Siirry sisältöön

Talousarvioesitys 2023

Pääluokka 31

LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Selvitysosa:Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala vastaa toimivista ja turvallisista liikenne- ja viestintäyhteyksistä sekä -palveluista kestävällä tavalla kasvun ja hyvinvoinnin tukemiseksi sekä mahdollistaa uusien digitaalisten palvelujen käyttöympäristön.

Toimintaympäristö

Toimintaympäristöön vaikuttavat etenkin ilmastonmuutos, luontokato, kaupungistuminen ja turvallisuusympäristön muutokset. Suurimman murroksen liikenteen ja viestinnän toimialalle aiheuttavat digitalisoituminen ja vihreä siirtymä. Fossiilisesta energiasta irtautuminen vaatii merkittäviä toimia tulevina vuosina. Toimia on tehtävä huomattavasti nopeammin kuin tähän mennessä on tehty tai suunniteltu tehtäväksi. Digitalisaation tarjoamat mahdollisuudet ilmastotavoitteiden saavuttamisessa ovat merkittävät. Kaupungistuminen ja väestörakenteen kehitys vaikuttavat liikenteen ja viestinnän tulevaisuuteen asettamalla haasteita mm. palvelurakenteelle. Tieto- ja viestintäteknologiasektorin sekä kyberturvallisuuden rooli yhteiskunnassa korostuvat.

Väylien kunto ja viestintäverkkojen kapasiteetti korostuvat digitaalisten palvelujen ja automaation kehityksen myötä. Liikenteen automaatio, esineiden internet, etätyön yleistyminen ja muu yhteiskunnan digitalisoituminen vaativat kattavia sekä nopeampia ja tehokkaampia tiedonsiirtoyhteyksiä. Tietoverkkojen toimintavarmuuden ja turvallisen tiedonkäsittelyn vaade sekä käyttäjien luottamuksen vahvistaminen tulevat jatkumaan yhteiskunnan prosessien automatisoituessa ja digitalisoituessa ja henkilöistä kerätyn datan määrän kasvaessa. Liikenne- ja viestintäverkkojen toimintahäiriöt voivat aiheuttaa laaja-alaista haittaa. Liikenne- ja viestintäverkkojen suojaaminen ja palautumiskyvyn merkitys korostuvat.

Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet

Liikenne- ja viestintäministeriö asettaa hallinnonalalle seuraavat yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet:

1. Suomi on edelläkävijä kohti hiiletöntä liikennettä ja viestintää

Mittarit:

  • — Liikenteen päästöjen vähenemä
  • — Liikenteen energiankulutus
  • — Vaihtoehtoisia käyttövoimia hyödyntävien autojen osuus
  • — Kestävien kulkutapojen suoritteet ja markkinaosuus

2. Verkot ja palvelut helpottavat arkea ja edistävät elinkeinonharjoittamista

Mittarit:

  • — Liikenne- ja viestintäverkkojen kattavuus ja peitto
  • — Palveluiden hintakehitys

3. Uudet toimintamallit ja innovaatiot vauhdittavat hyvinvointia ja kilpailukykyä

Mittarit:

  • — Digibarometrin kokonaisindeksin kehitys
  • — Tietointensiivisten toimialojen liiketoiminnan kehitys
  • — Henkilöliikennepalvelujen kehitys.
Sukupuolten tasa-arvo

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan suunnitelmaa toiminnallisesta tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta on päivitetty vuonna 2022 ja sen toimeenpano jatkuu vuonna 2023. Tavoitteena on edistää yhdenvertaisuuden ja sukupuolten välisen toiminnallisen tasa-arvon sisällyttämistä ministeriön ja sen hallinnonalan prosesseihin sekä edistää yhdenvertaisuutta ja toiminnallista tasa-arvoa koskevan tietoisuuden lisäämistä ministeriössä ja hallinnonalalla suorittein ja julkisin palveluin. Toiminnallaan ministeriö tukee pääministeri Sanna Marinin hallituksen tasa-arvo-ohjelman toteuttamista. Toiminnallinen tasa-arvo ja yhdenvertaisuus otetaan huomioon hallinnonalan säädös- ja määräystenvalmistelussa sekä hankinnoissa. Lisäksi hyödynnetään sukupuolieroteltua tietoa liikenteen ja viestinnän alalta päätöksenteon pohjaksi. Eri sukupuolten välillä on havaittavissa eroja liikkumismuodoissa. Tilastokeskuksen mukaan ajokortti-ikäiset miehet tekevät suurimman osan päivittäisistä matkoistaan henkilöauton kuljettajina. Naisilla taas päivittäiset matkat jakautuvat tasaisemmin henkilöauton kuljettamiseen, henkilöauton matkustajana olemiseen ja kävelyyn. Vuoden 2016 henkilöliikennetutkimuksen mukaan naiset suosivat joukkoliikennettä miehiä useammin kaikissa ikäryhmissä, suurin ero oli 35—64-vuotiaissa. Hallinnonalan henkilöstösuunnittelun tavoitteena on oikein mitoitettu ja osaava henkilöstö, joka työskentelee ilmapiiriltään hyvässä työyhteisössä hyväksyttyjen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmien mukaisesti.

