Talousarvioesitys 2023
40. Luonnonvaratalous
Selvitysosa:
Luonnonvarataloudella tarkoitetaan metsiin, kaloihin, riistaan ja veteen pohjautuvien luonnonvarojen kestävää ja vastuullista hyödyntämistä. Yhteiskunnan toiminta ja huoltovarmuus edellyttävät toimivaa vesihuoltoa ja kotimaisiin luonnonvaroihin perustuvaa energian ja ravinnon tuotantoa.
Maailmanlaajuiset muutostekijät — ilmastonmuutos, teknologian nopea kehitys, kilpailu ehtyvistä luonnonvaroista, arvojen ja asenteiden muutos sekä turvallisuuspoliittisen tilanteen järkkyminen — muuttavat luonnonvarasektorin toimintaympäristöä. Niiden seurauksiin on varauduttava, mutta ne tarjoavat myös uusia mahdollisuuksia. Luonnonvaratehtäviin kuuluvat huoltovarmuuden ja yhteiskunnan turvallisuuden kannalta keskeiset vesihuollon ja patoturvallisuuden varmistamisen tehtävät, joista huolehtiminen on muuttuvassa turvallisuustilanteessa entistäkin tärkeämpää.
Ilmaston lämpeneminen ja muutokset sää- ja vesioloissa vaikuttavat suoraan luonnonvaratalouden toimintaedellytyksiin riskejä muuttaen, mutta tarjoavat onnistuneella sopeutumisella myös uusia mahdollisuuksia. Nopea teknologinen kehitys avaa luonnonvaratalouteen uusia ulottuvuuksia arvoverkon eri osissa, erityisesti siirryttäessä tuottaja- ja biomassalähtöisestä toiminnasta kohti kuluttaja- ja palvelulähtöistä luonnonvarataloutta. Luonnonvaratiedon määrä ja tarkkuus tulevat kasvamaan merkittävästi ja tiedon hyödyntämisessä on suuria mahdollisuuksia luonnonvarasektorin laajenemiselle ja kansainvälistymiselle. Globaali kilpailu niukkenevista luonnonvaroista ja kestävästi tuotettujen raaka-aineiden kysynnän kasvu ovat iso mahdollisuus luonnonvarataloudelle. Suomella on runsaiden ja kestävästi hoidettujen luonnonvarojen sekä korkeatasoisen osaamisen ansiosta hyvät edellytykset vastata kasvavaan kysyntään.
Ristiriitaiset tavoitteet voivat heikentää luonnonvarojen hyödynnettävyyttä ja liiketoimintamahdollisuuksien toteutumista. Suomen luonnonvarojen tila sekä luonnonvaratalouden toimintatavat tunnetaan huonosti rajojemme ulkopuolella, mikä voi johtaa Suomen luonnonvaratalouden kehittämisen kannalta haitallisiin ja ristiriitaisiin päätöksiin kansainvälisiä sopimuksia tai EU-lainsäädäntöä valmisteltaessa.
Luonnonvaratalouden toimialaan kuuluvat metsätalous, kalatalous ja riistatalous sekä vesitalous ja yleiset luonnonvara-asiat. Pääosa näiden tehtävien hoitamiseen tarvittavista määrärahoista, n. 210 milj. euroa, on budjetoitu tähän lukuun. Lisäksi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksissa luonnonvaratalouden tehtävissä ja Suomen ympäristökeskuksessa vesitaloustehtävissä työskentelee vakinaista henkilöstöä n. 200 henkilötyövuoden verran. Näistä aiheutuvat palkkaus- ja yleishallintomenot on otettu huomioon työ- ja elinkeinoministeriön pääluokan momentilla 32.01.02 sekä ympäristöministeriön momentilla 35.01.04. Luonnonvaratalouden tehtäviin kuuluu myös sisäministeriön hallinnonalalla Rajavartiolaitoksen suorittama riista- ja kalatalouden valvonta.
Kestävä luonnonvaratalous turvaa huoltovarmuutta, lisää hyvinvointia ja korvaa uusiutumattomien raaka-aineiden ja energian käyttöä:
- — Vahvistetaan vesihuollon, biomassojen tuotannon ja kalatalouden omavaraisuutta ja huoltovarmuutta
- — Luonnonvaratalouden kilpailukykyinen toimintaympäristö luo uutta yritystoimintaa sekä kasvattaa jalostusastetta ja vientiä
- — Luonnon aineettomien hyödykkeiden ja hyvinvointipalveluiden käyttö lisääntyy
- — Uusiutuvien luonnonvarojen elinvoimaisuus, luonnon monimuotoisuus ja elinympäristöjen tila paranevat, mikä luo pohjan kokonaiskestävyydelle
- — Turvataan uusiutuvien luonnonvarojen kestävä käyttö ja vahvistetaan riskien hallintaa
- — Hillitään ilmastonmuutosta etenemällä kohti hiilineutraalisuutta, materiaalitehokkuutta ja kiertotaloutta
- — Sopeudutaan ilmastonmuutokseen ja varaudutaan siitä aiheutuviin riskeihin.
Luotettavat ja laaja-käyttöiset paikka-, kiinteistö- ja huoneistotiedot mahdollistavat uutta liiketoimintaa ja turvaavat omistusta:
- — Ruokaan ja uusiutuviin luonnonvaroihin liittyvät paikkatiedot mahdollistavat tehokkaita prosesseja ja palveluita sekä uutta liiketoimintaa.
Tunnusluvut
| 2020 toteutuma |
2021 arvio |
2022 arvio |
2023 tavoite |
|
| — Metsätalouden arvonlisäys, milj. euroa | 3 988 | nousee | nousee | nousee |
| — Yksityismetsien puuntuotannon sijoitustuotto, % (ilman kantohintojen vuotuista muutosta) | 4,8 | 4,9 | ennallaan | ennallaan |
| — Runkopuun hakkuukertymä, milj. m3 | 68,9 | 75,8 | nousee | ennallaan |
| — Metso-toimenpiteet yksityismetsissä, ha | 51 486 | 56 030 | 60 300 | 65 800 |
| — Kaupallisen kalastuksen tuotannon arvo, milj. euroa | 46,5 | 45,0 | ennallaan | nousee |
| — Vesiviljelyn tuotannon arvo, milj. euroa | 84,7 | 80,0 | ennallaan | nousee |
| — Kalanjalostuksen ja kalakaupan liikevaihto, milj. euroa | 721,1 | 690,0 | ennallaan | nousee |
| — Vapaa-ajankalastuksen saaliin arvo, milj. euroa | nousee | nousee | nousee | nousee |
| — Vapaa-ajankalastajien kalastuspäivien lukumäärä, milj. kpl | nousee | nousee | ennallaan | ennallaan |
| — Asukkaiden määrä merkittävillä tulvariskialueilla | 5 800 | 5 731 | 5 700 | laskee |
| — Vesihuoltopalvelujen järjestämisen rakennemuutos, vesihuoltolaitosten määrä, kpl | 1 085 | 1 214 | 1 195 | laskee |
| — Riistasaaliin arvo, milj. euroa | 84 | nousee | ennallaan | ennallaan |
| — Pienriistan metsästyspäivien lukumäärä, milj. kpl | 3,5 | ennallaan | ennallaan | ennallaan |
| — Suurpetojen aiheuttamat vahingot, milj. euroa | 9,9 | 9,5 | ennallaan | laskee |
20. Kalakannan hoitovelvoitteet (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 2 800 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) vesilain (587/2011) 3 luvun 14 ja 22 §:n sekä ympäristönsuojelulain (527/2014) nojalla annettujen sekä muiden vastaavien lupapäätösten lupaehtojen edellyttämien kalakannan hoitotoimenpiteiden toteuttamisesta aiheutuvien menojen sekä näihin liittyvien siirtomenojen maksamiseen
2) enintään kolmea henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen
3) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen, silloin kun ne liittyvät suoraan kohdan 1) mukaisiin kalakannan hoitotoimenpiteisiin.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksuperusteisena.
