Talousarvioesitys 2023
40. Korkeakouluopetus ja tutkimus
Suomen Akatemian momenteilta 29.40.51 ja 29.40.53 rahoitettaviin tutkimushankkeisiin, tutkimusrahoituksen ohjelmisto- ja laitehankintoihin, arviointeihin sekä Akatemian rahoittamaan tutkimuksen edistämiseen saa vuonna 2023 hyväksyä sitoumuksia 427 526 000 euron arvosta. Valtuudesta 20 000 000 euroa on tarkoitettu tutkimusinfrastruktuurien vahvistamiseen ja 50 000 000 euroa yliopistojen profiloitumisen vahvistamiseen. Lisäksi mikäli vuoden 2022 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta hyväksyä sitoumuksia vuonna 2023.
Valtuudesta on varattu 4 750 000 euroa vihreää siirtymää Avainalojen vauhdittaminen ja osaamisen vahvistaminen - kokonaisuudesta (RRF pilari3/T&K-rahoitus) aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen osana elpymis- ja palautumissuunnitelmaa.
Tieteellisten seurain valtuuskunnalle voidaan edelleen luovuttaa tilat vastikkeetta.
Selvitysosa:
- — Suomen tieteen kansainvälinen taso sekä tieto- ja osaamispohja vahvistuvat edistäen kestävää talouskasvua ja uusien työpaikkojen syntymistä.
- — Korkeasti koulutetun osaavan työvoiman ja tutkijakunnan saatavuus turvataan mahdollistaen yhteiskunnan, kulttuurin ja työelämän uudistuminen.
Ammattikorkeakoulut, yliopistot, Suomen Akatemia, Kansallisarkisto, Kotimaisten kielten keskus ja Varastokirjasto luovat edellytyksiä sivistyksen, kestävän kasvun ja hyvinvoinnin sekä Suomen kilpailukyvyn vahvistamiselle. Toiminta on korkealaatuista, kansainvälistä, vaikuttavaa, eettistä ja tukee yhdenvertaisen ja kulttuurisesti monimuotoisen yhteiskunnan kehitystä.
- — Tiedepoliittisin instrumentein ja korkeakoulujen toimenpitein edistetään vahvojen ja verkottuneiden tutkimus- ja osaamiskeskittymien muodostumista, kansainvälistymistä ja kytkeytymistä globaaleihin edelläkävijäverkostoihin.
- — Tutkimusrahoituksella vahvistetaan huippututkimuksen edellytyksiä ja kansallisia tutkimusinfrastruktuureja sekä eri toimijoita ja aloja yhdistävää tutkimus- ja innovaatiotoimintaa.
- — Korkeakoulut tukevat nousevia tutkimusaloja ja luovat kilpailukykyiset edellytykset kansainväliseen kärkeen tähtäävälle tutkimukselle.
- — Tutkimusaineistojen, tutkimustulosten ja osaamisen laajaa hyödyntämistä ja avoimuutta julkisessa päätöksenteossa ja elinkeinoelämän kehittämisessä edistetään, mukaan lukien kaupallistaminen ja osaamisen vienti.
- — Tutkimustoiminnan ja tietoyhteiskunnan kehittäminen turvataan korkeatasoisilla tukipalveluilla digitalisaatiota hyödyntäen.
- — Avointa tiedettä ja innovaatiotoimintaa edistetään hallinnonalojen välisenä yhteistyönä sekä yhdessä tiedeyhteisön kanssa.
- — Tutkitun tiedon media- ja kansalaisnäkyvyyttä sekä tiedekasvatusta edistetään.
Ammattikorkeakoulut ja yliopistot kehittävät toimintaansa omaehtoisesti siten, että ne ovat tasa-arvoisia, esteettömiä, monikulttuurisia ja vetovoimaisia työ- ja oppimisympäristöjä. Korkeakouluja johdetaan hyvin, työhyvinvointiin panostetaan ja osaamisen kehittämisestä huolehditaan systemaattisesti. Korkeakoulut edistävät näitä tavoitteita myös laajemmin yhteiskunnassa. Korkeakoulut tekevät valtakunnallisesti yhteistyötä avointen, saavutettavien ja joustavien opiskelumahdollisuuksien rakentamiseksi. Korkeakoulut toimivat opiskelijakeskeisesti ja tukevat jatkuvaa oppimista elämän eri tilanteissa siten, että työurat pitenevät ja jatkuva osaamisen kehittäminen mahdollistuu.
- — Korkeakoulutetun työvoiman määrää kasvatetaan korkeakoulutuksen tarjontaa lisäämällä kotimaisille ja ulkomaisille opiskelijoille, läpäisyä parantamalla ja joustavia opiskelumahdollisuuksia kehittämällä.
- — Korkeakoulut ennakoivat työvoima- ja koulutustarpeita yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa.
- — Korkeakoulut jatkavat alakohtaista ja alojen välistä toiminnallista ja rakenteellista kehittämistä osaamisen kokoamiseksi ja epätarkoituksenmukaisten päällekkäisyyksien purkamiseksi.
- — Korkeakoulut profiloituvat vahvuusalueilleen, selkeyttävät ja tiivistävät yhteistyötä ja työnjakoa niin keskenään kuin tutkimuslaitosten kanssa.
- — Korkeakoulut nostavat koulutuksen laatua uudistamalla koulutussisältöjä, opetusmenetelmiä, oppimisympäristöjä ja opettajien pedagogista osaamista. Digitaalisuudella parannetaan laadun lisäksi resurssien tarkoituksenmukaista käyttöä.
- — Korkeakoulut lisäävät jatkuvan oppimisen mahdollisuuksia, monipuolistavat opiskelijoiden ohjausta ja lisäävät yhteistyötä työelämän kanssa.
- — Korkeakoulujen toiminnassa korostuu kansainvälisyys ja yrittäjämäinen toimintatapa sekä yhteiskunta- ja globaali vastuu.
Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen opiskelijamäärä
| 2019 | 2020 | 2021 | 2022 arvio |
2023 arvio |
|
| Ammattikorkeakoulujen perustutkinnot | |||||
| — aloittaneet | 34 212 | 39 198 | 40 722 | 41 200 | 39 200 |
| — tutkinnot | 24 315 | 24 372 | 24 240 | 25 000 | 25 500 |
| — opiskelijamäärä | 126 279 | 131 154 | 136 056 | 139 000 | 139 000 |
| Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot | |||||
| — aloittaneet | 5 376 | 6 735 | 8 073 | 8 300 | 8 300 |
| — tutkinnot | 3 330 | 3 870 | 4 335 | 5 000 | 5 100 |
| — opiskelijamäärä | 14 208 | 15 981 | 18 432 | 19 000 | 19 000 |
| Yliopiston perustutkinnot1) | |||||
| — uudet opiskelijat | 22 074 | 24 870 | 26 739 | 27 000 | 25 400 |
| — suoritetut alemmat korkeakoulututkinnot | 13 419 | 15 096 | 13 461 | 14 500 | 15 000 |
| — suoritetut ylemmät korkeakoulututkinnot | 16 128 | 18 513 | 15 963 | 17 000 | 17 200 |
| — opiskelijamäärä | 134 364 | 136 929 | 139 143 | 141 000 | 143 100 |
| Yliopiston tohtorintutkinnot | 1 719 | 1 839 | 1 608 | 1 700 | 1 700 |
1) Sisältää alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon opiskelijat ja tutkinnot.
Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menojen osuus bruttokansantuotteesta (%)
| 2017 | 2018 | 2019 | 2020 | 2021 arvio |
2022 arvio |
2023 arvio |
|
| T&K-menojen BKT-osuus (%) | 2,73 | 2,76 | 2,80 | 2,94 | 2,88 | . | . |
Tutkimushankkeiden myöntämisvaltuuden käytöstä valtiolle aiheutuvat menot (milj. euroa)
| Myöntämisvaltuus TA:n mukaisesti | |||||||||
| Vuosi | 2022 | 2023 | 2024 | 2025 | 2026 | 2027 | 2028 | 2029 | |
| 2015 | 318,8 | 0,6 | 0,1 | ||||||
| 2016 | 338,4 | 3,3 | 0,2 | ||||||
| 2017 | 348,3 | 19,0 | 3,5 | 0,1 | |||||
| 2018 | 343,3 | 58,1 | 14,9 | 3,3 | 0,1 | ||||
| 2019 | 368,4 | 99,8 | 68,7 | 21,0 | 4,8 | ||||
| 2020 | 438,1 | 106,8 | 85,3 | 61,1 | 19,7 | 5,0 | |||
| 2021 | 406,3 | 87,0 | 108,4 | 100,1 | 68,2 | 20,5 | 2,9 | ||
| 2022 | 390,5 | 27,9 | 76,8 | 107,8 | 101,9 | 54,1 | 16,5 | 2,0 | |
| 2023 | 427,5 | 26,4 | 77,5 | 125,9 | 111,6 | 66,2 | 19,0 | 0,9 | |
| Yhteensä | 402,5 | 384,3 | 370,9 | 320,6 | 191,2 | 85,6 | 21,0 | 0,9 | |
Myöntämisvaltuuden muutoksessa on otettu lisäyksenä huomioon T&K- ja EuroHPC-rahoituksen lisäykset sekä vähennyksenä elpymis- ja palautumissuunnitelman (RRF pilari3) valtuuden muutos.
01. Suomen Akatemian toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 11 935 000 euroa.
Selvitysosa:Suomen Akatemia on tieteellisen tutkimuksen keskeinen rahoittaja Suomessa ja aktiivinen toimija kansallisessa ja kansainvälisessä tiede- ja innovaatiopolitiikassa. Akatemia kohottaa vertaisarvioidulla kilpailulla tutkimusrahoituksellaan ja tiedepoliittisella toiminnallaan tutkimuksen laatua ja vaikuttavuutta sekä tukee vahvasti tieteen uudistumista. Suomen Akatemian yhteydessä toimii strategisen tutkimuksen neuvosto, jonka hallinnolliset palvelut tuottaa Akatemian hallintovirasto.
- — Akatemia tuottaa eri tahojen käyttöön avoimesti verkkoon laadukasta tiedepoliittista dataa ja analyysejä sekä kehittää tutkimuksen ja tutkimustoiminnan vaikuttavuuden arviointitapoja.
- — Tutkimusrahoituksen hakijat saavat ajanmukaisen tiedon Akatemian rahoitusperiaatteista ja -mahdollisuuksista sekä päätöksenteosta.
- — Akatemian rahoittamien tutkimusten aineistot, menetelmät ja tulokset ovat saatavilla avoimen tieteen periaatteiden mukaisesti.
- — Akatemia toimii laadukkaasti, tehokkaasti ja taloudellisesti ottaen huomioon valtiontalouden toiminnalle asettamat reunaehdot.
- — Suomen Akatemia kehittää ja johtaa työyhteisöään tavoitteena henkilöstön hyvä työkyky ja -hyvinvointi, asiantuntijuus, vahva osaaminen ja sen kehittäminen, liikkuvuuden edistäminen sekä valtion työnantajakuvan uudistaminen.
Tuloksellisuuden tunnuslukuja
| 2020 toteutuma |
2021 toteutuma |
2022 tavoite |
2023 tavoite |
|
| Yhteiskunnallinen vaikuttavuus | ||||
| Akatemian yhteistyökyky (sidosryhmäkysely, max 4) | 3,06 | - | 3,2 | - |
| Avoimesti saatavina olevien vertaisarvioitujen julkaisujen osuus Akatemian hankkeissa (%) | 55,7 | 57 | 90 | 90 |
| Naisten osuus (%) arvioinnin asiantuntijoista | 36 | 34 | 45 | 50 |
| Toiminnallinen tuloksellisuus | ||||
| Rahoitustoiminta, käsitellyt hakemukset (lkm) | 4 814 | 5 077 | 4 200 | 4 200 |
| Rahoitustoiminnan kustannusten osuus myönnetystä rahoituksesta (%) | 2,2 | 2,2 | < 3,5 | < 3,5 |
| Akatemiahankkeiden käsittelykustannus (euroa/hakemus) | 1 622 | 1 476 | 1 450 | 1 450 |
| Henkisten voimavarojen hallinta | ||||
| Työtyytyväisyysindeksi (VMBaro) | 3,67 | 3,71 | >= 3,65 | >= 3,65 |
| Henkilötyövuodet | 140,8 | 147,6 | 146—150 | 147 |
Suomen Akatemian tulostavoitteiden toteuttamiseen käytetään myös momenttien 29.40.51, 29.40.53, 29.40.54 ja 29.40.66 määrärahoja.
