Talousarvioesitys 2023
03. Tutkimus- ja kehittämistoiminta
Selvitysosa:Luvun menot aiheutuvat pääosin sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan tutkimus-, kehittämis-, tilasto-, rekisteri- ja asiantuntijatoiminnasta, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toimintamenoista ja valtionavusta Työterveyslaitoksen menoihin.
Sosiaali- ja terveysministeriö vastaa hallinnonalansa tutkimus- ja kehittämispolitiikasta. Sen tavoitteena on tuottaa sellaista tutkimustietoa, joka on systemaattisesti hyödynnettävissä sosiaali- ja terveyspolitiikan erilaisissa kehittämistoimenpiteissä, kuten lainsäädännön valmistelussa ja toimeenpanossa, erilaisissa ohjelmissa ja projekteissa sekä muussa ministeriön päätöksenteossa.
Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan tutkimus- ja kehittämistoiminta on johtamisen väline ja edellytys strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Tutkimus- ja kehittämispolitiikka on strategista päätöksentekoa, lainsäädännön ja budjetin valmistelua sekä niiden toimeenpanoa ja informaatio-ohjausta tukeva investointi. Hallinnonalan tutkimuslaitoksilla on myös tutkimus- ja kehittämistoiminnan tulosten käytäntöön viemiseen liittyvää toimintaa, kuten asiantuntijapalveluja, tiedonvälitystä ja koulutusta. Lisäksi niillä on lakisääteisiä tai ministeriön kanssa sovittuja erityistehtäviä, esimerkiksi valvontaan, tilastointiin ja erityisiin vaaratilanteisiin varautumiseen liittyen.
Tutkimus- ja kehittämistoiminta kohdistuu hallinnonalan strategisista tavoitteista erityisesti seuraaviin:
- — hyvinvointi- ja terveyserot ovat kaventuneet
- — toiminta- ja työkyky ovat parantuneet
- — elin- ja työympäristön terveellisyys ja turvallisuus on lisääntynyt
- — oikea-aikaiset ja luotettavat palvelut vastaavat asiakkaiden tarpeisiin
- — hyvinvointiala luo liiketoimintamahdollisuuksia ja vientiä.
Tutkimus- ja kehittämistoiminnan vaikuttavuutta haetaan:
- — päätöksenteon tuella, mm. hyvinvointi- ja terveysvaikutusten arvioimisella
- — tietotuotannon parantamisella
- — tutkitun tiedon välittämisellä yhteiskunnalliseen keskusteluun ja kansalaisten käyttöön.
04. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 72 304 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) toimintaan liittyvien kansainvälisten ja kotimaisten järjestöjen jäsenmaksuihin, biopankkien osuuskunnan osuuden merkintään ja vuosijäsenmaksuihin, yhteisrahoitteisten hankkeiden rahoitusosuuksiin, ulkomailla toteutettavien projektien, täydennyskoulutuksen avustuksen ja yhteistyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen
2) EU:n hyväksymien hankkeiden rahoitukseen liittyvien menojen maksamiseen
3) Alkoholitutkimussäätiöön, Käypä hoito -suositusten laadintaan, syöpä- ja näkövammarekisterin tekniseen ylläpitoon Suomen Syöpäyhdistys ry:lle ja Näkövammaisten Keskusliitto ry:lle sekä Hoitotyön tutkimussäätiön ja sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon kehittämishankkeisiin liittyvien valtionavustusten ja muiden menojen maksamiseen
4) nettobudjetoidun yhteisrahoitteisen toiminnan tuloihin välittömästi liittyvien apurahojen maksamiseen
5) Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen itse toteuttamiin terveyden edistämisen hankkeisiin
6) Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen itse toteuttamiin tartuntatautien ehkäisyyn ja valvontaan liittyviin hankkeisiin
7) sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän ohjauksen ja arviointitoiminnon menoihin
8) sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan ohjaustehtäviin, valtakunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon tietoarkkitehtuurin kehittämiseen ja ylläpitoon sekä muihin sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä annetun lain (784/2021), sähköisestä lääkemääräyksestä annetun lain (61/2007) sekä lain sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista (254/2015) mukaisiin tehtäviin.
