Talousarvioesitys 2023
10. Perhe- ja asumiskustannusten tasaus, perustoimeentulotuki ja eräät palvelut
Selvitysosa:Luvun menot aiheutuvat perhe-etuuksista, sotilasavustuksesta, yleisestä asumistuesta, tulkkauspalvelujen järjestämisestä, perustoimeentulotuesta sekä Kansaneläkelaitoksen toimintakuluista.
Perhe-etuuksiin kuuluvat äitiysavustus ja adoptiotuki, lapsilisät, elatustuki ja lasten kotihoidon tuki.
Äitiysavustuksen, adoptiotuen, lapsilisien ja elatustuen tarkoituksena on tasata lasten syntymästä ja kansainvälisestä adoptiosta aiheutuvia kustannuksia lapsiperheiden ja muiden kotitalouksien välillä. Elatustuen tavoitteena on lisäksi turvata lapsen oikeus riittävään elatukseen tilanteissa, joissa lapsen yksityisoikeudellinen elatus ei tule turvatuksi. Kyseiset etuudet suoritetaan lapsiperheille lapsikohtaisina perheen tuloista tai varallisuudesta riippumatta.
Lasten kotihoidon tukea maksetaan ulkomaille EY-asetuksen 883/2004 mukaisissa tilanteissa ja tavoitteena on estää työntekijän ja hänen perheensä jääminen sosiaaliturvan ulkopuolelle liikkumisvapauden käyttämisen seurauksena.
Sotilasavustusta maksetaan asevelvollisuuslain tai siviilipalveluslain nojalla palveluksessa olevan asevelvollisen omaiselle edellyttäen, että palvelus on heikentänyt omaisen toimeentulon mahdollisuuksia ja että hän on avustuksen tarpeessa.
Asumistuella edistetään kohtuullisen asumistason saavuttamista ja säilyttämistä alentamalla tuen tarpeessa olevien lapsiperheiden ja muiden ruokakuntien asumismenoja.
Tulkkauspalvelujen järjestämisen tavoitteena on tarjota kuulonäkövammaisille, kuulovammaisille tai puhevammaisille henkilöille heidän tarvitsemansa tulkkauspalvelut.
Toimeentulotuki on viimesijainen sosiaaliturvaetuus. Perustoimeentulotuen myöntää ja maksaa Kansaneläkelaitos, jolle suoritetaan ennakot etuuden maksatusta varten valtion varoista täysimääräisesti. Kuntien osuus perustoimeentulotuen menoista on 50 % ja se huomioidaan vähennyksenä kuntien peruspalvelujen valtionosuusmomentilta. Täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen valtionosuus sisältyy momentilta 28.89.31 maksettavaan laskennallisesti määräytyvään hyvinvointialueiden ja HUS-yhtymän sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen rahoitukseen.
Edellä mainitut etuudet ovat saajalleen verovapaita. Luvun menot maksetaan kokonaisuudessaan valtion varoista.