Selvitysosa:Määrärahaa käytetään vesistön rakentamisen, säännöstelyn, perkausten, jäteveden päästöjen ym. luvanvaraisen toiminnan kalakannoille aiheuttamien vahinkojen kompensoimisen ja estämisen sekä kalataloudellisen tarkkailun menoihin. Vuonna 2023 kertyväksi arvioidut vesioikeudelliset kalatalousmaksut on merkitty tuloina momentille 12.30.40.
Määrärahan käytöstä arvioidaan pääosa kulutusmenoiksi ja siirtomenojen osuus vähäiseksi.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Kalatalousmaksukertymän väheneminen | -300 |
| Yhteensä | -300 |
| 2023 talousarvio | 2 800 000 |
| 2022 talousarvio | 3 100 000 |
| 2021 tilinpäätös | 3 300 000 |
21. Vesivarojen käytön ja hoidon menot (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 15 847 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) vesivarojen käytön ja hoidon kulutus- ja sijoitusmenoihin, jotka liittyvät tulvariskien hallintaan, patoturvallisuuteen, vesistöjen säännöstelyyn, vesistön käytön ja hoidon, vesihuollon, maa- ja metsätalouden vesienhallinnan ja muun vesitalouden kehittämiseen, havaintotiedon hankintaan ja vesitietopalveluun, vaikutusten arviointiin, varautumiseen ja riskienhallintaan sekä valtion velvoitteisiin lain, lupapäätösten ja sopimusten perusteella, valtioiden välisiin sopimuksiin perustuvaan rajavesistöyhteistyöhön sekä Suomen vesialan kansainvälisen strategian toteuttamiseen maa- ja metsätalousministeriön toimialalla
2) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden kansallisena omarahoitusosuutena
3) enintään 95 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen sekä vesialan kansallisten järjestöjen jäsenmaksujen maksamiseen
4) vesialan liiketoimintaa edistävien valtioiden välisten yhteistyösopimusten toteuttamiseen.
Momentille nettoutetaan yhteistyöosapuolten rahoitusosuudet hankkeista, selvityksistä tai muista toimenpiteistä, joiden toteuttaminen on elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten vastuulla sopimusten tai vesilainsäädännön mukaisten päätösten perusteella. Momentille nettoutetaan myös työnantajalle maksettavat sairaus- ja äitiyspäivärahat.
Selvitysosa:
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Tulvariskien hallinta, patoturvallisuus ja vesistöjen säännöstely | 3 100 000 |
| Vesitalouden kehittäminen, suunnittelu ja seuranta | 5 247 000 |
| Valtion vesistörakenteiden peruskorjaukset ja muut vesistötoimenpiteet | 5 000 000 |
| Valtion vesitalousluvista aiheutuvat velvoitteet | 2 200 000 |
| Valtiosopimuksiin perustuva rajavesistöyhteistyö, rahoitusosuudet ja jäsenmaksut | 300 000 |
| Yhteensä | 15 847 000 |
Palkkauksiin käytettävää määrärahaa on tarkoitus käyttää 87 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen työ- ja elinkeinoministeriön ja ympäristöministeriön hallinnonaloilla ja 8 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Juomavesidirektiivin kansallisen täytäntöönpanon tietotyökalujen kehittäminen | 2 000 |
| Kansainvälisten vesiasioiden koordinaattorin palkkausmäärärahan MMM:n osuus (siirto momentille 24.01.01) | -36 |
| Tulvasuojelu ja peltojen vesienhallinta (HO 2019) | -200 |
| Vesiosaamisen kasvu- ja vientiohjelma (RRF pilari3) | -500 |
| Palkkausten tarkistukset | 92 |
| Yhteensä | 1 356 |
| 2023 talousarvio | 15 847 000 |
| 2022 II lisätalousarvio | 20 000 |
| 2022 talousarvio | 14 491 000 |
| 2021 tilinpäätös | 14 259 000 |
22. Luonnonvara- ja biotalouden edistäminen (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 14 966 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) uusiutuvien luonnonvarojen kestävää käyttöä, biotaloutta, ympäristön hoitoa, luonnon monimuotoisuutta, ilmastonmuutoksen hillintää ja siihen sopeutumista koskeviin kehittämis-, kokeilu-, investointi- ja vienninedistämishankkeisiin ja viestintään sekä näihin liittyvien avustusten maksamiseen
2) uusiutuvien luonnonvarojen kestävään käyttöön liittyvien tietojärjestelmien ylläpitoon ja kehittämiseen
3) eräiden Suomen tekemien kalastusta koskevien sopimusten valvonnasta aiheutuvien menojen maksamiseen
4) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen
5) enintään 70 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.
Määrärahasta on varattu 3 000 000 euroa maankäyttösektorin ilmastokestäviin toimenpiteisiin (RRF pilari1) osana elpymis- ja palautumissuunnitelmaa.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Määrärahaa käytetään uusiutuvien luonnonvarojen kestävää käyttöä ja biotaloutta edistäviin kokeilu-, kehittämis-, investointi- ja vienninedistämishankkeisiin. Tavoitteena on parantaa luonnonvarojen kestävään käyttöön perustuvan kilpailukykyisen liiketoiminnan edellytyksiä. Määrärahalla toteutetaan kansallista metsästrategiaa, Suomen biotalousstrategiaa sekä ilmastolakia maa- ja metsätalousministeriön vastuulla olevien maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman sekä kansallisen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelman osalta.
Lisäksi määrärahaa kohdennetaan uusiutuvien luonnonvarojen käyttöön ja suojeluun liittyvien tietojärjestelmien ja -varantojen yhteiskäyttöisyyden parantamiseen ja sähköisen asioinnin kehittämiseen, luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen, haitallisista vieraslajeista aiheutuvien riskien torjumiseen, geenivarojen suojeluun ja kestävään käyttöön sekä luonnon virkistys- ja matkailukäytön edistämiseen. Määrärahalla voidaan myös toteuttaa selvityksiä, joiden avulla pyritään parantamaan luonnonvarojen tilaa ja käyttöä sekä sopeutumista ilmastonmuutokseen.
