Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         01. Hallinto
              44. Alueellinen kuljetustuki
              52. Palkkaturva
         40. Yritysten erityisrahoitus
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2023

30. Työllisyys ja yrittäjyysPDF-versio

Selvitysosa:Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikalla tuetaan työvoiman osaamisen kehittämistä, yritysten kansainvälistymistä ja kasvua, alkavaa yritystoimintaa sekä torjutaan työttömyyttä ja työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmia. Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikalla kehitetään pk-yritysten pitkän aikavälin kilpailukykyä ja vaikutetaan myös toimintaympäristön muutoksiin, joita aiheuttavat digitalisaatio, globalisaatio, väestön ikääntyminen sekä energiapolitiikan ja ilmastonmuutoksen tuomat haasteet.

Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikalla on kiinteä yhteys elinkeino- ja innovaatiopolitiikkaan. Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikassa painotuksena on työttömyyden alentaminen, nopea työllistyminen ja kasvun vauhdittaminen vastaamalla yritysten työvoima- ja osaamistarpeisiin sekä luomalla edellytyksiä uudelle yritystoiminnalle. Yritysten kehittymistä, rakennemuutosten hallintaa ja työurien jatkumista tuetaan toteuttamalla yritysten tarpeiden mukaista työvoimakoulutusta ja yritystoiminnan kehittämispalveluja. Työnhakijoiden osaamista päivitetään helpottamaan yritysten osaavan työvoiman saatavuutta. Uusien yritysten syntymistä edistetään starttirahalla ja antamalla alkaville yrityksille kokonaisvaltaista tukea niiden elinkaaren alkuvaiheissa neuvonnan ja koulutuksen keinoin. TE-toimiston tehtävänä on yritys- ja työnantajalähtöinen työnvälitys, joka tukee nopeaa työllistymistä ja avoimien työpaikkojen mahdollisimman tehokasta täyttöä.

Pääministeri Sanna Marinin hallitus on sitoutunut pitkäjänteiseen työhön työllisyysasteen nostamiseksi tekemällä pää­töksiä, joilla voidaan saavuttaa arviolta 80 000 lisätyöllistä. Hallituksen tavoitteena on, että vuosikymmenen puolivälissä työllisyysaste on 75 %. Puoliväliriihessä ja sitä ennen päätettyihin toimenpiteisiin sisältyy systeeminen muutos kohti pohjoismaista työvoimapalvelumallia, toimenpiteet yli 55-vuotiaiden työllisyysasteen nostamiseksi, palkkatuen uudistaminen ja rekrytointitukikokeilu, Työkanava Oy:n perustaminen osatyökykyisten työllistämiseksi, työvoimapalvelujen siirto kuntiin, ohjaamotoiminnan kehittäminen, jatkuvan oppimisen uudistamistyö, kotouttaminen ja työperäinen maahanmuutto, oppisopimuskoulutuksen kehittäminen, hankintojen vauhdittaminen, työkyvyttömyyseläkkeiden ja sairauspoissaolojen ennaltaehkäisy, työkykyohjelman laajennus sekä muut kohtaantoa ja työvoiman saatavuutta tukevat toimenpiteet.

Myönteistä ja aktiivista kotoutumista edistetään maahanmuuttajan kielitaidon ja ammatillisten valmiuksien vahvistamisella, työllistymisen nopeuttamisella ja yhteiskunnan tuntemusta ja osallisuutta edistämällä. Kielikoulutukseen tulee päästä kolmen kuukauden kuluessa myönteisen oleskelulupapäätöksen saamisesta. Maahanmuuttajien kotoutumista ja työllistymistä tuetaan työvoimakoulutuksena toteutettavalla kotoutumiskoulutuksella.

Venäjän aloittaman hyökkäyssodan vaikutukset voivat heijastua työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikkaan esimerkiksi ukrainalaisten työnhakijoiden palveluiden tarpeena, Venäjän vastaisista pakotteista kärsivien yritysten tuen tai toiminnan uudelleenkohdentamisen kautta sekä muiden yleiseen taloustilanteeseen heijastuvien vaikutusten kautta. Alkuvuodesta 2020 laajalle levinneen koronavirusepidemian taloudelliset vaikutukset saattavat heijastua jossain määrin vielä vuonna 2023 harjoitettavaan työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikkaan.

Työvoimapalvelujen piirissä henkilöitä keskimäärin (htv) vuoden aikana (sisältää kokonaan tai osin momentilta 32.30.51 rahoitettavat palvelut, laskentaperuste: talousarviovuodelle esitetyt määrärahat)

  2021
toteutuma
2022
arvio
2023
arvio
       
Palkkatuettu työ1)      
— Valtionhallinto 481 500 500
— Kunnat ja kuntayhtymät2) 6 726 7 550 3 000
— Yksityinen sektori 13 499 14 400 9 000
Starttiraha3) 3 504 2 400 1 900
Työvoimakoulutuksen hankinta3) 11 119 11 400 9 000
— Ammatillinen koulutus 4 401 5 100 1 500
— Kotoutumiskoulutus 6 718 6 300 7 500
Valmennukset 2 091 3 950 1 800
Yhteensä 37 420 40 200 25 200
Työkokeilut 5 592 6 000 6 000
Yhteensä 43 012 46 200 31 200

1) 55 vuotta täyttäneiden työllistämistuen arvioidaan korvaavan osan palkkatuetusta työstä.

2) Kuntien ja kuntayhtymien palkkatuessa on mukana vuosien 2021—2022 luvuissa kuntien velvoitetyöllistäminen. Velvoitetyöllistämisen rahoitus on siirretty momentille 32.30.55.

3) Starttirahan ja työvoimakoulutuksen volyymeissa on mukana ainoastaan työ- ja elinkeinoministeriön työllisyysmäärärahoista rahoitettava starttiraha ja työvoimakoulutus.

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti tulosalueelle seuraavat yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet vuodelle 2023:

Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet

  2021
toteutuma
2022
tavoite
2023
tavoite
       
Työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaanto paranee      
— Työttömyyden keskimääräinen kesto (vkoa) 57 45 45
—Työnantajayritysten määrä (lkm) 87 000 87 000 87 000
Työttömyysjaksot lyhenevät      
— Virta yli 3 kk työttömyyteen (%) 41,3 < 38 < 38
Alueiden kehittäminen ja rakennerahastopolitiikka

Alueiden kehittäminen on valtion, kuntien ja muiden toimijoiden vuorovaikutukseen perustuvaa laaja-alaista ja monitasoista toimintaa, joka perustuu alueiden erilaisiin vahvuuksiin ja tarpeisiin. Aluekehittämisessä eri toimijoiden tavoitteita ja toimenpiteitä tarkastellaan kokonaisuutena sekä valtakunnallisesta että alueiden näkökulmasta.