Selvitysosa:Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tehtävänä on väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, sairauksien ja sosiaalisten ongelmien ehkäiseminen sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäminen. THL toteuttaa tehtäväänsä tutkimuksen, seurannan ja arvioinnin, kehittämistyön, asiantuntijavaikuttamisen ja viranomaistehtävien sekä kansainvälisen yhteistyön avulla. Lisäksi THL toimii alansa tilastoviranomaisena sekä huolehtii tehtäväalueensa tietoperustasta ja sen hyödyntämisestä. THL vastaa myös sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon ohjaustehtävistä.
THL:n toiminnan perusta on laki terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta sekä sosiaali- ja terveysministeriön strategiseen visioon eheästä yhteiskunnasta ja kestävästä hyvinvoinnista. Laitoksen strategisissa päälinjauksissa tavoitteina ovat uudistuminen, tietoaineiston tehokas käyttöönotto, ennakointi, priorisointi ja työyhteisöön panostaminen.
Laitoksen toiminnassa korostuu asiantuntijalaitoksen rooli tiedon käytön edistämisessä päätöksenteon kaikilla tasoilla. Tätä tukee laitoksen tavoite tietovarantojen kehittämisestä ja niiden käytön helpottamisesta.
Voimavarojen supistuessa THL on tarkistanut toimintaansa siten, että hallitusohjelman toimeenpanoon ja asiantuntija- ja viranomaistehtävien hoitoon liittyvät riskit on minimoitu. Sopeutusten yhtenä kohdentamisperusteena on uusi strategia. Ydintoiminnot toimivat tehokkaasti, taloudellisesti ja asiakassuuntautuneesti ja niiden laatu ja kustannusvaikuttavuus paranevat. THL:n tuottavuus kasvaa ja maksullisen toiminnan ylijäämä käytetään tuotekehitykseen ja investointeihin. THL:n tieto- ja tilastotuotanto sekä verkkopalvelut ja portaalit ovat yhdessä toimiva kokonaisuus ja palvelevat asiakkaiden tietotarpeita. THL:n hallinto- ja toimintatavat edistävät sukupuolten välisen tasa-arvon valtavirtaistumista. THL:n rahoitusrakenne on tarkoituksenmukainen.
THL kehittää ja uudistaa osaamispääomaansa. THL:n henkilöstön toimintavalmiutta ja osaamista kehitetään laitoksen strategian mukaisesti. Johtamistehtävissä toimivien osaamista kehitetään, jotta johtaminen on ammattimaista ja kannustavaa. Henkilöstön hyvinvointia tuetaan ja työnantajakuvaa kehitetään. Henkilöstösuunnittelun ennakoivuutta ja pitkäjänteisyyttä parannetaan.
Tulot harvinaisten rokotteiden myynnistä ja välitystoiminnasta on merkitty momentille 12.33.03.
