Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         01. Hallinto ja tutkimus
         10. Maaseudun kehittäminen
              42. Luopumistuet ja -eläkkeet
              51. Porotalouden edistäminen
              55. Valtionapu 4H-toimintaan
              63. Maaseudun kehittäminen
         20. Maa- ja elintarviketalous
         40. Luonnonvaratalous
         64. Metsähallitus
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2023

10. Maaseudun kehittäminenPDF-versio

Selvitysosa:Tämä selvitysosa on luvuille 30.10 ja 30.20.

Toimintaympäristö
Ukrainan sota muuttaa toimintaympäristöä

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on muuttanut merkittävästi maa- ja elintarviketalouden toimintaympäristöä sekä entisestään korostanut varautumisen ja huoltovarmuuden merkitystä. Vaikutukset kohdistuvat niin tuotantopanosten ja maataloustuotteiden saatavuuteen kuin niiden hintaankin. Erityisesti polttoaineiden, lannoitteiden ja niiden raaka-aineiden sekä rehukomponenttien, kuten täydennysvalkuaisen, kotimaisuusastetta on tarpeen lisätä. Huoltovarmuuden ohella tämä tukisi vihreän siirtymän tavoitteita. Tähän liittyen on osana maatalouden huoltovarmuuspakettia ja vihreän siirtymän kokonaisuutta osoitettu määrärahoja vuosille 2022 ja 2023 pidemmän aikavälin toimiin, joilla riippuvuutta tuontipanoksista voidaan vähentää. Määrärahasta yhteensä 23,5 milj. euroa ehdotetaan vuoden 2023 talousarvioon (momenteille 30.10.40, 30.10.64 ja 30.40.22) ja 48 milj. euroa on budjetoitu vuodelle 2022. Tuotantopanosten lisäksi osaavan työvoiman saatavuus ja riittävän kausityövoiman varmistaminen etenkin puutarhataloudessa ovat merkityksellisiä tekijöitä kotimaisen tuotannon ylläpitämisessä.

Tuotannon jatkuvuuden turvaaminen edellyttää tuotannon kannattavuuden parantumista nykytilanteesta. Maatalouden huoltovarmuuspaketissa on osoitettu vuodelle 2022 varoja runsaat 171 milj. euroa akuutin tilanteen helpottamiseksi ja 7 milj. euroa pidemmän aikavalin toimiin. Markkinoilta saatavat tuotot yhdessä erimuotoisten tukien kanssa kattavat vain osan tuotantokustannuksista. Pitkäjänteinen kannattavuuden turvaaminen edellyttää sitä, että markkinatuottojen osuus viljelijöiden kokonaistuloista olisi nykyistä suurempi.

Suomi on Euroopan maaseutumaisin maa

Suomen pinta-alasta valtaosa on maaseutua. Maaseudulla asuu vakinaisesti noin kolmannes väestöstä. Väestökehityksen seuranta pohjautuu pysyvää asutusta kuvaavaan tilastoituun väkilukuun, joka perustuu vuoden viimeisen päivän tilanteeseen eikä siten huomioi ihmisten liikkuvuutta. Monipaikkaisuuden puuttuvan tietoperustan vuoksi yhteiskunnan suunnittelu ja palvelurakenteet sekä erilaiset järjestelmät eivät ota tarpeeksi hyvin huomioon lisääntyvästä liikkumisesta ja työnteon tapojen moninaistumisesta johtuvaa monipaikkaisuutta. Maaseutu- ja saaristoalueiden kannalta tämä on ongelmallista, koska maaseudun tilastoitu väkiluku on vähentynyt jo pitkään, vaikka kausiväestö on viime vuosikymmeninä kasvanut voimakkaasti erityisesti harvaan asutulla maaseudulla. Monipaikkainen työskentelytapa on lisääntynyt merkittävästi ja sen arvioidaan lisääntyvän edelleen. Maaseudulla on kausittain edelleen yli 1,1 miljoonaa ihmistä enemmän kuin tilastoidun väkiluvun perusteella on arvioitu.

Maaseutualueet toimivat sekä yritystoiminnan että vakituisen ja vapaa-ajan asumisen ympäristönä. Maaseutualueiden mahdollisuudet liittyvät yritystoiminnan monipuolistumiseen sekä biotalouden kestävään ja monipuoliseen hyödyntämiseen. Maaseutualueilla on keskeinen merkitys myös ilmastonmuutoksen torjunnan kaltaisten haasteiden ratkaisussa. Maaseutualueet mahdollistavat hyvät edellytykset vihreän siirtymän voimistamiseen niin toimintamahdollisuuksien kuin resurssien osalta. Yrittäjyyden ja asumisen mahdollisuuksien entistä parempi hyödyntäminen edellyttää sitä, että eri hallinnonalojen yhteistyöllä varmistetaan maaseudun hyvä saavutettavuus sekä perusrakenteiden ja palvelujen toimivuus. Maaseudun elinvoimaisuuden edistämiseksi ja palveluiden turvaamiseksi tarvitaan yhteiskunnan tuen lisäksi innovaatioita ja uusyrittäjyyttä sekä omaehtoista paikallista kehittämistä.

Maaseutualueiden elinkeinorakenteet vaihtelevat maaseututyypeittäin ja alueittain. Ydinmaaseudulla ja kaupunkien läheisellä maaseudulla elinkeinorakenne on monipuolinen ja työllistymisen mahdollisuudet ovat paremmat kuin harvaan asutulla maaseudulla. Mikro- ja pienyritysten määrä on kasvanut erityisesti kaupunkien läheisellä maaseudulla. Harvaan asutulla maaseudulla elinkeinorakenne on yksipuolisempi ja haavoittuvampi ja työllistymisen mahdollisuudet heikommat. Samanaikaisesti monilla maaseutuyrityksillä on puutetta ammattitaitoisesta työvoimasta. Maaseutualueiden tilanne on parempi Etelä- ja Länsi-Suomessa kuin Itä- ja Pohjois-Suomessa.

Monet maamme tulevaisuuden haasteista korostuvat maaseudulla. Vanhusten osuus väestöstä kasvaa erityisesti harvaan asutuilla maaseutualueilla. Maaseudun alhaisempi tulotaso sekä pitkät etäisyydet ja harva asutus vaikeuttavat mm. palvelujen ylläpitoa. Toimintakykyiset maaseutu- ja saaristoalueet auttavat yhteiskuntaa vastaamaan mitä moninaisimpiin haasteisiin, liittyivät ne sitten turvallisuusuhkiin, muuttuvaan ilmastoon tai odottamattomiin pandemioihin.

Kotimainen maataloustuotanto on ruokajärjestelmän perusta

Suomen ruokajärjestelmä perustuu kotimaiselle maataloustuotannolle, jonka merkitys on entisestään korostunut koronakriisin yhteydessä. Käytetyistä elintarvikkeista 80 % on kotimaisia, mutta niiden tuottamiseen tarvitaan monia tuontipanoksia (mm. täydennysvalkuaista, öljyä, lannoitteita ja kasvinsuojeluaineita, koneita ja laitteita sekä niiden varaosia). Maataloutta harjoitetaan edelleen koko maassa, vaikka tuotanto on viime vuosina keskittynyt tuotanto-oloiltaan suhteellisesti edullisimmille alueille. Maatilojen määrä on vähentynyt ja tilakoko kasvanut jo vuosikymmenien ajan. Tuotantomäärät ja peltoala ovat säilyneet suhteellisen vakaina.

Keskeisten tuotteiden tuotantomäärät vastaavat likimain kotimaista kulutusta lukuun ottamatta naudan- ja lampaanlihan, rukiin ja sokerin tuotantoa sekä valkuais- ja öljykasvien tuotantoa. Merkittävä määrä eläinten ruokintaan tarvittavasta täydennysvalkuaisesta joudutaan tuomaan, mikä on huoltovarmuuden kannalta ongelmallista.

Maataloudessa tarvitaan panostusta rakenteen kehittämiseen ja kannattavuuden ylläpitämiseen

Maatalouden rakennekehityksen arvioidaan jatkuvan edelleen. Tilamäärä vähenee, tuotanto tehostuu ja keskittyy suurempiin tuotantoyksiköihin ja jossain määrin myös alueellisesti. Keskimääräinen peltoala on kasvanut 20 hehtaarilla vuodesta 2000 ollen vuonna 2021 noin 51 hehtaaria (luomutilat noin 67 ha). Vastaavasti myös kotieläintalouden tuotantoyksiköiden koko kasvaa ja tuotannossa otetaan käyttöön uutta teknologiaa.

Suhteellisen kilpailukyvyn säilyttäminen edellyttää, että maatalouden rakenne- ja tuottavuuskehitys on vähintään yhtä nopeaa kuin keskeisissä kilpailijamaissa. Rakennetuilla on keskeinen merkitys investointien edistäjänä. Osa maatiloista lisää maatiloilla harjoitettavan muun yritystoiminnan määrää maataloustuotannon kasvattamisen tai erikoistumisen sijaan, mikä näkyy muuta yritystoimintaa harjoittavien maatilojen suhteellisen osuuden kasvuna.

