Talousarvioesitys 2023
20. Liikenteen ja viestinnän palvelut
Selvitysosa:Liikenteen ja viestinnän viranomaispalveluilla turvataan liikennejärjestelmän toimivuutta ja turvallisuutta sekä luodaan edellytyksiä liikennejärjestelmän ja siihen liittyvien palvelujen innovatiiviseen kehittämiseen. Viestintäpalveluja ja -verkkoja hyödynnetään merkittävässä osassa yhteiskunnan palveluiden tuottamisessa ja kulutuksessa. Digitalisaatiokehityksen myötä luodaan uusia liikenteen ja viestinnän palveluja, joille viestintäverkot luovat edellytykset.
20. (31.20.54) Saaristo- ja yhteysalusliikenteen ostot ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 17 886 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) saariston yhteysalusliikennepalveluihin ja niistä aiheutuviin kulutusmenoihin sekä selvityksiin ja tiedottamiseen
2) saariston yhteysalusliikenteen käyttämien laitureiden kunnostamiseen
3) yhteysalusliikennettä korvaavien yksityisluonteisten jääteiden kunnossapidon avustamiseen
4) aikaisempina vuosina myönnetyistä valtuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen.
Lisäksi määrärahasta saa myöntää avustuksia saariston kulkuyhteyksiä hoitaville liikenteenharjoittajille valtioneuvoston asetuksen (371/2001) mukaisin perustein.
Määräraha budjetoidaan avustusten osalta maksatuspäätösperusteisena.
Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus oikeutetaan solmimaan aikaisempina vuosina myönnettyjen valtuuksien mukaisia sopimuksia siltä osin kuin valtuuksia ei ole käytetty.
Selvitysosa:Saariston kehityksen edistämisestä annetun lain (494/1981) mukaan valtion on pyrittävä huolehtimaan siitä, että saariston vakituisella väestöllä on käytettävissä kuljetuspalvelut.
Yhteysalusliikenne on Liikenne- ja viestintäviraston vastuulla olevaa liikennettä ja se kattaa lähes kaikki Saaristomeren ja Suomenlahden vakituisesti asutut saaret, joihin ei ole tieyhteyttä. Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus hankkii yhteysalusliikennepalvelut kilpailuttamalla. Yhteysalusliikenteen matkustajamäärän vuonna 2023 arvioidaan olevan n. 230 000. Kokonaispalvelusopimuksista aiheutuvat menot matkustajaa kohden ovat noin 75 euroa/matka ja yhteysalusreittien varrella olevaa vakinaista asukasta kohden n. 30 000 euroa vuodessa.
Avustuksilla pyritään säilyttämään kulkumahdollisuudet sellaisten saaristoalueiden asukkaille, joilla ei ole käytettävissä kiinteää tieyhteyttä tai varsinaista yhteysalusliikennettä. Avustus kohdistuu lähinnä Suomenlahden sekä Turunmaan saariston henkilö- ja tavarakuljetusten järjestämiseen.
Varsinais-Suomen ELY-keskuksella on voimassa oleva sopimus liikennepalveluiden tuottamisesta Rymättylän yhteysalusreittialueella vuosina 2020—2023 sekä Hiittisten ja Kotka—Pyhtään reittialueilla vuosina 2014—2023.
Määrärahan käytöstä arvioidaan kulutusmenojen osuudeksi 17 386 000 euroa ja siirtomenojen osuudeksi 500 000 euroa.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Yhteysalusliikenteen laiturien korjaukset | -2 500 |
| Yhteensä | -2 500 |
| 2023 talousarvio | 17 886 000 |
| 2022 talousarvio | 20 386 000 |
| 2021 tilinpäätös | 19 136 000 |
43. Meriliikenteessä käytettävien alusten kilpailukyvyn parantaminen (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 89 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää meriliikenteessä käytettävien alusten kilpailukyvyn parantamisesta annetun lain (1277/2007) mukaisen tuen maksamiseen kauppa-alusluetteloon merkityn aluksen omistajalle tai aluksella varustamotoimintaa harjoittavalle työnantajalle.