Tulot maksullisesta palvelutoiminnasta perustuvat opetus- ja kulttuuriministeriön asetukseen Suomen Akatemian suoritteista perittävistä maksuista (1410/2015).
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
| 2021 toteutuma |
2022 varsinainen talousarvio |
2023 esitys |
|
| Bruttomenot | 13 842 | 12 375 | 12 335 |
| Bruttotulot | 582 | 400 | 400 |
| Nettomenot | 13 260 | 11 975 | 11 935 |
| Siirtyvät erät | |||
| — siirtynyt edelliseltä vuodelta | 5 134 | ||
| — siirtynyt seuraavalle vuodelle | 3 844 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| JTS-miljardin tuottavuussäästö | -56 |
| Matkustussäästö | -61 |
| Palkkausten tarkistukset | 200 |
| Toimistotilasäästö | -123 |
| Yhteensä | -40 |
| 2023 talousarvio | 11 935 000 |
| 2022 II lisätalousarvio | 111 000 |
| 2022 talousarvio | 11 975 000 |
| 2021 tilinpäätös | 11 970 000 |
02. Kansallisarkiston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 19 658 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) Kansallisarkiston kansainvälisen yhteistyön edellyttämien järjestöjen ja ohjelmien jäsenmaksujen ja rahoitusosuuksien maksamiseen
2) EU:n hyväksymien hankkeiden menojen maksamiseen.
Selvitysosa:Kansallisarkisto on asiantuntija- ja palveluorganisaatio sekä humanistisen ja yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen infrastruktuuri, jonka toiminnan tavoitteena on, että yhteiskunnan ja yksilön kannalta merkittävä arkistoaines säilyy suppeassa ja käyttökelpoisessa muodossa ja on tehokkaasti käytettävissä asiakaslähtöisesti. Kansallisarkiston tehtävänä on varmistaa kansalliseen kulttuuriperintöön kuuluvien asiakirjojen säilyminen ja niiden käytettävyys, tukea tutkimusta ja tiedon avoimuutta, sekä kehittää arkistotointa digitaalisuutta edistämällä.
- — Kansallisarkisto tehostaa toimintaansa digitaalisilla toimintatavoilla.
- — Kansallisarkisto toimii laadukkaasti, tehokkaasti ja taloudellisesti ottaen huomioon valtiontalouden toiminnalle asettamat reunaehdot.
- — Kansallisarkisto kehittää ja johtaa työyhteisöään tavoitteena henkilöstön hyvä työkyky ja -hyvinvointi, asiantuntijuus, vahva osaaminen ja sen kehittäminen, liikkuvuuden edistäminen sekä valtion työnantajakuvan uudistaminen.
Tulot maksullisesta palvelutoiminnasta perustuvat opetus- ja kulttuuriministeriön asetukseen Kansallisarkiston suoritteiden maksullisuudesta (1190/2021).
Tuloksellisuuden tunnuslukuja
| 2020 toteutuma |
2021 toteutuma |
2022 tavoite |
2023 tavoite |
|
| Yhteiskunnallinen vaikuttavuus | ||||
| Arkistoaineiston kokonaismäärä (hyllykilometriä) | 222,0 | 224,5 | 227,5 | 225,5 |
| Digitoidun aineiston kokonaismäärä (milj. tiedostoa/v) | 96 | 121 | 154 | 230 |
| Digitaalisen aineiston verkkokäyttö (milj. käyntikertaa/v) | 1,9 | 1,8 | 2,2 | 2,0 |
| Sähköisen asioinnin osuus tietopyynnöistä (%) | 72 | 78 | 75 | 80 |
| Toiminnallinen tuloksellisuus | ||||
| Käsitellyt tietopyynnöt (kpl) | 27 599 | 33 774 | 26 000 | 26 000 |
| Verkkopalveluiden asiakastyytyväisyys (min 1 — max 5) | 3,7 | - | >3,5 | >3,5 |
| Henkisten voimavarojen hallinta | ||||
| Työtyytyväisyysindeksi (VMBaro) | 3,5 | 3,6 | >= 3,7 | >= 3,7 |
| Henkilötyövuodet | 205 | 225 | 225 | 227 |
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
| 2021 toteutuma |
2022 varsinainen talousarvio |
2023 esitys |
|
| Bruttomenot | 23 092 | 20 748 | 22 158 |
| Bruttotulot | 2 123 | 1 200 | 2 500 |
| Nettomenot | 20 969 | 19 548 | 19 658 |
| Siirtyvät erät | |||
| — siirtynyt edelliseltä vuodelta | 2 804 | ||
| — siirtynyt seuraavalle vuodelle | 1 770 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| JTS-miljardin tuottavuussäästö | -55 |
| Matkustussäästö | -24 |
| Palkkausten tarkistukset | 216 |
| Toimistotilasäästö | -27 |
| Yhteensä | 110 |
| 2023 talousarvio | 19 658 000 |
| 2022 II lisätalousarvio | 120 000 |
| 2022 talousarvio | 19 548 000 |
| 2021 tilinpäätös | 19 935 000 |
03. Kotimaisten kielten keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 4 459 000 euroa.
Selvitysosa:Kotimaisten kielten keskus on asiantuntija- ja palveluorganisaatio, jonka toiminnan tavoitteena on lisätä tietoa kotimaisista kielistä ja niiden merkityksestä kulttuurissa ja yhteiskunnassa. Toiminnallaan se luo osaltaan edellytyksiä tasa-arvolle Suomessa. Keskus tuottaa palveluja ja julkaisuja, jotka edistävät suomen ja ruotsin kielen käyttöä ja kehittymistä. Keskus tarjoaa palveluitaan ja aineistoaan avoimesti verkossa edistäen tiedon avoimuutta ja digitalisaatiota. Keskus luo edellytyksiä maahanmuuttajien kotouttamiselle. Keskus toimii laadukkaasti, tehokkaasti ja taloudellisesti ottaen huomioon valtiontalouden toiminnalle asettamat reunaehdot.
