäätös | 54 322 355 |
40. Valtionavustus kestävää kasvupolitiikkaa edistäville toimijoille (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 4 171 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää valtionavustusten myöntämiseen valtionavustuslain (688/2001) mukaisesti:
1) yrityksille ja muille yhteisöille kestävän kasvupolitiikan edistämiseen
2) valtioneuvoston asetuksen avustuksesta kestävää kasvupolitiikkaa ja yritysten kansainvälistymistä edistäville yhteisöille (104/2021) mukaisiin yleisavustuksiin.
Määrärahaa saa käyttää myös valtionavustusten myöntämiseen Euroopan komission vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen (EU 1407/2013) mukaisesti.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Avustusta voidaan käyttää yritystoiminnan ja yrittäjyyden edistämiseen, yritysten uudistumiseen ja kansainvälistymiseen tähtäävien palvelujen kehittämiseen ja tuottamiseen, standardointitoimintaan, julkisten hankintojen neuvontapalveluiden tuottamiseen, pohjoismaisen ympäristömerkkijärjestelmän kansallisen tason tehtävien hoitamiseen, suomalaisen muotoilun edistämiseen niin kotimaassa kuin maailmalla.
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
Yrittäjyyden ja yritystoiminnan edistäminen sekä kansainvälistymispalvelut | 2 341 000 |
Julkisten hankintojen neuvontapalvelut | 500 000 |
Standardointitoiminta | 1 330 000 |
Yhteensä | 4 171 000 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Alueelliset energianeuvontatehtävät (siirto momentille 32.01.09) | -80 |
Hankinnoilla työllistämisen vauhditusohjelman koordinaatiohanke (siirto momentille 32.30.51) | -26 |
Kansainvälinen teknologiapalkinto | -1 000 |
Kertaluonteisten lisäysten poisto | -1 000 |
Omistajavaihdosten tukeminen (HO 2019 kertaluonteinen) | -250 |
Uudelleenkohdennus | -500 |
Yhteensä | -2 856 |
2023 talousarvio | 4 171 000 |
2022 talousarvio | 7 027 000 |
2021 tilinpäätös | 9 401 000 |
41. Erityisavustus Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n tutkimusinfrastruktuuriin (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 6 850 000 euroa.
Vuonna 2023 saa uusia rahoituspäätöksiä tehdä enintään 2 600 000 eurolla.
Määrärahaa ja valtuutta saa käyttää:
1) kvanttitietokoneen hankinnan ja laitteen rakentamisen kustannuksiin
2) kvanttisalaustekniikoita hyödyntävän verkkoinfrastruktuurin rakentamiseen (EuroQCI)
3) VTT:n kyberturvallisuuden kehittämisinvestointeihin.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Momentilta maksetaan ennen vuotta 2023 tehdyistä sitoumuksista aiheutuvia menoja.
Määrärahan arvioitu käyttö (1 000 euroa)
Kvanttitietokone | 5 700 |
Kvanttisalaustekniikoita hyödyntävän verkkoinfrastruktuurin rakentamiseen | 400 |
Kyberturvallisuuden kehittämisinvestoinnit | 750 |
Yhteensä | 6 850 |
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
2023 | 2024 | 2025 | 2026 | Yhteensä vuodesta 2023 lähtien |
|
Ennen vuotta 2023 tehdyt sitoumukset | 6 100 | 5 750 | - | - | 11 850 |
Vuoden 2023 sitoumukset | 750 | 750 | 750 | 350 | 2 600 |
Menot yhteensä | 6 850 | 6 500 | 750 | 350 | 14 450 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Kvanttisalausta hyödyntävä viestintäverkko | 300 |
Kvanttitietokone | 200 |
Kyberturvallisuuden kehittämisinvestoinnit (kyber) | 750 |
Maksatusten tarkistukset | -500 |
Yhteensä | 750 |
2023 talousarvio | 6 850 000 |
2022 talousarvio | 6 100 000 |
2021 tilinpäätös | 4 400 000 |
49. Valtionavustus Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n toimintaan (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 97 020 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää yleisavustuksena yhtiölle Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy -nimisestä osakeyhtiöstä annetun lain (761/2014) mukaisena rahoituksena Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n strategiseen, muuhun kuin liiketaloudellisilla perusteilla tapahtuvaan toimintaan.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena ja se voidaan maksaa ennakkona.
Selvitysosa:Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n tehtävänä on riippumattomana tutkimuslaitoksena edistää tutkimuksen ja teknologian laaja-alaista hyödyntämistä elinkeinoelämässä ja yhteiskunnassa. Yhtiö harjoittaa soveltavaa tutkimusta ja teknologian kehittämistä sekä näihin liittyvää ennakointitoimintaa, toimii kansallisena metrologialaitoksena, ylläpitää ja kehittää kansallista metrologiajärjestelmää, mittanormaalijärjestelmää ja kalibrointipalvelua sekä harjoittaa metrologian strategista tutkimusta.