Selvitysosa:Kauppa-alusluetteloon merkityn aluksen omistajalle tai aluksella varustamotoimintaa harjoittavalle työnantajalle maksettava tuki vastaa ennakonpidätyksenalaista merityötuloa saaneiden yleisesti ja rajoitetusti verovelvollisten merenkulkijoiden osalta merenkulkijan kauppa-alusluetteloon merkityltä alukselta saamasta merityötulosta toimitettujen ennakonpidätysten sekä työnantajan merimieseläkevakuutusmaksun ja tapaturmavakuutusmaksun määrää. Muiden rajoitetusti verovelvollisten eli lähdeverotuksessa olevien merenkulkijoiden osalta tuki vastaa merenkulkijan alukselta saamasta palkkatulosta toimitetun lähdeveron ja työnantajan maksaman sairausvakuutusmaksun määrää.
Vuonna 2023 tukea maksetaan 1.7.2022—30.6.2023 välisenä aikana syntyneistä kustannuksista. Matkustaja-aluksilla, jotka saavat kuljettaa enemmän kuin 120 matkustajaa, tuki vastaa verohallinnolle maksettujen työnantajasuoritusten osalta ennakonpidätysten, työnantajan sairausvakuutusmaksujen sekä lähdeveron määrää ajalta 1.11.2022—31.10.2023.
Vuonna 2021 tukea maksettiin 67,6 milj. euroa. Kauppa-alusluettelossa arvioidaan vuonna 2023 olevan 110 tuen piiriin kuuluvaa alusta, joista 94 on lastialuksia ja 16 matkustaja-aluksia. Luetteloon merkittyjen alusten bruttovetoisuuden arvioidaan olevan yhteensä noin 1 600 000 tonnia.
| 2023 talousarvio | 89 000 000 |
| 2022 talousarvio | 89 000 000 |
| 2021 tilinpäätös | 67 586 899 |
50. Valtionavustus valtakunnallisen laajakaistahankkeen toteuttamiseen (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 16 950 000 euroa.
Määräraha on varattu viestintäverkkojen laadun ja saatavuuden kehittämiseen (RRF pilari2) osana elpymis- ja palautumissuunnitelmaa.
Määrärahaa saa käyttää enintään kolmea määräaikaista henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen.
Aiempina vuosina budjetoituja määrärahoja saa käyttää:
1) laajakaistarakentamisen tuesta annetussa laissa (1262/2020) tarkoitetun Liikenne- ja viestintäviraston myöntämän valtion tuen maksamiseen
2) laajakaistahankkeen hallinnollisten tehtävien kustannuksiin enintään neljää henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen.
Selvitysosa:Määräraha aiheutuu EU:n elpymisvälineen tuloilla rahoitettavista menoista.
Määrärahalla edistetään elpymis- ja palautumissuunnitelman tavoitetta kehittää viestintäyhteyksien laatua ja saatavuutta Suomessa myös niillä alueilla, joille edistykselliset viestintäyhteydet eivät kaupallisesti rakennu sekä koordinoida laajakaistarahoitusten yhteensovittamista ja tiedottaa laajakaistasta aktiivisesti. Tavoite liittyy laajempaan tavoitteeseen viestintäverkkojen laadun ja saatavuuden kehittämisestä, jolla pyritään turvaamaan nopeiden ja laadukkaiden viestintäyhteyksien saatavuus kaikille suomalaisille.
Määrärahalla täydennetään kansallista laajakaistatukiohjelmaa osoittaen julkista tukea laajakaistalain nojalla viestintäinfrastruktuurin rakentamiseen sekä osoitetaan rahaa kansallisen laajakaistatoimiston väliaikaisen koordinaattorin toimeen, jonka tehtävänä on suunnitella niin kansallisten kuin EU:n laajakaistarahoitusten yhteensovittamista ja aktiivisesti tiedottamalla lisätä tietoutta yhteyksien rakentamisesta ja hyödyistä.
Valtion tuen edellytyksenä on, että hankekohtaisesti kunnat sitoutuvat rahoittamaan oman osuutensa julkisesta rahoitustuesta. Julkinen rahoitustuki voi olla enintään 100 % hankkeen tukikelpoisista kustannuksista.