Tenojoen kalastuslupamaksutuloista vuonna 2022 valtiolle kuuluvana osuutena on otettu huomioon tällä momentilla 13 500 euroa. Tenojoen lohikantojen heikon tilan vuoksi kalastusta jouduttiin rajoittamaan kesällä 2021 ja kohdentamaan kalastusta muihin lajeihin kuin loheen. Lohikantojen heikon tilanteen on arvoitu jatkuvan, mikä pienentää lupakertymää myös vuonna 2022. Kalastuslupatulojen arvioidaan vähenevän vuonna 2022 noin 50 000 euroon. Tenojoen kalastusluvista vuonna 2023 kertyväksi arvioitu tulo on merkitty momentille 12.30.41.
EU:n elpymisvälineen tuloilla rahoitettavalla maankäyttösektorin ilmastokestävillä toimenpiteillä kehitetään ilmastokestäviä ja luonnon monimuotoisuutta turvaavia metsänhoidon ja -käsittelyn menetelmiä.
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Maankäyttösektorin ilmastokestävät toimenpiteet | 3 000 000 |
| Elinvoimainen Suomi: Luonnon monimuotoisuutta vahvistavat toimet | 120 000 |
| Ilmastolain toimeenpano | 1 000 000 |
| Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelma | 6 000 000 |
| Kansallisen metsästrategian toimeenpano | 1 900 000 |
| Suomen biotalousstrategian toimeenpano | 1 200 000 |
| Luonnonvara- ja biotalouden muut kokeilu- ja kehittämishankkeet | 796 000 |
| Tietojärjestelmien kehittäminen ja ylläpito | 760 000 |
| Kalastusta koskevien sopimusten valvonta | 190 000 |
| Yhteensä | 14 966 000 |
Määrärahan käytöstä arvioidaan siirtomenojen osuudeksi noin 60 prosenttia ja kulutusmenojen osuudeksi noin 40 prosenttia.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Geenivaraohjelman mukaiset palveluhankinnat (siirto momentille 30.01.05) (HO 2019) | -108 |
| Ilmastolain toimeenpano | 1 000 |
| Kosteikkoviljelyn tukeminen | 30 000 |
| Kosteikkoviljelyn tukeminen (siirto momentille 30.20.42) | -30 000 |
| Kotieläinten ruokinnan päästöjä vähentävien rehun lisäaineiden kehitys ja selvitykset, kertaluonteisen lisäyksen poisto | -700 |
| Luonnonsuojelun rahoituksen kasvattaminen (vieraslajien torjunnan tehostaminen) (HO 2019) | -595 |
| Maankäyttösektorin ilmastokestävät toimenpiteet (RRF pilari1) | -4 000 |
| Maankäyttösektorin ilmastopolitiikan tutkimus- ja innovaatio-ohjelma (7 htv) (siirto momentilta 30.01.22) (HO 2019 kertaluonteinen) | 7 000 |
| Maankäyttösektorin ilmastopolitiikka, metsitystukijärjestelmän rahoitus (siirto momentille 30.40.47) (HO 2019) | -1 800 |
| Maankäyttösektorin ilmastopolitiikka (HO 2019) | -4 552 |
| Maankäyttösektorin ilmastopolitiikka (HO 2019 kertaluonteinen) | -17 000 |
| Metsitystukijärjestelmän hallinnointi (7,5 htv) (siirto momentilta 32.01.02) (HO 2019) | 595 |
| Metsitystukijärjestelmän lisärahoitustarve (siirto momentilta 30.40.47) (HO 2019) | 1 070 |
| Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelma | 5 000 |
| Ravinteiden kierrätyksen kärkihanke (HO 2019 kertaluonteinen) | -1 100 |
| Tenojoen kalastuslupatulojen väheneminen | -121 |
| Tuhkalannoitus (siirto momentille 30.40.44) (HO 2019) | -200 |
| Yhteensä | -15 511 |
Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.
| 2023 talousarvio | 14 966 000 |
| 2022 II lisätalousarvio | 3 000 000 |
| 2022 talousarvio | 30 477 000 |
| 2021 tilinpäätös | 33 497 000 |
31. Vesi- ja kalataloushankkeiden tukeminen (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 8 636 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) vesistön ja vesiympäristön käyttöä ja tilaa, vesienhallintaa sekä vesitalouden varautumista ja riskienhallintaa parantavien tulvasuojelu- ja muiden hankkeiden avustamisesta ja valtion työnä toteutettavista hankkeista aiheutuvien menojen maksamiseen
2) vesiluonnonvarojen kestävää käyttöä edistävien kehittämis- ja investointihankkeiden avustamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen
3) enintään 15 henkilötyövuotta vastaavan hankkeista aiheutuvan henkilöstön palkkausmenojen ja muiden kulutusmenojen sekä sijoitusmenojen maksamiseen
4) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden kansallisena omarahoitusosuutena
5) kansallisten ja kansainvälisten vesitaloushankkeiden vapaaehtoisten rahoitusosuuksien maksamiseen.
Määrärahasta on varattu 1 500 000 euroa vesiosaamisen kasvu- ja vientiohjelmaan (RRF pilari3) osana elpymis- ja palautumissuunnitelmaa.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Vesistön ja vesiympäristön käyttöä ja tilaa parantavina toimenpiteinä tukea myönnetään vesistötoimenpiteille tulvariskien hallintaan ja muiden erilaisten vesitaloudellisten riskien ja haittojen vähentämiseen sekä vesistöjen monipuolisen käytön ja hoidon edistämiseen ja vesienhallintaan. Erityisesti tukea suunnataan vesihuollon toimintavarmuuden ja kyberturvallisuuden parantamiseen. Vesiluonnonvarojen kestävää käyttöä edistävinä hankkeina tukea myönnetään vesitaloussektorin kokeilu-, investointi- ja vientitoimintaa sekä innovatiivisia julkisia hankintoja ja niihin liittyviä toimintamalleja edistäville hankkeille. Kalakantojen elinvoimaisuuden parantamiseksi määrärahaa käytetään kalan kulkua, kalakantojen luontaista lisääntymistä ja monimuotoisuuden ylläpitoa edistävien hankkeiden toteuttamiseen. Avustusten perusteet on määritelty valtioneuvoston asetuksella vesistön ja vesiympäristön käyttöä ja tilaa parantavien hankkeiden avustamisesta (714/2015).
EU:n elpymisvälineen tuloilla rahoitettava vesiosaamisen kasvu- ja vientiohjelma tukee kestävän kehityksen tavoitteita edistäviä vesialan kasvu- ja vientikokonaisuuksia, jotka perustuvat älykkäisiin ratkaisuihin ja digitalisaatioon, vesialaan vihreän kasvun mahdollistajana sekä vesialan ja muiden toimialojen välisen yhteistyön lisäämiseen, resurssitehokkuuden ja energiatehokkuuden parantamiseen sekä kokonaisvaltaisiin vesihuollon ja vesivarojen hallinnan ratkaisuihin. Ohjelman rahoituksesta 40 % katsotaan edistävän Vihreän siirtymän tavoitetta.