Nuorten viljelijöiden kannustaminen tilanpidon jatkajiksi on erityisen tärkeää. Maatalouden riittävä kannattavuus ja kilpailukyky ja sen parantaminen ovat kotimaisen alkutuotannon säilymisen kulmakiviä. Tämä varmistaa myös sen, että ruoan alkuperä pystytään jäljittämään mahdollisimman hyvin. Riittävä kannattavuus on myös edellytys tuotantoa kehittäville investoinneille. Investoinnit parantavat tuotannon tehokkuutta, luonnonvarojen kestävää käyttöä, ympäristön tilaa sekä ilmaston muutoksen hidastamista ja siihen sopeutumista.

Maatalouden taloudellinen toimintaympäristö on vaikeammin ennakoitavissa kuin aiemmin, koska tuotteiden ja tuotantopanosten hintojen vaihtelu on aikaisempaa suurempaa. Ukrainan sota on entisestään heikentänyt ennakoitavuutta. Viime vuosina tuotantopanosten hinnat ovat nousseet tuotteiden hintoja nopeammin, mikä on heikentänyt tuotannon kannattavuutta erityisesti kotieläintaloudessa. Viime vuosina vallinneet heikot kasvukausien sääolosuhteet ja niiden vaikutukset heijastuvat tilojen talouteen vielä useamman vuoden ajan.

Epävarmassa toimintaympäristössä maa- ja puutarhatalousyrittäjien osaamisen ja yhteistyön merkitys korostuvat. Osaamista kehittämällä voidaan maa- ja puutarhatalouden kannattavuutta parantaa markkinaehtoisesti muun muassa tuotantoa ja tuottoa kasvattamalla sekä kustannuksia alentamalla ja tuotantopanosten hintoihin vaikuttamalla (kilpailuttaminen, yhteisostot, vuokraus tai leasing hankinnan sijaan, yhtiöittäminen).

Kilpailutilanteesta johtuen maatilojen mahdollisuudet parantaa kannattavuutta markkinaehtoisesti ovat kuitenkin rajalliset. Koronaviruskriisi ja Ukrainan sota ovat nostaneet esiin myös uusia, ennakoimattomia haasteita ja riskejä myös ruuantuotannolle. Uudenlainen epävarmuus hankaloittaa elintarvikemarkkinoiden ennakointia ja edellyttää panostuksia tuotanto- ja kuljetusketjujen toimivuuden varmistamiseen.

Maataloustuotannon kannattavuuteen vaikuttavat myyntitulojen ja kustannusten ohella keskeisesti maatalouden EU:n rahoittamat ja kansalliset tuet. Niiden osuus maa- ja puutarhatalouden liikevaihdosta on noin kolmannes. Tukikokonaisuus on rakennettu siten, että se on eri tuotantosuuntien ja alueiden kannalta mahdollisimman tasapainoinen. Viljelijöiden tulotasoon ja tuotannon kannattavuuteen vaikutetaan erityisesti EU:n suorien tukien (mom. 30.20.41), luonnonhaittakorvausten (mom. 30.20.44) ja maa- ja puutarhatalouden kansallisten tukien (mom. 30.20.40) avulla.

Vuosien 2020—2023 pinta-ala- ja eläinperusteiset tuet ja niiden EU-osuudet (milj. euroa)1)

  2020
toteutuma
2021
arvio
20222)
arvio
2023
arvio
         
Eläinten hyvinvointikorvaukset (30.10.43) 65,6 73,7 74,0 74,0
— valtion osuus 38,0 42,7 42,9 42,2
— EU:n osuus 27,6 31,0 31,1 31,8
Maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki (30.20.40)2) 316,0 325,0 323,0 346,0
EU-tulotuki (30.20.41)2) 517,7 514,1 517,5 520,0
Ympäristökorvaukset ja luonnonmukainen tuotanto (30.20.43)3) 296,5 300,0 305,0 278,6
— valtion osuus 172,0 174,0 176,9 158,8
— EU:n osuus 124,5 126,0 128,1 119,8
Luonnonhaittakorvaukset (30.20.44)2) 541,3 540,0 540,0 495,9
— valtion osuus 493,5 351,8 375,0 418,9
— EU:n osuus 47,8 188,2 165,0 77,0
Yhteensä pinta-ala ja eläintuet 1 737,1 1 752,8 1 759,5 1 714,5
— valtion osuus 1 019,6 893,5 917,8 965,9
— EU:n osuus 717,5 859,3 841,7 748,6
— EU:n osuus, % 41 49 48 44

1) Taulukossa on tarkasteltu vuosiin 2020—2023 kohdistuvaa tukea. Tuen maksu voi jakautua ao. tukivuoden alusta seuraavan vuoden kesäkuun loppuun.

2) Lisäksi vuonna 2022 on huoltovarmuuspaketin ja vihreän siirtymän kokonaisuuteen liittyviä kansallisia määrärahoja momenteilla 30.10.44, 30.20.40 ja 30.20.44 yhteensä lähes 155 milj. euroa ja momentilla 30.20.41 EU:n kriisitukea lähes 7 milj. euroa.

3) Maaseuturahaston elpymisrahoitusta (EU-osuus 100 %) sisältyy momentille 30.20.43 (73 milj. euroa vuonna 2021 ja reilu 43 milj. euroa vuonna 2022).

Suomen CAP-suunnitelma 2023—2027

EU:n yhteistä maatalouspolitiikka (CAP) suunnitellaan ja toimeenpannaan rahoituskausittaisina kokonaisuuksina. Vuosien 2021—2027 rahoituskauden alkuun ajoittui kahden vuoden siirtymäkausi, jonka aikana jatkettiin rahoituskauden 2014—2020 toimenpiteitä uuden rahoituskauden varoin. Uudet Suomen CAP-suunnitelmaan 2023—2027 sisältyvät toimenpiteet otetaan käyttöön vuoden 2023 alusta lukien.

Esitys Suomen CAP-suunnitelmaksi 2023—2027 koostuu yhteisen maatalouspolitiikan suorista tuista ja sektoritoimista sekä Manner-Suomen ja Ahvenanmaan maakunnan maaseudun kehittämistoimenpiteistä. Suomen CAP-suunnitelman päätehtäviksi on kiteytetty aktiivisen ruuantuotannon turvaaminen, maatalouden ilmasto- ja ympäristöviisaus ja uusiutuvan maaseudun elinvoimaisuuden vahvistaminen. Suorissa tuissa merkittävä osa rahoituksesta käytetään Suomessa tarkasti kohdennettuihin toimiin kuten tuotantosidonnaiseen tukeen, nuorten viljelijöiden tukeen ja uusiin ekojärjestelmiin. Markkinatoimilla edistetään esimerkiksi toimijoiden välistä yhteistyötä alkutuotannossa. Maaseudun kehittämistoimenpiteitä ovat muun muassa ympäristökorvaukset, luonnonmukaisen tuotannon korvaukset, eläinten hyvinvointikorvaukset, luonnonhaittakorvaukset, investointien rahoitus, kehittämishankkeet, yritysrahoitus ja Leader-toiminta. Maaseudun kehittämistoimenpiteitä ovat myös osaamisen kehittäminen, innovaatiot sekä digitalisaation teemat.

Valtioneuvosto hyväksyi istunnossaan 16.12.2021 maa- ja metsätalousministeriön valmisteleman esityksen Suomen CAP-suunnitelmaksi, joka toimitettiin 22.12.2021 EU:n komissiolle. Komission kanssa käydyissä neuvotteluissa saavutettiin heinäkuussa 2022 yhteinen näkemys CAP-suunnitelman sisällöstä. Samanaikaisesti sisällöllisen valmistelun kanssa Ruokavirasto on valmistellut toimeenpanon edellyttämiä tietojärjestelmämuutoksia. Tarvittava lainsäädäntö annetaan vuoden 2023 talousarvioesitykseen liittyvinä hallituksen esityksinä.