Määrärahan käytöstä arvioidaan kulutusmenojen osuudeksi 75 000 euroa ja siirtomenojen osuudeksi 16 875 000 euroa.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Viestintäverkkojen laadun ja saatavuuden kehittäminen (RRF pilari2) | 1 950 |
| Yhteensä | 1 950 |
Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.
| 2023 talousarvio | 16 950 000 |
| 2022 II lisätalousarvio | 4 700 000 |
| 2022 talousarvio | 15 000 000 |
| 2021 tilinpäätös | 5 050 000 |
51. Avustukset liikenteen ja viestinnän palveluihin (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 28 141 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) yleiseen tieliikenteen turvallisuustoimintaan sekä kehittämishankkeisiin, kokeiluihin ja turvallisuustutkimukseen tieliikenteen turvallisuustoiminnan edistämiseen myönnettävästä valtionavustuksesta annetun valtioneuvoston asetuksen (1207/2016) mukaisesti
2) vaihtoehtoisella käyttövoimalla toimivan ajoneuvon hankinnan sekä ajoneuvon vaihtoehtoisella käyttövoimalla toimivaksi muuntamisen määräaikaisesta tukemisesta annetun lain mukaisen avustuksen maksamiseen
3) valtionavustuksen maksamiseen rautatieliikenteen ammattikoulutuksen järjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin
4) Saimaan alueen luotsaukseen luotsauslain (940/2003) mukaisen luotsauksen hintatuen maksamiseen
5) sanomalehtien määräaikaiseen jakelutukeen
6) valtionavustuksen maksamiseen digitaalisen liiketoiminnan peruspalveluita kokoavan liikenteen tietoekosysteemin kehittämiseen.
Määräraha budjetoidaan kohtien 1) ja 3) osalta maksatuspäätösperusteisena.
Saimaan alueen luotsaukseen myönnettyä määrärahaa saa käyttää luotsausvalmiuden ylläpidosta luotsausyhtiölle aiheutuviin välttämättömiin kustannuksiin.
Vuonna 2021 henkilöautojen romutuspalkkiosta ja sähkökäyttöisten henkilöautojen hankintatuesta sekä henkilöautojen kaasu- ja etanolikäyttöisiksi muuntamisen tuesta annetun lain (971/2017) mukaisen avustuksen maksamiseen budjetoitua määrärahaa saa käyttää myös kohdan 2) mukaisiin menoihin.
Käyttösuunnitelma (euroa)
| Hankintatuki sähkö- ja kaasukäyttöisille kuorma-autoille | 1 000 000 |
| Hankintatuki sähkö- ja kaasukäyttöisille pakettiautoille | 1 500 000 |
| Sanomalehtien määräaikainen jakelutuki | 15 000 000 |
| Tieliikenteen turvallisuustoiminta | 9 100 000 |
| Rautatieliikenteen ammattikoulutus | 841 000 |
| Saimaan alueen luotsauksen hintatuki | 700 000 |
| Yhteensä | 28 141 000 |
Selvitysosa:Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen postilain muuttamisesta ja sanomalehtien jakelun tuesta. Esityksen mukaan yleispalvelukirjeiden jakelupäiviä kevennetään kolmeen päivään koko maassa ja tiedonvälitystä tuetaan kilpailutettavalla ja määräaikaisella valtionavustuksella, jonka tarkoituksena on varmistaa sanomalehtien jakelun jatkuminen myös haja-asutusalueilla, joilla ei ole varhaisjakeluverkkoa.
Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen liikenneturvallisuusmaksusta annetun lain ja liikennevakuutuslain muuttamisesta. Esityksellä korotetaan liikennevakuutustoimintaa harjoittavien vakuutusyhtiöiden maksamaa liikenneturvallisuusmaksua. Jatkossa liikenneturvallisuusmaksu on 1,3 prosenttia vakuutusyhtiön vuosittain liikennevakuutuksesta saamasta maksutulosta. Esityksen tavoitteena on, että liikenneturvallisuusmaksulla kerätyt varat vastaavat paremmin ennaltaehkäisevään liikenneturvallisuustyöhön vuosittain tarvittavaa rahoitusta. Tieliikenteen turvallisuustoiminnan määrärahalla edistetään tieliikenteen turvallisuutta koskevien liikennepoliittisten tavoitteiden toteutumista. Määräraha perustuu vakuutusyhtiöiltä kerättävään liikenneturvallisuusmaksuun, joka tuloutetaan momentille 11.19.05.
Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi vaihtoehtoisella käyttövoimalla toimivan ajoneuvon hankinnan sekä ajoneuvon vaihtoehtoisella käyttövoimalla toimivaksi muuntamisen määräaikaisesta tukemisesta annetun lain muuttamisesta.
Hallitusohjelman mukaan kotimaan tieliikenteen päästöt tulee saada puolitettua vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 tasoon nähden. Fossiilittoman liikenteen tiekartassa on kuvattu toimenpiteet, joilla tavoitteeseen päästään.