Alueiden kehittämisen tavoitteena on edistää alueiden kestävää kasvua ja kilpailukykyä, asukkaiden hyvinvointia ja elinympäristön laatua. Alueiden kehittämistoimintaa suuntaavat alueiden kehittämisestä ja Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan toimeenpanosta annetun lain lisäksi valtioneuvoston hallituskaudeksi määrittelemät alueiden kehittämisen painopisteet (aluekehittämispäätös) ja maakuntien liittojen valmistelemat maakuntaohjelmat. Näitä kansallisia tavoitteita tuetaan EU:n ohjelmakausille 2014—2020 ja 2021—2027 laadittujen ohjelmien toteutuksella.

Valtioneuvoston aluekehittämispäätös vuosille 2020—2023 sisältää viisi painopistettä, jotka ovat ilmastonmuutoksen hillintä ja luonnon monimuotoisuuden turvaaminen, kestävä yhdyskuntakehitys ja toimivat yhteydet, uudistuva elinkeinoelämä ja tki-toiminnan vauhdittaminen, osaaminen ja sivistys aluekehityksen voimavarana, osallisuuden ja hyvinvoinnin lisääminen sekä eriarvoistumisen ehkäisy. Ministeriöt huomioivat aluekehittämispäätöksen tavoitteet omassa ja hallinnonalansa toimissa.

Maakuntien liitot huomioivat aluekehittämispäätöksen omassa strategia- ja ohjelmatyössään ja toteuttavat päätöstä yhdessä kaupunkien, kuntien sekä muiden aluekehittämiseen osallistuvien toimijoiden kanssa. Aluekehittämisen painotukset ja tavoitteet maakunnissa määritellään maakuntaohjelmassa. Pitkän aikavälin strategisiin linjauksiin perustuva maakuntaohjelma tarkentaa maakunnan aluekehittämiseen liittyviä tavoitteita ja niiden toimeenpanoa lähivuosina. Maakunnan alueella toimivien viranomaisten tulee ottaa toiminnassaan huomioon maakuntaohjelma ja edistää sen toteuttamista.

Valtakunnan tasolla aluekehittämisen kokonaisuudesta vastaavan työ- ja elinkeinoministeriön yhteydessä toimii valtioneuvoston asettama alueiden uudistumisen neuvottelukunta, joka yhteensovittaa ja linjaa alueiden kehittämisen strategista kokonaisuutta ja vaikuttavuutta. Neuvottelukunnan keskeisiä tehtäviä on seurata valtioneuvoston aluekehittämispäätöksen toteuttamista, edistää valtakunnallisten ja alueellisten toimijoiden yhteistyötä, ennakoida ja seurata aluekehitystä ja käsitellä alueiden kehittämiseen liittyviä keskeisiä uudistuksia.

Pääosa alueellisista kehittämistoimista kanavoituu ELY-keskusten kautta. Kullekin ELY-keskukselle sekä aluehallintovirastolle laaditaan hallituskaudeksi tulossopimus, jota tarkistetaan vuosittain. Tulossopimus perustuu aluehallintovirastoille ja ELY-keskuksille laaditussa yhteisessä strategia-asiakirjassa asetettuihin yleisiin tavoitteisiin ja päämääriin sekä alueen maakuntaohjelmiin.

Aluekehittämisen lähtökohtana ovat alueiden ja kaupunkien vahvuudet ja erityispiirteet. Kaupungit ovat kasvun vauhdittajia sekä olennainen osa aluekehittämistä ja niiden vahvuuksia tulee hyödyntää aluekehittämispolitiikan vahvistamiseksi. Monimuotoinen, vuorovaikutukseen ja kumppanuuteen perustuva kaupunkipolitiikka huomioi haasteiltaan ja kehitysedellytyksiltään eroavat kaupungit. Kaupunkikehittämistä toteutetaan sekä EU:n tasolla että kansallisesti. Sopimuksellisuus ja kumppanuus ovat alue- ja kaupunkikehittämisen keskeisiä elementtejä.

"Kestävää kasvua ja työtä 2014—2020" Suomen rakennerahasto-ohjelma sisältää sekä Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) että Euroopan sosiaalirahaston (ESR) toimet. Ohjelmassa on viisi toimintalinjaa. Niillä tuetaan erityisesti pk-yritysten kilpailukykyä, uuden tiedon ja osaamisen tuottamista ja hyödyntämistä, työllisyyttä ja työvoiman liikkuvuutta, koulutusta, ammattitaitoa ja elinikäistä oppimista sekä sosiaalista osallisuutta ja köyhyyden torjuntaa. Läpileikkaavana horisontaalisena erityistavoitteena on mm. vähähiilisen talouden edistäminen, johon kohdistuu 25 % EAKR:n rahoituksesta. Rakennerahasto-ohjelma toteuttaa ja edistää Eurooppa 2020 -strategian tavoitteita.

Suomen alue- ja rakennepolitiikan ohjelma "Uudistuva ja osaava Suomi 2021—2027" sisältää Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR), Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ja oikeudenmukaisen siirtymän rahaston (JTF) toimet. EAKR-toimien avulla kehitetään alueiden ja yritysten elinkeino- ja työelämälähtöisiä tutkimus- ja innovointivalmiuksia, digitalisaatiota, pk-yritysten kestävää kasvua ja kilpailukykyä, energiatehokkuutta, ilmastonmuutokseen sopeutumista, kiertotaloutta ja paikallisen saavutettavuuden lisäämistä. Ohjelman ESR-toimet tukevat työllisyyttä, osaamista, työelämän kehittämistä, osallisuutta ja yhdenvertaisuutta. JTF-toimien avulla tuetaan niitä alueita, joihin kohdistuu vakavia sosioekonomisia haasteita ilmastoneutraaliin talouteen siirtymisen vuoksi.

(32.) Valtionavustus kunnille Ohjaamoiden monialaisuuden vahvistamiseen (siirtomääräraha 2 v)

Selvitysosa:Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.


2022 talousarvio 3 190 000
2021 tilinpäätös 3 190 000

33. Turveyrittäjien avustaminen (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 30 585 000 euroa.

Momentin määrärahaa saa käyttää turveliiketoimintaa harjoittaville yrittäjille maksettaviin avustuksiin tai muuhun sopeutusrahaan.

Selvitysosa:Turpeen energiakäyttö on laskenut ennakoitua nopeammin. Kehityskulun seurauksena turvealan yritykset ja yrittäjät ovat ajautuneet asemaan, jossa turvealalla ei ole aiemmassa laajuudessa liiketoimintaedellytyksiä.

Momentin määrärahaa kohdennetaan turvetuotannosta luopuville yrittäjille.

Momentin määrärahan lisäksi turveyritysten ja -yrittäjien hallittua siirtymää uuteen yritystoimintaan sekä yrittäjien ja työntekijöiden uudelleentyöllistymistä ja -kouluttautumista tuetaan talousarvion momenteilta 30.40.22, 30.40.47, 32.01.02, 32.01.03, 32.30.42, 32.30.51 ja EU:n oikeudenmukaisen siirtymän rahaston (JTF) rahoituksella.