Tulot maksullisesta palvelutoiminnasta perustuvat opetus- ja kulttuuriministeriön asetukseen Kotimaisten kielten keskuksen suoritteista perittävistä maksuista (1209/2016).
Tuloksellisuuden tunnuslukuja
| 2020 toteutuma |
2021 toteutuma |
2022 tavoite |
2023 tavoite |
|
| Julkaisut (painotettu kappalemäärä) | 3 493 | 3 224 | 4 500 | 4 500 |
| Kielineuvonta (vastauksia), kpl | 7 673 | 7 070 | 6 500 | 6 500 |
| Verkkopalvelun kävijämäärä | 6 014 431 | 5 363 157 | 4 400 000 | 4 400 000 |
| Työtyytyväisyysindeksi (VMBaro) | 3,6 | 3,6 | 3,4 | >=3,4 |
| Henkilötyövuodet | 73,6 | 71,2 | 71 | 71 |
Kotimaisten kielten keskuksen tulostavoitteiden toteuttamiseen käytetään myös momentin 29.40.53 määrärahoja.
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
| 2021 toteutuma |
2022 varsinainen talousarvio |
2023 esitys |
|
| Bruttomenot | 4 787 | 4 997 | 4 909 |
| Bruttotulot | 446 | 450 | 450 |
| Nettomenot | 4 341 | 4 547 | 4 459 |
| Siirtyvät erät | |||
| — siirtynyt edelliseltä vuodelta | 483 | ||
| — siirtynyt seuraavalle vuodelle | 573 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Kertaluonteisen lisäyksen poistuminen | -100 |
| JTS-miljardin tuottavuussäästö | -7 |
| Matkustussäästö | -4 |
| Palkkausten tarkistukset | 75 |
| Toimistotilasäästö | -52 |
| Yhteensä | -88 |
| 2023 talousarvio | 4 459 000 |
| 2022 II lisätalousarvio | 42 000 |
| 2022 talousarvio | 4 547 000 |
| 2021 tilinpäätös | 4 431 000 |
04. Varastokirjaston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 2 181 000 euroa.
Selvitysosa:Varastokirjasto vähentää toiminnallaan yleisten ja tieteellisten kirjastojen kokoelmatarvetta ja varmistaa, että kokoelmaan luetteloitu aineisto säilyy tiedon tarvitsijoiden käytössä. Varastokirjaston toiminta tukee avoimen tieteen edistämistä ja osaamisen kehittämistä yhteiskunnassa osana tutkimuksen ja kansalaisten tiedon saannin infrastruktuuria. Varastokirjasto toimii laadukkaasti, tehokkaasti ja taloudellisesti ottaen huomioon valtiontalouden toiminnalle asettamat reunaehdot.
Tulot maksullisesta palvelutoiminnasta perustuvat opetus- ja kulttuuriministeriön asetukseen Varastokirjaston suoritteista perittävistä maksuista (1346/2006).
Tuloksellisuuden tunnuslukuja
| 2020 toteutuma |
2021 toteutuma |
2022 tavoite |
2023 tavoite |
|
| Vastaanotetun aineiston määrä (hm/v) | 1 655 | 2 920 | 2 000 | 2 000 |
| Luetteloidut tietueet (nimekkeitä) | 59 727 | 64 871 | 50 000 | 50 000 |
| Tilausten määrä (kpl/v) | 62 750 | 66 716 | 85 000 | 85 000 |
| Työtyytyväisyysindeksi (VMBaro) | 3,9 | 3,9 | >= 4 | >= 4 |
| Henkilötyövuodet | 17,5 | 17,6 | 18 | 18 |
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
| 2021 toteutuma |
2022 varsinainen talousarvio |
2023 esitys |
|
| Bruttomenot | 1 562 | 1 682 | 2 185 |
| Bruttotulot | - | 3 | 4 |
| Nettomenot | 1 562 | 1 679 | 2 181 |
| Siirtyvät erät | |||
| — siirtynyt edelliseltä vuodelta | 88 | ||
| — siirtynyt seuraavalle vuodelle | 208 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Vuokralisäykset | 500 |
| JTS-miljardin tuottavuussäästö | -9 |
| Matkustussäästö | -2 |
| Palkkausten tarkistukset | 16 |
| Toimistotilasäästö | -3 |
| Yhteensä | 502 |
| 2023 talousarvio | 2 181 000 |
| 2022 II lisätalousarvio | 9 000 |
| 2022 talousarvio | 1 679 000 |
| 2021 tilinpäätös | 1 682 000 |
20. Korkeakoululaitoksen ja tieteen yhteiset menot (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 39 746 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) ammattikorkeakouluihin, yliopistoihin ja tiedelaitoksiin liittyvien kokeilu-, tutkimus-, arviointi-, selvitys- ja kehittämistoiminnan menojen ja avustusten maksamiseen
2) korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja tieteen yhteisten tietoteknisten palvelujen ja tietoverkon rahoittamiseen sekä korkeakoulujen ja tieteen toiminnan seurannan ja ohjauksen tietojärjestelmien sekä muiden vastaavien yhteisten menojen keskitettyyn rahoittamiseen
3) enintään 7 663 000 euroa datanhallinnan ja suurteholaskennan infrastruktuurien rakentamisen ja ylläpitämisen rahoittamiseen
4) enintään 10 000 000 euroa korkeakoulujen opiskelupaikkojen lisäämiseen elinvoima-aloille ja tutkimus- ja kehittämistoiminnan vahvistamiseen
5) EU:n hyväksymien muiden kuin rakennerahastoista rahoitettavien tutkimus- ja koulutushankkeiden maksamiseen
6) enintään 186 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin.