Rautatiealan koulutuksen määräraha on tarkoitettu rautatiealan toimijoista riippumattomalle ja laaja-alaista rautatiealan ammatillista koulutusta eri tehtäviin tarjoavalle oppilaitokselle tai osakeyhtiölle.
Luotsauslain mukaan Saimaan kanavalla ja Saimaan vesistöalueella peritään alennettuun yksikköhintaan perustuvaa luotsausmaksua. Alennettu yksikköhinta on enintään kaksi kolmasosaa varsinaisesta yksikköhinnasta. Tämän johdosta liiketaloudellisesti kannattamatonta Saimaan alueen lakisääteistä luotsausta varten on tarkoitus maksaa momentin mukaista hintatukea luotsauspalveluja tuottavalle yhtiölle. Luotsausmatkat ovat Saimaan alueella huomattavasti pidemmät kuin meriliikenteessä. Yleisen luotsausmaksun ja Saimaan luotsausmaksun välistä erotusta korvataan siten, että se on enintään Saimaan alueen (ml. kanava) alijäämän suuruinen.
Valtionavustus digitaalisen liiketoiminnan peruspalveluita kokoavan liikenteen tietoekosysteemin kehittämiseen on osa Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma vuosille 2021—2032 -toimenpidesuunnitelmaa (Liikenne 12). Liikenteen ekosysteemin kehittämisellä valtio tukee liikennejärjestelmän digitalisointia parantamalla tiedon saatavuutta ja hyödynnettävyyttä.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Hankinta- ja konversiotuki (RRF pilari3) | -2 500 |
| Hankintatuki sähkö- ja kaasukäyttöisille kuorma-autoille | -1 000 |
| Kertaluonteisen lisäyksen poistuminen (liikenneturva) | -500 |
| Liikenneturvallisuusmaksukertymän aleneminen | -800 |
| Liikenneturvallisuusmaksukertymän korotus (lainmuutoksen vaikutus) | 1 800 |
| Saimaan alueen hintatuki | -3 100 |
| Sanomalehtien määräaikainen jakelutuki | 15 000 |
| Sähköisen raskaan liikenteen ekosysteemin kehittäminen (RRF pilari3) | -1 500 |
| Yhteensä | 7 400 |
| 2023 talousarvio | 28 141 000 |
| 2022 II lisätalousarvio | 15 500 000 |
| 2022 talousarvio | 20 741 000 |
| 2021 tilinpäätös | 98 760 000 |
55. Julkisen henkilöliikenteen palvelujen ostot ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 100 724 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) liikenteenharjoittajille maksettaviin korvauksiin julkisia palveluhankintoja koskevien sopimusten mukaisesti siten kuin palvelusopimusasetuksessa (EY) N:o 1370/2007 säädetään
2) liikenteen palveluista annetussa laissa (320/2017) tarkoitettujen avustusten maksamiseen liikennepalvelujen käyttäjille
3) junaliikenteen palvelujen ostoihin
4) lentoliikenteen palvelujen ostoihin
5) alueellisen ja paikallisen liikenteen ostoihin ja lippujärjestelmän perustamis- ja käyttökustannuksiin
6) suurten kaupunkiseutujen julkisen henkilöliikenteen tukemiseen
7) keskisuurten kaupunkiseutujen julkisen henkilöliikenteen tukemiseen
8) liikennepalveluiden kehittämishankkeisiin ja muihin liikenteen palvelujen käyttöä edistäviin menoihin sekä liikkumisen ohjaukseen.
Määrärahasta saa myöntää avustusta liikenteen palvelujen valtionavustuksista annetun valtioneuvoston asetuksen (509/2018) mukaisesti kunnille ja muille yhteisöille.
Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenojen maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
Liikenne- ja viestintäministeriö oikeutetaan solmimaan aikaisempina vuosina myönnettyjen valtuuksien mukaisia sopimuksia siltä osin kuin valtuuksia ei ole käytetty.
Selvitysosa:Määräraha on tarkoitettu liikenteen palveluista annetun lain (320/2017) mukaisiin menoihin sekä eräisiin muihin joukkoliikenteen palvelujen tuottamiseen ja joukkoliikenteen edistämiseen ja kehittämiseen sekä liikkumisen ohjaukseen osoitettaviin menoihin.