2023 talousarvio 30 585 000
2022 II lisätalousarvio
2021 tilinpäätös 30 585 000

40. Alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukeminen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 1 500 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtionavustuslain (688/2001) mukaisesti:

1) Talent Hub -toiminnan tukemiseen

2) Kutilan kanavan rakentamisesta aiheutuvien kustannusten maksamiseen

3) kulutusmenojen maksamiseen

4) enintään viittä henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen ja henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien tila- ja muiden kustannusten maksamiseen

5) ennakoiden maksamiseen, jos se on hankkeiden toteuttamisen kannalta perusteltua.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Valtuus

Kutilan kanavan rakentamiseksi saa tehdä sopimuksia ja antaa sitoumuksia siten, että niistä saa aiheutua valtiolle vuonna 2023 ja sen jälkeen menoja yhteensä enintään 12 500 000 euroa.

Selvitysosa:Määrärahaa käytetään Kutilan kanavan rakentamiseen ja Talent Hub -toimintamallin sopimusperusteiseen yhteistyöhön.

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

  2023 2024 2025 2026 Yhteensä
vuodesta
2023 lähtien
           
Vuoden 2023 sitoumukset 500 000 5 000 000 5 000 000 2 000 000 12 500 000

Määrärahan käytöstä arvioidaan kulutusmenojen osuudeksi 500 000 euroa ja siirtomenojen osuudeksi 1 000 000 euroa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Alueelliset innovaatiot ja kokeilut (HO 2019 kertaluonteinen) -9 000
Aluekehitysrahoitus (HO 2019 kertaluonteinen) -6 300
KEINO-osaamiskeskus (HO 2019 kertaluonteinen) -4 000
KEINO-osaamiskeskus (siirto momentilta 32.01.01) 180
Kutilan kanavan rakentaminen 500
Sopimusperusteisen yhteistyön rahoitus (HO 2019 kertaluonteinen) -7 700
Talent Hub -rahoitus -2 000
Varautuminen ÄRM-tilanteisiin (HO 2019 kertaluonteinen) -8 600
Yhteensä -36 920

2023 talousarvio 1 500 000
2022 talousarvio 38 420 000
2021 tilinpäätös 52 100 000

41. Valtionavustus Työkanava Oy:n toimintaan (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 10 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Työkanava Oy -nimisestä osakeyhtiöstä annetun lain (242/2022) mukaisesti maksettavaan yleisavustukseen osatyökykyisten työllistymistä edistävälle osakeyhtiölle.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena ja se voidaan maksaa ennakkona.

Selvitysosa:Erityistehtäväyhtiö Työkanava Oy:n tavoitteena on parantaa osatyökykyisten työllistymistä ja tukea työstä—työhön siirtymiä edelleen avoimille työmarkkinoille tarjoamalla sen palveluksessa oleville työntekijöille riittävän pitkäkestoista työtä. Yhtiö pyrkii toimimaan tuloksellisesti, mutta yhtiön toiminnan tavoitteena ei ole tuottaa omistajilleen osinkoa eikä liikevoittoa.

Yhtiön liiketoiminnan tulee olla sellaista, ettei se vähäistä enempää vääristä kilpailua avoimilla markkinoilla toimivien yhteisöjen, kuten yritysten ja järjestöjen vastaavaa palvelujen tarjontaa. Yhtiön tuottamien palveluiden hinnoittelu on markkinaehtoista.

Määrärahaa kohdennetaan yhtiölle kompensoimaan osatyökykyisten alentunutta työkykyä, osaamista ja tuottavuutta.


2023 talousarvio 10 000 000
2022 II lisätalousarvio 10 000 000

42. Yritysten kehittämishankkeiden tukeminen (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 25 030 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi annetun lain (9/2014) ja valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi vuosina 2021—2028 annetun lain (758/2021) mukaisten avustusten maksamiseen yritysten kehittämis- ja investointihankkeisiin sekä voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen pk-yritysten toimintaympäristöä parantaviin hankkeisiin.

Määrärahaa saa käyttää EU:n yleisen talousarvion brexit-mukautusvarausta koskevan EU:n parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/1755 artiklan 15 mukaisten rahoitusoikaisuiden maksamiseen sekä muista hankkeisiin tehdyistä sitoumuksista aiheutuvien velvoitteiden maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Valtuus

Vuonna 2023 saa uusia sitoumuksia tehdä enintään 24 000 000 eurolla.

Momentin määrärahasta on varattu 2 030 000 euroa kasvun kiihdyttämisohjelman toimeenpanoon (RRF pilari3) osana elpymis- ja palautumissuunnitelmaa.

Momentin määrärahasta ja valtuudesta 9 000 000 euroa on varattu EU:n yleisen talousarvion brexit-mukautusvarauksen toimeenpanoon.

Selvitysosa:Momentin valtuudesta käytetään 10 000 000 euroa alueelliseen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan tukemiseen. Rahoitusta kohdennetaan korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyöhön yritysten kanssa. Lisäksi rahoitusta kohdennetaan pienten yritysten, arvoverkostoissa toimivien pk-yritysten ja tutkimuslähtöisten aloittavien yritysten innovaatiotoimintaan sekä olemassa olevien teknologioiden ja uusien ratkaisujen nykyistä nopeampaan hyödyntämiseen. Tavoitteena on aktivoida enemmän pk-yrityksiä innovaatiotoimintaan ja samalla parantaa näiden yritysten innovaatiokyvykkyyttä tukemaan markkina- ja asiakaslähtöistä arvonluontia. Toimenpiteet tukevat kansallisen TKI-tiekartan tavoitteiden saavuttamista.

Momentin valtuudesta käytetään 2 000 000 euroa hallitusohjelman mukaisesti pk-yritysten kasvun kiihdyttämisohjelman mukaisiin yritysten kehittämisavustuksiin. Kasvun kiihdyttämisohjelma kohdistuu erityisesti kasvun alkuvaiheessa olevien pk-yritysten kasvu- ja kansainvälistymisvalmiuksien tukemiseen.

Momentin valtuudesta ja määrärahasta käytetään 9 000 000 euroa EU:n yleisen talousarvion brexit-mukautusvarauksen toimeenpanoon. Määräraha käytetään Yhdistyneen kuningaskunnan EU-erosta pk-yrityksille aiheutuvien taloudellisten haittojen vähentämiseen.

Momentin valtuudesta käytetään 3 000 000 euroa Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson alueen kehittämishankkeisiin.

Momentin määrärahasta 2 030 000 euroa on EU:n elpymisvälineen kautta rahoitettavaa.

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

  2023 2024 2025 2026 Yhteensä
vuodesta
2023 lähtien
           
Ennen vuotta 2023 tehdyt sitoumukset 11 130 5 700 1 070 - 17 900
Vuoden 2023 sitoumukset 13 900 6 400 2 930 770 24 000
Menot yhteensä 25 030 12 100 4 000 770 41 900

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Alueellinen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan rahoitus 4 000
Brexit-mukautusvaraus 9 000
Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson alueen kehittämishankkeet 600
Kasvun kiihdyttämisohjelma (RRF pilari3) 2 030
Maksatuksen tarkistukset -27 530
Pk-yritysten kasvuohjelma (HO 2019) 800
Turveyrittäjille myönnettävien yritysten kehittämisavustusten maksatukset 700
Uudelleenkohdennus -200
Yhteensä -10 600

Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.