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Vesiosaamisen kasvu- ja vientiohjelma | 1 500 000 |
| Vesihuollon toimintavarmuuden ja kyberturvallisuuden parantaminen | 2 500 000 |
| Vesitaloudelliset riskinhallinta-, kunnostus-, kehittämis- ja kokeiluhankkeet | 3 879 000 |
| Kalataloudelliset kunnostus-, kehittämis- ja kokeiluhankkeet | 757 000 |
| Yhteensä | 8 636 000 |
Määrärahan käytöstä arvioidaan siirtomenojen osuudeksi noin 90 prosenttia ja kulutusmenojen osuudeksi noin 10 prosenttia.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Kansallinen ohjelma vaelluskalakantojen elvyttämiseksi (HO 2019 kertaluonteinen) | -3 000 |
| Porvoonjoen Strömbergin kalatien ja Keravanjoen Kirkonkylänkosken kalateiden kunnostaminen, kertaluonteisen lisäyksen poisto | -200 |
| Tulvasuojelu ja peltojen vesienhallinta (HO 2019) | -1 000 |
| Vesihuollon toimintavarmuuden ja kyberturvallisuuden parantaminen (kyber) | 2 500 |
| Vesiosaamisen kasvu- ja vientiohjelma (RRF pilari3) | -500 |
| Yhteensä | -2 200 |
Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.
| 2023 talousarvio | 8 636 000 |
| 2022 talousarvio | 10 836 000 |
| 2021 tilinpäätös | 8 636 000 |
40. Eräät luonnonvaratalouden korvaukset (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 1 632 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) Tenojoen kalastuslupatuloista vesialueen omistajille palautettavan osuuden maksamiseen
2) kalastuslain (379/2015) 60 §:n mukaisista saimaannorpan suojeluun liittyvistä kalastuksen rajoittamissopimuksista vesialueiden omistajille maksettaviin korvauksiin siten, että korvauksen suuruus on 2,5 euroa hehtaarilta
3) lupaviranomaisten ja tuomioistuinten vesi- ja kalastusasioista antamien päätösten ja lain tai valtioiden välisten sopimusten perusteella valtion maksettavaksi määrättyjen tai sovittujen korvausten, kustannusten ja päätösmaksujen sekä niitä koskevien korkojen ja viivästyskorkojen maksamiseen
4) metsätuhojen torjunnasta annetun lain (1087/2013) perusteella aiheutuvien korvausten ja muiden menojen maksamiseen
5) laajuudeltaan ja taloudelliselta merkitykseltään huomattavien metsätuhojen kartoituksesta ja tuhoalueita koskevien ilmakuvien tuottamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen
6) metsälaissa tarkoitetuista uhkasakkolain (1113/1990) mukaisista ja niihin verrattavista suorituksista aiheutuvien sellaisten menojen maksamiseen, jotka maksetaan etukäteen valtion varoista
7) Suomen ja Norjan välisen poroaitasopimuksen mukaisten korvausten maksamiseen
8) kaupallisen kalastuksen vakuutustuesta annetun lain (998/2012) mukaisten avustusten maksamiseen
9) Tenojoen kalastussääntöä koskevan sopimuksen ja kalastussäännön eräiden määräysten aiheuttamien menetysten korvaamisesta annetussa laissa (501/1991) määrättävien korvausten ja kustannusten sekä niitä koskevien korkojen ja viivästyskorkojen maksamiseen
10) vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta annetun lain (1709/2015) 17 §:n perusteella aiheutuvien sellaisten menojen maksamiseen, jotka maksetaan etukäteen valtion varoista
11) kulutusmenojen maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Tenojoen kalastuslupatuloista palautetaan vuonna 2023 vesialueiden omistajille vuonna 2022 kertyneiden kalastuslupatulojen palautettava osuus. Tenojoen lohikantojen heikon tilan vuoksi kalastusta jouduttiin rajoittamaan kesällä 2021 ja kohdentamaan kalastusta muihin lajeihin kuin loheen. Lohikantojen heikon tilanteen on arvoitu jatkuvan, mikä pienentää lupakertymää. Vuosien 2019—2021 lohen nousuvaellukset Pohjois-Atlantilla ja myös Tenojoella ovat olleet poikkeuksellisen heikkoja. Lisäksi on arvioitavissa, että useamman merivuoden lohien nousu vuonna 2022 jää vähäiseksi, koska yhden merivuoden lohia on palannut mereltä niukasti kahtena edellisenä vuonna, mikä yleensä heijastuu useamman merivuoden lohien määrään. Kalastuslupatulojen arvioidaan vähenevän vuonna 2022 noin 50 000 euroon. Yksityisille vesialueen omistajille vesialueomistuksen mukaisessa suhteessa palautettava osuus on noin 73 %, mikä on huomioitu momentin määrärahatasossa. Tenojoen kalastuslupamaksutuloista valtiolle kuuluva osuus on otettu huomioon momentin 30.40.22 määrärahassa. Tenojoen kalastusluvista vuonna 2023 kertyväksi arvioitu tulo on merkitty momentille 12.30.41.
Saimaannorpan suojeluun liittyvillä sopimuskorvauksilla korvataan vapaaehtoisista kalastuksen rajoittamissopimuksista aiheutuvia haittoja vesialueiden omistajille. Tavoitteena on, että vuonna 2023 kalastuksen rajoitussopimuksia olisi voimassa 2 696 km2 alueella. Momentille 30.40.62 on varattu varoja saimaannorpan suojelusta aiheutuvien taloudellisten vahinkojen korvaamiseen Saimaan alueen kaupallisille kalastajille.
Määrärahan käytöstä arvioidaan siirtomenojen osuudeksi noin 90 prosenttia ja kulutusmenojen osuudeksi noin 10 prosenttia.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Tenojoen kalastuslupatulojen väheneminen | -242 |
| Yhteensä | -242 |
| 2023 talousarvio | 1 632 000 |
| 2022 talousarvio | 1 874 000 |
| 2021 tilinpäätös | 7 672 195 |
41. Hirvieläinten aiheuttamien vahinkojen korvaaminen (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 4 760 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta annetun lain (616/1993) 6 §:n mukaisiin menoihin
2) edellisiin vuosiin kohdistuvien korvausten ja EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen ja enintään seitsemää henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta annetun lain 6 §:n mukaisia menoja ovat riistavahinkolain (105/2009) mukaisten hirvieläinten aiheuttamien vahinkojen ehkäisemisestä ja korvaamisesta aiheutuvat menot sekä riistavahinkorekisteristä ja muista hirvieläinten metsästyksen hallinnointiin liittyvistä tietojärjestelmistä aiheutuvat menot. Lisäksi varoja voidaan käyttää hirvieläinkantojen seurannasta, tutkimuksesta ja hoidosta aiheutuviin menoihin sekä muihin vastaaviin menoihin. Hirvieläinten pyyntilupamaksuista vuonna 2023 kertyväksi arvioidut tulot on merkitty momentille 12.30.42.
