Talousarvioesitys 2023
50. Kotoutuminen ja kansainvälinen osaaminen
Selvitysosa:Kotoutumisen edistämisen tavoitteena on tukea ja tehostaa maahanmuuttajien kotoutumista, työllistymistä ja osallisuutta suomalaisessa yhteiskunnassa. Myönteistä ja aktiivista kotoutumista edistetään maahanmuuttajan kielitaidon ja ammatillisten valmiuksien vahvistamisella, työllistymisen nopeuttamisella ja yhteiskunnan tuntemuksen ja osallisuuden lisäämisellä. Kotoutumisen ja työllistymisen nopeuttamiseksi maahanmuuttajien osaamisen tunnistamista ja ohjausta vahvistetaan. Erityistä huomiota kiinnitetään maahanmuuttajanaisten mahdollisuuteen osallistua kotoutumis- ja kielikoulutukseen. Kotoutumista tehostetaan myös kotoutumispalveluiden laatua, velvoittavuutta ja vaikuttavuutta parantamalla. Kuntien roolia kotoutumisen edistämisessä vahvistetaan esimerkiksi tukemalla moniammatillisia osaamiskeskuksia sekä maahanmuuttajien ohjaus- ja neuvontapalveluita. Hyvinvointialueita tuetaan maahanmuuttajien kotoutumisen ja työllistymisen edistämiseksi sosiaali- ja terveydenhuollon palveluilla. Lisäksi varmistetaan hyvinvointialueiden mahdollisuus huolehtia ilman huoltajaa maassa olevien lasten ja nuorten kotoutumislain mukaisista palveluista. Myös kolmannen sektorin roolia kotoutumisen edistämisessä vahvistetaan mm. valtionavustuksilla. Kaksisuuntaista kotoutumista edistetään vahvistamalla hyviä väestösuhteita sekä työelämän ja muun yhteiskunnan vastaanottavuutta.
Varmistetaan kansainvälistä suojelua saavien henkilöiden nopea siirtyminen kuntiin ja kotoutumista edistävien palveluiden piiriin. Kiintiöpakolaisten määrä on 1 050 henkilöä vuonna 2023.
Kotoutumiskoulutukseen arvioidaan käytettävän 53 792 000 euroa momentin 32.30.51 määrärahaa vuonna 2023.
Kansainvälisten osaajien liikkuvuudella on kasvava elinkeinopoliittinen merkitys Suomen osaamispääoman ja kilpailukyvyn vahvistamiseen sekä uusien työpaikkojen ja innovaatioiden syntyyn. Osaajien työperusteista maahanmuuttoa edistetään nopeuttamalla oleskelulupamenettelyjä, kehittämällä kansainvälisen rekrytoinnin malli, vahvistamalla Suomen houkuttelevuutta osaajien kohdemaana sekä tukemalla kansainvälisten osaajien ja heidän perheidensä asettautumista ja kotoutumista. Lisäksi lisätään työelämän vastaanottavuutta ja monimuotoisuutta. Huomiota kiinnitetään myös kansainvälisten opiskelijoiden ja tutkijoiden Suomeen integroitumiseen ja työllistymisen edistämiseen.
Business Finlandin Talent-toiminnalla tuetaan mm. kansainvälisten osaajien sijoittumista Suomeen. Talent-toimintaan arvioidaan käytettävän 2,5 milj. euroa sekä Work in Finland -rakenteen perustamiseen 1 milj. euroa momentin 32.01.05 määrärahoja. Talent Explorer -avustuksia arvioidaan myönnettävän 6,5 milj. euroa momentilta 32.20.40. Avustuksella tuetaan yrityksiä ensimmäisten kansainvälisten osaajien palkkaamiseen. Talent Hub -toimintamallin kehittämiseen arvioidaan käytettävän 1 milj. euroa momentin 32.30.40 määrärahoja. Mallin tavoitteena on mahdollistaa organisaatiorajat ylittävät palvelupolut kansainvälisille osaajille ja yrityksille osaajien houkutteluun, maahantuloon, asettautumiseen, rekrytointiin ja osaamisen hyödyntämiseen liittyen. Kansainvälisen rekrytoinnin mallin kehittämiseen arvioidaan käytettävän 1,81 milj. euroa momentin 32.01.03 määrärahoja.