Määrärahaa kohdennetaan Suomen elinkeinorakennetta uudistavien alojen sekä kansainvälisesti merkittävien innovaatioekosysteemien kehittämiseen. VTT:n tavoitteena on ratkaista yhdessä asiakkaiden ja muiden tutkimuskumppanien kanssa aikamme suurimpia yhteiskunnallisia haasteita ja luoda siten kestävää kasvua, työpaikkoja ja hyvinvointia. Näitä haasteita ovat ilmastonmuutos, resurssien riittävyys, yhteiskunnan kokonaisturvallisuus, teollisuuden uudistuminen sekä terveellisen elämän ja hyvinvoinnin edellytykset.
Määrärahalla tuetaan VTT:n kyberturvallisuuden kehittämistä. Lisäksi sitä käytetään Digitaalinen Eurooppa -ohjelman EuroQCI ja EuroHPC -hakuihin osallistumiseen kansallisena vastinrahoituksena sekä Horisontti Eurooppa -puiteohjelman vastinrahoituksena.
Strategisesti erityisen tärkeässä tutkimuksessa valtion tuki on 100 %.
Vaikuttavuus
2021 toteutuma |
2022 tavoite |
2023 tavoite |
|
— Suomalaiset innovaatiot, joiden kehittämisessä ja kaupallistamisessa VTT:llä merkittävä rooli (%, 5 v. liukuva ka.) | 29 | 26 | 26 |
— VTT:n kanssa toteutettu hanke edisti asiakkaiden kytkeytymistä kansainvälisiin verkostoihin (%) | 45 | 45 | 45 |
Toiminnallinen tuloksellisuus
2021 toteutuma |
2022 tavoite |
2023 tavoite |
|
— Tuottavuus (kokonaistuotot/htv, 1 000 euroa) | 126 | 125 | 125 |
— Maksullisen toiminnan tuotot (milj. euroa) | 67,7 | 67,7 | 71 |
Määrärahan arvioitu käyttö (1 000 euroa)
Yleisavustus perusrahoitukseen | 79 785 |
Arvonlisäveromenot | 17 000 |
Yleisavustus Euroopan atomienergiayhteisön (Euratom) fuusiotutkimuksen koordinaatiotehtävä | 160 |
Yleisavustus jäsenmaksuihin | 75 |
Yhteensä | 97 020 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
EuroQCI-hankkeen vastinrahoitus (siirto momentille 29.40.20) | -163 |
Kertaluonteinen lisäpanostus ilmastoneutraalisuuden vauhdittamiseen | -5 000 |
Kvanttisalausta hyödyntävä viestintäverkko | 200 |
Kyberturvallisuuden parantaminen (kyber) | 480 |
Yhteensä | -4 483 |
2023 talousarvio | 97 020 000 |
2022 II lisätalousarvio | 78 000 |
2022 talousarvio | 101 503 000 |
2021 tilinpäätös | 109 303 000 |
50. Valtionavustus kuluttajajärjestölle (kiinteä määräraha)
Momentille myönnetään 1 322 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää avustuksena Kuluttajaliitto - Konsumentförbundet ry:n toiminnan tukemiseen.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Kuluttajaliitto - Konsumentförbundet ry on kuluttajien etujärjestö, joka neuvoo kuluttajia sekä jakaa ja välittää kuluttajatietoa.
2023 talousarvio | 1 322 000 |
2022 talousarvio | 1 322 000 |
2021 tilinpäätös | 1 222 000 |
51. Valtion osuus merimiespalvelutoiminnasta (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 2 572 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) merimiespalvelulain (447/2007) nojalla merimiesten hyvinvoinnin edistämiseen tarkoitettujen palvelujen valtionosuuden maksamiseen
2) valtion varoista korvattavista merimiesten matkakustannuksista annetun lain (1068/2013) nojalla työnantajille maksettaviin merimiesten matkakustannuksiin
3) merimiespalveluihin, joiden rahoitus muodostuu merimiespalvelulain (447/2007) 6 §:ssä tarkoitetusta valtio-osuudesta ja lakkautettua lästimaksujärjestelmää vastaavasta maksuosuudesta.
Selvitysosa:Merimiespalvelutoimisto toimii työ- ja elinkeinoministeriön yhteydessä. Merimiespalvelutoimiston toimintaa rahoitetaan suomalaisilla aluksilla työskenteleviltä työntekijöiltä ja heidän työnantajiltaan perittävillä merimiesten palvelumaksuilla, joiden molempien suuruus on 1/1000 alukselta saaduista ja maksetuista tuloista. Valtion osuus merimiespalvelutoimiston rahoituksesta on 50 %. Valtion osuus merimiespalvelutoimiston rahoituksesta vastaa työnantajien ja työntekijöiden maksuosuutta. Tämän lisäksi valtion varoista katetaan erillinen maksuosuus, jonka määrä vastaa kumotusta laivalästimaksujärjestelmästä merimiespalvelutoimistolle maksettua osuutta (492 000 euroa).