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Vahinkojen korvaukset | 2 200 000 |
| Vahinkojen estämistoimenpiteet | 500 000 |
| Hirvieläinkantojen seuranta ja tutkimus | 700 000 |
| Riistavahinkorekisteri | 200 000 |
| Hirvieläinkantojen hoito | 1 160 000 |
| Yhteensä | 4 760 000 |
Määrärahan käytöstä arvioidaan siirtomenojen osuudeksi noin 90 prosenttia ja kulutusmenojen osuudeksi noin 10 prosenttia.
| 2023 talousarvio | 4 760 000 |
| 2022 talousarvio | 4 760 000 |
| 2021 tilinpäätös | 5 600 000 |
42. Petoeläinten aiheuttamien vahinkojen korvaaminen (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 8 850 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) riistavahinkolaissa (105/2009) määriteltyjen suurpetojen aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta, ehkäisemisestä, valvonnasta ja riistavahinkolain toimeenpanosta aiheutuvien menojen maksamiseen
2) enintään viittä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen sekä EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Määräraha käytetään vuonna 2022 tapahtuneiden petovahinkojen korvaamiseen. Porovahinkokorvaukset maksetaan riistavahinkolain 9 §:n 2 momentin mukaan talousarvion rajoissa ja muut vahingot täysimääräisesti. Korvattavien vahinkojen arvioidaan nousevan tai pysyvän ennallaan vuoden 2021 tasosta. Kotieläinvahinkojen arvioidaan pysyvän ennallaan.
Vuonna 2021 vahinkojen määrä oli 9,5 milj. euroa, josta porovahinkojen osuus oli 9 milj. euroa ja kotieläinvahinkojen osuus 0,5 milj. euroa.
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Suurpetojen aiheuttamien porovahinkojen korvaaminen | 7 500 000 |
| Suurpetojen aiheuttamien kotieläin-, viljelys- ja mehiläisvahinkojen korvaaminen | 600 000 |
| Vahinkojen ehkäiseminen ja valvonta | 750 000 |
| Yhteensä | 8 850 000 |
Määrärahan käytöstä arvioidaan siirtomenojen osuudeksi noin 98 prosenttia ja kulutusmenojen osuudeksi noin 2 prosenttia.
| 2023 talousarvio | 8 850 000 |
| 2022 II lisätalousarvio | 700 000 |
| 2022 talousarvio | 8 850 000 |
| 2021 tilinpäätös | 11 250 000 |
44. Tuki puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 47 497 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain (34/2015) ja metsätalouden määräaikaisen kannustejärjestelmälain nojalla myönnettävien tukien maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Vuonna 2023 saa tehdä kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain (34/2015) ja metsätalouden määräaikaisen kannustejärjestelmälain mukaisia tukipäätöksiä enintään 54 500 000 eurolla.
Mikäli vuoden 2022 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä tukipäätöksiä vuonna 2023.
Selvitysosa:Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi metsätalouden määräaikaiseksi kannustejärjestelmäksi. Uusi kannustinjärjestelmä tulee voimaan valtioneuvoston asetuksella säädettävänä ajankohtana.
Määrärahalla edistetään metsien kestävää hoitoa ja käyttöä myöntämällä tukea yksityismetsissä tehtäviin metsänhoito- ja perusparannustöihin.
Määrärahalla toteutettavien töiden suora työllisyysvaikutus on n. 1 800 henkilötyövuotta.
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (milj. euroa)
| 2023 | 2024 | 2025 | 2026 | Yhteensä vuodesta 2023 lähtien | |
| Ennen vuotta 2023 tehdyt sitoumukset | 20,90 | 9,30 | 0,80 | 0,78 | 31,78 |
| Vuoden 2023 sitoumukset | 26,60 | 20,40 | 5,74 | 1,76 | 54,50 |
| Menot yhteensä | 47,50 | 29,70 | 6,54 | 2,54 | 86,28 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| METSO-ohjelma (siirto momentille 30.40.45) | -3 700 |
| Tuhkalannoitus (siirto momentilta 30.40.22) (HO 2019) | 200 |
| Uudelleenkohdennus | -6 133 |
| Yhteensä | -9 633 |
| 2023 talousarvio | 47 497 000 |
| 2022 talousarvio | 57 130 000 |
| 2021 tilinpäätös | 42 298 207 |
45. Metsäluonnon hoidon edistäminen (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 17 500 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain (34/2015) ja metsätalouden määräaikaisen kannustejärjestelmälainnojalla tuen maksamiseen metsien biologisen monimuotoisuuden turvaamiseksi.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi metsätalouden määräaikaiseksi kannustejärjestelmäksi.
Määrärahalla toteutetaan Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelmaa (METSO) ja Helmi-elinympäristöohjelmaa.
Maa- ja metsätalousministeriö asettaa vuoden 2023 talousarvioesityksen valmisteluun liittyen metsäluonnon hoidon edistämiselle seuraavat alustavat toiminnalliset tulostavoitteet:
- — metsäluonnon monimuotoisuuden säilymistä turvataan ympäristötuella ja metsäluonnon elinympäristöjen hoitohankkeilla noin 6 500 hehtaarin alueella
- — vesienhoitoa turvataan suunnittelemalla monitavoitteisia vesiensuojeluhankkeita
- — ennallistetaan soita suojelualueiden ulkopuolella 1 200 hehtaarin alueella
- — palautetaan vesiä 13 suojelusuolle ympäröiviltä alueilta
- — perustetaan ja kunnostetaan suojelualueverkoston ulkopuolisia lintukosteikkoja 13 kpl.
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Ympäristötuki | 14 300 000 |
| Metsäluonnon hoitohankkeet | 1 500 000 |
| Helmi-elinympäristöohjelman toimenpiteet | 1 700 000 |
| Yhteensä | 17 500 000 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Helmi-elinympäristöohjelman toimeenpano | 1 700 |
| Luonnonsuojelun rahoituksen kasvattaminen (HO 2019): METSO-ohjelma | 500 |
| METSO-ohjelma (siirto momentilta 30.40.44) | 3 700 |
| METSO-ohjelman toimeenpano | 4 073 |
| Yhteensä | 9 973 |
| 2023 talousarvio | 17 500 000 |
| 2022 talousarvio | 7 527 000 |
| 2021 tilinpäätös | 10 027 000 |
46. Valtionapu Suomen metsäkeskukselle (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 44 989 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) Suomen metsäkeskuksesta annetun lain (418/2011) mukaisista tehtävistä aiheutuvien menojen maksamiseen
2) muuna julkisena rahoitusosuutena Suomen metsäkeskuksen valtionaputoimintaan kuuluvissa EU-hankkeissa
3) Suomen metsäkeskukselle kuuluvien Eläke-Tapio -lisäeläkejärjestelmän vuosimaksuista aiheutuvien menojen maksamiseen.
Selvitysosa:Suomen metsäkeskus on metsien kestävää hoitoa ja käyttöä sekä niiden monimuotoisuuden säilyttämistä koskevia tehtäviä hoitava koko maan kattava kehittämis- ja toimeenpano-organisaatio. Suomen metsäkeskuksen tehtävänä on metsiin perustuvien elinkeinojen edistäminen, metsiä koskevan lainsäädännön toimeenpano ja metsätietoihin liittyvien tehtävien hoitaminen. Maa- ja metsätalousministeriö ohjaa ja valvoo Suomen metsäkeskusta.