Oleskeluluvan saaneet kotoutumisen piirissä olevat pakolaiset
| 2021 toteutuma |
2022 arvio |
2023 arvio |
|
| Oleskeluluvan saaneet turvapaikanhakijat | 2 132 | 2 060 | 2 600 |
| — joista oleskeluluvan saaneita yksintulleita alaikäisiä | 135 | 100 | 100 |
| Perheenyhdistämiset | 451 | 1 110 | 1 154 |
| Kiintiöpakolaiset | 891 | 1 500 | 1 050 |
| Pakolaisia yhteensä | 3 474 | 4 670 | 4 804 |
| Pakolaisia laskennallisten kuntakorvausten piirissä | 12 215 | 12 253 | 12 872 |
| Tilapäistä suojelua saavia laskennallisten korvausten piirissä | - | - | 32 000 |
| Perheryhmäkoti- ja tukiasumispaikat yhteensä | 143 | 222 | 422 |
03. Kotoutumisen ja työvoiman maahanmuuton edistäminen (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 7 391 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) kotoutumisen, työllisyyden, yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistämiseen sekä EU:n rahoittamien kotoutumista edistävien hankkeiden kansalliseen vastinrahoitukseen
2) kansainvälisen osaamisen ja työperusteisen maahanmuuton edistämiseen
3) Kotoutumisen osaamiskeskuksen menoihin, kuten kotoutumisen, kotoutumistoimenpiteiden ja hyvien väestösuhteiden seurantaan, toimintamallien kehittämiseen ja hyvien käytäntöjen levittämiseen, kotoutumista koskevaan viestintään sekä muihin kotouttamispolitiikan toimeenpanoa ja vaikuttavuutta edistäviin menoihin
4) valtionavustuslain (688/2001) mukaiseen kunnille, järjestöille ja muille toimijoille myönnettäviin avustuksiin kotoutumisen ja työllisyyden edistämiseen, rasismin ja etnisen syrjinnän ehkäisemiseen sekä eri väestöryhmien välisen vuorovaikutuksen edistämiseen sekä ihmiskaupan uhrien tunnistamiseen tähtäävään etsivään työhön ja neuvontatyöhön
5) kotoutumisen edistämisestä annetun lain (1386/2010) 22 §:n mukaiseen omaehtoiseen opiskeluun ja muihin yksilöllisesti sovittuihin kotoutumista edistäviin toimenpiteisiin osallistuvien tapaturmakorvausten ja ryhmävastuuvakuutuksen maksamiseen sekä Valtiokonttorin näistä perimien hoitokulujen maksamiseen
6) enintään kolmea henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin
7) ennakoiden maksamiseen, jos se on myönnettävän rahoituksen tai avustuksen käytön kannalta perusteltua
8) siirtomenojen maksamiseen
9) valtion virastojen ja laitosten toteuttamien hankkeiden rahoittamiseen.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Maahanmuuttajien työllistymistä ja mukaanpääsyä suomalaiseen yhteiskuntaan tuetaan maahanmuuttajien kielitaitoa ja ammatillisia valmiuksia vahvistamalla sekä yhteiskunnan tuntemusta ja osallisuutta edistämällä. Kuntien ja kolmannen sektorin roolia kotoutumisen edistämisessä, maahanmuuttajien ohjaus- ja neuvontapalveluita sekä kuntien moniammatillista osaamiskeskustoimintaa tuetaan.