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen vuosien 2023—2027 rahoituksen jakautuminen talousarvion momenteille (1 000 euroa):

    Käytettävissä oleva julkinen rahoitus
Momentti ja nimike Toimenpiteet EU Valtio Muu kansallinen Yhteensä
           
30.10.40: Maatalouden aloittamis- ja investointiavustukset nuorten viljelijöiden tilanpidon aloitustuki sekä maatalouden investoinnit 225 298 - 523
30.10.43: Eläinten hyvinvointikorvaukset eläinten hyvinvointikorvaukset 159 211 - 370
30.10.64: EU:n ja valtion rahoitusosuus alueelliseen ja paikalliseen maaseudun kehittämiseen yritys- ja hanketuet (ml. Leader) sekä tekninen apu 372 442 52 866
30.20.40: Maa- ja puutarha­talouden kansallinen tuki (ei sisälly CAP-suunnitelmaan) kokonaan kansallisesti rahoitettavat maa- ja puutarha­talouden tuet - 1 751 - 1 751
30.20.41: EU-tulotuki ja EU-markkinatuki EU-tulotuet (suorat tuet) 2 613 - - 2 613
30.20.43: Ympäristökorvaukset, luonnonmukainen tuotanto, neuvonta ja ei-tuotannolliset investoinnit ympäristökorvaukset, luonnonmukainen tuotanto, neuvonta ja ei-tuotannolliset investoinnit 616 817 - 1 432
30.20.44: Luonnonhaittakorvaukset luonnonhaittakorvaukset 385 2 133 - 2 518
Yhteensä   4 370 5 652 52 10 073
Kilpailukykyä kuluttajalähtöisyydellä, osaamisella, innovaatiolla ja tutkitun tiedon hyödyntämisellä

Maa- ja elintarviketalouden kilpailukyky Suomen olosuhteissa perustuu tulevaisuudessa entistä enemmän kaikkien ruokajärjestelmän toimijoiden vahvaan osaamiseen sekä innovaatioiden kehittämiseen ja nopeaan käyttöönottoon. Innovaatioita ovat mm. uudet biotalouden tuotteet, uudet tuotantoteknologiat ja uudet ympäristöystävälliset tuotantotavat. Kilpailukykyä voidaan lisätä kasvattamalla tuotannon jalostusarvoa, viennin kasvattamisella tai erikoistumalla esimerkiksi luomutuotantoon. Myös luonnontuoteala on kasvava sektori, joka tarjoaa erilaisia hyvinvointihyötyjä ja kaupallisia mahdollisuuksia.

Elintarvikesektori on teollisuuden aloista neljänneksi suurin. Kaikkiaan ruoka-ala työllistää Suomessa noin 340 000 henkeä eli 13 % työllisestä työvoimasta. Elintarvikkeiden jalostus on Suomessa polarisoitunut. Muutamalla suurella yrityksellä on alalla vahva rooli, vaikka henkilöstömäärällä mitattuna alan yrityksistä 99 % lukeutuu alle 250 henkilöä työllistäviin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Ruokajärjestelmän kannalta keskeistä on, että alalla on riittävästi vahvoja, innovatiivisia, kasvuhaluisia ja kilpailukykyisiä yrityksiä. Ruokaketjun ruokahävikin määrä on tarkoitus puolittaa vuoteen 2030 mennessä. Ruokahävikin kokonaismäärän elintarvikeketjussa arvioidaan olevan 350—380 miljoonaa kiloa.

Kuluttajien valinnat ja ruokaosaaminen vaikuttavat vahvasti ruokajärjestelmään ja sen tulevaisuuteen. Entistä useammin kuluttajien ostopäätösten perusteena ovat oman terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen ohella myös tuotantoeläinten hyvinvointi sekä tuotantoketjun ympäristökuormituskysymykset sekä sosiaaliset näkökulmat ja työllisyyskysymykset. Ruokajärjestelmä on monipuolistunut ja kansainvälistynyt, ja toisaalta kiinnostus mm. lähi- ja luomuruokaan on kasvanut. Ruoan alkuperä, tuotantotavat, ilmastovaikutukset, turvallisuus ja terveellisyys kiinnostavat kuluttajia. Viestinnän ja ruokakasvatuksen kautta voidaan lisätä tietoa vastuullisesta ja kestävästä ruokajärjestelmästä.

Ruokamarkkinoiden globalisoituminen tuo haasteita hallita ruokajärjestelmän riskejä kuten tauteja, jotka leviävät elintarvikkeiden, elävien eläinten tai eläintuotteiden sekä kasvien välityksellä maista, joiden tauti- ja hygieniatilanne on heikko tai joiden tuotanto-olosuhteet ovat sellaiset, että näitä riskejä ei pystytä täysin hallitsemaan. Valveutuneet kuluttajat edellyttävät vastuullista toimintaa kaupalta, teollisuudelta ja alkutuotannolta. Ruokajärjestelmän eri osat kytkeytyvät monin tavoin toisiinsa, ja tällöin yhden osapuolen menestyminen vaikuttaa muidenkin osapuolien menestymiseen. Tätä kokonaisuutta ohjataan ruokapolitiikalla ja muun muassa valtioneuvoston ruokapoliittisen selonteon (Ruoka2030) toimeenpanolla. Hallitusohjelman mukainen Yhteinen ruokapöytä -keskustelufoorumi on toiminnassa ja sen tavoitteena on luoda yhteinen tavoitetila ja strategia ruokaketjun tulevaisuudelle.

Maaseutualueet tarjoavat ratkaisuja ympäristön tilaan ja ilmastonmuutoksen liittyviin haasteisin

Maatalouden ravinnepäästöt maaperään ja vesistöihin ovat vähentyneet maaseuturahaston toimenpiteiden, ympäristötietoisuuden ja -osaamisen lisääntymisen, kulutustottumusten muutosten sekä uusien tarkennettujen tuotantomenetelmien ja luomutuotannon lisääntymisen seurauksena. Ilmastonmuutos, luonnonvarojen määrä ja laatu, kaavoitus ja muu yhdyskuntarakenteen ohjaus sekä energian tuotantotavat vaikuttavat olennaisesti myös ruokajärjestelmän ja maaseutualueiden kehitykseen. Tulevaisuudessa tärkeinä haasteina säilyvät ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siihen sopeutuminen. Ne edellyttävät ratkaisuja, jotka vaikuttavat maankäyttöön, energian kulutukseen, ravinteiden kierrätykseen, maataloustuotantoon ja tuotantotekniikkaan. Hallitusohjelman mukaisesti valmisteltavan ilmastoruokaohjelman tavoitteena on tukea yhteiskunnan siirtymistä kohti ilmastokestävää ruokajärjestelmää. Ilmastokestävässä ruokajärjestelmässä huomioidaan kaikki kestävyyden näkökulmat: sosiaalinen, taloudellinen, kulttuurinen ja ekologinen kestävyys. Maaseuturahaston toimenpiteet tukevat Suomen hallituksen tavoitetta hiilineutraalista Suomesta vuoteen 2035 mennessä.

Kansallisen energia- ja ilmastostrategian tavoitteiden mukaisesti maatalousperäisten energialähteiden tuotanto ja käyttö lisääntyvät lähivuosina. Maa- ja metsätalousministeriö toteuttaa oman sektorinsa osalta hallitusohjelmaan kirjattuja biokaasun edistämistoimia. Erityisiä painopisteitä ovat hajautetun biokaasutuotannon edistäminen sekä ravinteiden kierrätys osana biokaasun tuotantokokonaisuutta. Maailmanlaajuiset kriisit tulevat nopeuttamaan ja voimistamaan tätä kehitystä.

Keskeiset toimenpiteiden tavoitteet

Maa- ja metsätalousministeriö asettaa vuoden 2023 talousarvioesityksen valmisteluun liittyen alustavasti maaseudun kehittämisen (luku 30.10) ja maa- ja elintarviketalouden (luku 30.20) politiikkasektoreille seuraavat pääluokkaperusteluissa esitettyjä yhteiskunnallisia vaikuttavuustavoitteita tukevat tavoitteet ja tunnusluvut. Määrärahat näiden tavoitteiden edistämiseen on budjetoitu lukujen 30.10 ja 30.20 momenteille.

Kokonaiskestävän ruokajärjestelmän huoltovarmuus ja kilpailukyky paranevat
  • — Kaikille on riittävästi turvallista ja ravitsevaa ruokaa
  • — Suomalaisen ruuan kysyntä ja viennin arvo kasvavat
  • — Tuotantopanosten saatavuus turvataan, omavaraisuusaste nousee ja ne säilyvät korkealaatuisina ja turvallisina
  • — Kuluttaja- ja markkinalähtöinen ruokajärjestelmä toimii kannattavasti, oikeudenmukaisesti ja vastuullisesti
  • — Maatalouden rakenne kehittyy, tuottavuus paranee ja elintarvikeomavaraisuusaste säilyy korkeana
  • — Eläintaudit ja kasvintuhoojat ja niihin liittyvät riskit ovat hallinnassa
  • — Eläinten hyvinvointi on korkealla tasolla ja mikrobilääkeresistenssi on hallinnassa.