Toimiston tehtävänä on kerätä palvelumaksut sekä edistää merimiesten opinto- ja aikuiskasvatustoimintaa sekä merimiespalvelukeskusten perustamista kotimaahan ja ulkomaille, järjestää ja ohjata merimiesten liikunta- ja kulttuuritoimintaa sekä muuta virkistys- ja vapaa-ajantoimintaa, tarjota merimiehille kirjasto- ja tietopalveluja, parantaa merimiesten tiedotustoimintaa, yhteydenpitoa ja viestintäpalveluita sekä kehittää merimiespalvelutoimintaa siten, että merimiesten mahdollisuudet osallistua yhteiskuntaelämään paranevat.
Valtio korvaa suomalaisella aluksella työskentelevän työntekijän kotimatkoista varustamoille syntyneistä kustannuksista 50 %. Korvattavat kustannukset käsittävät välittömät matkakustannukset, työntekijän ylläpitokustannukset matkan aikana ja matkan järjestämisestä syntyneet kustannukset.
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
Valtion osuus merimiespalvelutoimiston menoista | 1 072 000 |
Valtion osuus merimiesten matkakustannuksista | 1 500 000 |
Yhteensä | 2 572 000 |
2023 talousarvio | 2 572 000 |
2022 talousarvio | 2 572 000 |
2021 tilinpäätös | 2 268 993 |
53. Matkustajien paluukuljetukset ja korvaukset (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 400 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää matkapalveluyhdistelmien tarjoajista annetun lain (921/2017) mukaisesti matkustajien paluukuljetusten ja korvausten maksamiseen matkapalveluyhdistelmien tarjoajien maksukyvyttömyystapauksissa.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Valtio korvaa matkustajien paluukuljetuksia ja maksaa korvauksia, mikäli matkapalveluyhdistelmien tarjoaja on maksukyvytön. Valtio voi maksaa paluukuljetusten kustannukset, mikäli se on matkustajien nopean paluukuljetuksen vuoksi välttämätöntä. Lisäksi valtio voi maksaa myös muita matkustajien saatavia, jos matkapalveluyhdistelmien tarjoajan asettama vakuus ei riitä kaikkien saatavien maksamiseen tai niiden maksaminen vakuuksista kestää kohtuuttoman kauan. Paluukuljetusten kustannukset ja matkustajille maksetut korvaukset korvataan valtiolle matkapalveluyhdistelmien tarjoajan valvonta- ja maksukyvyttömyyssuojamaksusta annetun lain (922/2017) mukaisesti asetetuista vakuuksista, niihin perustuvista kiinteistä maksuista sekä matkanjärjestäjiltä kerättävällä veroluontoisella maksulla, jonka suuruus on 0,024 % matkapalveluyhdistelmien myynnin liikevaihdosta. Maksuilla varaudutaan tilanteisiin, joissa valtio tulee korvausvelvolliseksi eikä valtion maksamia korvauksia saada perittyä takaisin vakuuksista. Lisäksi peritään vakuusmäärään perustuvaa kiinteää maksua. Maksut tuloutuvat momentille 11.19.09, jolle arvioidaan kertyvän 650 000 euroa v. 2023.
2023 talousarvio | 400 000 |
2022 talousarvio | 400 000 |
2021 tilinpäätös | 400 000 |
(54.) Korvaukset matkustajille matkapakettien peruuntumisesta (arviomääräraha)
Selvitysosa:Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.