Määrärahasta on varattu 1 000 000 euroa jatkuvan oppimisen digitalisaatio-ohjelman (RRF pilari3) investointikokonaisuudesta aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen osana elpymis- ja palautumissuunnitelmaa.
Selvitysosa:Tutkimus-, arviointi-, selvitys- ja kehittämistoimilla tuetaan korkeakoulu- ja tiedepoliittisten tavoitteiden toteuttamista. Tavoitteena on korkeakoulujen ja tieteen yhteisillä tai yhtenäisillä tietoteknisillä palveluilla kohottaa tukitoimintojen palvelutasoa, alentaa kustannuksia ja edistää sähköistä asiointia. Elpymis- ja palautumissuunnitelman toimenpiteillä (RRF pilari3) toteutetaan järjestelmä-, palvelu- ja prosessiuudistuksia, jotka edistävät korkeakoulutuksen digitalisaatiota ja joustavaa oppimista. Samalla uudistukset tukevat työllisyystason ja pitkän aikavälin osaamistason nostoa sekä Suomen kestävän kasvun ohjelman digitalisaatiotavoitetta. Itäisen Suomen elinvoimaa vahvistetaan alueen korkeakoulutuksen opiskelupaikkojen lisäämisellä ja tutkimus- ja kehittämistoiminnan vahvistamisella.
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Tutkimus-, arviointi-, selvitys- ja kehittämistoiminta | 2 083 000 |
| Korkeakoulujen ja tieteen yhteiset tietotekniset palvelut ja tietoverkko | 19 000 000 |
| Datahallinnan ja suurteholaskennan infrastruktuurin rakentaminen ja ylläpito (enintään) | 7 663 000 |
| Itäisen Suomen korkeakoulujen opiskelupaikat ja tutkimus- ja kehittämistoiminta (enintään) | 10 000 000 |
| Jatkuvan oppimisen digitalisaatio-ohjelma (RRF pilari3) | 1 000 000 |
| Yhteensä | 39 746 000 |
Määrärahan käytöstä arvioidaan siirtomenojen osuudeksi 97 prosenttia ja kulutusmenojen osuudeksi kolme prosenttia.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| CSC:n tutkimusinfrastruktuurin rahoitus | 7 500 |
| Digitaalinen infrastruktuuri osaajien maahanmuuton tueksi (RRF pilari3) | -725 |
| Euro QCI -hanke (siirto momentilta 32.01.49) | 163 |
| Jatkuvan oppimisen digitalisaatio-ohjelma (RRF pilari3) | -6 000 |
| Kertamenojen poistuminen | -850 |
| Opiskelupaikkojen lisääminen vetovoima-aloille itäisen Suomen korkeakouluihin | 6 000 |
| Sähköisen arkistoinnin palvelukokonaisuus (SAPA) | -200 |
| Tutkimusinfrastruktuurin vahvistaminen mm. tutkimus- ja kehittämistoimintaan lisättävällä rahoituksella | 4 000 |
| Matkustussäästö | -86 |
| Yhteensä | 9 802 |
Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.
| 2023 talousarvio | 39 746 000 |
| 2022 II lisätalousarvio | 5 450 000 |
| 2022 talousarvio | 29 944 000 |
| 2021 tilinpäätös | 31 789 000 |
50. Valtionrahoitus yliopistojen toimintaan (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 1 992 888 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää yliopistolain (558/2009) mukaisena rahoituksena:
1) 1 813 954 000 euroa laskennallisin perustein määräytyvään yliopistojen perusrahoitukseen
2) 173 741 000 euroa korvausta yliopistoille aiheutuneisiin arvonlisäverolain (1501/1993) 39 ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä yliopistojen muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen kustannuksiin
3) enintään 5 193 000 euroa yliopistojen harkinnanvaraiseen rahoitukseen.
Selvitysosa:Yliopistojen valtionrahoitus määräytyy yliopistolain (558/2009) 49 §:n, yliopistoista annetun valtioneuvoston asetuksen (770/2009) ja yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä annetun opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen (119/2019) perusteella.
Kohdan 2) korvausta tarkistetaan vuosittain viimeksi toteutuneen yliopistokohtaisen euromääräisen arvonlisäverokertymän perusteella.
Kohdan 3) määrärahaan sisältyy Aalto-yliopistolle 265 000 euroa datahuoneen rahoitukseen ja 200 000 euroa liikennetaloustieteen tutkimuksen ja osaamisen vahvistamiseen sekä yliopistojen harjoittelukouluille 1 128 000 euroa oppivelvollisuuden laajentamiseen.
Helsingin yliopiston yhteydessä toimii Kansalliskirjasto, jonka tehtävistä säädetään yliopistolaissa (558/2009) ja kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä annetussa laissa (1433/2007). Tavoitteena on vahvistaa Kansalliskirjaston roolia kirjastoalan kansallisena kehittäjänä ja koko kirjastoverkon peruspalvelujen tarjoajana.
Opettajankoulutusta järjestävissä yliopistoissa on opetusharjoittelua ja opettajankoulutuksen kehittämistä varten harjoittelukouluja, joiden tavoitteena on opettajankoulutusta palvelevan toiminnan korkea taso ja läheinen vuorovaikutus yliopiston muun toiminnan kanssa. Harjoittelukoulujen oppilasmäärä on noin 8 800, josta noin 2 300 on lukiolaisia.