2023 talousarvio 25 030 000
2022 I lisätalousarvio
2022 talousarvio 35 630 000
2021 tilinpäätös 50 153 102

44. Alueellinen kuljetustuki (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 6 300 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtionavustuslain (688/2001) nojalla alueellisesta kuljetustuesta vuosina 2020—2022 annetun valtioneuvoston asetuksen (1193/2020) mukaisen kuljetustuen maksamiseen tukeen oikeutetuilla alueilla toimiville pk-yrityksille niiden valmistamien tuotteiden pitkistä kuljetusmatkoista aiheutuvien kuljetuskustannusten alentamiseksi.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Kuljetustukea maksetaan harvaan asutuilla alueilla, eli Itä- ja Pohjois-Suomen NUTS 2 -alueella, sekä Saarijärven—Viitasaaren seutukunnan alueella toimivien pienten ja keskisuurten yritysten pitkän matkan tavarankuljetuksista. Kuljetustukijärjestelmän tavoitteena on alentaa syrjäisten ja harvaan asuttujen alueiden yritystoiminnalle pitkistä kuljetusmatkoista aiheutuvia lisäkustannuksia ja siten parantaa yritysten kilpailukykyä ja lisätä yritystoimintaa näillä alueilla.

Kuljetustukea maksetaan matkan pituuden mukaan määräytyvänä prosenttiosuutena (9—20 %) hyväksytyistä kustannuksista.

Kuljetustukea maksetaan noin 250 pienelle ja keskisuurelle yritykselle.

Määrärahasta käytetään 300 000 euroa alueellisen kuljetustuen laajentamiseen Imatran, Ruokolahden, Rautjärven ja Parikkalan kuntiin. Alueellisesta kuljetustuesta annetaan vuonna 2022 uusi asetus, jossa laajennus huomioidaan. Asetus koskisi kuljetuskustannuksia vuodesta 2023 alkaen. Vuoden 2023 määrärahasta maksetaan kuljetustukea vuoden 2023 kuljetuskustannuksista. Koska kuljetustukea haetaan ja maksetaan jälkikäteen vuosittain aina edellisen vuoden kuljetuskustannuksista, maksettaisiin kuljetustukea laajennetulle alueelle vasta vuonna 2024.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Alueellisen kuljetustuen laajentaminen (Imatra, Ruokolahti, Rautjärvi, Parikkala) 300
Yhteensä 300

2023 talousarvio 6 300 000
2022 talousarvio 6 000 000
2021 tilinpäätös 6 000 000

(45.) Valtionavustus turvetuotantokoneiden romutukseen (siirtomääräraha 3 v)

Selvitysosa:Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.


2022 II lisätalousarvio -160 000
2022 talousarvio 9 110 000
2021 tilinpäätös 20 000 000

51. Julkiset työvoima- ja yrityspalvelut (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 182 902 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain (916/2012) mukaisesti:

1) asiantuntija-arviointien, kokeilujen, valmennusten, työvoimakoulutuksen, työnvälityspalvelun, ammatinvalinta- ja uraohjauksen ja yritystoiminnan kehittämispalvelujen hankintaan, työllisyyspoliittisiin avustuksiin sekä työhön ja palveluihin hakeutuville ja palveluihin ja asiantuntija-arviointeihin osallistuville maksettaviin kustannusten korvauksiin ja työolosuhteiden järjestelytuen maksamiseen

2) valtion virastolle tai laitokselle työttömän työnhakijan palkkaamisesta aiheutuviin palkkauskustannuksiin enintään 250 henkilötyövuotta vastaavalta osalta

3) palkkatuen maksamiseen

4) starttirahan maksamiseen muille kuin työttömänä yritystoiminnan aloittaneille

5) vakuutusturvan kustannuksiin.

Lisäksi määrärahaa saa käyttää:

6) työllisyyden edistämisen kuntakokeilusta (1269/2020) annetun lain mukaisesti työllisyyden edistämisen kuntakokeiluihin osallistuvien kuntien tekemien palkkatuki-, starttiraha- ja korvauspäätösten maksamiseen siten kuin julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta (916/2012) annetussa laissa on säädetty kyseisten palveluiden rahoituksesta

7) ennen työllisyyslain (275/1987) voimaantuloa palkattujen ja edelleen samassa työsuhteessa olevien vajaakuntoisten henkilöiden palkkaamisesta aiheutuviin menoihin.

Määrärahaa saa käyttää myös kohdissa 1), 2) ja 5) mainittujen kulutusmenojen maksamiseen.

Siirtomenoista palkkatuki, starttiraha ja työllisyyspoliittinen avustus budjetoidaan maksuperusteisena, Valtiokonttorin tapaturmavakuutusmaksut maksatuspäätösperusteisena ja muut siirtomenot suoriteperusteisena.

Valtuus

Vuonna 2023 saa työvoimakoulutuksen hankinnasta aiheutua valtiolle menoja vuoden 2023 jälkeen enintään 65 000 000 euroa.

Selvitysosa:Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muuttamisesta.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Asiantuntija-arvioinnit 3 000 000
Kokeilut ja valmennukset (490 000 otp) 14 800 000
   
Työvoimakoulutuksen hankinta  
— Ammatillinen koulutus (1,3 milj. otp) 18 200 000
— Kotoutumiskoulutus (1,6 milj. otp) 53 792 000
Yhteensä 71 992 000
   
Starttiraha (2 400 htv) 17 500 000
   
Palkkatuettu työ  
— Valtionhallinto (enintään 250 htv) 5 750 000
— Kunnat ja kuntayhtymät (3 000 htv) 12 750 000
— Yksityinen sektori (9 000 htv) 37 310 000
Yhteensä 55 810 000
   
Työllisyyspoliittinen avustus 4 000 000
Yritystoiminnan kehittämispalvelujen hankinta 13 000 000
Korvaukset 700 000
Vakuutusturva 950 000
Työnvälitys-, tieto- ja neuvontapalvelut 900 000
Ammatinvalinta- ja uraohjaus 250 000
   
Kaikki yhteensä 182 902 000

Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet

  2021
toteutuma
2022
arvio
2023
tavoite
       
— 3 kk ammatillisen työvoimakoulutuksen jälkeen työttömäksi jääneiden osuus (%) 41,5 < 39 < 39
— 3 kk palkkatuetun työn jälkeen työttömäksi jääneiden osuus (%) 47,1 < 45 < 45
— 3 kk kotoutumiskoulutuksen jälkeen työttömäksi jääneiden osuus (%) 27,4 < 26 < 26

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

  2023 2024 2025 2026 Yhteensä
vuodesta
2023 lähtien
           
Ennen vuotta 2023 tehdyt sitoumukset 55 000 9 500 500 - 65 000
Vuoden 2023 sitoumukset - 55 000 9 500 500 65 000
Menot yhteensä 55 000 64 500 10 000 500 130 000

