Talousarvioesitys 2023

Selvitysosa:Vero perustuu tuloverolakiin (1535/1992). Momentille kertyvät luonnollisten henkilöiden ansiotuloista valtion progressiivisen tuloveroasteikon mukaan maksettava vero ja kaksiportaisen veroasteikon mukaan maksettava pääomatulovero. Lisäksi momentille kertyvät rajoitetusti verovelvollisten maksama lähdevero sekä henkilön yleisradiovero.

Verotuloennusteen pohjana ovat viimeksi valmistuneen verotuksen eli verovuoden 2020 ansio- ja pääomatuloverojen määrät. Ennuste vuoden 2023 verokertymästä perustuu vuosien 2021 ja 2022 verokertymätietoihin sekä ennusteeseen veronalaisten tulojen kehityksestä vuosina 2021—2023. Ennusteessa huomioidaan veroperusteisiin vuosina 2021 ja 2022 tehdyt ja vuodelle 2023 esitettävät muutokset sekä ennakkotiedot verovuoden 2021 verotuksen valmistumisesta. Vuosien 2022 ja 2023 verokertymäennusteisiin liittyy epävarmuutta johtuen Venäjän hyökkäyssodan sekä korkean inflaation talousvaikutuksista, joiden ennustaminen on vaikeaa.

Ansiotulojen merkittävin erä on palkkatulot, joiden kehitykseen vaikuttavat työllisyyden ja ansiotason kehitys. Toinen merkittävä ansiotuloerä on eläketulot. Vuonna 2023 eläketulot kasvavat huomattavan nopeasti, johtuen vuoden 2022 korkeasta inflaatiosta seuraavista indeksitarkistuksista. Palkkatulojen kasvuksi arvioidaan n. 5 % vuosina 2021 ja 2022, vuonna 2023 kasvun arvioidaan hidastuvan. Pääomatulojen arvioidaan kasvaneen lähes 30 % vuonna 2021, ja vuosina 2022 ja 2023 niiden arvioidaan alenevan. Pääomatuloja ovat mm. luovutusvoitot, osinkotulot, vuokratulot, puun myyntitulot sekä yritystulon pääomatulo-osuus. Näistä merkittävimpiä ovat osinkotulot sekä luovutusvoitot, joita syntyy mm. arvopaperi- ja kiinteistökaupasta ja joiden kehitys riippuu varallisuusarvojen kehityksestä.

Merkittävin veroperustemuutos vuonna 2023 on sote-uudistukseen liittyvä verouudistus. Sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä pelastustoimen siirtyessä kuntien vastuulta hyvinvointialueille kuntien tuloja siirretään valtiolle hyvinvointialueiden toiminnan rahoittamiseksi. Kunnallisveron tuottoa leikataan n. 13,9 mrd. euroa ja valtion ansio- ja pääomatuloveron tuottoa kasvatetaan n. 13,6 mrd. euroa. Ansiotuloverotusta kevennetään kokonaisuudessaan n. 0,3 mrd. eurolla sen varmistamiseksi, että verovelvollisten verotus ei kiristyisi sote-veromuutoksen seurauksena. Valtion verotus kevenee noin 0,37 mrd. euroa. Sote-verouudistuksen yhteydessä valtionverotuksen invalidivähennys poistetaan. Sote-veromuutoksista on säädetty laeilla 616/2021, 619/2021 ja 620/2021. Kunnallisveroprosenttien leikkauksen määrä on päivitetty lailla 702/2022. Muita sote-verouudistuksen yhteydessä säädettyjä ansiotuloverotuksen parametreja ehdotetaan päivitettäväksi muiden vuodelle 2023 ehdotettavien veroperustemuutosten yhteydessä.

Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi vuoden 2023 tuloveroasteikosta ja eräiden tuloverotusta koskevien säännösten muuttamisesta ja kumoamisesta. Ansiotuloveroperusteisiin ehdotetaan tehtäväksi pääministeri Marinin hallituksen ohjelman mukaisesti ansiotasoindeksin muutosta vastaava indeksitarkistus. Työtulovähennykseen ehdotetaan tehtäväksi ikään perustuva portaittainen korotus. Perhevapaalta palaavien työmatkavähennyksen omavastuuta ehdotetaan huojennettavaksi. Matkakuluvähennyksen määräaikaista korotusta ehdotetaan jatkettavaksi. Kotitalousvähennyksen yhteydessä ehdotetaan otettavaksi käyttöön määräaikainen sähkövähennys.

Voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti asuntolainan korkovähennysoikeus poistuu kokonaan. Lisäksi ansio- ja pääomatuloveron maksuunpanoa kasvattavat välillisistä kiinteistösijoituksista saatavien voittojen verottaminen sekä ns. taloudellisen työnantajan käsitteen käyttöönotto. Ansio- ja pääomatuloveron tuottoa pienentää tutkimus- ja kehittämistoiminnan lisävähennys. Verovuonna 2023 tulee voimaan myös peiteltyjen osinkojen verottaminen täysimääräisesti ansiotulona sekä luonnollisten henkilöiden arvonnousuvero, mutta niillä ei arvioida olevan budjettivaikutusta voimaantulovuonna. Hallitus antaa eduskunnalle näistä erilliset talousarvioesitykseen liittyvät esitykset.