Hallitusohjelman mukaisesti panostetaan työperusteisen maahanmuuton avulla osaavan työvoiman saatavuuteen oikea-aikaisesti vastaten työmarkkinoiden tarpeisiin. Keskeisinä toimina ovat osaavan työvoiman houkuttelu, oleskelulupien käsittelyaikojen nopeuttaminen ja työn perusteella muuttaneiden asettautumisen ja kotoutumisen tukeminen, työperusteisen maahanmuuton pysyvien rakenteiden vahvistaminen sekä kuntien roolin ja alueellisten palvelumallien kehittäminen. Kansainvälisen rekrytoinnin mallilla sekä työ- ja koulutusperusteisen maahanmuuton tiekartan toimeenpanolla ja maakuvaviestintää kehittämällä tavoitellaan kansainvälisen rekrytointien sujuvuuden lisäämistä ja rekrytointiosaamisen vahvistamista.
Ulkomaalaisten tutkijoiden, Suomessa opiskelevien ja korkeakoulututkinnon suorittaneiden sekä heidän perheidensä maahan jäämistä helpotetaan sujuvoittamalla oleskelulupaprosesseja ja muita viranomaispalveluita, luomalla kansainvälisen rekrytoinnin yrityspalveluja, vahvistamalla työelämän vastaanottavuutta sekä lisäämällä Suomessa jo olevien kansainvälisten osaajien ja yritysten kohtaamista. Lisäksi parannetaan ulkomaisen työvoiman hyväksikäytön uhrien tavoittamista ja tunnistamista.
Työ- ja elinkeinoministeriön yhteydessä toimiva Kotoutumisen osaamiskeskus tukee maahanmuuttajien kotoutumista edistävää valtion, kuntien ja järjestöjen asiantuntijatyötä kotoutumisen vaikuttavuuden parantamiseksi. Osaamiskeskuksen toiminnassa keskeisiä tehtäväalueita ovat kotoutumisen tietoperustan vahvistaminen, tuloksellisuuden arvioinnin ja seurannan kehittäminen sekä paikallistason toimijoiden ammattitaidon ja osaamisen kehittäminen toimintatapoja ja -malleja arvioimalla, hyviä käytäntöjä juurruttamalla ja työprosesseja selkeyttämällä. Lisäksi osaamiskeskus tukee eri toimijoiden välistä monialaista yhteistyötä mm. kumppanuusohjelman toimeenpanolla.
Maahanmuuttajien kotoutumisen alkuvaiheen palveluprosessia, palvelutarpeen arviointia, osaamisen tunnistamista, ohjausta, monikielistä yhteiskuntaorientaatiota, kieli- ja kotoutumiskoulutusta, kielitaidon testausta ja muita maahanmuuttajille suunnattuja palveluita sekä palvelujen yhdistämistä kehitetään maahanmuuttajien kotoutumisen ja työllistymisen edistämiseksi. Kotoutumiskoulutuksen vaikuttavuutta parannetaan kehittämällä koulutuksen laatua ja sisältöä, kuten työelämälähtöisyyttä.