Valtio korvaa alueellisia ostoja pääsääntöisesti suoraan liikenteenharjoittajille. Kunnat maksavat osuutensa kustannuksista. Bruttomallilla järjestettävän liikenteen osalta valtio saa lipputulot, jotka budjetoidaan valtion talousarvion tuloihin. Näiden tulojen lisäksi budjetoidaan myös valtakunnalliseen lippu- ja maksujärjestelmään liittyviä muita tuloja. Vuoden 2023 osalta momentin mitoituksessa on otettu huomioon 1 500 000 euroa lipputuloina, jotka on budjetoitu tuloarviona momentille 12.31.10.
Määrärahan arvioitu käyttö (1 000 euroa)
| Junaliikenteen ostot | 30 170 |
| Alueellisen ja paikallisen liikenteen ostot ja kehittäminen | 32 329 |
| Suurten kaupunkiseutujen julkisen henkilöliikenteen tuki | 9 750 |
| Ilmastoperusteiset toimenpiteet | 18 000 |
| Keskisuurten kaupunkiseutujen julkisen henkilöliikenteen tuki | 8 125 |
| Lentoliikenteen ostot | 1 000 |
| Kehittämishankkeet | 750 |
| Liikkumisen ohjaus | 600 |
| Yhteensä | 100 724 |
Valtakunnallisen henkilöjunaliikenteen palvelutason turvaamiseksi, laadun ja määrän kehittämiseksi sekä sopimuskonstruktion uudistamiseksi liikenne- ja viestintäministeriö on tehnyt VR-Yhtymä Oy:n kanssa sopimuksen junaliikenteen hankinnasta vuosille 2022—2030. Sopimuksen arvo yhdeksänvuotisella sopimuskaudella on 313 830 000 euroa. Valtuuden käytöstä aiheutuva määrärahatarve/vuosi on 34,87 milj. euroa (sisältäen osuuden ilmastoperusteisten toimenpiteiden rahoituksesta).
Henkilöjunaliikenteen hankinnan tavoitteena on ylläpitää junaliikenteen palvelutasoa ja joukkoliikenteen kulkutapaosuutta. Junaliikenteen ostoilla tyydytetään tarpeelliseksi arvioituja alueellisia ja valtakunnallisia matkustustarpeita siltä osin kuin näitä palveluja ei pystytä järjestämään markkinaehtoisesti ja siinä laajuudessa kuin vuosittain tarkoitukseen myönnettävä määräraha riittää. Ostoilla mahdollistetaan korkeampi palvelutaso kuin mihin pelkät suorat lipputulot antaisivat mahdollisuuden.
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset rahoittavat maaseudun peruspalveluluonteista julkista henkilöliikennettä. Lisäksi ne hankkivat alueensa liikennettä kilpailutetuilla sopimuksilla, joiden rahoitukseen kunnat voivat osallistua. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten myöntämän tuen perusteista säädetään liikenteen palvelujen valtionavustuksista annetussa valtioneuvoston asetuksessa. Lisäksi rahoitusta käytetään lippujärjestelmän perustamis- ja käyttökustannuksiin.
Alueellisen ja paikallisen liikenteen kehittämistoimien painopisteenä ovat liikenteen suunnittelu ja henkilökuljetusten koordinoinnin edistäminen ja kehittäminen.
Valtio avustaa Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymää sekä Tampereen, Turun ja Oulun kaupunkiseutujen liikennepalveluja MAL-sopimuksissa sovittujen liikenteen palvelujen kehittämistoimien osalta. Lisäksi valtio rahoituksellaan myötävaikuttaa siihen, ettei liittyminen julkisen henkilöliikenteen järjestämisestä vastaavaan viranomaiseen aiheuttaisi kunnalle kohtuutonta kustannustaakkaa.
Valtio avustaa suuria kaupunkiseutuja enintään 50 prosentilla hyväksyttävistä kustannuksista.
Määrärahalla edistetään joukkoliikenteen myönteisiä ilmastovaikutuksia.
Ilmastoperusteisen tuen 18 milj. euron määrärahasta 4,7 milj. euroa on kohdennettu junaliikenteen ostoihin. Lisäksi määrärahaa käytetään MAL-sopimusten mukaisiin ilmastoperustaisiin joukkoliikenneavustuksiin sekä muihin ilmastoperustaisiin toimenpiteisiin.
Valtio avustaa keskisuurten kaupunkiseutujen liikennepalveluja Jyväskylän, Kuopion ja Lahden MAL-sopimuksissa sovittujen liikenteen palvelujen kehittämistoimien osalta ja muita keskisuuria kaupunkiseutuja edellyttäen, että ne ovat laatineet aiesopimuksen liikenteen palvelujen kehittämisestä. Valtio avustaa keskisuuria kaupunkiseutuja enintään 50 prosentilla hyväksyttävistä kustannuksista.