Maa- ja elintarviketalous

  2019 2020 2021 2022—2023
tavoite
         
Maataloustuotannon arvo (milj. euroa)1) 4 349 4 642 4 693 kasvaa
Elintarviketuotannon bruttoarvo yhteensä (milj. euroa)2) 32 156 30 680 31 925 kasvaa
Elintarvikeviennin arvo (milj. euroa)3) 1 716 1 739 1 791 kasvaa
Kotimaisen tuotannon osuus (%) kulutuksesta        
— liha yhteensä (%)4) 81 83 83 nykytaso
— maitotuotteet yhteensä (%)4) 72 73 73 nykytaso
— viljat yhteensä (%)5) 143 117 92 kasvaa
— tomaatti (%)6) 61 63 63 kasvaa
Maatalouden yrittäjätulo/FWU (euroa/vuosi)7) 20 600 26 000 20 200 kasvaa
Maatilojen keskikoko (ha)8) 49 50 51 kasvaa
Maatilojen investointien määrä (milj. euroa)9) 1 124 1 198 1 198 kasvaa
Maatalouden monimuotoisuuden ja maiseman hoito (ha)10) 33 120 32 344 32 912 42 000
Luomutuotannon määrä        
— maito (milj. litraa) 74,0 79,0 80,9 kasvaa
— naudanliha (milj. kg) 2,7 3,4 3,5 kasvaa
— kananmunat (milj. kg) 5,2 5,2 5,3 kasvaa
— kaura (milj. kg) 76,3 83,4 58,2 kasvaa
— luomueläintilojen lukumäärä (kpl)11) 1 036 1 126 1 148 kasvaa
Elintarvikealan mikro- ja pienyritysten12)        
— lukumäärä (kpl) 1 623 1 607 1 607 kasvaa
— tuotannon jalostusarvo (milj. euroa) 665 747 747 kasvaa

1) Lähde: Luke, FADN/kannattavuuskirjanpito. Sisältää myyntituottojen lisäksi myös omaan ruokatalouteen, rehukäyttöön ja jatkojalostukseen käytettyjen tuotteiden arvon sekä varastonmuutokset. Vuoden 2021 luku on ennuste.

2) Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito, yritysten rakenne- ja tilinpäätösaineisto. Maatalouden, elintarviketeollisuuden, ravitsemistoiminnan sekä elintarvikkeiden tukku- ja vähittäiskaupan tuotannon bruttoarvo. Vuoden 2020 luku on ennakkotieto ja vuoden 2021 luku on arvio.

3) Lähde: Luke. Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden ulkomaankauppatilasto, pois lukien sokerikemian ja tärkkelysjohdannaiset tuotteet.

4) Lähde: Kantar TNS Oy/Luke

5) Lähde: Luke/VYR: Satokausittainen viljatase. Luvut sisältävät kaikki viljat ja eri käyttökohteet. Vuoden 2021 luku on arvio.

6) Lähde: Luke ravintotase. Vuoden 2021 luku on arvio.

7) Lähde: Luke, FADN/kannattavuuskirjanpito. FWU on yrittäjäperheen työtunneista laskettu kokopäiväisesti työskentelevien yrittäjäperheen jäsenten lukumäärä (0,84 henkilöä tilaa kohti vuonna 2020). Maatalouden yrittäjätulo kuvaa keskimäärin yritystä kohti saatua tuloa vuodessa. Vuoden 2021 luku on ennuste.

8) Lähde: Luke

9) Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito /Luke. Vuoden 2020 luku on ennakkotieto ja vuoden 2021 luku on arvio.

10) Lähde Ruokavirasto: Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta rahoitettavan maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maiseman hoito -nimisen ympäristösopimuksen pinta-ala.

11) Lähde: Ruokavirasto/luomuvalvonta (sisältää myös siirtymävaiheen pinta-alan).

12) Lähde: Tilastokeskus. Vuoden 2021 luku on arvio.

Ruokajärjestelmän ympäristökestävyys

  2000—2006
keskim.
2007—2013
keskim.
2014—2019
keskim.
2020
toteutuma
2021—2023
tavoite
           
Valtakunnallinen typpitase, kg N/ha1) 53,8 46,3 49,9 40,1 <46,0
Valtakunnallinen fosforitase, kg P/ha¹ 7,6 4,0 4,6 3,8 <5,0
Maataloussektorin kasvihuonekaasupäästöt, milj. tonnia CO2/ekv2) 6,6 6,5 6,6 6,6 <6,6
Maatalouden maankäyttösektorin kasvihuonekaasupäästöt, milj. tonnia CO2/ekv3) 8,2 8,3 8,3 8,8 <8,8
Maatalouden ammoniakkipäästöt kt/vuosi4) 32,3 31,7 30,3 27,6 <27,6

1) Typpi- ja fosforitase kuvaavat peltohehtaarille käytetyistä panoksista tulevien ja lopputuotteisiin sitoutuneiden ravinnemäärien erotusta (Lähde: Luonnonvarakeskus, Agrikaattori).

2) Maataloussektorin kasvihuonekaasupäästöiksi luetaan metaanipäästöt kotieläinten ruuansulatuksesta ja lannankäsittelystä, dityppioksidipäästöt lannankäsittelystä ja viljelymaasta sekä kalkituksen hiilidioksidipäästöt, Lähde: Tilastokeskus "Greenhouse gas emissions in Finland 1990 to 2020. National Inventory Report under the UNFCCC and the Kyoto Protocol & Submission to the European Union" 15.3.2022.

3) Maatalouden maankäyttösektorin (maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätaloussektori) kasvihuonepäästöjä ovat viljelysmaasta ja ruohikkoalueilta syntyvät hiilidioksidipäästöt, Lähde: Tilastokeskus "Greenhouse gas emissions in Finland 1990 to 2020. National Inventory Report under the UNFCCC and the Kyoto Protocol & Submission to the European Union" 15.3.2022.

4) Lähde: Kaukokulkeutumissopimukselle toimitettu inventaarioraportti — Finland’s Informative Inventory Report, IIR 2021, maaliskuu 2022

Elintarvikkeiden ja tuotantopanosten laatu1)

  2019 2020 2021 2022—2023
tavoite
         
Raportoidut elintarvikevälitteiset ruokamyrkytysepidemiat (kpl)        
— epidemioiden lukumäärä 42 45 36 alle 45
— niissä sairastuneiden määrä (kpl) 708 990 1 056 alle 1 000
Eläinten hyvinvointikorvauksia saaneiden tilojen osuus kotieläintiloista (%) 58 60 61 kasvaa
Eläinten hyvinvointivaatimukset täyttävien tilojen osuus otantavalvonnassa tarkastetuista tiloista (%) 70 73 76 yli 80
Vakavien eläintautien esiintyminen (kpl) 2)        
— ihmisen pitämät eläimet (kpl) 0 0 8 Vähenee
— luonnonvaraiset eläimet (kpl) 1 0 66 Vähenee
Mikrobilääkeresistenssin määrä sioilla ja broilereilla (%)3) 21 20 20 vähenee
Vaatimukset täyttävien siemensektorin kohteiden osuus (%)4)        
— säännöllisesti tarkastettavat kohteet (%) 96 96 98 yli 95
— kohdennetusti tarkastetut kohteet (%) 92 91 90 yli 85
Karanteenituhoojien esiintymien lukumäärä (kpl) 5) 244 217 289 vähenee

1) Lähde: Ruokavirasto

2) EU:n eläinterveyssäännöstön mukaiset A- ja B-luokan eläintaudit ja muut torjuttavat eläintaudit, sekä C-luokan eläintaudeista ne, joille Suomella on virallinen tautivapaus.

3) FINRES-Vet -ohjelmassa yhdelle tai useammalle tutkitulle antibiootille vastustuskykyisten E. coli -bakteerien %-osuus tutkituista indikaattori-E. coli -bakteereista sioilla ja broilereilla.

4) Säännöllisesti tarkastettavat kohteet ja kohdennetusti valittavat tarkastuskohteet.

5) Karanteenituhoojat ovat kasvitauteja ja tuholaisia, joiden leviäminen Suomeen pyritään estämään. Kaikki karanteenituhoojat on lueteltu kasvinterveyslainsäädännössä, Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2019/2072 (liite II ja liite III).

Kestävä luonnonvaratalous turvaa huoltovarmuutta, lisää hyvinvointia ja korvaa uusiutumattomien raaka-aineiden ja energian käyttöä
  • — Vahvistetaan vesihuollon, biomassojen tuotannon ja kalatalouden omavaraisuutta ja huoltovarmuutta
  • — Luonnonvaratalouden kilpailukykyinen toimintaympäristö luo uutta yritystoimintaa sekä kasvattaa jalostusastetta ja vientiä
  • — Luonnon aineettomien hyödykkeiden ja hyvinvointipalveluiden käyttö lisääntyy
  • — Uusiutuvien luonnonvarojen elinvoimaisuus, luonnon monimuotoisuus ja elinympäristöjen tila paranevat, mikä luo pohjan kokonaiskestävyydelle
  • — Turvataan uusiutuvien luonnonvarojen kestävä käyttö ja vahvistetaan riskien hallintaa
  • — Hillitään ilmastonmuutosta etenemällä kohti hiilineutraalisuutta, materiaalitehokkuutta ja kiertotaloutta
  • — Sopeudutaan ilmastonmuutokseen ja varaudutaan siitä aiheutuviin riskeihin.
Monipuolinen yritystoiminta ja menestyvä maaseutu, monipaikkaisuus ja verkostot vahvistavat yhteiskuntaa
  • — Maaseutualueiden yritysrakenne kehittyy ja monipuolistuu sekä yritysten kilpailukyky paranee
  • — Yrityksille on tarjolla osaavaa työvoimaa, rahoitusta ja yhteistyöverkostoja
  • — Toimintaa tukeva infrastruktuuri ja laadukkaat palvelut mahdollistavat hyvän elämän, asumisen ja elinkeinotoiminnan maaseudulla ja saaristossa sekä vahvistavat alueellista yhdenvertaisuutta
  • — Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen sekä alueellisten ja paikallisten toimijoiden yhteistyö vahvistuvat
  • — Alueita kehitetään kumppanuudessa maaseutu-, saaristo- ja kaupunkitoimijoiden kanssa
  • — Päätöksenteon valmistelussa tunnistetaan maaseutuun ja saaristoon kohdistuvia vaikutuksia ja ne tehdään näkyviksi.