Määrärahan käytöstä arvioidaan kulutusmenojen osuudeksi 3 900 000 euroa ja siirtomenojen osuudeksi 179 002 000 euroa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Hankinnoilla työllistämisen -koordinaatiohanke (siirto momentilta 32.01.40) 26
Hoitajamitoituksesta aiheutuvien kustannusten kattaminen -10 530
Jatkuvan oppimisen osaamiskeskuksen rahoitus (siirto momentille 29.01.04) -10 000
Korkeakoulututkintoon johtava työvoimakoulutus (siirto momentilta 33.20.50) 320
Korkeakoulututkintoon johtava työvoimakoulutus (siirto momentilta 33.20.52) 760
Kotoutumiskoulutus 1 359
Kuntakokeilujen vuosien 2023—2024 jatkon rahoitus (siirto momentille 28.40.01) -130
Kuntakokeilujen vuosien 2023—2024 jatkon rahoitus (siirto momentille 32.01.03) -2 133
ONNI-hankkeen vakinaistaminen (siirto momentille 32.01.03) -2 500
Pakolaiskiintiö 1 050 henkilön tasoon 264
Palkkatuen käytön rajoittaminen -10 000
Perhevapaalta töihin -hanke -2 000
Perhevapaalta töihin -hanke (siirto momentilta 32.01.02) 220
Pk-yritysten rekrytukikokeilun päättyminen -11 650
TE-digihanke (siirto momentille 32.01.10) -15 000
Toimet 55 vuotta täyttäneiden työllistymiseen 2 250
Toimet työurien pidentämiseksi (siirto momentille 32.30.55) -10 800
Turveyrittäjien ja -työntekijöiden uudelleen työllistymisen tuki -500
Työkykyohjelman päättyminen (HO 2019 kertaluonteinen) -5 000
Työllisyys-SIB:n tuotonmaksu (siirto momentille 32.30.95) -1 000
Valtionhallintoon työllistettyjen htv-kiintiö (siirto momentille 32.01.03) -9 300
Siirtyvien erien taso (HO 2019) 220
Uudelleenkohdennus -16 500
Yhteensä -101 624

2023 talousarvio 182 902 000
2022 II lisätalousarvio -1 700 000
2022 talousarvio 284 526 000
2021 tilinpäätös 283 571 000

52. Palkkaturva (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 33 460 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) palkkaturvalain (866/1998) ja merimiesten palkkaturvalain (1108/2000) mukaisten menojen maksamiseen

2) takaisinperittyjen saatavien palautusten ja niistä kertyvien korkojen maksamiseen

3) palkkaturvamenettelyyn liittyviin viranomaismaksuihin, oikeudenkäyntikuluihin ja konkurssikustannusten maksamiseen sekä työnantajien tilitoimistoille maksettaviin kustannuksiin, kun palkkaturvaviranomainen on pyytänyt työnantajan tilitoimistolta selvitystä palkkasaatavista

4) kulutusmenojen maksamiseen.

Selvitysosa:Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laeiksi palkkaturvalain ja merimiesten palkkaturvalain muuttamisesta.

Palkkaturvajärjestelmä turvaa työntekijän työsuhteesta johtuvien saatavien maksamisen työnantajan konkurssin ja muiden maksukyvyttömyystilanteiden varalta. Palkkaturvana voidaan maksaa sellaiset työsuhteesta johtuvat saatavat, jotka työnantaja olisi ollut velvollinen maksamaan työntekijälle.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Palkkaturva 33 230 000
Takaisinperittyjen saatavien palautukset ja korot 80 000
Viranomaismaksut, oikeudenkäyntikulut ja konkurssikustannukset 150 000
Yhteensä 33 460 000

Palkkaturvamenoja vastaavat tulot 33 230 000 euroa on merkitty momentille 12.32.31.

Palkkaturvapalautusten arvioidut 1 000 000 euron korot on budjetoitu momentille 12.32.99.

Palkkaturvan tunnuslukuja

  2021
toteutuma
2022
arvio
2023
arvio
       
Palkkaturvaa peritty takaisin työnantajilta (1 000 euroa) 7 848 7 000 7 500
Palkkaturvaa saaneet työntekijät (lkm) 4 572 6 500 6 000
Palkkaturvapäätöksen saaneet työnantajat (lkm) 1 827 2 200 2 200
Hakemusten keskimääräinen käsittelyaika (pv) 140 180 180
Hakemuksista käsitelty alle 2 kuukaudessa (%) 28 20 20

Määrärahan käytöstä arvioidaan pääosa siirtomenoiksi ja kulutusmenojen osuus vähäiseksi.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Palkkaturvalain muutos 1 460
Yhteensä 1 460

Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.


2023 talousarvio 33 460 000
2022 talousarvio 32 000 000
2021 tilinpäätös 21 511 259

55. Toimet työurien pidentämiseksi (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 58 500 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain (916/2012) mukaisesti:

1) muutosturvakoulutuksen hankintaan

2) lain 7 a luvussa tarkoitetun tuen maksamiseen

3) lain 11 luvun 1 §:ssä tarkoitetun tuen maksamiseen.

Selvitysosa:Määräraha on tarkoitettu julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetussa laissa säädettyjen 55 vuotta täyttäneiden työllisyyden edistämiseen tarkoitettuihin toimiin, joita ovat kohderyhmälle tarkoitettu muutosturvakoulutus, 55 vuotta täyttäneiden työllistämistuki sekä kuntien velvoitetyöllistäminen. ELY-keskukset ja TE-toimistot hankkivat muutosturvakoulutuksia ja Työllisyysrahasto maksaa koulutukset toteutuneiden kustannusten mukaan. 55 vuotta täyttäneiden työllistämistuki ja kuntien velvoitetyöllistäminen muistuttavat palkkatuettua työtä, mutta toisin kuin palkkatuen kohdalla, on työnantajalla oikeus saada edellä mainitut tuet laissa säädettyjen edellytysten täyttyessä.

Muutosturvakoulutusmenoja vastaavat tulot on budjetoitu momentille 12.32.99.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Muutosturvakoulutus 22 000 000
55 vuotta täyttäneiden työllistämistuki 20 000 000
Kuntien velvoitetyöllistäminen 16 500 000
Yhteensä 58 500 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Työllisyysrahaston tuloutusta vastaava meno 22 000
Työurien pidentäminen (siirto momentilta 32.30.51) 10 800
Työurien pidentäminen (siirto momentilta 33.20.50) 13 700
Työurien pidentäminen (siirto momentilta 33.20.52) 12 000
Yhteensä 58 500

2023 talousarvio 58 500 000

64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n alue- ja rakennepolitiikan ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 613 316 000 euroa.