Lentoliikennettä voidaan ostaa paikkakunnille, joille matka-aika Helsingistä junalla on yli 3 tuntia. Säännöllisen lentoliikenteen ostoilla turvataan erityisesti elinkeinoelämälle tarpeellisia yhteyksiä. Myös paikalliset ja alueelliset tahot osallistuvat kyseisten yhteysvälien rahoittamiseen. Vuonna 2021 Helsingin ja Savonlinnan välisessä ostoliikenteessä matkusti 560 matkustajaa syys—joulukuun välillä. Helsinki—Savonlinna -reitin säännöllisen lentoliikenteen sopimus oli voimassa 8.1.2018—18.12.2020, mutta 3.4.2020 allekirjoitetun sopimusmuutoksen perusteella ja koronaviruksen (covid-19) aiheuttaman pandemian johdosta liikenne keskeytettiin toistaiseksi. Pandemian vuoksi myös vuoden 2020 matkustajamäärät olivat vähäiset (1 200 matkustajaa). Vuonna 2021 lentoliikenne kilpailutettiin uudestaan Traficomin ja Savonlinnan kaupungin toimesta ajalle 4.10.2021—20.12.2024.
Valtakunnallisella strategisella kehittämistoiminnalla pyritään edistämään julkisen henkilöliikenteen toimintaedellytyksiä, kilpailukykyä ja houkuttelevuutta pitkällä aikavälillä. Kehittämishankkeiden valtion avustuksen edellytyksenä on, että valtionavustuksen saajat osallistuvat vähintään yhtä suurella panostuksella kustannuksiin ja että kehittämishankkeiden tulokset palvelevat myös valtakunnallisia kehittämistavoitteita.
Liikkumisen ohjauksella myötävaikutetaan julkisen henkilöliikenteen ohella myös kävelyn ja pyöräilyn kulkutapaosuuden kasvattamiseen erityisesti kaupunkiseuduilla. Keinoina on muun muassa informaatio-ohjaus, markkinointi ja palvelujen kehittämisen tukeminen.
Määrärahan käytöstä arvioidaan kulutusmenojen osuudeksi noin 34 000 000 euroa ja siirtomenojen osuudeksi noin 67 000 000 euroa.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Suurten ja keskisuurten kaupunkiseutujen joukkoliikenteen avustus (fossiilittoman liikenteen tiekartta) | -3 000 |
| Uudelleenkohdennus | -2 000 |
| Yhteensä | -5 000 |
| 2023 talousarvio | 100 724 000 |
| 2022 II lisätalousarvio | 48 000 000 |
| 2022 I lisätalousarvio | 47 000 000 |
| 2022 talousarvio | 105 724 000 |
| 2021 tilinpäätös | 167 324 000 |
60. Siirto valtion televisio- ja radiorahastoon (kiinteä määräraha)
Momentille myönnetään 575 802 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain (745/1998) 3 §:n nojalla rahastoon tehtävään siirtoon.
Selvitysosa:Valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain (745/1998) 3 §:n mukaan rahastolle suoritetaan korvaus valtion talousarvioon otettavasta määrärahasta Yleisradio Oy:stä annetun lain (1380/1993) 7 §:ssä säädetyn julkisen palvelun kustannusten kattamiseksi. Määrärahan suuruus tarkistetaan vuosittain kustannustason muutosta vastaavasti. Valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 5 §:n mukaan rahaston varoista käytetään Yleisradio Oy:n toiminnan rahoittamiseen vuosittain 3 §:n 2 momentissa tarkoitettu määrä. Varoja voidaan käyttää myös Yleisradio Oy:stä annetun lain 6 a §:ssä tarkoitetun ennakkoarvioinnin laatimisesta aiheutuvien palkkioiden maksamiseen ja rahaston hallinnoimiseen. Rahaston varoja voidaan käyttää muutoinkin televisio- ja radiotoiminnan edistämiseen.
Rahastoon tehtävä siirto Yleisradio Oy:n julkisen palvelun kustannusten kattamiseksi rahoitetaan yleisradioverolla.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Indeksitarkistukset | 18 934 |
| Yhteensä | 18 934 |
Momentin määrärahalaji on muutettu.
Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.
| 2023 talousarvio | 575 802 000 |
| 2022 talousarvio | 556 868 000 |
| 2021 tilinpäätös | 543 286 000 |