Määrärahasta arvioidaan käytettävän avustuksiin (euroa)
| Alkoholitutkimussäätiölle | 343 000 |
| Suomalainen Lääkäriseura Duodecimille | 720 000 |
| Suomen Syöpäyhdistykselle | 1 031 000 |
| Näkövammaisten keskusliitolle | 133 000 |
| Hoitotyön tutkimussäätiölle | 388 000 |
| Yhteensä | 2 615 000 |
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
| 2021 toteutuma |
2022 varsinainen talousarvio |
2023 esitys |
|
| Bruttomenot | 112 794 | 106 006 | 116 004 |
| Bruttotulot | 41 216 | 43 480 | 43 700 |
| Nettomenot | 71 578 | 62 526 | 72 304 |
| Siirtyvät erät | |||
| — siirtynyt edelliseltä vuodelta | 15 284 | ||
| — siirtynyt seuraavalle vuodelle | 20 407 |
Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)
| 2021 toteutuma |
2022 varsinainen talousarvio |
2023 esitys |
|
| Maksullisen toiminnan tuotot, myyntituotot | 8 945 | 9 000 | 9 000 |
| — tästä toimintamenomomentille nettouttamattomat tuotot | - | 20 | 20 |
| Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset | |||
| — erilliskustannukset | 5 406 | 5 470 | 5 470 |
| — osuus yhteiskustannuksista | 2 341 | 2 370 | 2 370 |
| Kustannukset yhteensä | 7 747 | 7 840 | 7 840 |
| Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) | 1 198 | 1 160 | 1 160 |
| Kustannusvastaavuus, % | 115 | 115 | 115 |
Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)
| 2021 toteutuma |
2022 varsinainen talousarvio |
2023 esitys |
|
| Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot | |||
| — muilta valtion virastoilta saatava rahoitus | 22 940 | 24 500 | 24 700 |
| — EU:lta saatava rahoitus | 3 103 | 3 500 | 3 500 |
| — muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus | 5 710 | 5 900 | 5 900 |
| — yhteisrahoitteisen toiminnan muut tuotot | 518 | 600 | 600 |
| Tuotot yhteensä | 32 271 | 34 500 | 34 700 |
| Hankkeiden kokonaiskustannukset | 45 452 | 49 000 | 49 000 |
| Omarahoitusosuus (tuotot - kustannukset) | -13 181 | -14 500 | -14 300 |
| Omarahoitusosuus, % | 29 | 30 | 29 |
THL:n toiminnan kokonaiskustannukset (1 000 euroa) ja henkilötyövuodet osastoittain
| 2021 toteutuma |
htv | 2022 arvio |
htv | 2023 tavoite |
htv | |
| Hyvinvointivaikuttajat | 45 129 | 474 | 43 198 | 483 | 43 128 | 480 |
| Terveysturvaajat | 25 123 | 236 | 23 588 | 240 | 28 057 | 250 |
| Valtion palvelut | 24 323 | 247 | 21 852 | 253 | 22 962 | 247 |
| Tiedonvälittäjät | 18 219 | 163 | 17 368 | 171 | 21 857 | 190 |
| Yhteensä | 112 794 | 1 120 | 106 006 | 1 147 | 116 004 | 1 167 |
Määrärahan käytöstä arvioidaan kulutusmenojen osuudeksi 69 439 000 euroa ja siirtomenojen osuudeksi 2 865 000 euroa.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Asiakastietolain toimeenpano | -520 |
| Covid-19 testauskapasiteetin ylläpitäminen | -600 |
| Harvinaissairauksien kansallinen koordinaatio | -150 |
| Hoitoilmoitusrekisterin ja kansallisen tartuntatautiseurannan ylläpitäminen ja kehittäminen sekä covid-19-pandemian kokemuksien hyödyntäminen | -740 |
| Hotus, ruotsinkielinen aineisto ja digitaalisten palveluiden kehittäminen | -200 |
| ICD-11-diagnoosiluokituksen kansallinen käyttöönotto | 1 400 |
| Ihmiskaupan uhrien asumispalvelun valvonta- ja ohjaustehtävä (3 htv) (HO 2019) | -300 |
| Infrastruktuurin modernisoinnista hyökkäyspinta-alan vähentämiseksi (kyber) | 800 |
| Juomavesidirektiivien toimeenpano (2 htv) | 160 |
| Kansallinen laaturekisteritoiminta | 1 400 |
| Kyberhyökkäysten ja häiriötilanteiden havainnoinnin kehittäminen (kyber) | 700 |
| Lakisääteisten tehtävien turvaaminen | 6 000 |
| Lisäystä syöpärekisterin ylläpitoon | 150 |
| Opiskeluhuollon sote-uudistuksen edellyttämien muutosten valmistelu | -80 |
| Opiskeluhuoltopalvelujen valtakunnalliseen ohjaukseen | 80 |
| SERI-keskusten sateliittikeskusten perustamisen arviointi (HO 2019) | 200 |
| Vanhuspalvelujen järjestäjäkysely hyvinvointialueille | 776 |
| JTS-miljardin tuottavuussäästö | -191 |
| Palkkausten tarkistukset | 931 |
| Siirtyvien erien taso (HO 2019) | 60 |
| Toimistotilasäästö | -98 |
| Yhteensä | 9 778 |
| 2023 talousarvio | 72 304 000 |
| 2022 II lisätalousarvio | 10 467 000 |
| 2022 talousarvio | 62 526 000 |
| 2021 tilinpäätös | 76 701 000 |
(25.) Kansalliset osaamiskeskittymät (siirtomääräraha 3 v)
Selvitysosa:Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.