Yliopistojen määrälliset tavoitteet
| 2017 toteutuma |
2019 toteutuma |
20211) toteutuma |
20232) tavoite |
|
| Alemmat korkeakoulututkinnot | 13 893 | 13 419 | 13 461 | 16 995 |
| Ylemmät korkeakoulututkinnot | 14 910 | 16 128 | 15 963 | 18 236 |
| Tohtorin tutkinnot | 1 749 | 1 719 | 1 608 | 1 906 |
| Tieteelliset julkaisut (jufo 2 ja 3)/opetus- ja tutkimushenkilökunta3) | 0,57 | 0,61 | 0,62 | 0,63 |
| Kansainvälisten yhteisjulkaisujen osuus tieteellistä julkaisuista (jufo 1—3), % | 48,9 | 53,1 | 54,5 | 54,6 |
| Tavoiteajassa suoritettujen alempien4) korkeakoulututkintojen osuus, % | 32,3 | 36,6 | 51,0 | 55,0 |
| Tavoiteajassa suoritettujen ylempien korkeakoulututkintojen osuus, % | 27,5 | 30,3 | 34,9 | 40,0 |
| Lukuvuodessa vähintään 55 opintopistettä suorittaneiden osuus, % | 43,3 | 43,9 | 47,4 | 50,0 |
1) Tutkintomäärissä toteutuma, muuten arvio.
2) Tutkintotavoitteissa vuoden 2023 arvo on keskimääräinen tavoite vuosille 2021—2024.
3) Julkaisufoorumi on tieteellisen julkaisutoiminnan laadunarviointia tukeva luokitusjärjestelmä. Kolmiportaisessa luokituksessa keskeiset ulkomaiset ja kotimaiset julkaisukanavat jaotellaan perustasoon (1) ja korkeimman tason (3) väliin.
4) Alemmissa ja ylemmissä korkeakoulututkinnoissa tavoiteaika tarkoittaa yliopistolain 40 §:ssä määriteltyä tavoiteaikaa.
Määrärahan arvioitu käyttö ja siihen vaikuttavat tekijät (euroa)
| Yliopistojen laskennallinen perusrahoitus | 1 813 954 000 |
| — Kansalliskirjasto | 20 184 000 |
| — Harjoittelukoulut | 52 497 000 |
| — Yliopistojen muu laskennallinen perusrahoitus | 1 741 273 000 |
| Arvonlisäverolain mukainen arvonlisäverojen osuus yliopistoille aiheutuneista kustannuksista | 173 741 000 |
| — Arvio vuoden 2023 ALV-kompensaatioksi | 166 565 000 |
| — Vuoden 2021 korvauksiin kohdennetun ALV-kompensaation ja toteutuman välisen eron mukainen tarkistus | 7 176 000 |
| Yliopistolain (558/2009) mukainen yliopistojen harkinnanvarainen rahoitus (enintään) | 5 193 000 |
| Yhteensä | 1 992 888 000 |
Kuntien rahoitusosuus harjoittelukouluissa annettavan lukiokoulutuksen kustannuksiin, 9 378 000 euroa, on otettu huomioon momentin 29.20.35 mitoituksessa.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| ALV-kompensaation tarkentuminen | 37 687 |
| Datahuone | 265 |
| Korkeakoulutuksen aloituspaikkojen lisääminen (RRF pilari3) | -5 000 |
| Oppivelvollisuuden laajentaminen harjoittelukouluissa | 451 |
| Vuoden 2021 yliopistoindeksin tarkistus | 21 892 |
| Yliopistoindeksi (3,6 %) | 62 428 |
| Yhteensä | 117 723 |
| 2023 talousarvio | 1 992 888 000 |
| 2022 II lisätalousarvio | 1 250 000 |
| 2022 talousarvio | 1 875 165 000 |
| 2021 tilinpäätös | 1 893 903 000 |
51. Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 345 566 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) tutkimuksesta, tutkijanuran eri vaiheiden tehtävistä, tutkimusinfrastruktuurien, tutkimusedellytysten kehittämisestä, tutkimuksen hyödyntämisen edistämisestä, valtionavustuksista ja apurahoista sekä kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen
2) kansainvälisten järjestöjen, mukaan lukien tutkimusinfrastruktuurien, rahoitusosuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen
3) EU:n hyväksymien tutkimus- ja koulutushankkeiden menojen maksamiseen
4) Suomen Akatemian tutkimusrahoituksen ohjelmisto- ja laitehankintojen menoihin.
Kohdassa 1) tarkoitettu tutkimusrahoitus budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. Tutkimusrahoituksesta saadaan maksaa ennakoita talousarvion ulkopuolisille rahoituksen saajille.
Määrärahasta on varattu
1) 13 000 000 euroa avainalojen vauhdittamiseen ja osaamisen vahvistamiseen (RRF pilari3)
2) 5 000 000 euroa kansallisiin tutkimusinfrastruktuureihin (RRF pilari3)
3) 8 000 000 euroa paikallisiin tutkimusinfrastruktuureihin (RRF pilari3)
osana elpymis- ja palautumissuunnitelmaa, josta enintään 520 000 euroa voidaan käyttää rahoitushauista aiheutuviin toimeenpanokustannuksiin ja enintään kolmea henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön, myös virkaan nimettyjen, palkkausmenoihin.
Selvitysosa:Elpymis- ja palautumissuunnitelman toimenpiteet liittyvät Suomen kestävän kasvun ohjelman tavoitteeseen lisätä tutkimus- ja kehityspanostuksia (RRF pilari3). Toimenpiteet kohdistuvat kansallisiin ja paikallisiin tutkimusinfrastruktuureihin sekä avainalojen vauhdittamiseen ja osaamisen vahvistamiseen tutkimusinfrastruktuurien yhteiskäytön ja T&K-intensiivisyyden lisäämiseksi. Toimenpiteille määritellyt vihreän ja digitaalisen siirtymän tavoitteet varmistetaan rahoituksen kohdennuksessa.