Maaseudun kehittämisen tunnusluvut1)

  2015 2017 2018 2019 2020
           
Maaseutualueella sijaitsevien yritysten toimipaikkojen osuus kaikista toimipaikoista, %2) 37,4 36,3 35,7 35,0 -
Työllisyysaste yhteensä2) 64,3 66,8 68,4 68,3 -
— harvaan asuttu maaseutu 58,5 61,9 63,9 64,4 -
— ydinmaaseutu 63,3 66,1 67,6 67,4 -
— kaupunkien läheinen maaseutu 68,5 70,9 72,3 72,3 -
— kaupungit 64,3 66,7 68,3 68,2 -
Vakituisesti maaseutualueilla asuvien ja kesäasukkaiden osuus väestöstä, % 37,2 36,8 36,5 36,2 35,7
Maaseutualueilla asuvien osuus väestöstä, % 29,7 29,0 28,7 28,4 28,2
Maaseutualueilla yöpyneiden osuus kaikista yöpyneistä, % 33,2 32,3 32,5 31,9 40,5

1) Taulukon luvut koskevat Manner-Suomea (Lähde: Tilastokeskus, maaseutuindikaattorit)

2) Vuoden 2020 tietoja ei ole vielä saatavilla.

Maaseutuohjelman toteutuma vuosina 2014—20221)

  2007—2013
toteutuma
2014—20202)
toteutuma
2014—20213) toteuma 2014—20223)
tavoite
         
Maatalouden tuettujen investointien määrä, kpl 1 771 8 008 14 991 9 650
Aloitustukea saaneet uudet viljelijät, kpl 2 942 1 237 2 019 2 700
Tuetut yritykset, kpl 10 599 3 944 5 631 7 850
Luodut uudet työpaikat 7 948 3 699 6 365 7 000
Koulutuksiin osallistuneet, hlöä 39 456 29 888 31 849 52 000

1) Lähde: Ruokavirasto. Maaseutuohjelman 2014—2020 toteutus käynnistyi täysimääräisesti vuonna 2016. Rahoituskauden 2014—2020 toteutuma esitetään päättyneiden hankkeiden osalta.

2) Toteutuma 31.12.2021

3) Sisältää myös maaseutuohjelmaan vuosille 2021—2022 sisältyvät elpymisvälineen lisävarojen tavoitteet. Hankkeiden toteutusaika päättyy vuonna 2025.

Talousarvion ulkopuoliset rahastot
Maatilatalouden kehittämisrahasto (Makera)

Makeran avustusvaroja käytetään lain (657/1966) mukaisesti muun muassa maatilatalouden rakenteen parantamiseen, maaseutuelinkeinojen edistämiseen, maaseudun elinolosuhteiden ja toimeentulomahdollisuuksien parantamiseen sekä näiden toimenpiteiden kehittämisen edistämiseen ja edellä mainittuihin tarpeisiin liittyvien maa- ja vesialueiden ostamiseen ja vaihtamiseen. Lisäksi rahastoa voidaan käyttää myös muihin Makera-lain mukaisiin tarkoituksiin sen mukaan kuin siitä erikseen lailla säädetään.

MAKERAn tunnusluvut 2021—2023 (milj. euroa)

  2021
tilinpäätös
2022
arvio
2023
arvio
       
MAKERA      
Käytettävissä olevat varat yhteensä 127,5 149,3 137,4
— omat tulot1) 9,0 6,9 5,9
— edelliseltä vuodelta siirtyvä määrä 117,1 97,7 130,6
— muut tulot 1,4 1,0 1,0
— siirto talousarviosta - 43,7 -
       
MENOT      
Rakennetukiavustukset 18,4 5,3 2,3
Muut menot 9,2 10,3 10,5
       
LAINAT      
Valtionlainat 20,3 19,4 17,2
Valtiontakaukset 113,6 128,0 123,0
— josta maksuvalmiuslainat 36,7 38,0 24,0

1) Muun muassa lainojen lyhennykset ja korot. Sisältää myös kauppahintasaamiset ja tilojen myynnit.

Maatalouden interventiorahasto (Mira)

Maataloustuotemarkkinoiden liiallisia häiriötilanteita vakiinnutetaan EU:n markkinajärjestelmään sisältyvien markkina- ja interventiotoimien avulla. Interventiotoiminta on lähinnä tuotteiden varastointia. Toimien rahoitusta varten on maatalouden interventiorahasto, jonka menot rahoitetaan pääosin EU:n maatalouden tukirahaston varoista. Maatalouden interventiorahaston valtion vastattavaksi jäävät menot katetaan rahastoon tehtävällä budjettisiirrolla momentilta 30.20.60.

40. Maatalouden aloittamis- ja investointiavustukset (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 139 500 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) Suomen CAP-suunnitelmaa 2023—2027 Manner-Suomessa toteuttavien nuorten viljelijöiden ja nuorten elinkeinonharjoittajien tilanpidon aloittamisavustusten sekä maatalouden investointiavustusten Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) maksettavan EU:n rahoitusosuuden sekä valtion rahoitusosuuden maksamiseen

2) ohjelmakauden 2014—2020 ja siirtymäkauden 2021—2022 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa toteuttavien nuorten viljelijöiden ja nuorten elinkeinonharjoittajien tilanpidon aloitusavustusten sekä maatalouden investointiavustusten maaseuturahastosta maksettavan EU:n rahoitusosuuden sekä valtion rahoitusosuuden maksamiseen

3) maaseuturahaston elpymisvälineestä maksettavien maatalouden investointiavustusten EU:n rahoitusosuuden maksamiseen

4) EU:n aikaisempien ohjelmakausien sekä Suomen CAP-suunnitelman 2023—2027 Manner-Suomen sitoumuksista aiheutuneiden velvoitteiden maksamiseen sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU 2021/2116) artiklojen 55 (sääntöjenmukaisuuden tarkastaminen) sekä 56 (maaseuturahastoa koskevat erityissäännökset noudattamatta jättämisen vuoksi suoritettavista takaisinperinnöistä) sekä aikaisempien ohjelmakausien vastaavien yhteisten tai rahastokohtaisten säädösten mukaisten Suomen velvoitteiden maksamiseen

5) kokonaan kansallisesti rahoitettavien biokaasu-, lannankäsittely-, ravinnekierrätys- ja hiilensidontainvestointitukien maksamiseen

6) enintään neljää henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden välttämättömien kulutusmenojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena ja kulutusmenojen osalta suoriteperusteisena.

Valtuus

Vuonna 2023 saa tehdä Suomen CAP-suunnitelman 2023—2027 perusteella Manner-Suomessa myönnettävien avustusten myöntämispäätöksiä 127 000 000 eurolla.

Selvitysosa:Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laeiksi maatalouden rakennetuista annetun lain, porotalouden ja luontaiselinkeinojen rakennetuista annetun lain ja kolttalain sekä eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta.

Nuoren viljelijän ja nuoren elinkeinonharjoittajan aloittamisavustukset sekä maatalouden investointiavustukset ovat osa Suomen CAP-suunnitelmaa 2023—2027 Manner-Suomessa (CAP-suunnitelma). Vuonna 2023 maksatukset jatkuvat lisäksi Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014—2020 (siirtymäkausi 2021—2022) sääntöjen mukaisesti. Avustuksilla parannetaan maatalouden tuottavuutta ja kilpailukykyä, pienennetään tilanpidon aloittamiseen liittyvää taloudellista riskiä sekä osaltaan turvataan maataloustuotannon jatkumista. Investointeja tuetaan momentilta myönnettävien osarahoitteisten avustusten lisäksi korkotuella (mom. 30.10.41) sekä maatilatalouden kehittämisrahastosta myönnettävillä kansallisilla avustuksilla ja valtiontakauksilla.

CAP-suunnitelmaa toteutettavien avustusten vuoden 2023 myöntämispäätösten kokonaismääräksi arvioidaan 127 000 000 euroa. Tästä määrästä aloittamisavustuksia arvioidaan olevan 10 000 000 euroa ja investointiavustuksia 117 000 000 euroa. EU:n rahoitusosuus CAP-suunnitelmassa on 43 %. EU:n rahoitusosuus ohjelmakaudella 2014—2020 ja siirtymäkaudella 2021—2022 on maaseuturahaston osalta 42 % ja maaseuturahaston elpymisvälineen EU:n rahoitusosuus on 100 %.