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Kotoutumisen ja työllistymisen edistäminen | 2 791 000 |
| Kotoutumisen osaamiskeskus | 500 000 |
| Valtionavustukset | |
| — Kuntien moniammatillinen osaamiskeskustoiminta | 1 750 000 |
| — Maahanmuuttajien ohjaus- ja neuvontapalvelut | 1 750 000 |
| — Avustukset järjestöille ja muille toimijoille | 600 000 |
| Yhteensä | 7 391 000 |
Määrärahan käytöstä arvioidaan kulutusmenojen osuudeksi 3 291 000 euroa ja siirtomenojen osuudeksi 4 100 000 euroa.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Kuntien moniammatillisen osaamiskeskustoiminnan laajentaminen | -1 250 |
| Maahanmuuttajien ohjaus- ja neuvontapisteet | -1 250 |
| Maahanmuuttajien palvelut (siirto momentilta 32.01.03) | 1 400 |
| Yhteensä | -1 100 |
| 2023 talousarvio | 7 391 000 |
| 2022 talousarvio | 8 491 000 |
| 2021 tilinpäätös | 7 891 000 |
30. Valtion korvaukset kotoutumisen edistämisestä (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 278 559 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää kotoutumisen edistämisestä annetun lain (1386/2010) ja valtioneuvoston asetusten (1393/2011 ja 115/2012) mukaisesti:
1) kunnille ja hyvinvointialueille maksettaviin laskennallisiin korvauksiin, jotka aiheutuvat lain 2 §:n 2 tai 3 momentissa määriteltyjen henkilöiden kuntaan osoittamisesta, ohjauksesta, neuvonnasta ja muusta kotoutumista tukevan toiminnan sekä alkukartoituksen järjestämisestä
2) toimeentulotuesta, tulkkauksen järjestämisestä, erityiskustannusten korvaamisesta ja paluumuuton tukemisesta kunnalle ja hyvinvointialueille aiheutuviin kustannuksiin sekä pakolaisten kuntaan muuttamisen odotusajalta kertyvien vuokrien maksamiseen
3) alaikäisten oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden sijoittamisesta perheryhmäkotiin, muuhun asuinyksikköön sekä perhehoidosta, asumisen tukipalveluista ja muista lastensuojelun palveluihin rinnastettavista toimenpiteistä kunnalle aiheutuneiden kustannusten korvaamiseen 25 ikävuoteen saakka ja käräjäoikeuden heille osoittaman edustajan palkkioiden maksamiseen
4) edellä mainittujen perheryhmäkotien tai muiden asuinyksiköiden kustannusten ennakoiden maksamiseen, jos se on toiminnan järjestämisen kannalta perusteltua
5) kuntaan sijoitettujen tai kunnassa asuvien ihmiskaupan uhrien kunnille sosiaali- ja terveys- sekä muiden palvelujen järjestämisestä aiheutuvista kustannuksista maksettaviin korvauksiin
6) entisen Neuvostoliiton alueelta paluumuuttajina tulleiden henkilöiden, joille on myönnetty oleskelulupa ulkomaalaislain (301/2004) 48 §:n tai 49 §:n 1 momentin 1 kohdan perusteella, toimeentulotuen sekä heille annetun sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä aiheutuvien kustannusten korvaamisesta kunnille sekä Suomen sodissa vapaaehtoisina palvelleiden hoidosta ja huollosta aiheutuviin kustannuksiin
7) edellä mainittujen henkilöiden perustoimeentulotuen maksamisesta aiheutuvien kustannusten ennakoiden maksamiseen Kansaneläkelaitokselle
8) Kansaneläkelaitokselle kotoutumislain 51 §:n 2 momentin perusteella korvattaviin entisen Neuvostoliiton alueelta tulleista paluumuuttajista aiheutuviin perustoimeentulotuen kustannuksiin
9) kulutusmenojen maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Hallitus on antanut eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laeiksi kotoutumisen edistämisestä annetun lain ja kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetun lain 14 §:n muuttamisesta.
Kotoutumislain 2 §:n 2 tai 3 momentissa määritellyistä henkilöistä maksettavien korvausten piirissä olevien määrä arvioidaan kolmen edellisen vuoden aikana maahan saapuneiden oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden ja perheenyhdistämisen kautta maahan tulleiden lukumäärän sekä talousarviovuodelle esitetyn arvion perusteella. Kiintiöpakolaisten osalta maksettavien korvausten piirissä olevien lukumäärä arvioidaan neljän edellisen vuoden aikana maahan saapuneiden lukumäärän sekä talousarviovuodelle esitetyn arvion perusteella. Vuonna 2023 arvioidaan kuntiin muuttavan 32 000 tilapäistä suojelua saavaa henkilöä, joille on rekisteröity kotikunta. Arvio vuoden 2023 pakolaiskiintiöksi on 1 050 henkilöä.