| 2022 II lisätalousarvio | — |
| 2022 talousarvio | 1 500 000 |
| 2021 tilinpäätös | 9 500 000 |
(31.) Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen (siirtomääräraha 3 v)
Selvitysosa:Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.
| 2022 II lisätalousarvio | — |
| 2022 talousarvio | 20 000 000 |
| 2021 tilinpäätös | 24 000 000 |
50. Valtionosuus Työterveyslaitoksen toimintaan (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 23 042 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) Työterveyslaitoksen toiminnasta ja rahoituksesta annetun lain (159/1978) 3 §:n nojalla suoritettavan valtionosuuden maksamiseen
2) EU:n hyväksymien tutkimushankkeiden rahoittamiseen
3) enintään 350 000 euroa työterveydenhuollon koulutuksesta ja työterveyshenkilöstön kehittämiseen liittyvien hankkeiden toteuttamisesta aiheutuviin kustannuksiin.
Selvitysosa:Työterveyslaitos on itsenäinen, sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla toimiva julkisoikeudellinen yhteisö, joka edistää työn terveellisyyttä ja turvallisuutta osana hyvää elämää. Työterveyslaitoksen tavoitteet noudattavat sosiaali- ja terveysministeriön strategiaa ja ne vahvistetaan ministeriön ja Työterveyslaitoksen väliseen tulossopimukseen. Toiminnan painopisteet ovat työkyvyn varmistaminen työn murroksessa, työelämän digitalisaatio muutoksen johtaminen sekä kestävän kehityksen huomioiminen työelämän kehittämisessä.
Työterveyslaitoksen toiminnallisen tuloksellisuuden keskeiset tavoitteet ja toimenpiteet ovat:
- — Kehitetään työkyvyn tuen palveluja sekä ammattilaisten osaamista sote-keskuksissa.
- — Viedään työkykykoordinaattorikoulutusta koulutusjärjestelmään.
- — Tutkitaan kehittämisohjelmien vaikutuksia palvelujen käyttäjien työ- ja toimintakykyyn.
- — Varmistetaan käynnissä olevien hallitusohjelmahankkeiden laadukas loppuunsaattaminen ja arvioidaan niiden tulokset.
- — Toteutetaan HELP-projekti, jotta varmistamme suomalaisen työelämän kilpailukyvyn ja työhyvinvoinnin covid-19-pandemian ja työn murroksen muokkaamassa maailmassa.
- — Tuetaan johtamisen kehittymistä ja jaetaan hyviä käytänteitä.
- — Tehostetaan julkisen terveydenhuollon ja työterveyshuollon yhteistyötä saumattoman hoitoketjun toimintamallilla.
- — Kehitetään ja uudistetaan ennalta ehkäisevää työterveyshuoltoa.
- — Kehitetään työelämävalmiuksia työurasiirtymien tukemiseksi työuran nivelkohdissa.
- — Toteutetaan projekteja nuorten työelämään kiinnittymisen tukemiseksi, urajumien tunnistamiseksi ja työuralta syrjäytymisen ehkäisemiseksi sekä ikääntyvien työntekijöiden työurien pidentämiseksi.