Määrärahaa ja myöntämisvaltuutta saa käyttää:

1) EU:n ohjelmakauden 2021—2027 toimintapoliittisia tavoitteita ”Älykkäämpi Eurooppa”, ”Vihreämpi Eurooppa”, ”Yhteenliitetympi Eurooppa” ja ”Sosiaalisempi Eurooppa” sekä oikeudenmukaista siirtymää (JTF-rahasto) toteuttavan ohjelman EU:n ja valtion rahoitusosuuden sekä Interreg-ohjelmien valtion rahoitusosuuden maksamiseen

2) Suomen vuosien 2014—2020 rakennerahasto-ohjelman EU:n ja valtion rahoitusosuuden maksamiseen sekä Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen (EAY) ja Eurooppalaisen naapuruuden välineen rajayhteistyöosion (ENI CBC) valtion rahoitusosuuden maksamiseen

3) edellä mainittujen ohjelmien toteutukseen liittyvän teknisen tuen ja ohjelmien toteuttamisen kannalta välttämättömien kulutusmenojen maksamiseen sekä kansallisen vastinrahoituksen hallinnointiin ja hallinnollisten tarkastusten tekemiseen tarvittavan henkilöstön palkkaamiseen

4) enintään 250 henkilötyövuoden palkkaamiseen kausien 2014—2020 ja 2021—2027 ohjelmien toteuttamiseen

5) EU:n ja valtion rahoitusosuuksien maksamiseen InvestEU-ohjelmaan ja vähävaraisimmille suunnatun Eurooppalaisen avun rahaston ohjelmaan

6) Ohjelmakauden 2007—2013 neuvoston asetuksen 1083/2006 98—102 artiklan, EU:n ohjelmakauden 2014—2020 neuvoston asetuksen 1303/2013 139 artiklan mukaisten ennakkomaksujen maksamiseen, 143—147 artiklan mukaisten rahoitusoikaisuiden maksamiseen, EU:n ohjelmakauden 2021—2027 neuvoston asetuksen 1060/2021 103—104 artiklan mukaisten rahoitusoikaisuiden maksamiseen sekä muista hankkeisiin tehdyistä sitoumuksista aiheutuvien velvoitteiden maksamiseen

7) hankkeen toteuttamisen kannalta perusteltujen ennakoiden maksamiseen

8) Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen (EAY) ohjelmien 2014—2020 ja Interreg-ohjelmien 2021—2027 teknisen tuen toteuttamisesta aiheutuvien negatiivisten korkojen maksamiseen ulkomaisten hallintoviranomaisten osalta ja ohjelmiin liittyvän teknisen tuen maksamiseen kertaluonteisena eränä ohjelman hallintoviranomaisena toimivalle maakunnan liitolle ohjelmien maksatusten korvaamisen varmistamiseksi tuensaajille määräajan puitteissa sekä Suomen kansallisen vastinrahoituksen osuuteen kertaluonteisena eränä Euroopan laajuisille Interreg-ohjelmille

9) Interreg-ohjelmien 2021—2027 jäsenvaltion velvoitteista aiheutuviin maksuihin.

Momentin myöntämisvaltuudesta 20 536 000 euroa ja määrärahasta 20 536 000 euroa kohdistuu Suomen alue- ja rakennepolitiikan ohjelman "Uudistuva ja osaava Suomi 2021—2027" tekniseen tukeen.

Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.

Valtuus

Vuonna 2023 saa uusia myöntämispäätöksiä tehdä yhteensä 531 946 000 eurolla.

Mikäli vuoden 2022 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2023.

Selvitysosa:Myöntämisvaltuudesta yhteensä 353 737 000 euroa on EU:n alue- ja rakennepolitiikan rahastojen rahoitusosuutta ja 178 209 000 euroa valtion rahoitusosuutta. Määrärahasta yhteensä 344 005 000 euroa on tarkoitus käyttää EU:n alue- ja rakennepolitiikan rahastojen rahoitusosuuden maksatuksiin ja 269 311 000 euroa valtion rahoitusosuuden maksatuksiin. Määrärahasta yhteensä 443 742 000 euroa on tarkoitus käyttää ohjelmakauden 2014—2020 maksatuksiin, josta 231 241 000 euroa EU:n rakennerahastojen rahoitusosuuden maksatuksiin ja 212 501 000 euroa valtion rahoitusosuuden maksatuksiin. Määrärahasta yhteensä 169 574 000 euroa on tarkoitus käyttää ohjelmakauden 2021—2027 maksatuksiin, josta 112 764 000 euroa EU:n alue- ja rakennepolitiikan rahastojen rahoitusosuuden maksatuksiin ja 56 810 000 euroa valtion rahoitusosuuden maksatuksiin.

Ohjelmakauden 2021—2027 Euroopan sosiaalirahaston, aluekehitysrahaston ja oikeudenmukaisen siirtymän rahaston toimet on koottu Suomen alue- ja rakennepolitiikan ohjelmaan "Uudistuva ja osaava Suomi 2021—2027". Ohjelman julkinen kokonaisrahoitus on noin 3,1 mrd. euroa, josta EU-rahoitusosuus on 61 % eli noin 1,9 mrd. euroa ja kansallinen julkinen vastinrahoitus noin 1,2 mrd. euroa. Kansallisesta rahoituksesta valtion osuus on 75 % ja kuntien ja muun julkisen rahoituksen osuus 25 %.

Euroopan sosiaalirahaston ja aluekehitysrahaston toimet on koottu Suomen rakennerahasto-ohjelmaan "Kestävää kasvua ja työtä 2014—2020". Vuosina 2021—2023 käytettäväksi tarkoitettu ns. REACT-EU-elpymisrahoitus mukaan lukien ohjelman julkinen kokonaisrahoitus on noin 2,8 mrd. euroa, josta EU-rahoitusosuus on noin 51 % eli noin 1,4 mrd. euroa ja kansallinen julkinen vastinrahoitus vastaavasti lähes 1,4 mrd. euroa. Kansallisesta rahoituksesta valtion osuus on 78 % ja kuntien ja muun julkisen rahoituksen osuus noin 22 %.

Rakennerahasto-ohjelmaan kaudelle 2014—2020 varattu myöntämisvaltuus on sidottava hankkeisiin ohjelmakauden 2014—2020 hankkeiden 31.12.2023 päättyvän toteutusajan puitteissa.

Alue- ja rakennepolitiikan ohjelmien myöntämisvaltuudesta tehdään useampivuotiselle hankkeelle sidonta pääsääntöisesti vuosittain, jotta useita hankkeita voidaan rahoittaa yhtäaikaisesti ja näin varmistaa ohjelmavarojen täysimääräinen käyttö.

Rahoituksen käytössä sovelletaan kunkin hallinnonalan rahoittamassa toiminnassa sovellettavia kansallisia ja EU:n säännöksiä ja rahoitus kohdennetaan kullakin hallinnonalalla mainittujen säännösten ja rakennerahasto-ohjelmien puitteissa asianomaisen ministeriön määrittelemällä tavalla. Maksettavien kustannusten tukikelpoisuuden tulee lisäksi olla kansallisten ja Euroopan unionin säännösten mukaisesti etukäteen tarkastettu, lukuun ottamatta ennakoita ja ohjelmakauden 2021—2027 teknistä tukea.

Teknisen avun toimeenpanemisesta päätetään Euroopan yhteisöjen rakennerahastosäännöksissä ja kansallisissa rakennerahastosäännöksissä säädetyssä menettelyssä.