Kokonaan kansallisesti rahoitettavat biokaasu-, lannankäsittely-, ravinnekierrätys- ja hiilensidontainvestointituet ovat osa maatalouden huoltovarmuuspakettia ja vihreän siirtymän kokonaisuutta.

Momentin vuoden 2023 määrärahojen arvioitu jakautuminen (euroa)

   
Yhteensä, josta 139 500 000
— EU-osuus 50 432 000
— valtion osuus 68 268 000
— maaseuturahaston elpymisväline (EU-osuus 100 %) 13 300 000
— kokonaan kansallisesti rahoitettavat investoinnit 7 500 000

Momentin menoihin liittyvät tulot on merkitty momentille 12.30.02.

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (milj. euroa)

  2023 2024 2025 2026 Yhteensä
vuodesta
2023 lähtien
           
Ennen vuotta 2023 tehdyt sitoumukset1) 81,9 2,6 - - 84,5
— aloittamis- investointiavustukset (EU-osuus 42 %) 68,6 - - - 68,6
— maaseudun elpymisväline (EU-osuus 100 %)1) 13,3 2,6 - - 15,9
Vuoden 2023 sitoumukset (CAP-suunnitelma, EU-osuus 43 %) 57,8 55,3 6,3 7,6 127,0
Menot yhteensä 139,7 57,9 6,3 7,6 211,5

1) Osa menoista katetaan siirtyvällä erällä.

Rahoituskauden 2023—2027 rahoituskehys ja määrärahan arvioitu käyttö (milj. euroa)

  2023—2027 rahoituskehys1) Määräraha
Toimenpide EU valtio Julkinen
yhteensä
2023 esitys
         
Aloittamis- ja investointiavustukset 224,890 298,110 523,000 57,800

1) Rahoituskehys varmistuu, kun komissio on hyväksynyt Suomen CAP-suunnitelman.

Määrärahan käytöstä arvioidaan siirtomenojen osuudeksi 99,7 prosenttia ja kulutusmenojen osuudeksi noin 0,3 prosenttia.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Investointituki mm. biokaasumädätteiden kehittyneille käsittelytekniikoille 7 500
Maaseuturahaston elpymisväline (NGEU) -7 950
Tukikauden vaihtumisesta johtuva muutos 29 705
Yhteensä 29 255

Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.


2023 talousarvio 139 500 000
2022 II lisätalousarvio 7 000 000
2022 talousarvio 110 245 000
2021 tilinpäätös 71 500 000

41. Maaseutuelinkeinotoiminnan korkotuki (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 15 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää maatalouden rakennetuista annetun lain (1476/2007), maaseutuelinkeinojen rahoituslain (329/1999), kolttalain (253/1995), porotalouden ja luontaiselinkeinojen rakennetuista annetun lain (986/2011), porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslain (45/2000) ja maaseutuelinkeinolain (1295/1990) mukaisista korkotukilainoista luottolaitoksille suoritettavien korkohyvitysten maksamiseen.

Valtuus

Vuonna 2023 korkotukea saa hyväksyä enintään 250 000 000 euron lainapääomalle.

Selvitysosa:Maatalouden rakennetukilain nojalla myönnettävissä korkotukilainoissa vuosittainen korkotuki on vuodesta 2013 alkaen myönnetyissä lainoissa enintään kolme prosenttia jäljellä olevasta lainamäärästä ja aiemmin myönnetyissä vastaavasti enintään neljä prosenttia. Aikaisemman rahoituslainsäädännön nojalla vuosina 1996—2012 myönnetyissä lainoissa korkotuen enimmäismäärä on enintään neljä tai viisi prosenttia jäljellä olevasta lainamäärästä lainan myöntämisajankohdasta riippuen. Korkotukilainojen takaisin maksamatta oleva pääoma oli vuoden 2021 lopussa yhteensä n. 1,44 mrd. euroa. Määrärahan mitoituksessa on oletettu vuonna 2023 keskimääräiseksi korkotueksi 1,1 % korkotukilainojen pääomasta.

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (milj. euroa)1)

  2023 2024 2025 2026 2027— Yhteensä vuodesta
2023
lähtien
             
Ennen vuotta 2023 myönnetyt korkotukilainat 13,5 18,7 17,1 31,3 71,5 152,1
Vuonna 2023 myönnettävät korkotukilainat 1,2 1,8 2,3 3,8 22,5 31,6
Menot yhteensä 14,7 20,5 19,4 35,1 94,0 183,7

1) Vuosien 2024—2025 korkotuen määrän arvioidaan olevan 1,5 % ja vuodesta 2026 lähtien korkotuen määrän arvioidaan olevan 3 % korkotukilainojen pääomasta.


2023 talousarvio 15 000 000
2022 talousarvio 15 000 000
2021 tilinpäätös 13 158 342

42. Luopumistuet ja -eläkkeet (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 21 800 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) luopumiseläkelain (16/1974) mukaisten korvausten maksamiseen

2) maatalousyrittäjien luopumistuesta annetun lain (1293/1994) ja maatalouden harjoittamisesta luopumisen tukemisesta annetun lain (612/2006) mukaisten luopumistukien ja hoitokustannusten maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Luopumistuella edistettiin yksikkökoon suurentamista ja sukupolvenvaihdoksia maa- ja porotaloudessa. Tavoitteena oli myös alentaa maatalousyrittäjien keski-ikää. Uusia luopumistukipäätöksiä voitiin tehdä vuoden 2018 loppuun asti, minkä jälkeen maatalouden varhaiseläkkeiden myöntäminen ei ole enää ollut mahdollista Euroopan unionissa.

Vuonna 2023 maksetaan kokonaan kansallisesti rahoitettavista kolmesta maatalousyrittäjien luopumistukijärjestelmästä (ajanjaksot 2007—2010, 2011—2014 ja 2015—2018) sekä aiempien vuosien luopumiseläkejärjestelmästä aiheutuvia menoja sekä niihin liittyviä sopimusten hoitokuluja.

Luopumistukien ja -eläkkeiden toteutuminen vuonna 2023

  Järjestelmän piiriin tullut sen voimassaoloaikana Eläkkeitä maksussa v. 2023 lopussa, arvio Keskimääräinen korvaus v. 2023, arvio
Tukimuoto Tiloja Luopujia kpl euroa/kk
         
Luopumiseläke     4 333 253
Luopumistuki 2007—2010 2 467 4 298 14 360
Luopumistuki 2011—2014 2 067 3 277 454 576
Luopumistuki 2015—2018 626 849 356 911
Yhteensä 5 160 8 424 5 157  

Vuosina 2022 ja 2023 määrärahan tarpeen arvioidaan jakautuvan seuraavasti (milj. euroa)

  2022
arvio
2023
arvio
     
Luopumiseläkkeet 16,26 14,30
Maatalousyrittäjien luopumistuki, vuosina 2007—2010 0,23 0,10
Maatalousyrittäjien luopumistuki, vuosina 2011—2014 7,09 4,67
Maatalousyrittäjien luopumistuki, vuosina 2015—2018 5,20 4,87
Hoitokulu1) 0,60 0,45
Yhteensä2) 29,38 24,40

1) Vuodelle 2023 hoitokulun perusteita ei ole vielä vahvistettu ja hoitokulun määrä perustuu Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen arvioon.

2) Lisäksi momentilla on käytettävissä edelliseltä vuodelta siirtyvää määrärahaa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tarvearvion muutos -6 700
Yhteensä -6 700

2023 talousarvio 21 800 000
2022 talousarvio 28 500 000
2021 tilinpäätös 31 300 000

43. Eläinten hyvinvointikorvaukset (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 74 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) Suomen CAP-suunnitelmaa 2023—2027 Manner-Suomessa toteuttavien eläinten hyvinvointikorvausten Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) maksettavan EU:n rahoitusosuuden sekä valtion rahoitusosuuden maksamiseen

2) ohjelmakauden 2014—2020 sekä siirtymäkauden 2021—2022 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa toteuttavien eläinten hyvinvointikorvausten maaseuturahastosta maksettavan EU:n rahoitusosuuden sekä valtion rahoitusosuuden maksamiseen

3) EU:n aikaisempien ohjelmakausien sekä Suomen CAP-suunnitelman 2023—2027 Manner-Suomen sitoumuksista aiheutuneiden velvoitteiden maksamiseen sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU 2021/2116) artiklojen 55 (sääntöjenmukaisuuden tarkastaminen) sekä 56 (maaseuturahastoa koskevat erityissäännökset noudattamatta jättämisen vuoksi suoritettavista takaisinperinnöistä) sekä aikaisempien ohjelmakausien vastaavien yhteisten tai rahastokohtaisten säädösten mukaisten Suomen velvoitteiden maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.

Selvitysosa:Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen tiettyjä pinta-ala- ja eläinperusteisia tukia koskeviksi laeiksi, johon sisältyy ehdotus laiksi eräistä maaseudun kehittämisen korvauksista.