- — ennaltaehkäistään mielenterveysongelmia työelämässä ja levitetään mielenterveyden tuen digitaalisia työkaluja ja hyviä käytäntöjä työpaikoille.
- — Tuetaan työntekijöitä muutoksessa soteorganisaatioiden kanssa toteutettavien kehittämishankkeiden muodossa henkilöstön saatavuuden ja alan vetovoimaisuuden turvaamiseksi vanhusten palveluissa.
- — Tuotetaan seurantatietoa kuntiin jäävien ja hyvinvointialueille siirtyvien työntekijöiden työhyvinvoinnin kehittymisestä.
- — Arvioidaan sote-työntekijöiden työhyvinvointia kyselyllä.
- — Osallistutaan kansallisen Terveet tilat 2018 -ohjelman toteutukseen, jotta sisäilmaan liitetty oireilu vähenisi merkittävästi.
- — Tuetaan yhteiskunnan toimintakykyä ja väestön henkistä kestävyyttä häiriö- ja kriisitilanteissa sekä kehitetään terveydenhuollon resilienssiä vastata toimintaympäristön äkillisiin muutoksiin.
- — Tuetaan sosiaaliturvakomitean työtä avaamalla työelämän tilannekuvaa ja edistämällä työkykyä ja osaamisen kehittymistä.
Työterveyslaitoksen toiminnan rahoittamiseksi suoritetaan valtion vuotuisessa talousarviossa hyväksytyn toiminnan laajuuden mukaan vuosittain valtionosuutena neljä viidesosaa sosiaali- ja terveysministeriön hyväksymän laitoksen talousarvion mukaisista kustannuksista. Talousarvion rajoissa Työterveyslaitokselle voidaan työsuojelu- ja työterveysalan tutkimus- ja palvelutoimintaan liittyvien erityistehtävien suorittamista tai erityistä tukea tarvitsevia toimintoja varten antaa lisättyä valtionosuutta.
Valtionosuuteen oikeuttavien kustannusten arvioidaan olevan 35,0 milj. euroa. Valtionosuuteen oikeuttavan toiminnan tulojen arvioidaan olevan 12,0 milj. euroa. Toiminnasta saatavien tulojen arvioidaan ylittävän yhden viidesosan valtionosuuteen oikeuttavien kustannusten määrästä. Ylimenevät tulot käytetään Työterveyslaitoksen tutkimus- ja kehittämistoimintaan ja vaikuttamistoimintaan.
Työterveyslaitoksen kokonaismenoihin, joiden arvioidaan vuonna 2023 olevan 50 000 000 euroa, myönnetään valtionosuutta 23 042 000 euroa.
Toiminnan laajuus tulosalueittain arvioidaan 2023 seuraavaksi:
Työterveyslaitoksen toiminnan laajuus vuosina 2021—2023 (1 000 euroa)
| Menot | Oma rahoitus | Valtionosuus | |||||||
| 2021 tot. |
2022 arvio |
2023 arvio |
2021 tot. |
2022 arvio |
2023 arvio |
2021 tot. |
2022 arvio |
2023 arvio |
|
| Tutkimus ja kehittäminen | 15 635 | 18 000 | 18 400 | 8 395 | 9 000 | 10 800 | 7 240 | 9 000 | 7 600 |
| Vaikuttaminen | 17 656 | 15 600 | 16 600 | 1 245 | 1 158 | 1 158 | 16 411 | 14 442 | 15 442 |
| Työn ja työhyvinvoinnin kehittämisohjelma | 5 391 | 5 000 | - | - | - | - | 5 391 | 5 000 | - |
| Yhteensä | 38 682 | 38 600 | 35 000 | 9 640 | 10 158 | 11 958 | 29 042 | 28 442 | 23 042 |
| Liiketoiminta | 13 498 | 15 000 | 15 000 | 13 498 | 15 000 | 15 000 | - | - | - |
| Yhteensä | 52 180 | 53 600 | 50 000 | 23 138 | 25 158 | 26 958 | 29 042 | 28 442 | 23 042 |
| Rahoitusosuus, % | 44 | 47 | 54 | 56 | 53 | 46 | |||