Määrärahan käytöstä arvioidaan pääosa siirtomenoiksi ja kulutusmenojen osuus vähäiseksi.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| EuroHPC | 2 000 |
| Maksatusten ajoituksen muutokset | -53 542 |
| Paikalliset infrastruktuurit (RRF pilari3) | -2 000 |
| Rahapelitoiminnan tuoton alenemisen kompensaation muutos | -3 416 |
| Tutkijaliikkuvuus | 250 |
| Vuoden 2023 valtuuksien edellyttämä määrärahatarve | 26 378 |
| Yhteensä | -30 330 |
Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.
| 2023 talousarvio | 345 566 000 |
| 2022 II lisätalousarvio | 250 000 |
| 2022 talousarvio | 375 896 000 |
| 2021 tilinpäätös | 307 774 286 |
53. Rahapelitoiminnan tuotot tieteen edistämiseen (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 74 715 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) Suomen Akatemian tutkimusrahoituksesta aiheutuvien menojen maksamiseen Suomen Akatemiasta annetun lain (922/2009) mukaisesti
2) EU:n hyväksymien muiden kuin rakennerahastoista rahoitettavien tutkimushankkeiden maksamiseen
3) Kansainvälisen tieteellisen yhteistyön menoihin, jäsenmaksuihin ja rahoitusosuuksiin
4) Tiedekeskus Heurekan toiminnasta ja muista tiedekasvatusta tukevista hankkeista aiheutuviin menoihin
5) yksityisen arkistotoiminnan valtionavustuksiin ja kehittämismenoihin yksityisten arkistojen valtionavustuksia koskevan lain (1006/2006) mukaisesti
6) Kotimaisten kielten keskuksen toiminnasta aiheutuviin menoihin kotimaisten kielten keskuksesta annetun lain (1403/2011) mukaisesti. Määrärahaa saa käyttää yhdessä momentin 29.40.03 kanssa enintään 75 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön, myös virkaan nimitettyjen virkamiesten, palkkausmenoihin
7) tiedepoliittisten tavoitteiden edistämiseen
8) tutkimuksen infrastruktuurihankkeiden rahoittamiseen valtionavustuslain (688/2001) mukaisesti. Tutkimusaineistojen käytön saatavuuden parantamiseksi ja tutkimusinfrastruktuurihankkeisiin myönnettäviin valtionavustuksiin ja valtion laitosten vastaavien hankkeiden menojen maksamiseen sekä enintään seitsemää henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin
9) tiedeyhteisöjen käytössä olevien valtion toimitilojen vuokriin.
Kohdassa 1) tarkoitettu tutkimusrahoitus budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. Tutkimusrahoituksesta saadaan maksaa ennakoita talousarvion ulkopuolisille rahoituksen saajille.
Selvitysosa:
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Suomen Akatemian käytettäväksi tutkimushankkeiden rahoittamiseen ja tieteellisen tutkimuksen edistämiseen | 38 936 000 |
| Tiedepoliittisten tavoitteiden edistämiseen | 35 779 000 |
| Yhteensä | 74 715 000 |
Määrärahan käytöstä arvioidaan pääosa siirtomenoiksi ja kulutusmenojen osuus vähäiseksi.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Arpajaisveron väliaikaisen alentamisen päättyminen | -1 629 |
| Tuottoarvion muutos | 4 843 |
| Yhteensä | 3 214 |
| 2023 talousarvio | 74 715 000 |
| 2022 talousarvio | 71 501 000 |
| 2021 tilinpäätös | 71 997 924 |
54. Strateginen tutkimusrahoitus (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 55 631 000 euroa.
Vuonna 2023 saa tehdä uusia rahoituspäätöksiä enintään 55 631 000 euron arvosta.
Valtuutta ja määrärahaa saa käyttää:
1) strategiseen tutkimukseen valtioneuvoston päättämien teema-alueiden ja painopisteiden mukaisesti
2) strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamien tutkimushankkeiden ja -ohjelmien, tutkimuksen infrastruktuureista, apurahoista ja kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien palkkausmenojen sekä muiden menojen ja avustusten maksamiseen myös ulkomaiselle organisaatiolle
3) arvioinneista aiheutuvien kulutusmenojen maksamiseen.
Määrärahaa saa käyttää myös kansallisena vastinrahoituksena EU-hankkeiden ja muiden kansainvälisten tutkimusrahoittajien hankkeisiin, jos hankkeet ovat valtioneuvoston päättämien teema-alueiden ja painopisteiden sekä neuvoston ohjelmarakenteen mukaisia.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. Tutkimusrahoituksesta saadaan maksaa ennakoita talousarvion ulkopuolisille rahoituksen saajille lukuun ottamatta yrityksiä.
Selvitysosa:Strateginen tutkimus on pitkäjänteistä, ongelmakeskeistä ja tieteellisesti korkeatasoista yhteiskuntapolitiikkaa ja yhteiskunnan toimintojen kehittämistä palvelevaa tutkimusta, jonka tarkoituksena on löytää ratkaisuja merkittäviin yhteiskunnan haasteisiin ja ongelmiin. Rahoitusta kohdennetaan laaja-alaisesti erilaisten yhteiskunnan merkittävien ja suurien haasteiden tutkimukseen ja muun muassa tutkimukseen, joka palvelee elinkeinoelämän uudistamista ja kilpailukykyä, työelämän kehittämistä ja julkisen sektorin kehittämistä. Rahoitus mahdollistaa tutkimuksen suuntaamisen yhteiskunnan muuttuvien tietotarpeiden mukaisesti sekä tutkimuksen katvealueille. Tutkimushankkeita rahoitetaan yhteiskunnallisen merkityksen, vaikuttavuuden ja tutkimuksen laadun perusteella.