Kestävä kehitys

Kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelman toimeenpanossa liikenne- ja viestintäministeriön rooli on edistää sosiaalisesti, taloudellisesti ja ympäristön kannalta kestävää liikennejärjestelmää sekä toimivaa ja kattavaa digitaalista infrastruktuuria. Ilmastonmuutoksen hidastamisessa liikenteen, etenkin tieliikenteen päästöjen vähentäminen on keskeisessä roolissa. Sen keinoja ovat mm. kestävien liikkumismuotojen, kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen osuuden lisääminen, yhteisöjen vähäpäästöisten ajoneuvovalintojen tukeminen sekä kestävien liikennepalvelujen edistäminen. Ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen edellyttävät myös tutkimusta ja ymmärryksen lisäämistä toimialan ympäristö- ja ilmastovaikutuksista. Mm. hiilidioksidipäästöjen todentaminen ja erilaisten ratkaisujen vaikutusten arviointi päätöksenteon tueksi on keskeistä. Sosiaalisen kestävyyden kannalta liikenneköyhyyden ehkäiseminen eli se, että ihmiset pystyvät toteuttamaan perustarpeensa käytettävissä olevan liikenne- ja viestintäjärjestelmän avulla, on tärkeää. Ministeriö toteuttaa kestävän kehityksen toimintaohjelman tavoitteita myös mm. edistämällä liikenteen ja viestinnän esteettömyyttä sekä liikenneturvallisuutta.

Pääluokan valtuudet momenteittain (milj. euroa)

    2022
varsinainen
talousarvio
2023
esitys
       
31.10.30 Avustukset liikenne- ja viestintäverkkoihin (siirtomääräraha 3 v)    
  — maa- ja vesirakennusvaltuus 4,26 112,5
31.10.77 Väyläverkon kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)    
  — maa- ja vesirakennusvaltuus - 30,0
31.20.54 Saaristo- ja yhteysalusliikenteen ostot ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)    
  — avustusten myöntämisvaltuus 7,5 -
31.20.55 Julkisen henkilöliikenteen palvelujen ostot ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)    
  — sopimusvaltuus 313,83 -

Hallinnonalan määrärahat vuosina 2021—2023

    v. 2021
tilinpäätös
1000 €
v. 2022
varsinainen
talousarvio
1000 €
v. 2023
esitys
1000 €
 
Muutos 2022—2023
    1000 € %
 
01. Hallinto ja toimialan yhteiset menot 695 914 694 319 656 428 -37 891 -5
01. Liikenne- ja viestintäministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 19 262 17 328 20 448 3 120 18
02. Liikenne- ja viestintäviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 91 505 94 971 101 380 6 409 7
03. Väyläviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 54 396 56 179 58 338 2 159 4
04. Ilmatieteen laitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 47 527 53 083 45 012 -8 071 -15
29. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) 477 224 472 758 431 250 -41 508 -9
(88.) Osakehankinnat (siirtomääräraha 3 v) 6 000 0
10. Liikenne- ja viestintäverkot 2 149 883 2 060 366 1 850 883 -209 483 -10
20. Perusväylänpito (siirtomääräraha 3 v) 1 434 554 1 387 239 1 290 206 -97 033 -7
30. Avustukset liikenne- ja viestintäverkkoihin (siirtomääräraha 3 v) 67 658 39 730 24 530 -15 200 -38
31. Eräät avustukset (siirtomääräraha 3 v) 59 850 37 900 27 400 -10 500 -28
76. Maa- ja vesialueiden hankinnat ja korvaukset (arviomääräraha) 20 223 34 997 34 997 0
77. Väyläverkon kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) 451 248 477 500 365 750 -111 750 -23
(78.) Eräät väylähankkeet (siirtomääräraha 3 v) 7 550 0
79. Elinkaarirahoitushankkeet (siirtomääräraha 3 v) 108 800 83 000 108 000 25 000 30
20. Liikenteen ja viestinnän palvelut 901 143 807 719 828 503 20 784 3
20. Saaristo- ja yhteysalusliikenteen ostot ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) 19 136 20 386 17 886 -2 500 -12
43. Meriliikenteessä käytettävien alusten kilpailukyvyn parantaminen (arviomääräraha) 67 587 89 000 89 000 0
50. Valtionavustus valtakunnallisen laajakaistahankkeen toteuttamiseen (siirtomääräraha 3 v) 5 050 15 000 16 950 1 950 13
51. Avustukset liikenteen ja viestinnän palveluihin (siirtomääräraha 3 v) 98 760 20 741 28 141 7 400 36
55. Julkisen henkilöliikenteen palvelujen ostot ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) 167 324 105 724 100 724 -5 000 -5
60. Siirto valtion televisio- ja radiorahastoon (kiinteä määräraha) 543 286 556 868 575 802 18 934 3
Yhteensä 3 746 939 3 562 404 3 335 814 -226 590 -6
  Henkilötyövuosien kokonaismäärä 2 360 2 402 2 406