Toiminnan laajuus 2021—2023
| 2021 toteutunut |
2022 arvio |
2023 arvio |
|
| Äitiysavustus | |||
| Äitiysavustusten (lasten) lukumäärä | 47 737 | 44 300 | 44 600 |
| Äitiysavustuksen euromäärä | 170 | 170 | 170 |
| Kansainvälinen adoptio | |||
| Adoptiokorvausten (lasten) lukumäärä | 48 | 70 | 80 |
| Lapsilisät | |||
| Lapsia vuoden lopussa | 962 843 | 953 300 | 964 600 |
| Yksinhuoltajien lapsia keskimäärin | 172 730 | 171 900 | 181 200 |
| Lapsilisää saavia perheitä | 532 441 | 529 900 | 532 800 |
| Ulkomailla asuville korvattava lasten kotihoidon tuki | |||
| Tukea saavia perheitä keskimäärin kuukausittain | 173 | 200 | 200 |
| Sotilasavustus | |||
| Avustuksen saajien lukumäärä | 9 280 | 9 500 | 10 000 |
| Avustuksen määrä keskimäärin euroa/kk (kotitalous) | 322,35 | 330,00 | 337,00 |
| Yleinen asumistuki | |||
| Asumistuen saajien lukumäärä (ruokakuntia) | 390 078 | 384 400 | 388 400 |
| Keskimääräinen tuki euroa/kk | 324,51 | 329,00 | 341,00 |
| Elatustuki | |||
| Lapset, joista elatustuki maksettu | 98 308 | 93 300 | 97 500 |
| — täysimääräisenä | 70 415 | 69 500 | 69 800 |
| — elatusapua täydentävänä tai muutoin alennettuna | 28 941 | 25 100 | 28 700 |
| Täysi elatustuki euroa/kk | 167,35 | 172,59 | 185,00 |
| Vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelut | |||
| Tulkkauspalveluun oikeutetut | 5 962 | 6 000 | 6 100 |
| Perustoimeentulotuki | |||
| Saajia vuoden aikana | 372 251 | 363 900 | 372 100 |
| Kotitalouksia vuoden aikana | 264 497 | 258 600 | 262 300 |
50. Perhe-etuudet (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 1 606 300 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) äitiysavustuslain (477/1993) mukaisten äitiysavustusten suorittamiseen, äitiyspakkauksiin liittyvien arvonlisäverojen ja yleiskulujen sekä pakkauksen suunnittelu- ja kehittämiskulujen maksamiseen
2) tuen maksamiseen kansainvälisestä adoptiosta aiheutuviin kustannuksiin
3) lapsilisälain (796/1992) mukaisten lapsilisien maksamiseen
4) lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain (1128/1996) 9 §:n mukaisten korvausten maksamiseen
5) elatustukilain (580/2008) mukaisten elatustukien maksamiseen.
Selvitysosa:Äitiysavustuksen perhe voi ottaa joko rahana tai äitiyspakkauksena ja se suoritetaan korotettuna perheelle, johon syntyy tai adoptoidaan samanaikaisesti useampi lapsi. Noin 68 % ottaa avustuksen äitiyspakkauksena muiden nostaessa avustuksen rahana.
Kansainvälisestä adoptiosta aiheutuvista kustannuksista osa korvataan adoptiovanhemmalle valtion varoista. Jos samalla kertaa nimetään tai sijoitetaan useampia lapsia samaan perheeseen, toisesta tai sitä useammasta lapsesta maksetaan kustakin 30 % edellä mainituista tuista.
Lapsilisää maksetaan alle 17-vuotiaista lapsista. Lapsilisät on porrastettu siten, että niiden määrä lasta kohti suurenee perheen lapsiluvun kasvaessa. Yksinhuoltajalle lapsilisä maksetaan korotettuna.
Lasten kotihoidon tukea maksetaan ulkomaille EY-asetuksen 883/2004 mukaisissa tilanteissa. Valtio korvaa ulkomaille maksetut tuet.
Elatusvelvollisilta perittävät takautumissaatavat ja takaisinperinnät tuloutetaan momentille 12.33.98.
Elatustuen ja lapsilisän osalta määräraha ei koske Ahvenanmaan maakuntaa.
Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen lapsilisälain 7 §:n, työttömyysturvalain 6 luvun 6 §:n, toimeentulotuesta annetun lain 9 §:n sekä eräiden muiden lakien muuttamisesta.
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Äitiysavustus | 9 300 000 |
| Valtion tuki kansainväliseen adoptioon | 500 000 |
| Lapsilisä | 1 365 400 000 |
| Ulkomaille maksettava lasten hoidon tuki | 900 000 |
| Elatustuki | 230 200 000 |
| Yhteensä | 1 606 300 000 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Lapsilisän yksinhuoltajakorotus, 5 e/kk | 9 000 |
| Tarvearvion muutos | -5 700 |
| Tarvearvion muutos (maahanmuuttokokonaisuus) | 10 000 |
| Yhteensä | 13 300 |
| 2023 talousarvio | 1 606 300 000 |
| 2022 talousarvio | 1 593 000 000 |
| 2021 tilinpäätös | 1 576 621 046 |
53. Sotilasavustus (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 20 200 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää sotilasavustuslain (781/1993) mukaisten sotilasavustusten maksamiseen.