Eläinten hyvinvointikorvaukset ovat osa Suomen CAP-suunnitelmaa 2023—2027 Manner-Suomessa (CAP-suunnitelma). Eläinten hyvinvointikorvausten tavoitteena on eläinten hyvinvoinnin kohentuminen. Tavoitteena on tuotantoeläinten lajinmukaisemman hoidon edistäminen ja viljelijöiden tietoisuuden lisääminen eläinten hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä. Eläinten hyvinvointisitoumus voidaan tehdä naudoista, sioista, lampaista, vuohista sekä siipikarjasta. Eläinten hyvinvointisitoumuksissa viljelijä sitoutuu noudattamaan toimenpiteen ehtoja valitsemiensa eläinlajien osalta. Sitoumus on yksivuotinen, mutta se voidaan uusia vuosittain. Tavoitteena on, että CAP-suunnitelman eläinten hyvinvointikorvauksiin sitoutuu kotieläintuotannon harjoittajia siten, että 75 % tukikelpoisista eläinyksiköistä on eläinten hyvinvointikorvaustoimenpiteiden kohteena.

Vuonna 2023 määrärahaa arvioidaan tarvittavan yhteensä 74 000 000 euroa, josta EU:n rahoitusosuutta on 31 820 000 euroa ja kansallista osuutta 42 180 000 euroa. EU:n rahoitusosuus CAP-suunnitelmassa on 43 %.

Momentin menoihin liittyvät tulot on merkitty momentille 12.30.02.

Rahoituskauden 2023—2027 rahoituskehys ja määrärahan arvioitu käyttö (milj. euroa)

  2023—2027 rahoituskehys1) Määräraha
Toimenpide EU valtio Julkinen
yhteensä

2023 esitys
         
Eläinten hyvinvointikorvaukset 159,100 210,900 370,000 74,000

1) Rahoituskehys varmistuu, kun komissio on hyväksynyt Suomen CAP-suunnitelman.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tukikauden vaihtumisesta johtuva muutos 9 000
Yhteensä 9 000

Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.


2023 talousarvio 74 000 000
2022 talousarvio 65 000 000
2021 tilinpäätös 65 000 000

50. Valtionapu maaseudun elinkeinojen kehittämiseen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 5 356 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää maatalouden neuvontapalvelujen valtionavusta annetun valtioneuvoston asetuksen (431/2016) mukaisesti neuvontaan myönnettävien valtionapujen maksamiseen valtakunnallista, koko maan kattavaa neuvontaa harjoittaville yrityksille ja muille yhteisöille.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Valtionavulla turvataan alueellisesti ja sisällöllisesti kattava, kohtuuhintainen ja ammattitaitoinen neuvonta, joka omalta osaltaan luo edellytyksiä maataloustuotannon harjoittamiselle koko Suomessa. Valtionapua saavien neuvontajärjestöjen vaikuttavuutta mitataan mm. asiakkaiden määrällä. Noin puolet maatalous- ja puutarhayrityksistä ovat neuvontajärjestöjen asiakkaita tai jäseniä.

Valtionavun käytölle on asetettu alustavat tavoitteet maaseudun elinkeinojen edistämiseksi:

1. Luodaan neuvonnan ja osaamisen kehittämisen keinoin edellytyksiä kilpailukykyiseen biotalouteen ja maataloustuotantoon, jotta voimme turvata huoltovarmuuden sekä kannattavan ja kilpailukykyisen yritystoiminnan. Samalla luodaan edellytyksiä tuottavuuden ja tuotantorakenteen parantumiselle, valkuaiskasvien tuotannon kasvattamiselle sekä tuotantopanosten optimaaliselle ja kestävälle käytöllä siten, että tuotantopanosten käyttö on myös taloudellisesti optimaalista.

2. Edistetään neuvonnalla ja neuvonnan palveluja kehittämällä ympäristöystävällisempiä tuotantomenetelmiä. Hillitään ilmastonmuutosta etenemällä kohti hiilineutraalisuutta, materiaalitehokkuutta ja suljettuja kiertoja, jotka vaikuttavat maankäyttöön, energiantuotantoon ja -käyttöön, ravinteidenkierrätykseen, maataloustuotantoon ja tuotantotekniikkaan.

3. Edistetään neuvonnallisin ja kotieläinjalostuksellisin keinoin sekä mittareita ja menetelmiä kehittämällä eläinten ja ihmisten hyvinvointia ja turvallisuutta sekä ruokajärjestelmän vastuullisuutta.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
ProAgria/maataloussektorin ilmastotoimet, kertaluonteisen lisäyksen poisto -100
Puutarhaliitto/puutarhasektorin ilmastotoimet, kertaluonteisen lisäyksen poisto -50
Suomen Hevostietokeskus ry, kertaluonteisen lisäyksen poisto -60
Yhteensä -210

2023 talousarvio 5 356 000
2022 talousarvio 5 566 000
2021 tilinpäätös 5 326 000

51. Porotalouden edistäminen (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 1 843 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää seuraaviin poronhoitolain (848/1990) mukaisiin Paliskuntain yhdistykselle myönnettäviin avustuksiin:

1) valtakunnan rajoilla sijaitsevien poroesteaitojen rakentamiseen ja kunnossapitoon myönnettävien valtionapujen maksamiseen

2) porotalouden edistämiseen tähtäävän neuvonta- ja kehittämistyön tukemiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Valtakunnan rajoilla olevien poroesteaitojen valtion vastuulla olevat velvoitteet perustuvat valtioiden välillä solmittuihin poroaitasopimuksiin ja koskevat Suomen ja Norjan sekä Suomen ja Venäjän rajoilla olevien poroaitojen rakennus- ja kunnossapitotoimenpiteitä.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Poroaitasopimusten mukaisten valtakunnan rajoilla sijaitsevien poroaitojen rakentaminen ja kunnossapito 987 000
Neuvontatyön tukeminen ja porotalouden koetoiminta 856 000
Yhteensä 1 843 000

2023 talousarvio 1 843 000
2022 talousarvio 1 843 000
2021 tilinpäätös 1 843 000

54. Rahapelitoiminnan tuotolla rahoitettava hevoskasvatuksen ja hevosurheilun edistäminen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 39 192 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) arpajaislain (1047/2001) sekä rahapeliyhtiön tuottojen käyttämisestä hevoskasvatuksen ja hevosurheilun edistämiseen annetussa valtioneuvoston asetuksessa (14/2017) tarkoitettujen avustusten maksamiseen

2) muiden kuin rahapeliyhtiön tuottoihin perustuvien hevoskasvatuksen ja hevosurheilun edistämisen valtionavustusten maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Veikkaus Oy:n tuotoista kohdennetaan 4 % hevoskasvatuksen ja hevosurheilun edistämiseen, jota vastaava tulo on merkitty momentille 12.30.20. Tuloja vastaavasti käytetään harkinnanvaraisesti myönnettävinä avustuksina osuus hevoskasvatuksen ja hevosurheilun edistämiseen.

Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon rahapelitoiminnan tuottojen tuloutuksen laskun kompensoiminen yleiskatteellisista varoista.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Parlamentaarisesti sovittu taso 1 520
Veikkauksen tuloarvion muutos 1 880
Veikkausvoittovaroilla rahoitetun toiminnan siirto budjettirahoitteiseksi -1 620
Tasomuutos -2 480
Yhteensä -700

2023 talousarvio 39 192 000
2022 talousarvio 39 892 000
2021 tilinpäätös 39 892 000

55. Valtionapu 4H-toimintaan (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 3 805 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää 4H-toiminnan tukemiseen.

Selvitysosa:4H-toiminta edistää maaseudun elinvoimaisuutta ja vetovoimaisuutta tarjoamalla monipuolista harrastus-, palvelu- ja kilpailutoimintaa, työllistämällä nuoria sekä tarjoamalla heille mahdollisuuksia yrittäjyyden kokeilemiseen mm. omia yrityksiä perustamalla. Lisäksi 4H-toiminnalla edistetään maaseutu- ja kaupunkialueiden vuorovaikutusta.

4H-toiminnan painopisteitä ovat yritteliäisyyden ja yrittäjyyden edistäminen (mm. ”Kolme askelta työelämään” -toimintamalli), ruokakasvatus sekä metsä- ja luontokasvatus. Vuonna 2021 4H-toiminnan mahdollistama nuorten palkka- ja yrittäjätulo oli yhteensä noin seitsemän milj. euroa.

4H-järjestöissä on yhteensä 215 valtionavustusta saavaa yhdistystä, joiden toiminta kattaa noin 90 % Suomen kunnista. Jäseniä yhdistyksissä on noin 46 000.