Kotoutumislain 45 §:n mukaisesti kuntaan osoittamisesta, ohjauksesta, neuvonnasta ja muusta kotoutumista tukevan toiminnan järjestämisestä maksettavaa laskennallista korvausta maksetaan kunnalle kolmelta vuodelta alkaen siitä, kun ensimmäinen kotikuntamerkintä on tehty. Kiintiöpakolaisten osalta korvausta maksetaan neljältä vuodelta.
Korvausta voidaan maksaa jatkuvan oleskeluluvan saavien ja kunnan asukkaaksi siirtyvien ihmiskaupan uhrien osalta pakolaisia vastaavalla tavalla. Kunnilla on mahdollisuus hakea ELY-keskusten ja TE-toimistojen kehittämis- ja hallintokeskukselta korvausta kunnassa asuvien ihmiskaupan uhrien osalta uhrin asemasta johtuvien palvelujen järjestämisestä.
Kansainvälistä suojelua saavien sekä tilapäistä suojelua saavien henkilöiden kuntiin ohjautumista edistetään tehostamalla kuntakorvausjärjestelmän toimivuutta sekä tiivistämällä valtionhallinnon eri toimijoiden ja kuntien välistä yhteistyötä.
Kotoutumislain mukaisen maahanmuuttajalle tehtävän alkukartoituksen tekee kunta tai TE-toimisto.
Kansaneläkelaitokselle korvataan perustoimeentulotuen maksamisesta aiheutuneet kustannukset.
| 2021 toteutuma |
2022 tavoite |
2023 tavoite |
|
| Pakolaisten toteutuneet kuntasijoituspaikat, vähintään (lkm) | 1 139 | 1 700 | 4 200 |
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Paluumuuttajien kustannukset | 1 000 000 |
| — Toimeentulotuki 6 kk | 30 000 |
| — Toimeentulotuki 5 v | 20 000 |
| — Erityiskustannukset | 550 000 |
| — Heimoveteraanit | 400 000 |
| Laskennalliset korvaukset (0—6 v. 6 845 €, muut 2 300 €) pakolaisista (12 972 henkilöä) ja tilapäistä suojelua saavista (32 000 henkilöä) | 74 451 000 |
| Muut pakolaisista maksettavat kuntakorvaukset | 201 708 000 |
| — Toimeentulotuki (2 063 euroa/vuosi/hlö) | 46 616 000 |
| — Erityiskustannukset (2 140 euroa/vuosi/hlö) | 70 512 000 |
| — Tulkkipalvelut (1 132 euroa/vuosi/hlö) | 28 892 000 |
| — Korvaukset alaikäisten huollosta (12 000 euroa/vuosi/hlö) | 55 688 000 |
| Alkukartoituksen kustannukset (2 000 henkilöä; laskennallinen korvaus 700 euroa/hlö) | 1 400 000 |
| Yhteensä | 278 559 000 |
Määrärahan käytöstä arvioidaan kulutusmenojen osuudeksi 500 000 euroa ja siirtomenojen osuudeksi 278 059 000 euroa.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| HE kotoutumislain muuttamisesta, tilapäinen suojelu (maahanmuuttokokonaisuus) | 121 846 |
| Ilman huoltajaa olevien alaikäisten hoivan kustannukset | 294 |
| Oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden määrän muutos | 1 723 |
| Pakolaiskiintiö 1 050 henkilön tasoon | 1 100 |
| Pakolaiskiintiön nosto (HO 2019) | 1 030 |
| Pakolaiskiintiön nosto 1 500 henkilöön v. 2022 | 3 575 |
| Paluumuuttajien kustannusten lasku | -1 500 |
| Tarkentuneet maahanmuuton oletukset (maahanmuuttokokonaisuus) | 4 215 |
| Turvapaikanhakijamäärän lasku | -9 326 |
| VN-päätös 175 haavoittuvassa asemassa olevat | -1 086 |
| Yhteensä | 121 871 |
Momentin nimike on muutettu.
| 2023 talousarvio | 278 559 000 |
| 2022 talousarvio | 156 688 000 |
| 2021 tilinpäätös | 146 975 083 |