Selvitysosa:Asevelvollisen omaiselle suoritettava avustus koostuu perusavustuksesta, asumisavustuksesta sekä erityisavustuksesta. Asevelvolliselle itselleen sotilasavustuksena maksetaan opintolainojen korot, jotka erääntyvät maksettaviksi palvelusaikana sekä erityisestä syystä asumisavustus hänen käytössään olevasta asunnosta aiheutuviin menoihin. Avustuksen saajista on varusmiesten ja siviilipalvelusmiesten omaisia noin 4 % vuosittain. Perusavustusten määrä omaisille on vuositasolla yhteensä noin 1 000 000 euroa.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Tarvearvion muutos | 3 100 |
| Yhteensä | 3 100 |
| 2023 talousarvio | 20 200 000 |
| 2022 talousarvio | 17 100 000 |
| 2021 tilinpäätös | 16 500 000 |
54. Asumistuki (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 1 676 200 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää yleisestä asumistuesta annetun lain (938/2014) mukaisten asumistukien maksamiseen.
Selvitysosa:Yleinen asumistuki perustuu kokonaisvuokraan ja lineaarisen omavastuun määrittelyyn. Asumistuen tarpeeseen vaikuttavat tuensaajien lukumäärässä sekä tuensaajien asumismenoissa ja tuloissa tapahtuvat muutokset. Ahvenanmaan asumistuet rahoittaa Ahvenanmaan valtionvirasto.
Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen eläkkeensaajan asumistuesta annetun lain ja yleisestä asumistuesta annetun lain muuttamiseksi.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Lämmitysnormin 57 % korotus | 2 300 |
| Perhevapaauudistus | -200 |
| Pohjoismainen työvoimapalveluiden malli | -800 |
| Tarvearvion muutos | 11 600 |
| Tarvearvion muutos (maahanmuuttokokonaisuus) | 25 000 |
| Yhteensä | 37 900 |
Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.
| 2023 talousarvio | 1 676 200 000 |
| 2022 talousarvio | 1 638 300 000 |
| 2021 tilinpäätös | 1 610 400 000 |
56. Vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelut (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 58 500 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää vammaisten henkilöiden tulkkauspalveluista annetun lain (133/2010) mukaiseen tulkkauspalvelujen järjestämiseen.
Selvitysosa:Vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelujen järjestämisestä vastaa Kansaneläkelaitos.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Tarvearvion muutos | -200 |
| Yhteensä | -200 |
| 2023 talousarvio | 58 500 000 |
| 2022 talousarvio | 58 700 000 |
| 2021 tilinpäätös | 45 039 991 |
57. Perustoimeentulotuki (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 733 600 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) toimeentulotuesta annetun lain (1412/1997) mukaisten ennakoiden maksamiseen perustoimeentulotuen kustannuksiin
2) väliaikaisesta epidemiakorvauksesta annetun lain (687/2020) mukaisten korvausten maksatuksen oikaisuun.
Selvitysosa:Perustoimeentulotuki sisältää perusosan ja muut perusmenot, joihin kuuluu asumistukilain 6 §:ssä tarkoitetut asumismenot, taloussähköstä aiheutuvat menot, kotivakuutusmaksu sekä vähäistä suuremmat terveydenhuoltomenot. Toimeentulotuen perusosan suuruus määritellään toimeentulotukilain (1412/1997) 9 §:ssä, jonka mukaan perusosan määriä tarkistetaan siten kuin kansaneläkeindeksistä annetussa laissa (456/2001) säädetään.
Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen toimeentulotukilain muuttamisesta siten, että alle 18-vuotiaiden lasten perusosaa korotetaan 10 prosentilla.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Kuntoutusrahaetuuksien ja osasairauspäivärahan kehittämisehdotusten vaikutus | -200 |
| Perhevapaauudistus | -200 |
| Pohjoismainen työvoimapalveluiden malli | -2 500 |
| Tarvearvion muutos | -45 800 |
| Tarvearvion muutos (maahanmuuttokokonaisuus) | 52 000 |
| Toimeentulotuen alle 18-vuotiaiden lasten perusosan korotus (10 %) | 18 000 |
| Yhteensä | 21 300 |
Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.
| 2023 talousarvio | 733 600 000 |
| 2022 II lisätalousarvio | 7 400 000 |
| 2022 talousarvio | 712 300 000 |
| 2021 tilinpäätös | 705 000 000 |
60. Kansaneläkelaitoksen sosiaaliturvarahastojen toimintakulut (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 507 800 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) Kansaneläkelaitoksesta annetun lain (731/2001) 12 d §:n mukaisten sosiaaliturvan yleisrahastosta maksettavien etuuksien toimeenpanosta Kansaneläkelaitokselle aiheutuviin toimintakuluihin
2) sairausvakuutuslain (1224/2004) 18 luvun 10 §:n mukaisten sairausvakuutusrahastosta maksettavien etuuksien toimeenpanosta Kansaneläkelaitokselle aiheutuvien toimintakulujen valtion osuuden maksamiseen
3) kansaneläkelain (568/2007) 98 §:n, takuueläkkeestä annetun lain (703/2010) 36 §:n, vammaisetuuksista annetun lain (570/2007) 53 §:n, eläkkeensaajan asumistuesta annetun lain (571/2007) 57 §:n, rintamasotilaseläkelain (119/1977) 15 §:n ja ulkomaille maksettavasta rintamalisästä annetun lain (988/1988) 9 §:n mukaisten kansaneläkerahastosta maksettavien etuuksien toimeenpanosta Kansaneläkelaitokselle aiheutuviin toimintakuluihin
4) rajat ylittävästä terveydenhuollosta annetun lain (1201/2013) 27 §:n mukaisen yhteyspisteen toimintakuluihin.
Selvitysosa:Sosiaaliturvarahastojen osuudet Kansaneläkelaitoksen toimintakuluista määräytyvät Kansaneläkelaitoksesta annetun lain 12 f §:n mukaisesti etuuksien toimeenpanosta aiheutuvien toimintakulujen suhteessa. Sosiaaliturvan yleisrahaston osuus Kansaneläkelaitoksen toimintakuluista on arviolta 52 %, sairausvakuutusrahaston osuus 38 % ja kansaneläkerahaston osuus 10 % vuonna 2023. Valtio rahoittaa 43,6 % sairausvakuutusrahaston toimintakuluista.
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Sosiaaliturvan yleisrahaston toimintakulut | 339 900 000 |
| Sairausvakuutusrahaston toimintakulut | 105 800 000 |
| Kansaneläkerahaston toimintakulut | 61 400 000 |
| Yhteyspisteen toimintakulut | 700 000 |
| Yhteensä | 507 800 000 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Ansiotason muutos | 8 300 |
| Eläkekulujen kasvu | 2 700 |
| Etuus- ja asiointipalvelun kehittäminen (kyber) | 10 300 |
| Perhevapaauudistuksen toimeenpanokustannukset | -2 300 |
| Pohjoismaisen työvoimapalvelumallin toimeenpanokustannukset | 500 |
| Rahastojen jako-osuuksien muutos | 3 600 |
| Tason muutos | -5 308 |
| JTS-miljardin tuottavuussäästö | -123 |
| Toimistotilasäästö | -403 |
| Yhteensä | 17 266 |
| 2023 talousarvio | 507 800 000 |
| 2022 talousarvio | 490 534 000 |
| 2021 tilinpäätös | 485 657 000 |