Määrärahan käyttöön liittyvät vuoden 2023 tavoitteet sovitaan tarkemmin maa- ja metsätalousministeriön ja 4H-järjestöjen välisessä tulossopimuksessa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
4H-toiminnan edistäminen -500
4H-toiminnan edistämisen jatkorahoitus 500
4H-toiminta, kertaluonteisen lisäyksen poisto -300
Yhteensä -300

2023 talousarvio 3 805 000
2022 talousarvio 4 105 000
2021 tilinpäätös 4 105 000

63. Maaseudun kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 4 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) maa- ja elintarviketalouden sekä maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoituksesta annetun lain (1413/2011) mukaisessa laajuudessa valtakunnallisten maaseudun sekä saariston tutkimus- ja kehittämishankkeiden toteuttamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen mukaan lukien hankkeisiin sisältyvät kulutusmenot

2) maa- ja elintarviketalouden sekä maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoituksesta annetun lain (1413/2011) mukaisen maaseutupolitiikan neuvoston toimintaan

3) enintään kuutta henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen

4) kylätoiminnan valtakunnalliseen kehittämiseen

5) saariston kehityksen edistämisestä annetun lain (494/1981) 14 §:ssä mainitun saaristoasiain neuvottelukunnan toimintaan

6) kyläkauppatuen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena ja kulutusmenojen osalta suoriteperusteisena.

Selvitysosa:

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Valtakunnalliset tutkimus- ja kehittämishankkeet 750 000
Kylätoiminnan valtionapu 1 100 000
Maaseutupolitiikan neuvosto 75 000
Saaristoasiain neuvottelukunta 75 000
Kyläkauppatuki 2 000 000
Yhteensä 4 000 000

Määrärahan käytöstä arvioidaan siirtomenojen osuudeksi noin 80 prosenttia ja kulutusmenojen osuudeksi noin 20 prosenttia.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Kyläkauppatuki 2 000
Kylätoiminnan valtionapu, kertaluonteisen lisäyksen poisto -300
Yhteensä 1 700

2023 talousarvio 4 000 000
2022 talousarvio 2 300 000
2021 tilinpäätös 15 800 000

64. EU:n ja valtion rahoitusosuus alueelliseen ja paikalliseen maaseudun kehittämiseen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 139 016 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) Suomen CAP-suunnitelmaa 2023—2027 Manner-Suomessa toteuttavien hankkeiden ja niiden toteutukseen liittyvän teknisen avun Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) maksettavan EU:n rahoitusosuuden sekä valtion rahoitusosuuden sekä perustelluissa tapauksissa ennakon maksamiseen

2) Suomen CAP-suunnitelmaa 2023—2027 Manner-Suomessa toteuttavien kokonaan kansallisesti rahoitettavien maaseutuyritysten energiainvestointitukien maksamiseen

3) ohjelmakauden 2014—2020 sekä siirtymäkauden 2021—2022 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa toteuttavien hankkeiden ja niiden toteutukseen liittyvän teknisen avun maaseuturahastosta maksettavan EU:n rahoitusosuuden ja valtion rahoitusosuuden sekä perustelluissa tapauksissa ennakon maksamiseen

4) maaseuturahaston elpymisvälineestä rahoitettavista hankkeista aiheutuvien menojen EU:n rahoitusosuuden maksamiseen

5) Suomen CAP-suunnitelman 2023—2027 Manner-Suomessa sekä ohjelmakauden 2014—2020 ja siirtymäkauden 2021—2022 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toteuttamiseen tarvittavan yhteensä enintään 250 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen sekä muiden välttämättömien kulutusmenojen maksamiseen

6) EU:n aikaisempien ohjelmakausien sekä Suomen CAP-suunnitelman 2023—2027 Manner-Suomen sitoumuksista aiheutuneiden velvoitteiden maksamiseen sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU 2021/2116) artiklojen 55 (sääntöjenmukaisuuden tarkastaminen) sekä 56 (maaseuturahastoa koskevat erityissäännökset noudattamatta jättämisen vuoksi suoritettavista takaisinperinnöistä) sekä aikaisempien ohjelmakausien vastaavien yhteisten tai rahastokohtaisten säädösten mukaisten Suomen velvoitteiden maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena ja kulutusmenojen osalta suoriteperusteisena.

Valtuus

Vuonna 2023 saa tehdä Suomen CAP-suunnitelman 2023—2027 perusteella Manner-Suomessa myönnettävien hankkeiden myöntämispäätöksiä 224 256 000 eurolla

Selvitysosa:Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laeiksi yhteisen maatalouspolitiikan strategiasuunnitelman hallinnoinnista ja maaseudun kehittämisen tukemiseksi rahoituskaudella 2023—2027 sekä eräiksi niihin liittyviksi laeiksi.

Momentin varoin rahoitettavat maaseudun yritystoiminnan, palvelujen, kylien ja yhteistyön kehittämiseen, koulutukseen ja tiedonvälitykseen sekä Leader-toiminnalla toteutettavaan paikalliseen kehittämiseen liittyvät Manner-Suomen toimenpiteet sisältyvät Suomen CAP-suunnitelmaan 2023—2027 (CAP-suunnitelma). CAP-suunnitelman toimeenpanon lisäksi vuonna 2023 maksatukset jatkuvat Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014—2020 (maaseutuohjelma) (siirtymäkausi 2021—2022) sääntöjen mukaisesti.

Rahoitus toteutetaan yritystukina sekä paikallisina, alueellisina, alueiden välisinä, valtakunnallisina ja kansainvälisinä hankkeina. CAP-suunnitelman, maaseutuohjelman ja siirtymäkauden 2021—2022 momenttien (30.10.40, 30.10.43, 30.20.43 ja 30.20.44) toimeenpanoon tarkoitetun teknisen avun valtuus ja määräraha ovat tällä momentilla. Toimeenpanoon tarvittavat henkilötyövuodet vastaavat teknisen avun lisäksi valtion hallinnon oman tuotannon hankkeissa vuosittain palkattavan henkilöstön enimmäismäärää.

Vuonna 2023 saa tehdä CAP-suunnitelman Manner-Suomeen kohdistuvia myöntämispäätöksiä 224 256 000 eurolla, josta osoitetaan 59 456 000 euroa paikalliseen kehittämiseen liittyviä toimia varten sekä 74 800 000 euroa muita tältä momentilta rahoitettavia toimia varten, 80 000 000 euroa teknistä apua varten sekä 10 000 000 euro kokonaan kansallisesti rahoitettavien maaseutuyritysten energiainvestointeja varten.

EU:n rahoitusosuus ohjelmakaudella 2014—2020 ja siirtymäkaudella 2021—2022 on maaseuturahaston osalta 42 % ja maaseuturahaston elpymisvälineen osalta 100 %. EU:n rahoitusosuus CAP-suunnitelmassa on maaseuturahaston osalta 43 %.

Momentin menoihin liittyvät tulot on merkitty momentille 12.30.02.

Vuoden 2023 määrärahojen arvioitu jakautuminen (euroa)

  Määräraha
   
Yhteensä, josta 139 016 000
— EU-osuus 55 482 100
— valtion osuus 64 933 900
— maaseuturahaston elpymisväline (EU-osuus 100 %) 8 600 000
— maaseutuyritysten energiainvestoinnit (kokonaan kansallinen) 10 000 000

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (milj. euroa)

  2023 2024 2025 2026 2027 Yhteensä
vuodesta
2023 lähtien
             
Ennen vuotta 2023 tehdyt sitoumukset1) 271,016 - - - - 271,016
— maaseutuohjelma (EU-osuus 42 %) 235,416 - - - - 235,416
— maaseudun elpymisväline (EU-osuus 100 %) 35,600 - - - - 35,600
Vuoden 2023 sitoumukset 70,616 58,736 62,104 17,600 15,200 224,256
— CAP-suunnitelma (EU-osuus 43 %) 60,616 58,736 62,104 17,600 15,200 214,256
maaseutuyritysten energiainvestoinnit (kokonaan kansallinen) 10,000 - - - - 10,000
Yhteensä 341,632 58,736 62,104 17,600 15,200 495,272

1) Osa menoista katetaan siirtyvällä erällä.

Rahoituskauden 2023—2027 rahoituskehys ja määrärahan arvioitu käyttö (milj. euroa)

  2023—2027 rahoituskehys1) Määräraha
Toimenpide EU Valtio Julkinen yhteensä 2023 esitys
         
CAP-suunnitelma yhteensä 372,797 442,173 866,9702) 60,616
— josta tekninen apu 43,860 58,140 102,000 12,000
Maaseutuyritysten energiainvestoinnit (kokonaan kansallinen) - 10,000 10,000 10,000

1) Rahoituskehys varmistuu, kun komissio on hyväksynyt Suomen CAP-suunnitelman.

2) Sisältää kuntarahan osuuden 52 milj. euroa.

Takaisinperinnästä aiheutuvat erät merkitään momentille 12.30.99.

Määrärahan käytöstä arvioidaan siirtomenojen osuudeksi noin 90 prosenttia ja kulutusmenojen osuudeksi noin 10 prosenttia.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Maaseuturahaston elpymisväline (NGEU) -18 400
Maaseutuyritysten energiainvestoinnit (biokaasuinvestoinnit) 10 000
Tukikauden vaihtumisesta johtuva muutos -55 200
Yhteensä -63 600

Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.


2023 talousarvio 139 016 000
2022 II lisätalousarvio 10 000 000
2022 talousarvio 202 616 000
2021 tilinpäätös 293 586 000