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Työelämän ja työhyvinvoinnin kehittämisohjelma (HO 2019 kertaluonteinen) | -5 000 |
| Työelämän mielenterveysohjelman viestintäkampanja | -400 |
| Yhteensä | -5 400 |
| 2023 talousarvio | 23 042 000 |
| 2022 talousarvio | 28 442 000 |
| 2021 tilinpäätös | 29 042 000 |
63. Eräät erityishankkeet (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 2 937 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän kehittämiseen tietoteknologian avulla ja tietoteknologian hyödyntämisen edellyttämän infrastruktuurin rakentamiseen
2) hankkeen läpiviemisen edellyttämään koulutus- ja kehittämistoimintaan sosiaali- ja terveysministeriön erikseen määräämin perustein
3) valtionavustusten ja rahoitusavustusten maksamiseen
4) sosiaali- ja terveysministeriön strategista ja toiminnallista suunnittelua ja päätöksentekoa tukevien tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoittamiseen
5) ministeriön toimialaan liittyvien ohjelmien ja kokeilujen toimeenpanosta aiheutuvien toimintamenojen ja rahoitusavustusten maksamiseen
6) EU:n hyväksymien puite- ja aihealueittaisten ohjelmien mukaisten hankkeiden rahoittamiseen
7) hankkeiden tarkastuksista ja valvonnoista aiheutuviin menoihin
8) sosiaali- ja terveydenhuollon nuorten palvelujen toimintaprosessien uudistamiseen nuorisotakuun mukaisesti
9) enintään kahta henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen ja siitä aiheutuvien muiden menojen maksamiseen.
Selvitysosa:Määrärahalla tuetaan sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköiden verkottumista ja yhteen toimivien tietojärjestelmien kehittämistä ennen muuta toteuttamalla kansallisen tason palveluja, jotka tukevat hallinnonalan tietohallintopalvelujen yhdenmukaista kehitystä. Tavoitteena on tietoteknologian hyväksikäyttöä tehostamalla parantaa myös palvelujen tasavertaista saatavuutta ja laatua sekä tukea omatoimisuutta, kotona asumista ja itsenäistä suoriutumista. Tavoitteena on myös varmistaa, että uuden tietoteknologian käyttöönotto toteutuu tasapuolisesti koko maassa, mm. toteuttamalla kansalaisten terveysverkkopalvelu.
Määrärahan käytöstä arvioidaan siirtomenojen osuudeksi noin kolme viidesosaa ja kulutusmenojen osuudeksi noin kaksi viidesosaa. Vaihtelu osuuksissa aiheutuu käynnissä olevien hankkeiden sisällöstä ja toteutustavasta sekä niille asetetuista tavoitteista.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Päihdeäitien palvelut | -150 |
| Päihteitä käyttävien äitien palvelut (HO 2019 kertaluonteinen) | -3 000 |
| Ruoka-apu toiminnan kehittäminen ja järjestäminen | -1 000 |
| Ruoka-apu toiminnan kehittäminen ja järjestäminen, jatkaminen vuonna 2023 | 1 000 |
| Saattohoitoa ja palliatiivista hoitoa vahvistetaan ja kehitetään (HO 2019) | -2 000 |
| Sosiaali- ja terveyshuollon henkilöstön saatavuuden ja riittävyyden ohjelma: Hyvän työn edellytysten ohjelma | 1 500 |
| Matkustussäästö | -65 |
| Yhteensä | -3 715 |
| 2023 talousarvio | 2 937 000 |
| 2022 talousarvio | 6 652 000 |
| 2021 tilinpäätös | 7 042 000 |