Euroopan komission hyväksymässä kumppanuussopimuksessa määritellään, miten Euroopan rakenne- ja investointirahastoilla (Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahasto, Euroopan sosiaalirahasto, Euroopan aluekehitysrahasto ja Euroopan meri- ja kalatalousrahasto) edistetään Eurooppa 2020 -strategian älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun päämääriä ja tavoitteita.

Ohjelmakauden 2014—2020 rakennerahasto-ohjelman rahoitus kohdentuu työllisyyden edistämiseen, rakenteellisen työttömyyden vähentämiseen ja työelämän laadun parantamiseen, työvoiman saatavuuden varmistamiseen, osaamisen ja uuden tiedon hyödyntämiseen, pk-yritysten kasvumahdollisuuksien parantamiseen, uusiutuvan energian ja tehokkuuden lisäämiseen sekä sosiaalisen osallisuuden edistämiseen. Ohjelmakauden 2014—2020 Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen ja Eurooppalaisen naapuruuden välineen rajayhteistyöosion (ENI CBC) toimenpitein tuetaan raja-alueiden ja laajempien yhteistyöalueiden integroitumista, kokemusten vaihtoa, verkostojen syntymistä ja vahvistumista. Ohjelmilla pyritään vaikuttamaan mm. raja-alueiden kilpailukykyyn ja taloudelliseen kehitykseen. Pk-yritysaloiteohjelman tavoitteena on uuden velkarahoituksen myöntäminen pk-yrityksille uusien yritysten perustamiseen, alkuvaiheen pääomaan, yritysten yleistoimintojen tehostamiseen tarkoitettuun pääomaan sekä uusien hankkeiden toteuttamiseen tai uuden kehittämiseen olemassa olevien yritysten toimesta tai sellaisten yritysten pääsyyn markkinoille. Osana EU:n elpymisrahoituskokonaisuutta ohjelmakauden 2014—2020 rakennerahasto-ohjelmassa toteutetaan REACT-EU-välineen toimenpiteitä, joilla tuetaan koronapandemian aiheuttaman kriisin vahinkojen korjaamista alueilla.

Euroopan komission hyväksymässä kumppanuussopimuksessa ohjelmakaudelle 2021—2027 määritellään Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR), Euroopan sosiaalirahasto plussan (ESR+), oikeudenmukaisen siirtymän rahaston (JTF) sekä Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) strateginen kohdentuminen ja ohjelmatyön organisointi.

Ohjelmakauden 2021—2027 alue- ja rakennepolitiikan rahoitus kohdentuu elinkeinoelämälähtöisen innovaatiotoiminnan edistämiseen, pk-yritysten kasvumahdollisuuksien parantamiseen, toiminnan uudistumiseen ja liiketoimintaympäristön kehittämiseen, työhakijoiden, työttömien, työvoiman ulkopuolella olevien ja työmarkkinoille heikosti kiinnittyneiden ryhmien työllistymisen edistämiseen, työttömyyden pitkittymisen ehkäisemiseen, oppimismahdollisuuksien kehittämiseen, kaikkein heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien aseman parantamiseen sekä niiden alueiden tukemiseen, joihin kohdistuu vakavia sosioekonomisia haasteita ilmastoneutraaliin talouteen siirtymisen vuoksi.

Ohjelmakauden 2021—2027 Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen mukaisten Interreg-ohjelmien toimenpitein tuetaan raja-alueiden ja laajempien yhteistyöalueiden integroitumista, kokemusten vaihtoa, innovatiivisia toimintatapoja, verkostojen syntymistä ja vahvistumista. Ohjelmilla pyritään vaikuttamaan mm. raja-alueiden kilpailukykyyn ja taloudelliseen kehitykseen.

InvestEU-ohjelman tavoitteena on tukea Euroopan unionin politiikkatavoitteita rahoitus- ja investointitoimilla, joilla edistetään unionin kilpailukykyä, talouden kestävyyttä ja kasvua, sosiaalista sopeutumiskykyä ja osallistavuutta, pääomamarkkinoiden yhdentymistä sekä sisämarkkinoiden vahvistumista.

Suomen alue- ja rakennepolitiikan ohjelman "Uudistuva ja osaava Suomi 2021—2027" jakautuminen toimintalinjoittain (pl. InvestEU:n ja Interreg-ohjelmien osuudet)

  Osuus koko ohjelmakaudella (%)
   
TL 1. Innovatiivinen Suomi (EAKR) 29,4
TL 2. Hiilineutraali Suomi (EAKR) 14,2
TL 3. Saavutettavampi Suomi (ESR+) 3,6
TL 4. Työllistävä, osaava ja osallistava Suomi (ESR+) 29,7
TL 5. Sosiaalisten innovaatioiden Suomi (ESR+) 1,0
TL 6. Aineellista puutetta torjuva Suomi (ESR+) 1,1
TL 7. Oikeudenmukaisen siirtymän Suomi (JTF) 21,0
Yhteensä 100,0

Myöntämisvaltuuden käytöstä aiheutuvat menot (milj. euroa)

  2023 2024 2025 2026 Yhteensä
vuodesta 2023
lähtien
           
Ohjelmakausi 2014—2020          
Aikaisempien vuosien sitoumukset 85,205 - - - 85,205
Vuoden 2021 sitoumukset 138,087 138,040 - - 276,127
Vuoden 2022 sitoumukset 200,510 140,472 - - 340,982
Vuoden 2023 sitoumukset 19,940 9,970 - - 29,910
Yhteensä 443,742 288,482 - - 732,224
Ohjelmakausi 2021—2027          
Vuoden 2022 sitoumukset 116,379 126,069 442,889 256,028 941,365
Vuoden 2023 sitoumukset 53,195 79,792 106,389 292,570 531,946
Yhteensä 169,574 205,861 549,278 548,598 1 473,311
           
Kaikki yhteensä 613,316 494,343 549,278 548,598 2 205,535

Myöntämisvaltuuden ja määrärahan käyttö eri ohjelmaosioihin ja prioriteetteihin, EU:n ja valtion rahoitusosuudet (milj. euroa)

Ohjelma/osio/prioriteetti Ohjelmakauden
2021—2027
rahoituskehys
valtuutena

Myöntämisvaltuus
v. 2023
Määräraha
v. 2023
       
Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR)      
Tekninen tuki 50,305 6,767 6,767
Valtakunnalliset teemat 54,301 7,305 2,160
Aluerahoitus 1 122,324 150,983 44,651
Kaupunkirahoitus 110,723 14,895 4,405
Yhteensä 1 337,653 179,950 57,983
InvestEU 31,571 0,000 0,000
Yhteensä 1 369,224 179,950 57,983
       
Euroopan sosiaalirahasto plus (ESR+)      
Tekninen tuki 38,700 6,968 6,968
Valtakunnalliset teemat 184,030 33,131 9,848
Aluerahoitus 654,908 117,905 35,048
Aineellisen puutteen torjuminen 32,301 5,815 1,729
Yhteensä 909,939 163,819 53,593
       
Oikeudenmukaisen siirtymän rahasto (JTF)      
Tekninen tuki 25,587 6,801 6,801
Aluerahoitus 591,692 157,270 46,697
Yhteensä 617,279 164,071 53,498
       
Interreg-ohjelmat1) 51,000 9,000 4,500
Interreg-ulkorajaohjelmat1) 69,975 15,106 0,000
Yhteensä 120,975 24,106 4,500
       
Kaikki yhteensä 3 017,417 531,946 169,574

1) Koostuu valtion rahoitusosuudesta.