Suomen metsäkeskuksen toiminnan tärkein kohderyhmä ovat yksityismetsänomistajat, jotka omistavat 440 000 metsälöä (12,1 milj. hehtaaria, noin 60 % Suomen metsämaa-alasta). Suomen metsäkeskus valvoo metsätaloutta koskevien lakien noudattamista ja hoitaa muut sille säädetyt viranomaistehtävät, kuten vuosittain n. 120 000 metsänkäyttöilmoituksen ja n. 70 000 Kemera-hakemuksen ja toteutusilmoituksen käsittelyn. Metsäkeskus kerää alueellista metsävaratietoa n. 2,5 milj. hehtaaria sekä neuvoo ja kouluttaa n. 30 000 metsänomistajaa ja metsäalan toimijaa vuosittain.
Metsäkeskuksen toiminnan tuottavuutta parantavia toimenpiteitä ovat sähköisen asioinnin, metsätiedon hyödyntämisen sekä metsänomistajien ja metsäalan toimijoiden neuvontapalveluiden kehittäminen.
Pääluokka- ja lukuperusteluissa asetettujen yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden toteuttamiseksi maa- ja metsätalousministeriö asettaa vuoden 2023 talousarvioesityksen valmisteluun liittyen alustavasti Suomen metsäkeskuksen toiminnalle seuraavat tavoitteet:
Suomen metsäkeskuksen tulostavoitteet
| 2021 toteutuma |
2022 tulostavoite |
2023 tulostavoite |
|
| 1. Taloudellisuustavoitteet | |||
| Metsälain mukaisten ilmoitusten käsittelyn ja päätöksenteon kokonaiskustannukset ilmoitusta kohden, € | 10 | 11 | 10 |
| Rahoituslain mukaisten nuorenmetsänhoidon hakemusten käsittelyn kokonaiskustannukset hakemusta kohden, €1) | 66,2 | 73 | 65 |
| Rahoituslain taimikon varhaishoidon ja nuorenmetsänhoidon tarkastusten yksikkökustannukset €/kpl | 304 | 245 | 240 |
| Metsävaratiedon keruukustannukset €/ha2) | 3,3 | 4,5 | 4,0 |
| 2. Suoritetavoitteet | |||
| Metsävaratiedon keruutavoite, ha | 2 169 000 | 2 500 000 | 2 330 000 |
| Vuoden aikana Metsään.fi -palvelua käyttäneet metsänomistajat, kpl | 61 936 | 65 000 | 70 000 |
| Metsään.fi käyttäjämäärä, yritykset | 1 050 | 1 060 | 1 200 |
| Avoimen metsätiedon hyödyntäminen laajenee — ladattujen aineistopakettien määrä, GiB — rajapintakutsujen määrä rajapinnassa, kpl — karttapalvelujen katselukerrat, kpl |
39 555 116 774 736 182 219 |
26 250 52 500 000 136 500 |
30 000 60 670 000 158 000 |
| 3. Laatutavoitteet | |||
| Otantatarkastuksessa rahoituskelpoisuudeltaan hyvien nuoren metsän hoidon hankkeiden osuus suoritepinta-alasta vähintään, % | 75 | 75 | 78 |
| Päätös nuoren metsän hoitohankkeista, viikkoa vireille tulosta | 2,8 | 3,5 | 3,0 |
1) Hakemusten käsittelykustannukset vaihtelevat pitkälti hakemusmäärien perusteella.
2) Vuonna 2021 otettiin käyttöön uusi aikaisempaa tarkempi metsävarojen inventointijärjestelmä, jonka keilaus-, tulkinta- ja vertailukoealakustannukset ovat aikaisempaa korkeammat.
Määrärahalla toteutettavan toiminnan kustannusten (milj. euroa) ja henkilötyövuosien (htv) arvioitu jakautuminen prosesseille
| 2021 toteutuma | 2022 arvio | 2023 arvio | ||||
| kustan- nukset |
htv | kustan- nukset |
htv | kustan- nukset |
htv | |
| Metsätieto- ja tarkastuspalvelut | 20,3 | 287 | 20,6 | 284 | 21,0 | 288 |
| Elinkeinopalvelut | 8,9 | 139 | 7,8 | 135 | 10,9 | 150 |
| Hallintopalvelut | 3,5 | 44 | 2,8 | 36 | 2,7 | 34 |
| Kehityspalvelut | 9,2 | 28 | 10,3 | 29 | 9,0 | 27 |
| Viestintä- ja asiakkuuspalvelut | - | - | 1,1 | 17 | 1,4 | 22 |
| Yhteensä | 41,9 | 498 | 42,6 | 501 | 45,0 | 521 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Helmi-elinympäristöohjelman toimeenpano | 500 |
| METSO-ohjelman toimeenpano | 780 |
| Yksityisteiden tiestön ja siltojen parantaminen | 2 500 |
| Palkkausten tarkistukset | 535 |
| Yhteensä | 4 315 |
| 2023 talousarvio | 44 989 000 |
| 2022 II lisätalousarvio | 3 161 000 |
| 2022 talousarvio | 40 674 000 |
| 2021 tilinpäätös | 42 421 000 |
47. Tuki joutoalueiden metsitykseen (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 5 400 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää metsityksen tukemisen määräaikaisen lain (1114/2020) nojalla myönnettävien tukien maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Vuonna 2023 saa tehdä metsityksen määräaikaisen tukemisen lain mukaisia tukipäätöksiä enintään 8 200 000 eurolla.
Selvitysosa: Metsityksen tukemisella lisätään metsäpinta-alaa ja hiilinieluja luonnon monimuotoisuutta heikentämättä. Tukea myönnetään maataloustuotannon ulkopuolelle jääneiden peltojen ja muiden avointen alueiden sekä käytöstä poisjääneiden turvetuotantoalueiden metsittämiseen. Metsitystuki muodostuu perustamistoimenpiteiden korvauksesta sekä kahdessa erässä maksettavasta hoitopalkkiosta. Metsitystukea voidaan myöntää ainoastaan yksityiselle maanomistajalle.
Tavoitteena on käynnistää metsitys vuonna 2023 yhteensä noin 3 000 hehtaarin pinta-alalla.
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (milj. euroa)
| 2023 | 2024 | 2025 | 2026 | 2027— | Yhteensä vuodesta 2023 lähtien | |
| Ennen vuotta 2023 tehdyt sitoumukset | 2,83 | 2,03 | 1,21 | 0,72 | 2,23 | 9,02 |
| Vuoden 2023 sitoumukset | 2,50 | 2,00 | 1,30 | 0,65 | 1,75 | 8,20 |
| Menot yhteensä | 5,33 | 4,03 | 2,51 | 1,37 | 3,98 | 17,22 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Maankäyttösektorin ilmastopolitiikka, metsitystukijärjestelmän rahoitus (siirto momentilta 30.40.22) (HO 2019) | 1 800 |
| Metsitystukijärjestelmän lisärahoitus (siirto momentille 30.40.22) (HO 2019) | -1 070 |
| Metsitystukijärjestelmän lisärahoitus (turvepaketin osuus) | 1 520 |
| Tukimaksatusten määrärahan tarvearvion muutos | -2 910 |
| Yhteensä | -660 |
| 2023 talousarvio | 5 400 000 |
| 2022 talousarvio | 6 060 000 |
| 2021 tilinpäätös | 2 260 000 |
50. Riistatalouden edistäminen (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 13 059 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta annetun lain (616/1993) 3 §:ssä tarkoitettujen menojen maksamiseen
2) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen
3) enintään seitsemää henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta annetun lain muuttamisesta. Muutoksella riistanhoitomaksua korotetaan 39 eurosta 43 euroon.
Riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta annetun lain 3 §:n nojalla valtion talousarvioon otetaan vuosittain määräraha, joka vastaa vähintään sitä määrää, minkä kolmen edellisen vuoden metsästäjämäärien perusteella (308 329) arvioidaan samana vuonna kertyvän riistanhoitomaksuina. Riistanhoitomaksun suuruus on 43 euroa ja alle 18-vuotiaalta 22 euroa. Alle 18-vuotiaita metsästäjiä arvioidaan olevan 9 461. Vuonna 2023 kertyväksi arvioidut riistanhoitomaksutulot on merkitty momentille 12.30.45.
Riistanhoitomaksun korotuksella momentin määräraha nousee 1 261 000 euroa. Lisämääräraha käytetään Suomen riistakeskuksen edeltäjien (Metsästäjäin keskusjärjestö ja riistanhoitopiirit) aikoinaan työntekijöilleen ottaman lisäeläkejärjestelmän kasvaneisiin vuosimaksuihin sekä Suomen riistakeskuksen toiminnan kohonneisiin kustannuksiin yleisestä kustannustason noususta johtuen. Lisäksi riistanhoitomaksun korotuksesta kertyviä varoja suunnataan tehostamaan riistahallinnon kansainvälistä vaikuttamista sekä tehostamaan riistanhoitoyhdistysten toiminnanohjauksen ammattimaistumista.
Suomen riistakeskus on itsenäinen julkisoikeudellinen laitos, jonka toimialueena on koko maa lukuun ottamatta Ahvenanmaan maakuntaa. Suomen riistakeskuksen tehtävänä on edistää kestävää riistataloutta, tukea riistanhoitoyhdistysten toimintaa, huolehtia riistapolitiikan toimeenpanosta ja hoitaa sille säädetyt julkiset hallintotehtävät. Suomen riistakeskusta ohjaa ja valvoo maa- ja metsätalousministeriö.
Suomen riistakeskus tukee pääluokka- ja lukuperusteluissa asetettuja yhteiskunnallisia vaikuttavuustavoitteita seuraavasti:
- — vastaa riistaeläinlajeja ja niiden elinympäristöjä koskevien hoitosuunnitelmien ja niiden päivitysten osallistavasta valmistelusta ja ottaa toiminnassaan, ml. julkiset hallintotehtävät, huomioon vahvistettujen hoitosuunnitelmien linjaukset sekä kansallisen vieraslajistrategian toimenpiteet
- — huolehtii kattavasta sidosryhmien kuulemisesta ja osallistamisesta alueellisissa riistaneuvostoissa ja valtakunnallisessa riistaneuvostossa, kehittää ja tukee suurpetoyhdyshenkilöverkoston toimintaa yhteistyössä Luonnonvarakeskuksen ja riistanhoitoyhdistysten kanssa sekä edistää vapaaehtoisuuteen perustuvien muiden riistakantaseurantojen toteuttamista ja havaintojen ja terveysnäytteiden toimittamista tutkimuslaitoksille ja kehittää yhteistyössä julkisen riistakonsernin toimijoiden kanssa saalistilastointia sekä muita riistatietovarantoja riistahallinnon suunnittelutoiminnan perustaksi
- — huolehtii, että riistaeläinten aiheuttamien vahinkojen määrä vähenee mm. aktiivisin vahinkojen estämistoimenpitein sekä kohdentamalla metsästystä vahinkoa aiheuttaviin riistaeläinlajeihin
- — pyrkii aktiivisin toimenpitein vähentämään riistaeläimiin kohdistuvaa laitonta tappamista
- — huolehtii valtionavustusten ohjaamisesta riistanhoitoyhdistysten toimintaan.
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Suomen riistakeskus | 8 405 000 |
| Riistanhoitoyhdistykset | 2 800 000 |
| Metsästysmuseotoiminnan tukeminen | 450 000 |
| Riistakonsernin strategian mukaiset kehittämishankkeet: | |
| — riistanhoitoyhdistysten toiminnan kehittäminen, kansainvälinen vaikuttaminen, suurpetokantojen hallinta ja riistakonsernin yhteisten tietojärjestelmien kehittäminen sekä riistan elinympäristöä parantavat hankkeet | 1 404 000 |
| Yhteensä | 13 059 000 |
Määrärahan käytöstä arvioidaan siirtomenojen osuudeksi noin 90 prosenttia ja kulutusmenojen osuudeksi noin 10 prosenttia.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Luonnonsuojelun rahoituksen kasvattaminen (HO 2019 kertaluonteinen) | -2 200 |
| Riistanhoitomaksukertymän kasvu | 1 261 |
| Suomen erä- ja luontokulttuurimuseon käynnistämiskustannukset vuosina 2022—2023, kertaluonteisen lisäyksen poisto | -500 |
| Yhteensä | -1 439 |
| 2023 talousarvio | 13 059 000 |
| 2022 talousarvio | 14 498 000 |
| 2021 tilinpäätös | 13 878 000 |
51. Kalatalouden edistäminen (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 10 775 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) kalastuslain (379/2015) 82 §:n mukaisista käyttötarkoituksista aiheutuviin menoihin
2) enintään viittä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen sekä EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen
3) kalastuslain toimeenpanosta, kalatalouden tutkimuksista sekä kalastusmatkailuohjelmasta aiheutuviin menoihin.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Kalastuslain 86 §:n mukaisesti talousarvioon otetaan vuosittain määräraha, joka vastaa sitä määrää, minkä viimeisimmän vahvistetun valtion tilinpäätöksen perusteella arvioidaan samana vuonna kertyvän kalastonhoitomaksuina. Vuonna 2023 kalastonhoitomaksujen kertymän ja määrärahan mitoitus perustuu näin ollen vuoden 2021 valtion tilinpäätöksen mukaisiin kalastonhoitomaksujen myyntimääriin. Lisäksi mitoituksessa huomioidaan kalastuslain 79 §:n mukainen kalastonhoitomaksun tarkistus, jonka mukaisesti vuosilupa nousee 45 eurosta 47 euroon, viikkolupa 15 eurosta 16 euroon ja vuorokausilupa säilyy 6 eurossa. Lisäksi kalastuslain 18 §:n mukaisen kalastusopaslupaan sidotun kalastonhoitomaksun suuruus nousee 100 eurosta 105 euroon. Maksujen korotuksen arvioidaan kasvattavan vuotuista kalastonhoitokertymää noin 431 000 eurolla. Vuonna 2023 kalastonhoitomaksujen kertymäksi arvioidaan 10 175 000 euroa.