Strategisen tutkimuksen tutkimushankkeiden myöntämisvaltuuden käytöstä valtiolle aiheutuvat menot (1 000 euroa), arvio
| Vuosi | Valtuus | 2017—2021 | 2022 | 2023 | 2024 | 2025 | 2026 |
| 2017 | 55 631 | 55 509 | 122 | - | - | - | - |
| 2018 | 55 631 | 52 940 | 2 691 | - | - | - | - |
| 2019 | 55 631 | 36 487 | 18 375 | 769 | - | - | - |
| 2020 | 55 631 | 15 840 | 19 500 | 20 291 | - | - | - |
| 2021 | 55 631 | 622 | 14 943 | 18 544 | 21 522 | - | - |
| 2022 | 55 631 | 16 027 | 18 544 | 21 060 | - | ||
| 2023 | 55 631 | 15 565 | 18 544 | 21 522 | |||
| Yhteensä | 161 398 | 55 631 | 55 631 | 55 631 | 39 604 | 21 522 |
Määrärahan käytöstä arvioidaan pääosa siirtomenoiksi ja kulutusmenojen osuus vähäiseksi.
| 2023 talousarvio | 55 631 000 |
| 2022 talousarvio | 55 631 000 |
| 2021 tilinpäätös | 47 132 287 |
55. Valtionrahoitus ammattikorkeakoulujen toimintaan (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 954 190 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää ammattikorkeakoululain (932/2014) mukaisena rahoituksena:
1) 880 665 000 euroa laskennallisin perustein määräytyvään ammattikorkeakoulujen perusrahoitukseen
2) 56 500 000 euroa korvaukseen ammattikorkeakouluille aiheutuneisiin arvonlisäverolain (1501/1993) 39 ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä ammattikorkeakoulujen muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja tilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen kustannuksiin
3) enintään 16 675 000 euroa ammattikorkeakoulujen harkinnanvaraiseen rahoitukseen
4) 350 000 euroa laskennallisin perustein määräytyvään kompensaatioon ammattikorkeakouluille opetusmetsien käyttöoikeuksien uudistamisen ja opetusmetsämallin mukaisesti.
Selvitysosa:Ammattikorkeakoulujen valtionrahoitus määräytyy ammattikorkeakoululain (932/2014) 43 §:n, ammattikorkeakouluista annetun valtioneuvoston asetuksen (1129/2014) ja opetus- ja kulttuuriministeriön ammattikorkeakoulujen perusrahoituksen laskentakriteereistä annetun asetuksen (117/2019) perusteella.
Kohdan 2) korvaus perustuu viimeksi toteutuneen vahvistetun tilinpäätöksen tietoihin.
Kohdan 4) kompensaatio perustuu Metsähallituksen opetusmetsämallin mukaiseen vastikkeelliseen käyttöoikeussopimukseen Hämeen ammattikorkeakoulun kanssa momentin 29.20.30 perusteluihin viitaten.
Ammattikorkeakoulujen toiminnallisen tuloksellisuuden tunnuslukuja ja määrälliset tavoitteet
| 2017 toteutuma |
2019 toteutuma |
20211) toteutuma |
20232) tavoite |
|
| Ammattikorkeakoulututkinnot | 23 166 | 24 315 | 24 240 | 27 639 |
| Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot | 2 754 | 3 330 | 4 335 | 4 717 |
| Ammatillinen opettajankoulutus, valmistuneet | 1 725 | 1 608 | 1 551 | 1 550 |
| Julkaisut/opettajat ja T&K-henkilöstö | 1,41 | 1,78 | 1,82 | 1,85 |
| Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet viiden vuoden kuluttua aloittamisesta, % aloittaneista | 59,4 | 62,5 | 63,5 | 64,0 |
| Tavoiteajassa suoritettujen ammattikorkeakoulututkintojen osuus, % 3) | 66,1 | 65,0 | 66,6 | 68,0 |
1) Tutkintotavoitteissa toteutuma, muuten arvio.
2) Tutkintotavoitteissa vuoden 2023 arvo on keskimääräinen tavoite vuosille 2021—2024.
3) Ammattikorkeakoulututkinnoissa tavoiteaika tarkoittaa ammattikorkeakoululain 30 §:ssä määriteltyä tavoiteaikaa.
Määrärahan arvioitu käyttö ja siihen vaikuttavat tekijät (euroa)
| Ammattikorkeakoulujen laskennallinen perusrahoitus | 880 665 000 |
| Arvonlisäverolain mukainen arvonlisäverojen osuus ammattikorkeakouluille aiheutuneista kustannuksista | 56 500 000 |
| Ammattikorkeakoululain mukainen ammattikorkeakoulujen harkinnanvarainen rahoitus (enintään) | 16 675 000 |
| Kompensaatio ammattikorkeakouluille opetusmetsien käyttöoikeuksien uudistamisen ja opetusmetsämallin mukaisesti | 350 000 |
| Yhteensä | 954 190 000 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| ALV-kompensaation tarkentuminen | -2 240 |
| Ammattikorkeakouluindeksi (3,6 %) | 30 508 |
| Ammattikorkeakoulujen T&K-toiminnan vahvistaminen | 5 000 |
| Korkeakoulujen aloituspaikkojen lisääminen Savonlinnassa | 525 |
| Korkeakoulutuksen aloituspaikkojen lisääminen (RRF pilari3) | -10 000 |
| Vuoden 2021 ammattikorkeakouluindeksin tarkistus | 10 701 |
| Yhteensä | 34 494 |
| 2023 talousarvio | 954 190 000 |
| 2022 II lisätalousarvio | 1 000 000 |
| 2022 talousarvio | 919 696 000 |
| 2021 tilinpäätös | 896 993 000 |
66. Rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöille (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 21 453 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää Suomen maksuosuuksien maksamiseen Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskukselle (CERN), Euroopan eteläiselle observatoriolle (ESO), Euroopan molekyylibiologian laboratoriolle (EMBL), Euroopan molekyylibiologian konferenssille (EMBC), Euroopan Yliopistoinstituutille (EUI), eurooppalaiselle synkrotonisäteilykeskukselle (ESRF) ja Euroopan antiprotoni- ja ionitutkimuslaitokselle (FAIR) sekä vastaaville kansainvälisille tieteellisille järjestöille.
Selvitysosa:Jäsenmaksuosuudet määräytyvät pääsääntöisesti jäsenmaiden kansantuoteosuuksien perusteella järjestöjen tekemien päätösten mukaisesti.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Kansainvälisten järjestöjen rahoitusosuuksien muutokset | -521 |
| Yhteensä | -521 |
| 2023 talousarvio | 21 453 000 |
| 2022 talousarvio | 21 974 000 |
| 2021 tilinpäätös | 20 236 704 |
(89.) Valtion rahoitus yliopistojen pääomasijoituksiin (kiinteä määräraha)
Selvitysosa:Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.
| 2022 talousarvio | 67 000 000 |