Verotuksen maksujärjestelyjen huojentaminen vuosina 2020 ja 2021 siirtää verokertymää näiltä vuosilta vuosille 2022 ja 2023. Muutosten vaikutus valtion ansio- ja pääomatuloverojen tuottoon on esitetty alla olevassa taulukossa.

Kunkin verovuoden ansio- ja pääomatulovero kertyy useamman kalenterivuoden aikana, joten momentin kertymä koostuu eri verovuosilta maksuunpantujen verojen tilityksistä. Momentin kertymään vaikuttavat myös verontilityksissä sovellettavat veronsaajien jako-osuudet ja niiden mahdolliset oikaisut. Ansio- ja pääomatuloverojen kertymäaikataulua sekä jako-osuuksia ja niiden merkitystä tuloennusteessa on kuvattu tarkemmin valtiovarainministeriön muistiossa Budjettitalouden tuloarvioiden laadintamenettelyt valtiovarainministeriössä (www.vm.fi).

Ansio- ja pääomaverotuloennusteeseen liittyvät riskit aiheutuvat yleensä suurelta osin pääomatuloennusteen epävarmuudesta sekä mahdollisista veronsaajien jako-osuuksien oikaisuista. Myös lähdeveron tuotto on vaihdellut arvaamattomasti, johtuen mm. aikaisempina vuosina maksettujen lähdeverojen palautuksista. Pääomatulojen kehitys on epätasaisempaa kuin ansiotulojen ja ne reagoivat talouden suhdanteisiin ansiotuloja voimakkaammin. Lisäksi pääomatulojen ennustamista vaikeuttaa se, että niistä saadaan suhteellisen vähän toteutumatietoa ennen verotuksen valmistumista. Vuoden 2023 talousarvioesitystä laadittaessa tuoreimmat valmistuneen verotuksen mukaiset tiedot pääomatuloista ovat vuodelta 2020. Talousarviovuoteen ja sitä edeltävään verovuoteen liittyvät jako-osuuksien oikaisut saattavat muuttaa momentin kertymää useilla kymmenillä tai jopa sadoilla miljoonilla euroilla. Etenkin suhdannekäänteiden yhteydessä näitä muutoksia on vaikea ennakoida. Vuoden 2023 ennusteessa merkittävimmät riskit liittyvät Venäjän pitkittyvän hyökkäyssodan sekä korkean inflaation talousvaikutusten arviointiin.

Ansio- ja pääomatuloverotuksessa on määritelty 52 verotukea, joista 39:lle pystytään esittämään arvio tuen määrästä. Vaikutukset on arvioitu kaavamaisesti muiden verotukien vaikutuksista irrallaan, eikä yksittäisen verotuen poistaminen välttämättä kasvattaisi verotuloja tuen määrää vastaavasti. Osa ansio- ja pääomatuloverotuksen verotuista on luonteeltaan enemmän verotuksen yleiseen tasoon vaikuttavia vähennyksiä kuin suppealle ryhmälle kohdennettuja tukia. Tällaisia vähennyksiä ovat esimerkiksi ansiotulovähennys ja työtulovähennys, joilla säädellään työhön kohdistuvaa verorasitusta, sekä eläketulovähennykset, joilla säädellään eläkkeiden verotuksen tasoa. Erityistapaus on laskennallisen asuntotulon verovapaudesta muodostuva verotuki, joka on ennemminkin teoreettinen verotuki kuin varsinainen verotuksessa myönnettävä huojennus.

Ansio- ja pääomatuloverotuksen verotukien arvioidaan vähentävän kaikkien veronsaajien verotuottoja yhteensä noin 21,2 mrd. euroa (sisältäen laskennallisen asuntotulon verovapaudesta muodostuvan verotuen, n. 4,3 mrd. euroa) v. 2023. Tästä valtion veroihin kohdistuva vaikutus on noin 13,9 mrd. euroa.

Ansio- ja pääomatuloverotuksen verotukien euromäärää kasvattavat vuonna 2023 työtulovähennyksen iän perusteella porrastettu korotus, perhevapaalta palaavien työmatkavähennyksen omavastuun alentaminen, työmatkavähennyksen määräaikaisen korotuksen voimassaolon jatkaminen sekä työtulovähennyksen kasvattaminen ansiotuloverotuksen indeksitarkistuksen yhteydessä. Verotukien lukumäärää lisää kotitalousvähennyksen yhteydessä toteutettava määräaikainen sähkövähennys. Verotukien luku- ja euromääriä pienentävät invalidivähennysten sekä asuntolainan korkojen vähennyskelpoisuuden poistuminen. Peitellyn osingon verottaminen täysimääräisesti ansiotulona kasvattaa peitellyn osingon verottamisesta ansiotulona muodostuvaa verosanktiota.