Kertyvät tulot on merkitty momentille 12.30.44.
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Kalastuslain 82 §:n 1—3 kohtien mukaiset käyttötarkoitukset | 5 625 000 |
| Kalastuslain 82 §:n 5 kohdan mukaisesta kalastonhoitomaksukannosta aiheutuvat menot | 800 000 |
| Kalastuslain 82 §:n 4 kohdan mukaiset korvaukset vesialueiden omistajille | 3 630 000 |
| Kalastuslain 82 §:n 2 momentin käyttötarkoitus | 120 000 |
| Kalastusmatkailun edistäminen | 600 000 |
| Yhteensä | 10 775 000 |
Määrärahan käytöstä arvioidaan siirtomenojen osuudeksi noin 85 prosenttia ja kulutusmenojen osuudeksi noin 15 prosenttia.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Kalastonhoitomaksujen indeksikorotus | 431 |
| Kalastonhoitomaksukertymän lasku | -681 |
| Kalastuslain toimeenpano ja kalakantojen tutkimus (HO 2019) | -1 000 |
| Kalastusmatkailun edistäminen | 600 |
| Kalastusmatkailuohjelma (HO 2019) | -300 |
| Pyhäjärvi-instituutin hoitokalastus, kertaluonteisen lisäyksen poisto | -100 |
| Suomen Ammattikalastajaliitto SAKL ry/Finlands Yrkesfiskarförbund rf, kertaluonteisen lisäyksen poisto | -100 |
| Suomen Vapaa-ajan Kalastajien Keskusjärjestö ry, kertaluonteisen lisäyksen poisto | -50 |
| Yhteensä | -1 200 |
| 2023 talousarvio | 10 775 000 |
| 2022 talousarvio | 11 975 000 |
| 2021 tilinpäätös | 9 980 000 |
53. Eräät luonnonvaratalouden valtionavut (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 1 132 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) metsäpuiden siemenviljelysten perustamista varten myönnettävien valtionavustusten ja metsäpuiden siementuotannon kehittämiseen liittyvien kulutusmenojen maksamiseen
2) avustusten maksamiseen luonnonvara-alan yleishyödyllisille yhteisöille.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Metsäpuiden siemenviljelysten perustamiseen myönnettävillä avustuksilla varmistetaan, että metsätalouden käyttöön on saatavissa jatkuvasti ja riittävästi olosuhteisiin sopivaa ja hyvälaatuista metsänviljelyaineistoa. Määrärahaa saa käyttää myös metsäpuiden siementuotannon kehittämiseen.
Luonnonvara-alan yleishyödyllisille yhteisöille myönnettävät avustukset kohdennetaan luonnonvaratalouden kasvua ja kilpailukykyä edistävään kehittämistoimintaan ja viestintään.
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Avustukset metsäpuiden siemenviljelysten perustamiseen | 440 000 |
| Avustukset luonnonvara-alan yleishyödyllisille yhdistyksille | 692 000 |
| Yhteensä | 1 132 000 |
|---|
Määrärahan käytöstä arvioidaan pääosa siirtomenoiksi ja kulutusmenojen osuus vähäiseksi.
| 2023 talousarvio | 1 132 000 |
| 2022 talousarvio | 1 132 000 |
| 2021 tilinpäätös | 1 132 000 |
62. Elinkeinokalatalouden edistäminen (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 22 038 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston (EMKVR) varoista osittain rahoitettavien elinkeinokalataloutta ja meripolitiikkaa koskevien toimenpiteiden EU:n rahoitusosuuden ja valtion rahoitusosuuden maksamiseen Euroopan unionin ja kansallisen lainsäädännön mukaisesti
2) kansallisesti rahoitettavista elinkeinokalatalouden edistämistoimenpiteistä ja kaupallisen kalastuksen valvonnasta aiheutuvien menojen maksamiseen
3) enintään 80 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen.
Määrärahasta on varattu 10 112 000 euroa EU:n osarahoittamien hankkeiden valtion rahoitusosuutta varten.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksuperusteisena.
Selvitysosa:Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon EU:n yhteisen kalastuspolitiikan ja yhdennetyn meripolitiikan mukaisina menoina 21 163 000 euroa, joka on vuosille 2021—2027 Euroopan meri-, kalatalous ja vesiviljelyrahastosta (EMKVR) osaksi rahoitettavan toimintaohjelman rahoitusosuutta. EU:n osuus tästä on 11 051 000 euroa.
Määrärahan EU-osuudessa on otettu huomioon myös Ahvenanmaan osuus. Ahvenanmaa osoittaa tarvittavan kansallisen julkisen rahoitusosuuden omassa talousarviossaan.
Momentille 12.30.03 on arvioitu kertyvän Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston (EMKVR) 2021—2027 ja Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) 2014—2020 ohjelmien tuloja yhteensä 9 000 000 euroa.
Määrärahassa on otettu huomioon kokonaan kansallisesti rahoitettavina elinkeinokalatalouden edistämistoimenpiteinä kaupallisen kalastuksen valvonnan kustannukset, siltä osin kuin toimenpiteet eivät sisälly Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston ohjelmaan. Määrärahaa voidaan käyttää maa- ja metsätalousministeriön hyväksymillä perusteilla myös muuhun elinkeinokalatalouden edellytysten parantamiseen tai kalatalousalan valtiontukena EU:n säädösten mukaisesti ja saimaannorpan suojelusta aiheutuvien taloudellisten vahinkojen korvaamiseen Saimaan alueen kaupallisille kalastajille arviolta 80 000 euroa. Vuonna 2023 kokonaan kansallisesti rahoitettaviin menoihin arvioidaan tarvittavan 375 000 euroa. Lisäksi määrärahaa voidaan käyttää hallitusohjelman mukaisesti ammattikalastuksen edellytysten turvaamiseen ja vahinkoja aiheuttavien hylkeiden poistosta aiheutuvien kustannusten korvaamiseen. Vuonna 2023 hallitusohjelman mukaisiin toimenpiteisiin kohdennetaan 500 000 euroa.
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Kansallinen osuus | EU:n osuus (EMKVR) | Yhteensä | |
| Euroopan meri, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston toimintaohjelma yhteensä, josta | 10 112 000 | 11 051 000 | 21 163 000 |
| — tekninen tuki | - | 467 000 | 467 000 |
| Kansalliset toimenpiteet | 875 000 | - | 875 000 |
| Yhteensä | 10 987 000 | 11 051 000 | 22 038 000 |
Määrärahan käytöstä arvioidaan siirtomenojen osuudeksi noin 99 prosenttia ja kulutusmenojen osuudeksi noin 1 prosenttia.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston (EMKVR) tasomuutos | -878 |
| Kotimaisen kalan edistäminen (HO 2019) | -1 000 |
| Yhteensä | -1 878 |
Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.
| 2023 talousarvio | 22 038 000 |
| 2022 II lisätalousarvio | 7 391 000 |
| 2022 talousarvio | 23 916 000 |
| 2021 tilinpäätös | 29 158 000 |