Kestävää kasvua ja työtä 2014—2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman ydinindikaattorit

  Toteutuma
2014—2021
Tavoite
(2023)
     
Uudet yritykset 562 600
Uudet työpaikat 10 907 13 260
Uudet tki-työpaikat 861 945
Tutkimus- ja kehittämisinstituutioiden vetämiin hankkeisiin osallistuvat yritykset 21 486 19 000
Vähähiilisyyttä edistävien yritysten lukumäärä 2 274 1 900
Työttömät ja työelämän ulkopuolelta tulevat alle 30-vuotiaat osallistujat 39 997 42 000
Koulutustoimenpiteissä: perusasteen suorittaneet osallistujat 34 620 32 000
Osallisuutta vahvistavissa toimenpiteissä: pitkäaikaistyöttömät 16 079 15 500

Suomen alue- ja rakennepolitiikan ohjelman "Uudistuva ja osaava Suomi 2021—2027" ydinindikaattorit

  Tavoite
(2029)
   
Yritykset yhteistyössä tutkimuslaitosten kanssa 20 273
Uudet tuella aikaansaadut työpaikat 15 047
Tuote- tai prosessi-innovaatioita tekevät pk-yritykset 2 738
Yritykset, joissa on suurempi liikevaihto 3 788
Päästövähennyksiä edistävät uudet ratkaisut 550
Työttömät, mukaan lukien pitkäaikaistyöttömät 66 810
Työelämän ulkopuolella olevat 44 389
Työlliset, mukaan lukien itsenäiset ammatinharjoittajat 14 655

EU-tuen maksut on merkitty momentille 12.32.50 ja takaisinperinnästä aiheutuvat erät momentille 12.39.10. Maakuntien liittojen korkotuotot ja mahdolliset aikaisempina vuosina maakuntien liitoille maksettujen määrärahojen palautukset on merkitty momentille 12.32.99.

Määrärahan käytöstä arvioidaan kulutusmenojen osuudeksi 16 000 000 euroa ja siirtomenojen osuudeksi 597 316 000 euroa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Ohjelmakauden 2014—2020 maksatusarvioiden tarkistaminen 217 933
Ohjelmakauden 2021—2027 maksatusten tarkentuminen -17 344
Oikeudenmukaisen siirtymän rahasto 41 160
REACT-EU -22 666
Yhteensä 219 083

Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.


2023 talousarvio 613 316 000
2022 II lisätalousarvio
2022 talousarvio 394 233 000
2021 tilinpäätös 296 202 079

87. Pääomasijoitus Työkanava Oy:lle (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 7 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Työkanava Oy:n oman pääoman korottamiseen.

Määrärahasta 2 000 000 euroa on varattu Työkanava Oy:n toimintaan (RRF pilari3) osana elpymis- ja palautumissuunnitelmaa.

Selvitysosa:Yhtiön tavoitteena on parantaa osatyökykyisten työllistymistä ja tukea työstä—työhön siirtymiä edelleen avoimille työmarkkinoille tarjoamalla sen palveluksessa oleville työntekijöille riittävän pitkäkestoista työtä. Yhtiö pyrkii toimimaan tuloksellisesti, mutta toiminnan ensisijaisena tavoitteena ei ole tuottaa omistajilleen osinkoa eikä liikevoittoa.

Yhtiön liiketoiminnan tulee olla sellaista, ettei se vähäistä enempää vääristä kilpailua avoimilla markkinoilla toimivien yhteisöjen, kuten yritysten ja järjestöjen vastaavaa palvelujen tarjontaa. Yhtiön tuottamien palveluiden hinnoittelu on markkinaehtoista.

Määräraha kohdennetaan uuden osakeyhtiön oman pääoman maksamiseen.

Määrärahasta 2 000 000 euroa on EU:n elpymisvälineen tuloilla rahoitettavaa. Uudistuksella ei ole vaikutusta vihreän siirtymän tavoitteisiin, mutta se tukee hallinnon digitaalista muutosta.

Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.


2023 talousarvio 7 000 000
2022 II lisätalousarvio 10 000 000

95. Vaikuttavuusinvestointien tuotonmaksu (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 9 500 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää tulosperusteisten työllisyyden ja kotouttamisen vaikuttavuusinvestointihankkeiden tuoton maksamiseen.

Selvitysosa:Työ- ja elinkeinoministeriö on kilpailuttanut ja solminut yksityisen hankehallinnoijan kanssa sopimukset kahden tulosperusteisen vaikuttavuusinvestointirahaston perustamisesta. Maahanmuuttajien nopeampaan työllistymiseen tähtäävä hanke käynnistyi v. 2016 ja pitkäaikaistyöttömyyden alentamista tavoitteleva hanke v. 2018.

Vaikuttavuusinvestointihankkeissa hankehallinnoija kerää rahastoihin sijoittajilta pääomia, jotka käytetään maahanmuuttajien ja pitkäaikaistyöttömien työnhakijoiden palveluiden rahoittamiseen. Sijoittajat kantavat taloudellisen riskin hankkeiden tuloksellisuudesta.

Työ- ja elinkeinoministeriö on sitoutunut maksamaan rahastoihin sijoittaneille toimijoille tulokseen perustuvaa palkkiota. Tulospalkkio määrittyy toiminnan tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden perusteella. Maahanmuuttajien työllistymiseen tähtäävässä hankkeessa toimijoille maksetaan enintään 10 000 euroa työllistynyttä kohden, yhteensä arviolta 15 milj. euroa vuosina 2020—2023 ja pitkäaikaistyöttömyyden alentamiseen tähtäävässä hankkeessa enintään 23 milj. euroa vuosina 2020—2024.

Vaikuttavuus

2021
toteutuma
2022
tavoite
2023
tavoite
       
Maahanmuuttajien työllisyys paranee      
Maahanmuuttajien työllisyyshankkeeseen osallistuvien määrä (kumulatiivinen v. 2016—, hlöä) 2 217 2 217 -
— joista työllistyneitä 1 314 > 1 314 -
Pitkäaikaistyöttömien työllisyys paranee      
Pitkäaikatyöttömien työllisyyshankkeeseen osallistuvien määrä (kumulatiivinen v. 2019—, hlöä) 858 3 500 > 3 500
— joista työllistyneitä 292 1 150 > 1 150

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tuotonmaksun kasvu 2 700
Työllisyys-SIB:n tuotonmaksu (siirto momentilta 32.30.51) 1 000
Yhteensä 3 700

2023 talousarvio 9 500 000
2022 talousarvio 5 800 000
2021 tilinpäätös 990 412