2022 talousarvio | 3 000 000 |
2021 tilinpäätös | 400 |
66. Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 18 590 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksujen ja rahoitusosuuksien suorittamiseen
2) erityisohjelmien tukemisesta aiheutuvien menojen maksamiseen
3) kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen
4) kulutusmenojen maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
Pohjoismainen ydinturvallisuusalan yhteistyö | 360 000 |
Kansainvälisen Atomienergiajärjestön (IAEA) jäsenmaksu | 1 220 000 |
OECD:n energia-alan järjestöjen toimintaan liittyvät maksut ja rahoitusosuudet | 753 000 |
Suomen osuus Kansainvälisen Atomienergiajärjestön (IAEA) teknisen avun ja yhteistyön rahastoon | 434 000 |
Euroopan energiaperuskirjan sihteeristökulut | 44 000 |
Kansainvälisen Atomienergiajärjestön (IAEA) IPPAS tarkastus | 130 000 |
Euroopan avaruusjärjestön (ESA) jäsenmaksu, osuudet eläkemaksuista ja uudesta pääkonttorista aiheutuvista kustannuksista | 4 809 000 |
Suomen maksuosuus ESA:n tiedeohjelmasta | 7 882 000 |
Guianan avaruuskeskuksen maksut | 794 000 |
Kansainvälisen työjärjestön (ILO) jäsenmaksu | 1 700 000 |
Kansainvälisen uusiutuvan energian järjestön (IRENA) jäsenmaksu | 110 000 |
Muut kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja OECD:n maksuosuudet | 354 000 |
Yhteensä | 18 590 000 |
Määrärahan käytöstä arvioidaan kulutusmenojen osuudeksi 18 385 000 euroa ja siirtomenojen osuudeksi 205 000 euroa.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Euroopan avaruusjärjestön maksut (siirto momentilta 32.20.40) | 876 |
Yhteensä | 876 |
2023 talousarvio | 18 590 000 |
2022 talousarvio | 17 714 000 |
2021 tilinpäätös | 17 219 000 |
95. Eräät oikeudenkäyntikulut ja korvaukset (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 50 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) ryhmäkannelain (444/2007) mukaisesta ryhmäkanteesta aiheutuneiden oikeudenkäyntikulujen maksamiseen, Kilpailu- ja kuluttajavirastosta annetun lain (661/2012) mukaisesta kuluttaja-asiamiehen avustustoiminnosta tai kuluttajansuojaviranomaisten eräistä toimivaltuuksista annetun lain (566/2020) mukaisista oikeusprosesseista aiheutuneiden oikeudenkäyntikulujen maksamiseen
2) kilpailulaissa (948/2011) tarkoitetuissa oikeusprosesseissa Kilpailu- ja kuluttajaviraston vastapuolelle maksettavaksi määrättyjen oikeudenkäyntikulujen maksamiseen
3) sähkö- ja maakaasumarkkinoiden valvonnasta annetussa laissa (590/2013), sähkömarkkinalaissa (588/2013) ja maakaasumarkkinalaissa (587/2017) tarkoitetuissa oikeusprosesseissa Energiaviraston vastapuolelle maksettavaksi määrättyjen oikeudenkäyntikulujen maksamiseen
4) säätiölaissa (487/2015) tarkoitetussa säätiövalvonnan oikeusprosessissa Patentti- ja rekisterihallituksen vastapuolelle maksettavaksi määrättyjen oikeudenkäyntikulujen maksamiseen
5) eräiden tuotteiden markkinavalvonnasta annetussa laissa (1137/2016), maankäyttö- ja rakennuslaissa (132/1999), eräiden rakennustuotteiden hyväksynnästä annetussa laissa (954/2012), pelastustoimen laitteista annetussa laissa (10/2007), vaarallisten aineiden kuljetuksesta annetussa laissa (719/1994), vaarallisten aineiden käytön rajoittamisesta sähkö- ja elektroniikkalaitteissa annetussa laissa (387/2013), tuotteiden ekologiselle suunnittelulle ja energiamerkinnälle asetettavista vaatimuksista annetussa laissa (1005/2008), jätelaissa (646/2011), jalometallituotteista annetussa laissa (1029/2000), kuluttajaturvallisuuslaissa (920/2011), lelujen turvallisuudesta annetussa laissa (1154/2011), kemikaalilaissa (599/2013), kasvinsuojeluaineista annetussa laissa (1563/2011), kosmeettisista valmisteista annetussa laissa (492/2013), ympäristönsuojelulaissa (527/2014), vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetun laissa (390/2005), kaivoslaissa (621/2011), painelaitelaissa (1144/2016), hissiturvallisuuslaissa (1134/2016), sähköturvallisuuslaissa (1135/2016), vaatimustenmukaisuuden arviointipalvelujen pätevyyden toteamisesta annetussa laissa (920/2005), konttilaissa (762/1998) sekä mittauslaitelaissa (707/2011) tarkoitetuissa oikeusprosesseissa Turvallisuus- ja kemikaaliviraston vastapuolelle maksettavaksi määrättyjen oikeudenkäyntikulujen maksamiseen.
Selvitysosa:Momentilta maksetaan ryhmäkanneprosessista valtiolle aiheutuvia oikeudenkäyntikuluja, joita syntyy jos kuluttaja-asiamies häviää ajamansa kanteen. Lisäksi momentilta voidaan maksaa Kilpailu- ja kuluttajaviraston, Energiaviraston, Patentti- ja rekisterihallituksen sekä Turvallisuus- ja kemikaaliviraston valvontatehtävien hoitamisesta aiheutuvia oikeudenkäyntikuluja, jotka on määrätty maksettavaksi vastapuolelle silloin, kun valvontaviranomainen on hävinnyt asian.
2023 talousarvio | 50 000 |
2022 talousarvio | 50 000 |
2021 tilinpäätös | 94 233 |